Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat ostavat lapsenlapsille krääsää, mutta eivät halua käyttää samaa summaa muuhun?
18.07.2026 |
Tämä asia on tullut koettua niin omakohtaisesti kuin kaveripiirissä, olemme kolmekymppisiä vanhempia.
Heti alkuun: isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta auttaa taloudellisesti, emmekä minä tai kaverini ole sellaista pyytäneet. Monien kohdalla tilanne on kuitenkin se, että isovanhemmat haluavat ostaa lapsille kaikenlaista krääsää. Ei siis mitään tarpeellista. Jos lapsi tarvitsisi vaikka isompia sukkia tai alushousuja, niin sellaisia ei haluta hankkia. Sen sijaan lapsille ostetaan kaikenlaista krääsää: helposti rikkoutuvia halpoja leluja, huonokuntoisia tavaroita kirppiksiltä jne.
Kun vanhemmille on sanottu, että tällaista tavaraa ei tarvita (lapsilla on jo leluja riittävästi ja tuollainen halpa krääsä ei ole luonnonkaan kannalta hyväksi), mutta isovanhemmat eivät usko asiaa. Saattavat seuraavalla näkemiskerralla olla tyhjin käsin (onneksi!), mutta sitten krääsän tuominen taas jatkuu. On yritetty sanoa, että eikö sen 5 e/10 e, jonka krääsään käyttää, voisi vaikka tallettaa lapsen säästötilille, niin ei voi. Tällä tavalla säästämällä lapsi myös oppisi säästäväisyyden ja rahan arvon merkityksen eri tavalla kuin jostain kotiin tupsahtavasta krääsästä, joka hajoaa parin leikkikerran jälkeen.
Miksi isovanhemmat ostavat lapsenlapsille krääsää, mutta eivät halua käyttää samaa summaa muuhun? Miksi sillä summalla ei voisi ostaa jotain oikeasti tarpeellista tai sitten säästää summaa lapselle?
Ap
Kommentit (400)
Isovanhemmat eivät saa lahjan antamisen iloa, jos pistävät kympin lapsen sijoitustilille. Sen sijaan sen riemun saa ostamalla jotain härpäkettä.
Meillä miehen äiti ostaa lapselle kindermunia ympäri vuoden. Juurikin siksi, kun niistä tulee pieniä leluja. Jokainen vähänkään fiksu aikuinen tietää, että nykyiset kinderien lelut hajoavat heti (ei ole enää sama laatu kuin ysärillä).
Joskus tekisi mieli kiikuttaa kaikki kinderyllätykset ja muut vastaavat anopin omaan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vallankäyttöä ja hyväksikäyttöä. Meille kannettiin oikein naureskellen kaikkea mistä lähtee eniten melua ja mikä on mahdollisimman tilaavievää. Ja päälle vino hymy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluavat suosiota lasten silmissä. Ei millään sukkahousuilla ja kumppareilla saa lasta ihailemaan lahjan tuojaa. Samasta syystä jotkut tuovat karkkia vaikka vanhemmat eivät siitä pitäisi.
Meillä lapsi on aivan fiiliksissä, jos on hänen mielestään upeat kumpparit tai verkkarit. Hienot sukatkin saa riemun aikaiseksi. Ikää pojalla 5 v.
No mutta tuohan on ihanaa! Monilla se kuitenkaan ei mene noin.
Olen tuon 5 v pojan äiti. Kyllä oman lapsen päiväkotikaverit esittelevät mielissään hienoja vaatteitaan, joissa on lasten suosikkihahmojen kuvia. Tai oma lapseni kertoo innoissaan, miten Oskarilla on Pokemon-lenkkarit ja Vilholla dinosauruskumpparit. Eli on näistä vaatteista yms "tylsistä" lahjoista pitkään iloa. Itsekin muistelen lämmöllä lapsuuteni Spice Girls -paitaa, jonka kulutin ihan ohueksi. :)
MInä en isovanhempana ikinä suostuisi ostamaan lapsenlapselle tuollaista huonolaatuista markkinointivaatetta. Suosikkihahmot ovat - yllätys! - ruutuajan tuotteita enkä todellakaan ryhdy ruokkimaan lapsen ruutuaika-addiktiota ylikansallisella halpakrääsällä, joka sattuu olemaan paita. Päiväkodissa moiset pitäisi kieltää.
