Lue keskustelun säännöt.
Sappikivipotilasta ei suostuttu uudelleen tutkimaan, vaan pistettiin psykiatriselle. Päätyi laajennettuun itsemurhaan
26.07.2026 |
Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!
https://www.is.fi/perhe/art-2000011991561.html
"Joulukuun 14. päivä vuonna 2018 vatsan ultraäänitutkimuksessa Kaisalla todettiin kolme sappikiveä, mutta ei muita poikkeavuuksia. Sappikiviä ei operoitu. Kaisalle varattiin kontrolliaika, jonka hän itse perui.
Kivut yltyivät niin sietämättömän koviksi, että Kaisa piti viedä sairaalaan. Sinne jouduttiin lähtemään myös perheen viimeisen yhteisen jouluaaton iltana.
Kaisan vastaanotti psykiatrinen sairaanhoitaja, päivystävänä lääkärinä oli lääketieteen kandidaatti. Papereihin on kirjattu, että Kaisa tuli hoitoon voimakkaan vatsakivun vuoksi, mutta uusia vatsan alueen tutkimuksia ei tarvita.
”Keskustelussa potilaasta syntyi voimakkaan ahdistunut vaikutelma. Varsinaista psykoottisuutta ei todettu, mutta kivun voimakas kokemus ja myös oma vahva epäily raskasmetallimyrkytyksestä viittasivat realiteetintajun häiriintymiseen.”
Kaisa lähetettiin kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle diagnooseilla vaikea-asteinen masennustila ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vasta kuolonkolarin jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa paljastui, että yksi Kaisan sappikivistä oli kiilautunut sappitiehyeeseen.
– Olin vihainen. Tämä asia olisi ollut hoidettavissa, Antti sanoo.
Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
"Seitsemän vuotta sitten suomalainen perheenisä menetti hetkessä kaiken. Hänen vaimonsa surmasi itsensä ja parin kaksi pientä poikaa. Kun mies sai vaimonsa puhelimen auki, paljastuivat musertavat päiväkirjamerkinnät ja hirmuteon lohduton motiivi. Nyt perheensä menettänyt mies kertoo koko tarinan. Hän uskoo, että äidin ja lasten kuolema olisi voitu estää."
Kommentit (1185)
Tutulla mummolla oli jalassa kipsi. Oli sairaalassa sen ajan. Hän oli hyvin ystävällinen ja kaikille kohtelias mummo. Valitteli kipsin alla olevasta kovasta kivusta ja oli kävely harjoitusta kin. Monesti sanoi kovasta kivusta, mutta ei siihen kukaan reagoinut. Kun kipsi otettiin pois niin. Kipu kohdan alla Olli mätivä reikä. Paraneminen kesti kauan. Rollalla hitaasti kulki. Kunto romahti niin, että tämän jälkeen vain pyörätuolilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valoja tauluun. Kukaan ei tapa itseään ja lapsia sappikivien takia. Mieleltään oli järkkynyt, ja sappikivipölinä osoittaa lähinnä ap:n realiteetin tajun puutteen.
Eihän ap tämmöistä väittänytkään! Ap vain päivitteli sitä, miten nainen ei saanut hoitoa sappikiviin (jotka oli jo todettu), vaan vatsakipuisena häntä ei uskota ja passitetaan psykiatriseen hoitoon. Siitä tässä on kyse.
Niin ja tuosta tuli bakteeri vereen ja oli sitten toisella osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Valoja tauluun. Kukaan ei tapa itseään ja lapsia sappikivien takia. Mieleltään oli järkkynyt, ja sappikivipölinä osoittaa lähinnä ap:n realiteetin tajun puutteen.
Ap ei tämmöistä väittänytkään, että valoja tauluun sulle päälle.
Ap:n aloitus koski ainoastaan tätä vääryyttä, että sappikipuinen potilas pistetään psykiatriselle.
Ap:n aloitusviesti:
"Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!"
