Miksi tein 4 lasta???!!! Nyt on lapsenlapsia liuta (7) odottamassa hoitopaikkaa ja lahjoja ja kaikenlaista.
Luulin, että eläkepäivämme olisivat rauhaisia. No eivät ole, kun omat lapset ovat alkaneet sikiämään. Ja tuo 7 tulee kolmen lapsen lapsista (3+2+2), yksi on vasta 22v, eli lisää varmastikin jossakin vaiheessa pukkaa.
Viimeisen 3 vuoden aikana meillä ei ole ollut yhtäkään viikkoa, ettei olisi ollut 2-3 lapsenlapsihommapäivää päällä. Mökillekin pitää ottaa mukaan.
Missään ei ole omaa rauhaa. Leluja on kaikkialla. Teen yhä edelleen lapsille sopivaa ruokaa, makaronilaatikkoa, spagettia ja pinaattilettuja.
Ollaan miehen kanssa puhuttu, että muutetaan pohjoiseen (asutaan Uudellamaalla, kuten lapset perheineenkin) niin saadaan rauha.
Kommentit (120)
Mä ajattelisin, että jokainen itse määrittelee sen kohtuutensa, ja kommunikoi sen lähipiirilleen. Kyllä mun lapset oli viikoittain jommassa kummassa mummulassa muutaman tunnin, kun miehen ollessa töissä mulla oli säännöllinen terveysmeno. Ja kerran kotiäitinä ollessani kysyin anopilta (saatesanoilla saa kieltäytyä, en ole vielä luvannut mitään) muutamaksi päiväksi peräkkäin hoitoapua, että kävin töissä pelastamassa tilanteen, kun oli paljon päällekkäisiä poissaoloja. Jos nämä oli kohtuuttomia pyyntöjä isovanhemmille (esitettynä kysymysmuodossa, ei ilmoitettuna), niin kyllä mua harmittaa, että ne sanovat mulle joo.
Mä olen tehnyt sen kaksi lasta, että pystyn hoitamaan ne tarvittaessa yksinkin (ja varsinkin kaksin puolison kanssa), mutta joskus on tärkeitä menoja (en sano pakollisia, koska voisihan sitä esim. jättää terveytensä hoitamatta) niin, että toinen vanhempi on estynyt. Miehen kanssa on tehty mitään kaksin harvemmin kuin kerran vuodessa.
En ymmärrä miten täällä puhutaan kenellä boomerit ovat lapsensa hoidattaneet. Mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa. Boomereiden äidit eivät tehneet samalla tavalla töitä kodin ulkopuolella kuin nyky isovanhemmat tekevät. Lisäksi työ ja eläkeikä oli ihan eri kuin nykyään. Silloisella lastenhoidollakaan ei ole mitään tekemistä nykyisen lastenhoidon kanssa. Onko nykyvanhemmat todella niin itsekkäitä etteivät he pysty asettumaan omien vanhempiensa asemaan vaan vaativat kohtuuttomia lastenhoitopalveluita jotta heidän oma elämä muuttuisi lasten myötä mahdollisimman vähän ja heillä jäisi enemmän aikaa itselle. Heitä ei kuitenkaan kiinnosta milloin isovanhemmilla olisi aikaa levätä ja milloin heillä olisi aikaa itselle.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten täällä puhutaan kenellä boomerit ovat lapsensa hoidattaneet. Mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa. Boomereiden äidit eivät tehneet samalla tavalla töitä kodin ulkopuolella kuin nyky isovanhemmat tekevät. Lisäksi työ ja eläkeikä oli ihan eri kuin nykyään. Silloisella lastenhoidollakaan ei ole mitään tekemistä nykyisen lastenhoidon kanssa. Onko nykyvanhemmat todella niin itsekkäitä etteivät he pysty asettumaan omien vanhempiensa asemaan vaan vaativat kohtuuttomia lastenhoitopalveluita jotta heidän oma elämä muuttuisi lasten myötä mahdollisimman vähän ja heillä jäisi enemmän aikaa itselle. Heitä ei kuitenkaan kiinnosta milloin isovanhemmilla olisi aikaa levätä ja milloin heillä olisi aikaa itselle.
