Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (677)
On tosi kuormittavaa ottaa vastuu vieraasta lapsesta, puhumattakaan sellaisesta lapsesta, joka ei tottele yhtään. Vaikeaa on myös tarjota sopivaa ruokaa, jos mikään ei kelpaa. En enää jaksaisi.
- En laske lehden selailua lukemiseksi
- Mitä helvettiä sinä intät? Kolmannen kerran: Me pystyimme järjestelemään töitämme joustavasti - se ei tarkoita sitä, että olisimme tehneet puolipäivätöitä
- Mitä vittua mulle kuuluu sun poikasi????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten lapset tämän estää?"
Kysytkö tosissasi? Jos keskityt kirjaan tai elokuvaan, niin et voi keskittyä samalla pikkulapsiisi. Ja OMAA AIKAAHAN se sitten on, jos ne lapset ovat eri huoneessa toisen vanhemman kanssa, nukkumassa tms. ;) mutta sitähän sinä et kaivannut...
Kyllä on surkeaa, jos lapsen läsnäolo estää sua lukemasta kirjaa tai katsomasta tvtä.
Totta tosiaan. Minä uppoudun hyvän kirjan lukemiseen täysin. Elokuvat, joita katson ei ole ehkä 3-vuotiaan silmille sopivia.
No voi luoja 😂 Jos on todella noin vaikeaa, niin pidä tuo. Normaali ihminen osaa hoitaa asiansa niin että pystyy lukemaan ja katsomaan leffoja myös lisäännyttyään.
Mietin samaa. Tuo ketä lainasit on niitä, jotka ei pysty menemään suihkuun tai vessaan kun on lapsi. Saati miehen kanssa seksiä harrastamaan. Kun kaikki on vain vaikeaa
Laita ihmeessä joku trilleri tai kauhuleffa pyörimään telkkarista, kun 3-vuotias leikkii siinä vieressä :) tai ota hyvä asento sohvannurkasta ja ala lukemaan ja nimenomaan niin, että uppoudut siihen. Seksiäkään en kyllä suosittele lasten nähden harrastamaan.
Tässä oli kyse omasta ajasta ja alkuperäinen lainaamani ei sellaista kuulemma tarvinnut eikä lasten läsnäolo häiritse lukemista tai leffojen katsomista. Kyllä se on vanhemmalle MYÖS omaa aikaa, kun lapsi nukkuu. Mutta
Täällä, kun ihmiset irvailevat tuosta parisuhdeajan kaipaamisesta. Miettikääpä omalle kohdalle? Millaista olisi olla vuosikaudet ilman, että koskaan et olisi puolisosi kanssa kahdestaan kodin ulkopuolella niin, ettei lapsi ole mukana? Ei ravintolaillallisia, ei yhteistä kävelylenkkiä tai konsertissa käymistä. Se ainoa kahdenkeskinen aika saattaa olla kodin seinien sisällä lasten ollessa nukkumassa. Juu, toki yhdessä se saunassa käyminen, pyykin peseminen ja ensi viikon ruokalistan suunnittelukin on kahdenkeskistä aikaa, mutta eipä se parisuhdetta virkistä ja hoida.
Nimimerkillä lapsi kohta 6 v ja emme ole koskaan olleet miehen kanssa yötä pois lapsen luota. Ei ole tukiverkkoja, jotka voisivat ottaa lapsen yöksi. Yhden ainoan kerran olemme olleet lapsen luota pois 6 tunnin ajan, kun lapsi oli 4 v. Muuten on aina vähintään toinen ollut lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten lapset tämän estää?"
Kysytkö tosissasi? Jos keskityt kirjaan tai elokuvaan, niin et voi keskittyä samalla pikkulapsiisi. Ja OMAA AIKAAHAN se sitten on, jos ne lapset ovat eri huoneessa toisen vanhemman kanssa, nukkumassa tms. ;) mutta sitähän sinä et kaivannut...
Kyllä on surkeaa, jos lapsen läsnäolo estää sua lukemasta kirjaa tai katsomasta tvtä.
Totta tosiaan. Minä uppoudun hyvän kirjan lukemiseen täysin. Elokuvat, joita katson ei ole ehkä 3-vuotiaan silmille sopivia.