Kerran hänet lähetettiin niin huonona kotiin, että oli aivan sekainen ja voimaton.. Oli yöllä kaatunut ja taas oli sairaalssa. Omaiset eivät hennoneet laittaa häntä palvelutaloon. Pelkäsivät,myös hänen suuttuvan . Kun vastusti tuota,niin kovasti. Yritin puhua jo näitä ennen että kannattaisi mennä palvelut. siellä on omat huoneetkin. Ehti sitten vähän aikaa siellä olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo lopputulema ole ollut valitettavasti monien asioiden summa. Nainen on ollut jo valmiiksi uupunut, eikä ole toipunut siitä, sen jälkeen on iskeneet kovat kivut, jotka ovat voineet aiheuttaa univajetta, jonka takia on uupunut entisestään. Taustalla voi olla myös muita, hoitamattomia mielenterveyden sairauksia, joista nainen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kipu voi oikeasti pistää ihmisen sekaisin, mutta harvoin sitä tulee niin vainoharhaiseksi, että itsensä lisäksi teilaa omat lapsensa. Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. Sitten vielä lisänä se, etteivät lääkärit - ne, joiden pitäisi selvittää kivun syy ja auttaa sen kanssa - eivät usko potilasta, niin ei mikään ihme, jos ei jaksa nähdä toista päivää ja alkaa etsiä vaihtoehtoisia teorioita kipuun ja hoitokeinoja. En ihmettele, että hän on alkanut etsiä facebook ryhmistä selitystä kivuilleen, mutta kyllä hän on pahasti ollut vainoharhainen kuvitellessaan, että lapsillakaan ei ole mitään toivoa jäljellä.
Itselläni kävi niin, että minulla oli paha kohtutulehdus, jota kukaan lääkäri ei uskonut. Jouduin päivystykseen, jossa minua kehoitettiin aloittamaan masennuslääkitys. Muistan vieläkin, kun lääkäri sanoi minulle, että minä vain kuvittelen kivun ja se kipu ei ole totta, että se on vain minun päässäni. Sitten hän ihmetteli kun raivostuin siitä, että 7 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen (kovissa kivuissa) minulle tarjotaan masennuslääkitystä hoitoon. Hän sanoi, että jos en suostu aloittamaan masennuslääkitystä niin eivät he voi muuta hoitoa tarjota. Lisäksi minulle sanottiin, että tulehduarvoni eivät olleet koholla, mutta myöhemmin näin omakannasta, että arvot olivat todellakin olleet koholla, ja siihen ei oltu reagoitu. Minulla ei kuulema voinut olla kohtutulehdusta, koska en ollut synnyttänyt ja minulla ei ollut kuumetta. Asiasta tietämättömille tiedoksi, että kyseinen tulehdus voi tulla vaikka leikkauksen seurauksena. Itse olin kivuissa viisi viikkoa, ja jouduin lopulta sairaalaan antibioottitippaan. Siinä vaiheessa minusta oikeasti tuntui, että järki lähtee kivun takia, ja en muista esim. sitä, miten päädyin sairaalaan tippaan.
Joten toisaalta en ihmettele sitä, jos vainoharhaisuus pahenee kivun ja huonon kohtelun seurauksena. Kun alan "ammattilaiset" väittävät, ettet voi olla sairas koska joku oire puuttuu, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa ihan kaikkea.
Juuri näin. Tuon ymmärtää vasta kun itse on vakavasti sairas ja lääkärien armoilla, eivätkä he kuule mitä heille selittää.
Jos lääkäri tarjosi serotoniinitukea siksi, että pitkäkestoinen kova kipu huvennuttaa serotoniinit kehosta, olisi se pitänyt selittää toisin plus jatkaa oireiden selvittämistä. Nyt vain siis kuittasi mielen tuotoksiksi oireet.
Kaverin kuoli syöpään alle nelikymppisenä, kun lääkärit eivät uskoneet kipuja ja väsymystä. Kävi lääkärissä pari vuotta eikä päässyt enää kotiin syövän löydyttyä ja eli sairaalassa viikon tai pari.
Uusi kipuoire on aina hälytysmerkki ja se pitäisi tutkia. Jos se ei onnistu päivystyksessä niin jotain kautta asiaa pitäisi selvitellä. Valitettavasti tällä hetkellä on hankala päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos asiaa huolestuttaa niin yksityislääkäri on yksi vaihtoehto mutta se tietysti maksaa. Jokaisen pitää miettiä mikä on oman terveyden hinta ja onko varaa mennä tutkimuksiiin. Jos kyse on syövästä niin vuoden tai pari odottamalla ennuste ei ainakaan parane.