Mun mies väsää käpylehmiä ja vie niitä lapsenlapsille. Selittää ihan pokkana, että tällaisilla vaarikin leikki lapsena. Vihaiselle miniälle hän sanoo, että luonnontuotteita, ei vaarallisia aineita ja helppo hävittää.
Siinäkin perheessä haluttaisiin lapsille lahjaksi rahaa, voisi sitten ostaa haluamansa. Jos ei vanhemmilla ole varaa 15 e kumisaappaisiin, niin perheen rahankäytössä on ongelmia.
Kyse ei ole siitä etteikö olisi varaa ostaa ne kumisaappaat. Kyse on siitä että toivoisi isovanhemmille jonkinlaisen älyn käytön. Liikaa selvästi osalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on sitä lapsen suosioon pyrkimistä ja äidin kanssa kilpailemista. Ja myös ihan kiusantekoa vanhemmille ja rajojen tahallista ylittämistä vallankäytön takia. Hyvin epämiellyttävää ja sairasta käytöstä.
Sitten just vielä tuo, että päätetään jopa lapsen puolesta, mistä tämä tykkää. Ja suututaan kun lapsi reagoi väärin. Meillä mummo päätti lasten puolesta jopa heidän lempivärinsä…
Meillä pojan perhe teki selväksi, että ei krääsää, ei tuomisia, ei karkkia. Tätä on kunnioitettu, käydessä ei viedä mitään eikä lahjoja anneta, lahjaksi riittää halaus. Tyttären perhe on rennompi, saa viedä tavaraa ja jopa herkkuja, synttäreillä aina odotetaan innolla ukin ja mummon tuomaa lahjaa.
Nyt on poika ryhtynyt huomauttelemaan, että siskonlapset saavat meiltä aika lailla kaikenlaista ja heidän lapsille tämä pitäisi korvata rahalla. Olen muistuttanut, että olemme toimineen heidän kanssaan pilkulleen niin kuin on toivottu, ei ole ostettu mitään tarpeetonta, ei ole lahjottu lapsenlapsia. Jos tyttären perheessä on toisenlaiset säännöt, niin ei isovanhemmuus ole mikään tasapainolauta, jossa eri perheiden säännöt tasataan jälkikäteen rahalla. Voi tuntua epäreilulta, mutta ihan yhtä epäreilulta on tuntunut se, että toinen isoäiti on saanut lahjoa tyttärensä lapsia, minä ja mies ei ole samoille poikamme lapsille saatu antaa mitään ja nyt haluttaisiin tästä rahaa korvaukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinäpä se tuli. Lahjoa. Kerrankin rehellistä.
Viimeksi isovanhemmat ostivat vääränlaisia vaatteita nyt vääränlaisia leluja. Kindermummokin on pahis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän isovanhempien velvollisuus ole kustantaa aviopuolisoiden botox-hoitoja eikä silikonitäytteitä eri puolille kehoa.
En ikinä osta itselleni, enkä ole ostanut lapsilleni tai heidän lapsilleen ns. merkkivaatteita. Kun vaatteita ostetaan, niin pitää katsoa että ne ovat kunnolla tehtyjä eikä mitään temu - kiina - thaimaa -tuotantoa.
Hyvä tarkoitushan niissä on. On mukavaa ostaa jotain rakkaille lapsenlapsille, ja lapset tykkää värikkäistä pikku tavaroista. Jos ei aivan älyttömiin mittasuhteisiin paisu, sanoisin että vanhempien tehtävä on hymyillä ja keittää kahvia kun isovanhemmat ja lapset kohtaavat kummatkin iloisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään hyvää tarkoitusta, ainoastaan itsekäs tarkoitus.