No voi luoja 😂 Jos on todella noin vaikeaa, niin pidä tuo. Normaali ihminen osaa hoitaa asiansa niin että pystyy lukemaan ja katsomaan leffoja myös lisäännyttyään.
Pieni lapsi nukkuu enemmän kuin on valveilla päivisin ja illat on omaa aikaa. Kyllä on erikoista, jos ylipäätään lapsen kanssa pitää katsoa leffoja.
Mitenkä vaikka 4-vuotias nukkuu päivällä enemmän kuin on valveilla? :D
No 4-vuotias ei tarvitse vanhempaansa tappituntumaan 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahallahan siitä selviää. Eli lastenhoitajaa palkkaamaan vaan, vaikka joku nuori jolle kelpaisi kesätyö ja pieni lisätienesti.
Vai siitäkö kiikastaa, että pitäisi ilmaiseksi saada...
En minä ainakaan luota täysin vieraisiin ihmisiin.
No sitten ei pidä valittaa, jos ei olemassa olevat keinot kelpaa. Oma valintahan se on tehdä elämästään noin raskasta.
Kyllä niitä lastenhoitajia ennenkin käytettiin ja ihan hyvin meni, sitä voi tutustua ja haastatella ennen kuin palkkaa. Tai vaikka kysellä jotain lähipiirin/suvun nuorta hoitamaan, jos joku haluaisi tienata sillä kesärahaa. Siinähän ainakin tietää jonkin verran millainen tyyppi kyseessä, tai jos ei itse tiedä niin voi niiltä tutuilta kysyä.
No, meillä onneksi on osallistuvat/auttavat isovanhemmat, mutta jos ei olisi, niin ei kyllä löytyisi lähipiiristä mitään tuttua sen ikäistä nuorta, joka voisi olla vaikka useamman tunnin meidän 3- ja 5-vuotiaiden kanssa. Ja en luota vieraisiin ihmisiin näin pienten lasten ollessa kyseessä ja juuri siksi ajattelisin, että monilla on sama juttu. Ei ole siis mistään rahasta välttämättä kiinni.
Onhan sen aika surullista ja rankkaa, jos ei ole ketään, joka voisi välillä olla lasten kanssa, jotta vanhemmat pääsisivät yhdessä jonnekin. Ainakin itselle se on tärkeää ja pitää parisuhteen virkeänä. Mutta niillä se on mentävä mitä on, mutta ymmärrän kyllä aloittajaa täysin!
"Onhan sen aika surullista ja rankkaa, jos ei ole ketään, joka voisi välillä olla lasten kanssa, jotta vanhemmat pääsisivät yhdessä jonnekin. Ainakin itselle se on tärkeää ja pitää parisuhteen virkeänä. Mutta niillä se on mentävä mitä on, mutta ymmärrän kyllä aloittajaa täysin! "
Eikö se ole surullista, jos lapsella ei ole lomaa, sillä lähes aina lapsi joutuu olemaan päiväkodissa pitempään, kun huomioidaan vanhempien työmatkat ja moni lapsi jopa 10h työpäivä. Eikö lapsella ole nykyään oikeuksia lomaan ja omaan kotiin ja vanhempiensa seuraan, eihän lapsi ole mikään heittopussi. Miksi niitä lapsia pitää hankkia, jos ei jaksa hoitaa?
Miten helkutissa sinä nyt tuohon aiheeseen pääsit? :D
Vierailija kirjoitti:
- En laske lehden selailua lukemiseksi
- Mitä helvettiä sinä intät? Kolmannen kerran: Me pystyimme järjestelemään töitämme joustavasti - se ei tarkoita sitä, että olisimme tehneet puolipäivätöitä
- Mitä vittua mulle kuuluu sun poikasi????
Ja mitähän meile kuuluu sun urasi joka on vienyt kaiken vapaa-ajan ettei normaaliin lukemiseen, elokuviin, elämuseen ole riittänyt aijaa.
Oisitte pitäneet lapset kokopäivähoidossa, paremmin uraankin voi silloin keskittyä
Vierailija kirjoitti:
Koettu toi ja oli vaan pärjättävä. Meillä kun toinen ei ollut edes terve. Oli muutama sukulainen mutta apua ei saatu. Onneksi oli edes päiväkoti. En ymmärrä miksi ollaan niin itsekkäitä. Nyt meillä on lemmikit ja sama juttu ettei voida hoitaa niitä viikkoa että päästäisiin lomalle. Kuulemma ei voi laatikkoa tyhjentää niin eihän se sitten käy.