Kysyisin vaan että mihin meidän verorahat sitten käytetään, jos julkisella puolella ei osata diagnosoida oikein tai lääkitä oikein tai muuten vaan ei hoideta asiallisesti eli jopa lapsia pyöritellään päivystys, sairaala, päivystys, sairaala?
Yöks! Kun tietäisitte ette haluaisi veroeuroja tuollaiseen rikolliseen paskaan käytettävän.
Kannattaa varmaan mennä sinne yksityiselle kun siellä osataan hoitaa potilaat paremmin.
Tosiasia on että lapsensa murhanneelle äidille ei tullut kirurgista komplikaatiota kuten vatsakalvontuelhdista ja sappitiet eivät olleet täysin tukossa kun hän ei muuttunut keltaiseksi.
Psykiatrisen hoidon tarve näytti ilmeiseltä ja osataan psykiatrisella osastoilla hoitaa myös kipua.
Jos olisi ollut tarvetta niin aina on helppo lähettää potilas päivystykseen tai soittaa kirurgille kuinka menetellään.
Sitä vähän ihmetelen miten on päästetty sekava potilas kotiutumaan ja murhaamaan lapset ilman että kukaan edes mietti kotiutumisen riskejä. Sitä myös miettii että eikö puoliso todellkaan ollut kartalla itsemurha-aikeista kun yleensä se on ensimmäinen asia mikä osastolla selvitetään.
Joo, tuossa(kin) on tapahtunut ilmiselvä virhe, että noin sekaisin oleva ihminen on päästetty kotiin. Riskejä ei ole mietitty, eikä varmaan sitä jälkiseurantaakaan. Kun ei se ihmisen paha olo katoa ja olo parane sillä sekunnilla, kun se pääsee osastolta kotiin. Tosin en ihmettele - olen itsekin ollut psyk.osastolla hoidossa, ja se oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Se on sitä samaa kuin muutenkin suomalaisessa terveydenhoidossa, että tarjotaan lääkkeitä, ja jos et niitä halua, niin aikansa syyllistävät ja sitten jättävät rauhaan. Aika outoa oli, ettei osastolla ollut esim. yhtäkään terapeuttia, jonka kanssa olisit voinut jutella. Sairaanhoitajia kyllä oli, mutta ei heitä näyttänyt potilaat - tai heidän kuntonsa - sen enempää kiinnostavan. Itse olin osastolla tarkkailussa itsetuhoisuuden takia, ja kun osastolle tullessa laukut tarkastettiin, niin minulle jätettiin mm. sheivaushöylä laukkuun, jolla sitten myös viiltelin itseäni osastolla. Tuohan on ollut ihan epämunaus henkilökunnalta, ettei tuollaista höylää oteta pois itsetuhoiselta ihmiseltä. Ennen kotiinlähtemistä oli keskustelu lääkärin kanssa, jossa lääkäri taas kysyi haluatko lääkkeet, ja kun en halunnut niin eikun vaan kotiin ja ei mitään ohjeistusta seurannasta - enemmän vaan sellaista "tervemenoa ja pärjäile" asennetta. Ei niitä kiinnosta, mitä sinulle tapahtuu, kun et ole enää heidän vastuullaan.
Toki täytyy muistaa, ettei voi tietää, miten tämäkin ihminen on käyttäytynyt osastolla. Kyllähän ihminen saattaa skarpata ja hetkellisesti esittää parempikuntoista, kuin mitä on, kun tajuaa että nyt on tosi kyseessä ja on osastolla. Se osastolle joutuminen voi jo itsessään olla joillekin kova paikka, ja sitä saattaa esittää terveempää vain että pääsee nopeammin kotiin, jossa sitten taas romahtaa. Ja kun se voinnin seuraaminen osastolla on olematonta henkilökunnan taholta, niin en ihmettele, jos se esittäminen menee läpi. Naisen puoliso sanoo, että hän huomasi selkeän muutoksen, kun nainen tuli osastolta kotiin. Siinä vaiheessa olisi pitänyt hälytyskellojen soida ja tehdä jotain, mutta mitä? Aika monta vaihtoehtoa tuossa oli jo käyty läpi, joten mitä hän olisi voinut tehdä - soittaa taas tk:n tai päivystykseen, josta ei kuitenkaan seuraa mitään? Ehkä hyvällä tuurilla saat jonkun puhelinajan kuukauden päähän, jolloin on jo myöhäistä.