Toisaalta, mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa, että ennen vanhaan isovanhemmat ei käyneet niin yleisesti töissä kodin ulkopuolella. Nykyajan vaatimukset on nykyajan vaatimuksia myös isovanhemmille. Silti olen edelleen sitä mieltä, että jokainen määrittelee itse, paljonko lastenlapsia jaksaa hoitaa.
Ap, sinun ongelmasi ei todellakaan ole se, että sinulla on neljä lasta ja seitsemän lastenlasta. Elämäsi paljon isompi ongelma on se, että et osaa pitää terveitä rajoja ja olla rehellinen läheisillesi. Nyt on hyvä hetki aloittaa, vaikka se tuntuisi tosi vaikealta. Laita vaikka yhteinen viesti lapsillesi: kerro tilanteestasi, tunteistasi, miten asian koette ja anna selvät rajat, miten jatkossa toimitte. Voit hyvin olla osa lastesi ja lastenlastesi elämää vaikka et hoitaisi heitä rajattomasti heidän tarpeidensa mukaan. Jos he sitä eivät kestä niin se on heidän ongelmansa, voivat suuttua, mutta jos välinne ovat yhtään normaalit (ja kyseessä tasapainoiset ihmiset), niin tilanne myös korjaantuu, vaikka möksähtäisivätkin.
Kiinnostaisi tietää, miten ap ja miehensä viettivät aikaa ennen kuin lapset saivat lapsia?
En usko, että olette lopettaneet työnteon ja oma harrastuksenne vain sen vuoksi, että voitte hoitaa lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten täällä puhutaan kenellä boomerit ovat lapsensa hoidattaneet. Mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa. Boomereiden äidit eivät tehneet samalla tavalla töitä kodin ulkopuolella kuin nyky isovanhemmat tekevät. Lisäksi työ ja eläkeikä oli ihan eri kuin nykyään. Silloisella lastenhoidollakaan ei ole mitään tekemistä nykyisen lastenhoidon kanssa. Onko nykyvanhemmat todella niin itsekkäitä etteivät he pysty asettumaan omien vanhempiensa asemaan vaan vaativat kohtuuttomia lastenhoitopalveluita jotta heidän oma elämä muuttuisi lasten myötä mahdollisimman vähän ja heillä jäisi enemmän aikaa itselle. Heitä ei kuitenkaan kiinnosta milloin isovanhemmilla olisi aikaa levätä ja milloin heillä olisi aikaa itselle.
Toisaalta, mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa, että ennen vanhaan isovanhemmat ei käyneet niin yleisesti töissä kodin ulkopuolella. Nykyajan vaatimukset on nykyajan vaatimuksia myös isovanhemmille. Silti olen edelleen sitä mieltä, että jokainen määrittelee itse, paljonko lastenlapsia jaksaa hoitaa.
Niin juurikin. Nykyajan vaatimukset ovat vaatimuksia myös isovanhemmille. Siksi nykyvanhemmat eivät voi vaatia tai olettaa että isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan yhtä paljon kuin ennen. Nykyään isovanhempien elämäntilanne on kuormittavampi ja lasten hoidon vaatimustaso niin paljon korkeampi ettei jaksaminen enää samalla tavalla riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten täällä puhutaan kenellä boomerit ovat lapsensa hoidattaneet. Mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa. Boomereiden äidit eivät tehneet samalla tavalla töitä kodin ulkopuolella kuin nyky isovanhemmat tekevät. Lisäksi työ ja eläkeikä oli ihan eri kuin nykyään. Silloisella lastenhoidollakaan ei ole mitään tekemistä nykyisen lastenhoidon kanssa. Onko nykyvanhemmat todella niin itsekkäitä etteivät he pysty asettumaan omien vanhempiensa asemaan vaan vaativat kohtuuttomia lastenhoitopalveluita jotta heidän oma elämä muuttuisi lasten myötä mahdollisimman vähän ja heillä jäisi enemmän aikaa itselle. Heitä ei kuitenkaan kiinnosta milloin isovanhemmilla olisi aikaa levätä ja milloin heillä olisi aikaa itselle.
Toisaalta, mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa, että ennen vanhaan isovanhemmat ei käyneet niin yleisesti töissä kodin ulkopuolella. Nykyajan vaatimukset on nykyajan vaatimuksia myös isovanhemmille. Silti olen edelleen sitä mieltä, että jokainen määrittelee itse, paljonko lastenlapsia jaksaa hoitaa.