No kuule kun niillä potentiaalisilla hoitajillakin taitaa olla lomansa nyt, ja jotakin omaa kenties haluaisivat tehdä. Joten itsekkyydestä puheen ollen.
Aloituksessa lueteltiin mummit ja kummit ja omasta halustaan lapsivapaat kaverit. Ehkäpä jokainen valitsee sen näköisen elämän mitä haluaa elää ja mistä jaksaa kantaa itse vastuun. Jokainen valitsee itse tehdä lapset, ja jokainen valitsee minkä verran ja missä asiassa jaksaa ja haluaa toisia auttaa. Ei lapsia voi tehdä sillä ajatuksella, että koska omat vanhemmat sai apua omilta vanhemmiltaan niin he ovat velvollisia antamaan sitä minullekin. Otan asioita elämääni sen verran mitä pystyn hoitamaan ja mihin pystyn itsenäisesti hankkimaan tukea, esim ostamalla lastenhoito- tai kodinhoitoapua. Ja on eri asia tuulettaa lapsiperhe-elämän rankkuutta kuin syyllistää ja vastuuttaa muita ihmisiä että he tekevät siitä rankkaa kun eivät auta. Aloituksessa oli hieman kyllä sitä makua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten lapset tämän estää?"
Kysytkö tosissasi? Jos keskityt kirjaan tai elokuvaan, niin et voi keskittyä samalla pikkulapsiisi. Ja OMAA AIKAAHAN se sitten on, jos ne lapset ovat eri huoneessa toisen vanhemman kanssa, nukkumassa tms. ;) mutta sitähän sinä et kaivannut...
Kyllä on surkeaa, jos lapsen läsnäolo estää sua lukemasta kirjaa tai katsomasta tvtä.
Totta tosiaan. Minä uppoudun hyvän kirjan lukemiseen täysin. Elokuvat, joita katson ei ole ehkä 3-vuotiaan silmille sopivia.
No voi luoja 😂 Jos on todella noin vaikeaa, niin pidä tuo. Normaali ihminen osaa hoitaa asiansa niin että pystyy lukemaan ja katsomaan leffoja myös lisäännyttyään.
Pieni lapsi nukkuu enemmän kuin on valveilla päivisin ja illat on omaa aikaa. Kyllä on erikoista, jos ylipäätään lapsen kanssa pitää katsoa leffoja.
Mitenkä vaikka 4-vuotias nukkuu päivällä enemmän kuin on valveilla? :D
No 4-vuotias ei tarvitse vanhempaansa tappituntumaan 24/7.
No, et sinä mitään kauhuleffaa kuitenkaan ala katsomaan, kun 4-vuotias on siinä vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku kommentoi, miten isovanhemmilla voi olla useita lapsenlapsia ja siksi eivät jaksa hoitaa. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, joten todellisuus on toinen. Monilla isovanhemmilla on vain 1-2 lastenlasta. Tämä tilanne on esim. omassa kaveripiirissäni ja meilläkin. Miehen ja minun vanhemmille ainokaisemme on ainoa lapsenlapsi, eikä lisää ole tulossa (minun sisarukseni ei lisäänny ja miehellä ei sisaruksia ole).
Meillä on kuusi lastenlasta ja kaksi lapsistamme tulee vahvasti veikaten vielä saamaan lapsen.
Täytyy sanoa, että työstä on käynyt ja aika ruljanssi on ja on ollut, varsinkin kun oli kolme melkein puolen vuoden välein syntynyttä pikkuista samaan aikaan hoidossa. Lisäksi lapsiperheiden lemmikkien koirien ja kissojen hoito.
Ymmärrän hyvin isovanhempia, jotka eivät tähän pyöritykseen enää ryhdy, kun vihdoinkin ovat saaneet omat lapset maailmalle.
Itse ajattelen, että aika aikaansa kutakin. Kouluikäiset lapsenlapset eivät mummoa enää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimmeko päätellä että tip top vaatteet, meikki, kampaus -henkilö ei lue kirjoja? Tai uranainen?
No ainakin meidän perheessä vanhemmat ollaan oltu uraihmisiä ja ollaan luettu joka päivä lapsille. Päivän paras hetki. Myös se hyöty että lasten suomen taito ja sanavarasto kehittyi hienosti.