Kyllä tässäkin tapauksessa on suomalainen terveydenhoito mokannut monella tapaa. Ensinnäkään tuota kipua ei ole tutkittu ja hoidettu asianmukaisella tavalla. Jos olisi hoidettu, niin lopputulema olisi ollut toisenlainen. Naisella on saattanut olla jo joku piilevä mt-sairaus, ja vainoharhaisuus on lisääntynyt tuon kivun hoitamattomuuden takia. Toiseksi on tehty virhe siinä, että noin huonossa kunnossa oleva ihminen on päästetty kotiin ilman selvää kotiutumissuunnitelmaa. Aika raskaita virheitä maailman "onnellisemmassa" maassa, jossa on maailman "paras" terveydenhuolto.
Vierailija kirjoitti:
"Ilmeisesti sitä ei tajua, ellei ole itse kokenut, mikä tunne on olla vakavasti sairas ja jäädä vaille hakemaansa hoitoa."
Hyvin kirjoitettu. Ja tässähän ei ainoastaan jääty vaille hoitoa, vaan päädyttiin vaikeasti vatsakipuisena kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle."Kun Kaisa palasi kotiin, Antti huomasi vaimossaan selvän muutoksen. – Aivan kuin hän olisi luovuttanut jo täysin."
Eli psykiatrinen osasto vain pahensi tilannetta.
Voin hyvin kuvitella, kuinka psykiatrisella osastolla potilaan fyysisiä kipuja ei sitten uskota sitäkään vähää, vaan potilasta manipuloidaan ja kaasuvalotetaan uskomaan, että kaikki on hänen omaa kuvitelmaa, hänen omassa päässään. Kuolihan se Ninokin sepelvaltimotautiin psykiatrisella, kun hänen sydänoireita ei siellä uskottu!
Nainen on sappikipuisena 3 viikkoa psykiatrisella ja hoitajat sekä lääkärit yksi toisensa jälkeen vakuuttelevat, että vika on hänen päässään. Että hänen kehossaan ei ole mitään vikaa. Asenne on varmasti hyvin vähättelevä, potilaita kohdellaan alempiarvoisina ja siten, että kyllä lääkärit ja hoitajat kuule tietää. Ei se psykiatrinen ole mikään oikotie onneen, se voi olla suora tie helvettiin. Kirjaimellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi miten tuttua, minulla äidin kanssa kävi juuri samanlailla. Olisi saatu monesti jo aiemmin . Oli vaan.niin erilaisia mielipiteitä tästä muutosta. Sairauksia oli monta. Kaatui pahasti eikä entiseselleen parantunut Muistiikin heikkeni. Käytiin usein mutta huoli koko ajan oli. Kotipalvelu kävi joskus neljästi. Oli, sitten loppuajan sänky potilaana. Tänä päivänä avun saanti on vielä huonompaa.