Minun mummuni antoi aina lahjaksi jotain käytännöllistä, esim. lelut olivat turhia. En oikein noin 10-vuotiaana osannut arvostaa alustavaatteita, kerrostarjotinta tai juomalaseja. Kerrostarjotin ja lasit olivat siis oikeita aikuisten tavaroita. "Vielä sinä joskus arvostat". Olisin mieluummin ottanut ikäkauteen sopivia tavaroita. Aluspaita ja - housutkaan eivät oikein saaneet innostumaan. Ne olivat ihan tavalliset - eikä siihen aikaan edes ollut mitään teemavaatteita.
Oma äitini ompeli tytöilleni vaatteita. Miehen vanhemmilta ei tullut koskaan mitään. Olkaa kiitollisia, että saatte edes jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö se ole aika selvää, että jos viet jollekin lahjan tms, toivot että vastaanottaja on iloinen siitä. Jos menet tuttavallesi kylään, vietkö ruman keittiöpyyhkeen vai kukkakimpun? Miten se voi olla väärin, että antajakin tuntee iloa antaessaan jotain kivaa? Säännöt pitää tehdä selviksi lapsiperheissä, jos tarvitaan taloudellista apua niin kerrotaan siitä. Ja täsmätoiveitahan voi aina esittää kunhan ovat lapselle mieluisia. Ja rahallisesti antajille mahdollisia.
Kyllä minä ainakin nimenomaan haluan mummona tukea lapsiani vanhempina. Myös tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluavat suosiota lasten silmissä. Ei millään sukkahousuilla ja kumppareilla saa lasta ihailemaan lahjan tuojaa. Samasta syystä jotkut tuovat karkkia vaikka vanhemmat eivät siitä pitäisi.
Meillä lapsi on aivan fiiliksissä, jos on hänen mielestään upeat kumpparit tai verkkarit. Hienot sukatkin saa riemun aikaiseksi. Ikää pojalla 5 v.
No mutta tuohan on ihanaa! Monilla se kuitenkaan ei mene noin.
Olen tuon 5 v pojan äiti. Kyllä oman lapsen päiväkotikaverit esittelevät mielissään hienoja vaatteitaan, joissa on lasten suosikkihahmojen kuvia. Tai oma lapseni kertoo innoissaan, miten Oskarilla on Pokemon-lenkkarit ja Vilholla dinosauruskumpparit. Eli on näistä vaatteista yms "tylsistä" lahjoista pitkään iloa. Itsekin muistelen lämmöllä lapsuuteni Spice Girls -paitaa, jonka kulutin ihan ohueksi. :)
MInä en isovanhempana ikinä suostuisi ostamaan lapsenlapselle tuollaista huonolaatuista markkinointivaatetta. Suosikkihahmot ovat - yllätys! - ruutuajan tuotteita enkä todellakaan ryhdy ruokkimaan lapsen ruutuaika-addiktiota ylikansallisella halpakrääsällä, joka sattuu olemaan paita. Päiväkodissa moiset pitäisi kieltää.
Meillä lapsi ei katso paljon telkkaria (tunnin-pari viikossa). Kyllä lapsi silti tietää monet hahmot kirjoista, leikeistä jne.
Isovanhempien osa on näköjään olla sylkykuppina, eivät osaa tehdä mitään oikein. Kasvattivat lapsensakin väärin ja parempi olisi, jos eivät olisi missään tekemisissä lastenlasten kanssa.
Kannattaa miettiä mikä on tärkeämpää. Hyvät välit molempien sukuun, lasten hyvä suhde isovanhempiin on minusta paljon isompi juttu kuin se, että muutaman kerran vuodessa siivoan vähin äänin krääsää roskikseen tai kirppikselle.
Mutta isovanhempien ei tarvitse miettiä mitään? Ei edes välit omaan lapseen merkitse yhtään mitään.
jep