Kirjoitin että en itse lukenut. Lapsille kyllä luettiin. Joka päivä. Lauantaisin joka ikinen viikko kirjastoon, lomilla lukivat paljon, ja kun oppivat itse lukemaan, tekivät lukudiplomit koko alakoulun ajan.
Olen lukenut kyllä itseksenikin, usein juuri ennen nukkumaanmenoa.
Samoin, yöpöydällä on koko ajan luettavaa
Hei nuoret parit. Muistakaahan sitä perhesuunnittelua tehdessänne kysäistä niiltä omilta vanhemmiltanne, että onko ok, et me lisäännytään ja te hoidatte sen meidän jälkikasvun, ainakin lomienne aikaan, jotta me iskä ja äiskä saadaan lomillamme lomailla, ilman lapsia. Käsittämätöntä, että isovanhempia syytellään. Moni heistä on vielä töissä, kuten tekin ja vanhemmalla se väsy tulee helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahallahan siitä selviää. Eli lastenhoitajaa palkkaamaan vaan, vaikka joku nuori jolle kelpaisi kesätyö ja pieni lisätienesti.
Vai siitäkö kiikastaa, että pitäisi ilmaiseksi saada...
En minä ainakaan luota täysin vieraisiin ihmisiin.
Mitenkäs tuttuja vaikka päiväkodin tädit sulle on, ennen kuin viet lapsen sinne hoitoon ja tutustut? Tai koulun opettajat? Jos oikein vainoharhaiseksi ruvetaan, niin ihan hyvinhän joku alakoulun opettaja voi olla vaikka ped o fiili, jospa on juuri siksi siihen ammattiin hakeutunutkin!
Vierailija kirjoitti:
Täällä, kun ihmiset irvailevat tuosta parisuhdeajan kaipaamisesta. Miettikääpä omalle kohdalle? Millaista olisi olla vuosikaudet ilman, että koskaan et olisi puolisosi kanssa kahdestaan kodin ulkopuolella niin, ettei lapsi ole mukana? Ei ravintolaillallisia, ei yhteistä kävelylenkkiä tai konsertissa käymistä. Se ainoa kahdenkeskinen aika saattaa olla kodin seinien sisällä lasten ollessa nukkumassa. Juu, toki yhdessä se saunassa käyminen, pyykin peseminen ja ensi viikon ruokalistan suunnittelukin on kahdenkeskistä aikaa, mutta eipä se parisuhdetta virkistä ja hoida.
Nimimerkillä lapsi kohta 6 v ja emme ole koskaan olleet miehen kanssa yötä pois lapsen luota. Ei ole tukiverkkoja, jotka voisivat ottaa lapsen yöksi. Yhden ainoan kerran olemme olleet lapsen luota pois 6 tunnin ajan, kun lapsi oli 4 v. Muuten on aina vähintään toinen ollut lapsen kanssa.
Toimivaa parisuhdetta ei tarvitse hoitaa eikä huono parisuhde syömässä käymällä parane.
Me on voitu käydä ja tehdä asioita ja reissuja kaksinkin, mutta kertaakaan se ei ole ollut mikään pakko päästä pois lapsen luota tai pää hajoaa ja liitto kaatuu-asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku kommentoi, miten isovanhemmilla voi olla useita lapsenlapsia ja siksi eivät jaksa hoitaa. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, joten todellisuus on toinen. Monilla isovanhemmilla on vain 1-2 lastenlasta. Tämä tilanne on esim. omassa kaveripiirissäni ja meilläkin. Miehen ja minun vanhemmille ainokaisemme on ainoa lapsenlapsi, eikä lisää ole tulossa (minun sisarukseni ei lisäänny ja miehellä ei sisaruksia ole).
Meillä on kuusi lastenlasta ja kaksi lapsistamme tulee vahvasti veikaten vielä saamaan lapsen.
Täytyy sanoa, että työstä on käynyt ja aika ruljanssi on ja on ollut, varsinkin kun oli kolme melkein puolen vuoden välein syntynyttä pikkuista samaan aikaan hoidossa. Lisäksi lapsiperheiden lemmikkien koirien ja kissojen hoito.
Ymmärrän hyvin isovanhempia, jotka eivät tähän pyöritykseen enää ryhdy, kun vihdoinkin ovat saaneet omat lapset maailmalle.