Hortonin syndroomaa sanotaan, myös itsemurhapäänsäryksi. Eli kyllä fyysiset sairaudet voivat ihmisen täysin lamauttaa Siskolla on erittäin voimakkaita minreeni kohtauksia monta kertaa viikossa. Estlääkitys tuohon on.mutt ei täydellisesti tehoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hortonin syndroomaa sanotaan, myös itsemurhapäänsäryksi. Eli kyllä fyysiset sairaudet voivat ihmisen täysin lamauttaa Siskolla on erittäin voimakkaita minreeni kohtauksia monta kertaa viikossa. Estlääkitys tuohon on.mutt ei täydellisesti tehoa
Meinasin mainita tuosta Hortonin im-päänsärystä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo lopputulema ole ollut valitettavasti monien asioiden summa. Nainen on ollut jo valmiiksi uupunut, eikä ole toipunut siitä, sen jälkeen on iskeneet kovat kivut, jotka ovat voineet aiheuttaa univajetta, jonka takia on uupunut entisestään. Taustalla voi olla myös muita, hoitamattomia mielenterveyden sairauksia, joista nainen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kipu voi oikeasti pistää ihmisen sekaisin, mutta harvoin sitä tulee niin vainoharhaiseksi, että itsensä lisäksi teilaa omat lapsensa. Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. Sitten vielä lisänä se, etteivät lääkärit - ne, joiden pitäisi selvittää kivun syy ja auttaa sen kanssa - eivät usko potilasta, niin ei mikään ihme, jos ei jaksa nähdä toista päivää ja alkaa etsiä vaihtoehtoisia teorioita kipuun ja hoitokeinoja. En ihmettele, että hän on alkanut etsiä facebook ryhmistä selitystä kivuilleen, mutta kyllä hän on pahasti ollut vainoharhainen kuvitellessaan, että lapsillakaan ei ole mitään toivoa jäljellä.
Itselläni kävi niin, että minulla oli paha kohtutulehdus, jota kukaan lääkäri ei uskonut. Jouduin päivystykseen, jossa minua kehoitettiin aloittamaan masennuslääkitys. Muistan vieläkin, kun lääkäri sanoi minulle, että minä vain kuvittelen kivun ja se kipu ei ole totta, että se on vain minun päässäni. Sitten hän ihmetteli kun raivostuin siitä, että 7 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen (kovissa kivuissa) minulle tarjotaan masennuslääkitystä hoitoon. Hän sanoi, että jos en suostu aloittamaan masennuslääkitystä niin eivät he voi muuta hoitoa tarjota. Lisäksi minulle sanottiin, että tulehduarvoni eivät olleet koholla, mutta myöhemmin näin omakannasta, että arvot olivat todellakin olleet koholla, ja siihen ei oltu reagoitu. Minulla ei kuulema voinut olla kohtutulehdusta, koska en ollut synnyttänyt ja minulla ei ollut kuumetta. Asiasta tietämättömille tiedoksi, että kyseinen tulehdus voi tulla vaikka leikkauksen seurauksena. Itse olin kivuissa viisi viikkoa, ja jouduin lopulta sairaalaan antibioottitippaan. Siinä vaiheessa minusta oikeasti tuntui, että järki lähtee kivun takia, ja en muista esim. sitä, miten päädyin sairaalaan tippaan.
Joten toisaalta en ihmettele sitä, jos vainoharhaisuus pahenee kivun ja huonon kohtelun seurauksena. Kun alan "ammattilaiset" väittävät, ettet voi olla sairas koska joku oire puuttuu, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa ihan kaikkea.
Juuri näin. Tuon ymmärtää vasta kun itse on vakavasti sairas ja lääkärien armoilla, eivätkä he kuule mitä heille selittää.
Jos lääkäri tarjosi serotoniinitukea siksi, että pitkäkestoinen kova kipu huvennuttaa serotoniinit kehosta, olisi se pitänyt selittää toisin plus jatkaa oireiden selvittämistä. Nyt vain siis kuittasi mielen tuotoksiksi oireet.
Kaverin kuoli syöpään alle nelikymppisenä, kun lääkärit eivät uskoneet kipuja ja väsymystä. Kävi lääkärissä pari vuotta eikä päässyt enää kotiin syövän löydyttyä ja eli sairaalassa viikon tai pari.
Uusi kipuoire on aina hälytysmerkki ja se pitäisi tutkia. Jos se ei onnistu päivystyksessä niin jotain kautta asiaa pitäisi selvitellä. Valitettavasti tällä hetkellä on hankala päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos asiaa huolestuttaa niin yksityislääkäri on yksi vaihtoehto mutta se tietysti maksaa. Jokaisen pitää miettiä mikä on oman terveyden hinta ja onko varaa mennä tutkimuksiiin. Jos kyse on syövästä niin vuoden tai pari odottamalla ennuste ei ainakaan parane.
