Lue keskustelun säännöt.
Miksi kirjojen ääneen lukeminen lapsille on vähentynyt tuntuvasti?
30.07.2026 |
Tutkimukset osoittavat, että vanhemmat lukevat lapsilleen yhä vähemmän kirjoja ääneen. Esimerkiksi vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan VAIN 43 % vanhemmista luki alle 7-vuotiaalle lapselleen ääneen päivittäin ja 78 % vanhemmista oli lukenut lapselleen ääneen vähintään kerran viikossa. Ilmeisesti yllättävän iso osa vanhemmista ei ylipäätään lue kirjoja lapselleen ääneen. Tuosta tutkimuksesta on jo 9 vuotta, joten tilanne on tuskin parantunut.
Minun on vaikea ymmärtää, miksi lapsille luetaan ääneen näin vähän. Kirjan ääneen lukemisen kuitenkin voisi olettaa olevan helppoa lukutaitoiselle aikuiselle. Helppouden lisäksi yhteiset lukuhetket ovat mukavia. Ääneen lukemisen monenlaiset edut lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Miksi kuitenkin yhä useampi vanhempi lukee lapsilleen ääneen vain vähän tai ei ollenkaan?
Kommentit (8)
Lapselle voi pistää netistä jonkun tarinan pyörimään, itse voi mennä kuuntelemaan podeja/äänikirjoja samalla selaten kuvia/videoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ne vanhemmat lue muutenkaan, miksi ne lapsilleen lukisivat.
Lukihäiriöt on lisääntyneet aikuisväestössäkin dramaattisesti.
Minulle syntyi kummilapsi kesäkuussa. Olen ostanut hänelle jo 12 kirjaa 😊
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmille tärkeämpää palstailla puhelimella. Ei keskiverto festarikävijä tajua lukemisen merkityksestä tai kielen ja ajattelun yhteydestä mitään muutenkaan, mitenpä sitä lapselleenkaan teroittaisi.
Tuo ja se yhteinen lukuhetki on myös emotionaalisesti lapselle tärkeä. Lujittaa vanhemman ja lapsen suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä luetaan lapsille (3 poikaa) joka ilta iltasatu, ja jopa 10-vuotiastakin vielä kiinnostaa. Ihana rutiini. 😍
Sama syy kuin monessa muussakin asiassa, vanhemmat haluavat "omaa aikaa." Eli rpälätä puhelintaan rauhassa.
Tämä samahan toistuu esimerkiksi harrastuksissa, lapsi tuodaan paikalle ja häippäistään. On vaikea löytää enää vapaaehtoisia talkoolaisia ja seuratoimijoita, jotka hommaa pyörittäisivät.
Vanhemmille tärkeämpää palstailla puhelimella. Ei keskiverto festarikävijä tajua lukemisen merkityksestä tai kielen ja ajattelun yhteydestä mitään muutenkaan, mitenpä sitä lapselleenkaan teroittaisi.