Itse ajattelen, että aika aikaansa kutakin. Kouluikäiset lapsenlapset eivät mummoa enää tarvitse.
Mä taas toivon, että kouluikäiset ja vanhemmatkin lapsenlapset on kiinteä osa meidän isovanhempien elämää
T. Kuuden Mummo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten lapset tämän estää?"
Kysytkö tosissasi? Jos keskityt kirjaan tai elokuvaan, niin et voi keskittyä samalla pikkulapsiisi. Ja OMAA AIKAAHAN se sitten on, jos ne lapset ovat eri huoneessa toisen vanhemman kanssa, nukkumassa tms. ;) mutta sitähän sinä et kaivannut...
Kyllä on surkeaa, jos lapsen läsnäolo estää sua lukemasta kirjaa tai katsomasta tvtä.
Totta tosiaan. Minä uppoudun hyvän kirjan lukemiseen täysin. Elokuvat, joita katson ei ole ehkä 3-vuotiaan silmille sopivia.
No voi luoja 😂 Jos on todella noin vaikeaa, niin pidä tuo. Normaali ihminen osaa hoitaa asiansa niin että pystyy lukemaan ja katsomaan leffoja myös lisäännyttyään.
Pieni lapsi nukkuu enemmän kuin on valveilla päivisin ja illat on omaa aikaa. Kyllä on erikoista, jos ylipäätään lapsen kanssa pitää katsoa leffoja.
Mitenkä vaikka 4-vuotias nukkuu päivällä enemmän kuin on valveilla? :D
No 4-vuotias ei tarvitse vanhempaansa tappituntumaan 24/7.
No, et sinä mitään kauhuleffaa kuitenkaan ala katsomaan, kun 4-vuotias on siinä vieressä.
No en tietenkään ala, ne katsotaan kun lapsi on yöunilla. Kaikesta voi tietenkin tehdä ongelman, mutta on tuo jo aika naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahallahan siitä selviää. Eli lastenhoitajaa palkkaamaan vaan, vaikka joku nuori jolle kelpaisi kesätyö ja pieni lisätienesti.
Vai siitäkö kiikastaa, että pitäisi ilmaiseksi saada...
En minä ainakaan luota täysin vieraisiin ihmisiin.
Mitenkäs tuttuja vaikka päiväkodin tädit sulle on, ennen kuin viet lapsen sinne hoitoon ja tutustut? Tai koulun opettajat? Jos oikein vainoharhaiseksi ruvetaan, niin ihan hyvinhän joku alakoulun opettaja voi olla vaikka ped o fiili, jospa on juuri siksi siihen ammattiin hakeutunutkin!
Siis toki. Kyllähän riski on olemassa myös päiväkodissa tai kouluissa ja näin onkin tapahtunut. Yleensä kuitenkin on enemmän silmäpareja ja kiinni jäämisen riski kuin siinä tapauksessa, että on vain yksi aikuinen pienten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkoti on meidän tukiverkko. Luonnollisesti lomalla emme sinne lasta vie.
En kyllä etukäteen ajatellut ettei kummankaan meistä vanhemmat ole halukkaita hoitamaan meidän lapsia. Meidät kuitenkin laitettiin lapsena viikoiksi mummolaan hoitoon. (Minä ja mies vm. 92,91).
Rankkaa on ollut varsinkin sairastaessa, mutta kohta tässä on saanut kaikki suht isoiksi ja omatoimisesti kasvatettua. Lapset 12v, 10v, 8v ja 5v.
-Neljän äiti
On riskaabelia perustaa perhettä oletusten varassa. Elämässä ei yleensäkään pitäisi jättäytyä liikaa yhden kortin varaan. Jos jotakin olen tähän ikään mennessä oppinut, niin sen. Lähipiirissäkin kun on tullut nähtyä kaikenlaista.
No mielestösi aikuisen pitää joka hetki olla lapsen vieressä leikkimässä ettei voi vaikka lehteä selata kahvikupin kanssa keittiön pöydän vieressä
Lapset puoli päivää hoidossa. Väkisinkään ei kumpikaan voi silloin tehdä täyttä tuntimäärää jos vielä vuorotellaan se vieressä istuminen.
Poika, osastonsa päällikkö, teki 80 % päivää perheen sairaustapauksessa.