Kysyisin vaan että mihin meidän verorahat sitten käytetään, jos julkisella puolella ei osata diagnosoida oikein tai lääkitä oikein tai muuten vaan ei hoideta asiallisesti eli jopa lapsia pyöritellään päivystys, sairaala, päivystys, sairaala?
Yöks! Kun tietäisitte ette haluaisi veroeuroja tuollaiseen rikolliseen paskaan käytettävän.
Parempi olisi mielestäni lakkauttaa koko julkinen puoli ja antaa yksityisten ottaa ohjat. Joo, se maksaisi kuluttajalle mutta olisit siellä herra ja hidalgo. Voisit vaatia.
Tämä olisi ideaalia toimintaa. Jokainen maksava potilas otettaisiin vastaan ja heitä tutkittaisiin. Viat löydettäisiin ja lääkittäisiin.
Näin kyllä säästyisi ihmishenkiä.
Ei säästyisi. Ei hoito auta , jos sinne ei mene, tai ei usko lääkäreitä
Aina ei voida tai kannata hoitaa, esimerkiksi välilevynpullistumia ei kannata leikata, ellei ole hermopinnettä. Ne menevät yleensä ohi itsestään, ja leikkaus on kuitenkin kajoava toimenpide, jossa on riskejä.
Tästä syystä ei selkää kuvata , ellei ole oireita hermopinteestä, sillä miksi kuvata, kun leikkaus ei ole järkevää.
Monia mielenterveysongelmia on vaikea hoitaa, ellei potilaalla itsellään ole halua toipua.
Kaikkia syöpiä ei vain voida hoitaa
Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt hoitaa kunnolla tuo sappikivi-tilanne. Iso, kohtalokas moka. Toisella kipuja ja annettiin vain olla ja kärsiä kivuista tutkimatta ja hoitamatta.
Hän itse tuli siihen tulokseen että kyse on rokotusmyrkytyksestä. Vaikea harhaluuloista on väkisin hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se että oireiden perusteella on jo lähdetty sappikiviä tutkimaan, mutta on sitten pelkän keltaisuuden perusteella päätetty ettei ne voivat olla syynä, on selvästi alidiagnosointia, eli puutteellista tutkimista!"
Ei, vaan kun lääkäreistä tehtiin valitus, niin heidän vastine oli se, että eivät epäilleet sappikiviä siinä päivystyksessä sen takia, koska potilas ei ollut keltainen.
Sappikivet oli kuitenkin todettu jo aiemmin, eivätkä ne aiheuta keltaisuutta kuin loppuvaiheesssa, kun maksan toiminta on estynyt, mikäli sappikiviä on sappitiehyessä jumissa estäen maksan toiminnan.
Siis tosi paska selitys, miksi sappikivipotilas pistetäänkin psykiatriselle, kun ei ollut keltainen.
Se psykitariselle laiton syy on ollut Kaisan käytös siellä päivystyksessä.
Ja ihan pikkujutusta ei ollut kyse, kun meni kolme viikkoa psykiatrisella. Jopa mun itsemurhaa yrittänyt tuttu pääsi viikossa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt hoitaa kunnolla tuo sappikivi-tilanne. Iso, kohtalokas moka. Toisella kipuja ja annettiin vain olla ja kärsiä kivuista tutkimatta ja hoitamatta.
Hän itse tuli siihen tulokseen että kyse on rokotusmyrkytyksestä. Vaikea harhaluuloista on väkisin hoitaa.
Ei, vaan päivystyksessä ei uskottu vatsakipujen johtuvan sappikivistä, sillä hän ei ollut tyypillinen potilas eikä edes keltainen.
Tämä oli vastaus valitukseen, että miksi ei tutkittu sappivaivoja, kun vatsakipuja valitti, vaan lähetettiin psykiatriselle.
Jos potilas horisee rokotusmyrkytystä, on kuitenkin päivystyksen velvollisuus tutkia vatsakipuiselta potilaalta ne sappikivet, kun ne kerta oli jo aiemmin todettu. Eikä niin, että selkästi sappikivioireinen potilas pistetään tutkimatta psykiatriselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sosiaalipuoli mokannut. Jos häneen olisi laitettu enemmän resursseja, hän olisi hengissä.