Niin juurikin. Nykyajan vaatimukset ovat vaatimuksia myös isovanhemmille. Siksi nykyvanhemmat eivät voi vaatia tai olettaa että isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan yhtä paljon kuin ennen. Nykyään isovanhempien elämäntilanne on kuormittavampi ja lasten hoidon vaatimustaso niin paljon korkeampi ettei jaksaminen enää samalla tavalla riitä.
Pitää vaan jaksaa, niinhän lasten vanhempienkin pitää vaan jaksaa, että isovanhemmilla on omaa aikaa eikä lastenlapset häiritse?
Ylipäätään nykyajan ongelma on kyllä vähän sekä vanhempien että isovanhempien osalta monella se, että se oma napa on paras napa ja muiden navoista ei niin viitsi pitää huolta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta jotka eivät halua lapsia. Mies haikailee lasten lapsien perään, minä en 😂
Juu, naurattaa kun sukulinja katkeaa ja teidänkin elämänne on siis ollut turhaa ja merkityksetöntä!
Heh heh!
Luin ketjun alun. Ikävä sävy, vaikka ehkä läpällä aloitettu ja jatkettu. Minulla ei ole lapsia, mutta olen hoitanut paljon lapsia. Jotenkin lapsiin ei vaan väsy ollenkaan. Oma asuntonikin on ollut lasten touhujen jälkeen monesti mullin mallin, kun ollaan hypelty sohvalla, sängyllä, askarreltu, oltu piilosilla jne. Niin hauskaa.
Minä olin 3 lapsen yksinhuoltaja ja kertaakaan ei lapset olleet mummojen hoidossa. Syy: toiset isovanhemmat olivat kuolleet ja toiset asuivat 300 km päässä. Lapseni olivat päiväkodissa, kun kävin kokopäivätöissä ja muutoin hoidin itse. On sitä aikoihin eletty, kun kahden vanhemman taloudessa ei lapsiaan kyetä hoitamaan ilman vanhusten apua. Palkatkaa apua, onhan teillä se mahdollista, kun on kahdet tulot. Härregyyd!!
Tehkää niin. Sepä kun se lapsiluku monella toistaa sitä vanhempien mallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei pidä tehdä lapsia, jos ei jaksa myös isovanhemmuutta. Ja mitä enemmän niitä mukuloita tekee, sen enemmän tulee olemaan lapsenlapsia, joille se suhde isovanhempaan on tärkeä.
Itse aion hoitaa omia lapsenlapsia, jos niitä saan. Omat vanhemmat ei juuri minua auttaneet, heillä oli omat elämät elettävänä. Se on sit eri asia, jos on esimerkiksi vakavia sairauksia, jotka verottaa voimia. Silloin ei voi samalla tapaa auttaa.Höpö höpö. Täällä ei syntyisi tämänkään vertaa lapsia jos omien lasten hoitamisen lisäksi pitäisi olla valmis toimimaan vielä vanhanakin lastenhoitajana lastenlapsille. Nykyään niin moni jää lapsettomaksi että tuo ajatus on senkin kannalta ihan hullu.
Parempi ettei synny lapsia, joita kukaan ei jaksa hoitaa. Ei vanhemmat eikä isovanhemmat. Siksihän moni ei nykyään halua enää lapsia, kun ei ole enää yhteisöä tukena.
Onhan tuokin tapa kerskailla sillä että sai lapsia.
Lapseton M48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten täällä puhutaan kenellä boomerit ovat lapsensa hoidattaneet. Mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa. Boomereiden äidit eivät tehneet samalla tavalla töitä kodin ulkopuolella kuin nyky isovanhemmat tekevät. Lisäksi työ ja eläkeikä oli ihan eri kuin nykyään. Silloisella lastenhoidollakaan ei ole mitään tekemistä nykyisen lastenhoidon kanssa. Onko nykyvanhemmat todella niin itsekkäitä etteivät he pysty asettumaan omien vanhempiensa asemaan vaan vaativat kohtuuttomia lastenhoitopalveluita jotta heidän oma elämä muuttuisi lasten myötä mahdollisimman vähän ja heillä jäisi enemmän aikaa itselle. Heitä ei kuitenkaan kiinnosta milloin isovanhemmilla olisi aikaa levätä ja milloin heillä olisi aikaa itselle.