Ihan taloudelliseltakin kannalta menetettiin ahkera ja tunnollinen työntekijä. Jos mietitään vain rahaa. Menetettiin myös kaksi tulevaa veronmaksajaa. Isänkin työkyky todennäköisesti alentunut.
Mitä tässä tapauksessa olisi muka voinut enempää tehdä? Nainen lähetettiin hoitoon, sappikivet oli todettu, mutta kieltäytyi niiden hoidosta, koska ei uskonut kipujen syyn olevan siinä.
Mitä vielä voisi muka tehdä?
Hän ei kieltäytynyt niiden hoidosta. Lue juttu.
Hänet olisi pitänyt tutkia sappikivipotilaana siinä päivystyksessä, kun sappikivikohtauksessa marssi sisälle. Häntä ei tutkittu, vaan pistettiin sappikivuissa kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle.
Sinne psykiatriselle ei ketään pistetä kovinkaan helpolla. Tässä on jotain muutakin, miksi sinne psykiatriselle on päätynyt. Onko ollut jo tässä vaiheessa itsetuhoinen. Mikään foliohattuteoriakaan ei riitä kolmen viikon hoidon syyksi
Itsetuhoistakin sappikivipotilasta pitää hoitaa sappikivien takia! Miten tämä on monelle niin vaikea tajuta?
Missä logiikka? Haluatko itse, että sinulle lääkäri sanoo: "emme anna sinun tehdä itse*urhaa, koska haluamme tap*aa sinut hoitamattomiin sappikiviin"?
Miten häntä voidaan hoitaa, jos hän ei mene hänelle annetulla vastaanotto ajalle, jossa mietitään hoitopolku?
Miten voidaan hoitaa potilasta, jonka mielestä vaivan syy ei ole sappikivet,vaan erilaiset rokotussalaliitot ja myrkytykset.
Ei sellainen potilas ole hoitomyönteinen, ja jos hän ei itse hoitoon hakeudu, ei häntä voi kotoakaan pakolla hakea.
Jopa hänen aviomiehensä sanoi, että hän oli hyvin vakuuttava. Ilmeisesti jopa mies on ollut neuvoton vaimonsa sairauden edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Kun artikkelin lukee, tämä Kaisa itse keksi syyksi joskus ottamansa rokotteen. Eli latvakakkonenhan se.
Hän keksi tämän syyksi, koska lääkärit eivät keksineet syyksi sappikipuja.
Eiköhän meillä ole lääkärit sitä varten, että he osaavat diagnosoida ja hoitaa potilaan.
Kaisan tapauksessa näin ei käynyt, vaan sappikivien löytämisen jälkeen, sappikivuissa päivystykseen tullut Kaisa passitettiinkin psykiatriselle.
Siinä päivystystilanteessa on varmastikin arvioitu, että nuppivika on akuutti ja vaatii hoitoa. Sehän oli siellä kolme viikkoa, eli selvästikin oireillut voimakkaasti. Oliko tahdonvastaisessa jopa vai jäikö omasta tahdostaan sairaalaan. Olisi varmastikin päässyt myöhemmin leikkaukseen, jos oireita olisi esiintynyt ja dg olisi päästy tekemään. Tämän tapauksessa nuo mentaalipuolen ongelmat vaikeutti tilannetta. Se mikä tapahtumien ajoittuminen tämän jälkeen on, jää epäselväksi.
Kolme viikkoa psyk osastolla viittaa kyllä voimakkaaseen itsetuhoisuuteen. Ei pelkkien foliohattuteorioiden vuoksi noin kauaa pidetä.
Tässä onkin mielenkiintoinen juttu. Koska lähettävä lääkäri on tehnyt M1-lähetteen, tästä kolmen päivän päästä kahden eri lääkärin on pitänyt tehdä pakkohoitopäätös (olettaen, ettei ole itse halunnut olla osastolla vapaaehtoisesti). Yhtä kaikki, jos diagnoosina on vaikea masennus, tai jokin muu vakava mt-ongelma, niin lain mukaan tästä pitäisi lähteä automaattisesti LaSu ja sosiaalitanttojen pitäisi tutkia onko lasten kehitys vaarassa.
- Eri
Artikkelissa jätetään olennaisia sanomatta ja jokainen voi miettiä miksi näin. Jos/kun on tuolta psykiatriselta pääsynsä jälkeen oireillut, on sisko ilmeisesti tehnyt lasun tuon jälkeen. Eivät ole ehtineet reagoida siihen. Miten voi olla, että tuo mies väittää, ettei tiennyt itsetuhoisista ajatuksista, koska jotakin tietoahan hänkin on tuon lähes kuukauden lataamojakson jälk. pakostakin saanut. Eikö sisko ilmoittanut tuosta lasusta miehelle.
Ei vaimo ole ehkä itsetuhoiselta vaikuttanut, enemmänkin siltä, että hän on uponnut uskomuksiinsa ja harhaluuloihinsa.
Mies taatusti syyttää itseään ja sitä, ettei tajunnut. Moni osaa piilottaa ne syvimmät ajatuksensa ja sairautensa.
Niin tämä kaisakin selvästi on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Jätti menemättä kontrolliajalle. Silloin tipahtaa pois hoidon piiristä. Ihmisellä itselläänkin on vastuu.
Tämä tapahtui vasta vuosien jälkeen, kun kivut ja väärä hoito (työntäminen mentaalipuolelle) olivat vieneet henkilön etsimään syitä ja apuja salaliittoteorioista ja vaihtoehdoista.
Kyllä, minäkin syytän terveydenhuoltoa virheistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tässä sekä-että? Toisesta oli vahvempi näyttö kuin toisesta. Mainittiin myös että itse perui kontrollikäynnin, miksi?
Varmaan siksi, koska ei ymmärtänyt, että kipukohtaukset johtuivat niistä sappikivistä. Oli jo 8 kk ajan ehtinyt itse hakea apua netin syövereistä eksyen ties mille hörhösivustoille.
Hänelle olisi selkeästi pitänyt ohjeistaa, että nämä kivut johtuvat kivistä.
Sappikivut myös tulevat ja menevät, ne eivät ole jatkuvasti päällä. Ehkä kontrolliajan tultua totesi, ettei nyt ole kipuja, turha käynti olisi.
Hän oli jo menettänyt uskonsa ja toivonsa.
Kävin lääkäreillä vuosia. Laskin lähemmäs kymmenen lääkäriä, joista 3 erikoislääkäriä. Osa julkisella, osa yksityisellä. Sitten tuli ymmärrys, etten tule saamaan apua ja lopetin ja menetin uskoni lääketieteellisen avun saamiseen.
Jätin pari vuotta labrat ottamatta ja hakeuduin täydentäviin hoitoihin (ilman varsinaista hoitoa) ja sain tilaani paremmaksi ensimmäistä kertaa vuosiin.
Olen ollut vuoden ilman tuloja, kun työkyky ei ole riittänyt itsensä elättämiseen eikä ole saanut apua.
Onko sulla sähköallergia?
Ei. Mutta syvimmät empatiani heille, joilla on.
😂 syvät empatiat heidän luulosairaudelleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valoja tauluun. Kukaan ei tapa itseään ja lapsia sappikivien takia. Mieleltään oli järkkynyt, ja sappikivipölinä osoittaa lähinnä ap:n realiteetin tajun puutteen.
Eihän ap tämmöistä väittänytkään! Ap vain päivitteli sitä, miten nainen ei saanut hoitoa sappikiviin (jotka oli jo todettu), vaan vatsakipuisena häntä ei uskota ja passitetaan psykiatriseen hoitoon. Siitä tässä on kyse.
Et lukenut koko juttua edes pintapuolisesti?
Tuskin hän kertoi itsetuhoisista aikeista. Eihän aviomieskään tiennyt niistä mitään.
Sehän se tässä mättää, kukaan ei tiennyt, siksi ei viety korttia jne.
Ja sitäpaitsi hänen masennuslääkitystä nostettiin artikkelin mukaan. Jotkut masennuslääkkeet aiheuttavat oikeasti itsetuhoisia ajatuksia ja jopa itsemurhia. Mitä jos masennuslääkkeiden nosto oli se viimeinen pisara?