Toisaalta, mitä tekemistä sillä on nykyajan kanssa, että ennen vanhaan isovanhemmat ei käyneet niin yleisesti töissä kodin ulkopuolella. Nykyajan vaatimukset on nykyajan vaatimuksia myös isovanhemmille. Silti olen edelleen sitä mieltä, että jokainen määrittelee itse, paljonko lastenlapsia jaksaa hoitaa.
Niin juurikin. Nykyajan vaatimukset ovat vaatimuksia myös isovanhemmille. Siksi nykyvanhemmat eivät voi vaatia tai olettaa että isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan yhtä paljon kuin ennen. Nykyään isovanhempien elämäntilanne on kuormittavampi ja lasten hoidon vaatimustaso niin paljon korkeampi ettei jaksaminen enää samalla tavalla riitä.
Pitää vaan jaksaa, niinhän lasten vanhempienkin pitää vaan jaksaa, että isovanhemmilla on omaa aikaa eikä lastenlapset häiritse?
Ylipäätään nykyajan ongelma on kyllä vähän sekä vanhempien että isovanhempien osalta monella se, että se oma napa on paras napa ja muiden navoista ei niin viitsi pitää huolta.
Ei isovanhempien tarvitse jaksaa. Heillä ei ole mitään velvollisuutta hoitaa lastenlapsia. He eivät päätä kuinka monta lastenlasta he saavat. Vanhempien sen sijaan pitää jaksaa koska he ovat ne lapset tehneet ja vastuu lapsista kuuluu vain ja ainoastaa vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun alun. Ikävä sävy, vaikka ehkä läpällä aloitettu ja jatkettu. Minulla ei ole lapsia, mutta olen hoitanut paljon lapsia. Jotenkin lapsiin ei vaan väsy ollenkaan. Oma asuntonikin on ollut lasten touhujen jälkeen monesti mullin mallin, kun ollaan hypelty sohvalla, sängyllä, askarreltu, oltu piilosilla jne. Niin hauskaa.
Niin, sinä saat varmasti päättää koska sinä niitä lapsia hoidat ja osaat kieltäytyä jos sinä et jaksa tai halua silloin kun sinulle ehdotetaan. Et voi siis verrata tilannettasi niihin isovanhempiin joille omat lapset ovat työntämässä lapsiaan puoliväkisin hoitoon joka ikinen viikko ja vielä useampana päivänä viikossa, vuodesta toiseen.
Ihana näin lapsettomana kuusikymppisenä lukea näitä.
Vierailija kirjoitti:
No kenen vika se on jos ette osaa sanoa ei? Ihan pitää karkuun luikkia ja muuttaa kauas. Heh.
Ymmärrät sitten kun sinulöa on lapsia :)
Onko äo:si kaksinumeroinen vai joudutkö pärjäämään yhdellä? Lienee selvä, että kun on reva auki munan perään, sillä on seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun alun. Ikävä sävy, vaikka ehkä läpällä aloitettu ja jatkettu. Minulla ei ole lapsia, mutta olen hoitanut paljon lapsia. Jotenkin lapsiin ei vaan väsy ollenkaan. Oma asuntonikin on ollut lasten touhujen jälkeen monesti mullin mallin, kun ollaan hypelty sohvalla, sängyllä, askarreltu, oltu piilosilla jne. Niin hauskaa.
Niin, sinä saat varmasti päättää koska sinä niitä lapsia hoidat ja osaat kieltäytyä jos sinä et jaksa tai halua silloin kun sinulle ehdotetaan. Et voi siis verrata tilannettasi niihin isovanhempiin joille omat lapset ovat työntämässä lapsiaan puoliväkisin hoitoon joka ikinen viikko ja vielä useampana päivänä viikossa, vuodesta toiseen.
Mut tää ei ole lapsi- tai lapsenlapsiongelma. Tää on isovanhempiongelma. Puoliväkisin tai ei, omat rajat saa pitää.
Ekat vuodet mukuloiden kans kannattaa ottaa niin että perhe edellä mennään ja valmistautua luopumaan omista menoista. Koska voimat ja aika eivät välttämättä vaan riitä. Koululaiset jotka osaa tehdä jo välipalaa tai pärjää muutaman tunnin yksin on jo helpompi. Mutta alle kouluikäisissä on aika paljon työtä, varsinkin jos on monta. Osa on toki helpompia ja omaa aikaa voi jäädäkin ja sitten se on iloinen yllätys.