Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
17.07.2026 |
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (677)
Vierailija kirjoitti:
Kolmen lapsen äitinä ois ollut aika tylsää jos 15 vuoteen ei olisi voinut lukea, katsoa telkkaria, käydä teatterissa, lenkillä, uimassa, puuhailla mökillä ja sienessä. Leikki on lasten työtä, ei äitien. Äidit antaa tarpeet, virikkeet ja lapsille rauhaa. Se ei tarkoita heitteillejättöä vaan läsnäoloa lähellä. Vaikka kurjan tai neuleen kanssa.
Vaikka mies teki täyspäivätyötä silti näissä saattoi vuorotella. Saati jos molemmat tekee vajaata viikkoa. Vekarat touhuaa jotain, kahvikuppi ja kirja keittiön pöydällä.
Eli sellaiset taaperot ja leikki-ikäiset mukulat touhusivat omiaan, kun äiti luki kirjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen lapsen äitinä ois ollut aika tylsää jos 15 vuoteen ei olisi voinut lukea, katsoa telkkaria, käydä teatterissa, lenkillä, uimassa, puuhailla mökillä ja sienessä. Leikki on lasten työtä, ei äitien. Äidit antaa tarpeet, virikkeet ja lapsille rauhaa. Se ei tarkoita heitteillejättöä vaan läsnäoloa lähellä. Vaikka kurjan tai neuleen kanssa.
Vaikka mies teki täyspäivätyötä silti näissä saattoi vuorotella. Saati jos molemmat tekee vajaata viikkoa. Vekarat touhuaa jotain, kahvikuppi ja kirja keittiön pöydällä.
Eli sellaiset taaperot ja leikki-ikäiset mukulat touhusivat omiaan, kun äiti luki kirjoja?
Noin siis luit? Mitä enemmän lukee sitä paremmin osaa ymmärtää luetun.
Kuule ap. Omaa aikaa saatte, kun vuorottelette miehesi kanssa sitä lapsenhoitoa. Ja yhteistä lapsivapaata ukkosi kanssa, kun vuorottelette joidenkin perheellisten kavereiden kanssa ottamalla toistenne lapset leikkimään omien kanssa, vaikka yökyläilemäänkin. Problem solved. Vai etkö/ettekö oikeesti halua auttaa muita/toisianne? Vai oletteko sellainen perhe, jonka luo ystävät eivät uskalla antaa omia lapsiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimmeko päätellä että tip top vaatteet, meikki, kampaus -henkilö ei lue kirjoja? Tai uranainen?
No ainakin meidän perheessä vanhemmat ollaan oltu uraihmisiä ja ollaan luettu joka päivä lapsille. Päivän paras hetki. Myös se hyöty että lasten suomen taito ja sanavarasto kehittyi hienosti.
Kirjoitin että en itse lukenut. Lapsille kyllä luettiin. Joka päivä. Lauantaisin joka ikinen viikko kirjastoon, lomilla lukivat paljon, ja kun oppivat itse lukemaan, tekivät lukudiplomit koko alakoulun ajan.
Täällä joku kommentoi, miten isovanhemmilla voi olla useita lapsenlapsia ja siksi eivät jaksa hoitaa. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, joten todellisuus on toinen. Monilla isovanhemmilla on vain 1-2 lastenlasta. Tämä tilanne on esim. omassa kaveripiirissäni ja meilläkin. Miehen ja minun vanhemmille ainokaisemme on ainoa lapsenlapsi, eikä lisää ole tulossa (minun sisarukseni ei lisäänny ja miehellä ei sisaruksia ole).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, miten loppu eläkeläinen äitini oli, kun hän joutui hoitamaan veljentyttöäni. Maalla piti vähän väliä lähteä kauppaan ostamaan jäätelöä helteessä. Hiki siinä mummolla virtasi, kun kauppaan oli kilometrin matka. Rahan vanhemmat antoivat lapselle, ei mummolle, joka sai eläkkeestään kustantaa koko lystin. Lapsi oli vaikea ja tottelematon. Mummo ei tahtonut mitenkään selvitä, omat lapset kun oli vain tottunut jättämään pihalle leikkimään keskenään.
Etkö puuttunut tilanteeseen?
Peli poikki.
Puhuttelu veljellesi.
Auttanut äitiäsi.
Missä sinä olit..
Kuka siihen uskaltaa puuttua, muten piru on irti. Uhkaillaan, ettei isovanhemmat näe lastenlapsia, kiristetään vanhusten ajokortin menetyksellä jne.
Meillä ihan sama tilanne, mutta siskoni tekee miehineen samaa ja vielä kaksi lasta ja kaksi isoa koiraa. Kun käyvät kylässå, koti on kuin pommin jäljiltä, kaikki jätetään sille sijoilleen ja kaikki jää äitini hoidettavaksi, joka vielä isäni omaishoitaja ja sitten itkee mulle, kun niin väsynyt, kun ei uskalla sanoa mitään.
Miksi katsot vierestä kun äitisi itkee? Miksi et auta?
Minulla on kolme lasta, vaativa työ ja välimatkaa 1300 km. Tavataan kerran pari vuodessa ja isovanhemmat saavat nauttia meillä useamman viikon vieraanvaraisudesta.
Itse en koskaan ole ymmärtänyt tätä "lapsista lomaa" tai että haluaisi "omaa aikaa" kun mieheni kansaa halutaan viettää yhdessä mahdollisumman paljon aikaa yhdessä perheenä ja parasta molemmista on juuri lapset ja lasten kanssa vietetty aika ja se lapsuus on niin lyhyet, ettei sitä haluaisi antaa muille, vaan nauttia rakkaiden lasten seurasta, hauskuudesta ja nähdä omin silmin lapsen kehitys.
Et ole koskaan halunnut esim. lukea rauhassa kirjaa, joka ei ole lastenkirja, tai katsoa elokuvaa, joka ei ole lasten elokuva?
Noita voi tehdä illalla kun lapset nukkuu TAI siten että toinen vanhempi on sen aikaa lasten kanssa vaikka puistossa.
Tosin mä kyllä voin tehdä noita siinä samalla, kun lapset leikkii omiaan.
Toiset ei osaa kuin vaatia ja valittaa
Eli et ole läsnä lapsillesi, etkä tee kotitöitä.
Mun lapset osaa leikkiä yksinkin hetken. Minä myös pystyn keskeyttämään tekemäni asian ja jatkamaan sitä sopivan hetken tullen ilman ongelmia. On vähän pakko ollut oppia näin yh.na .
Ja on ollut opittava myös se, että jos omaa aikaa haluaa, ne on pieniä hetkiä pitkin päivää, eikä aina silloin, kun minä haluaisin.
Mutta tee sä toki tyylilläsi ja ole väsynyt valittaja. Minä nautin perheeni eli lasteni seurasta ja heidän kanssaan olemisesta. Eipä ole tarvinut valittaa, enkä ole väsynytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut, että lemmikinomistajat olisivat valittaneet miksi sedät, tädit, mummut, papat, anopit eikä apet ota vastuuta minun lemmikeistäni. Teenhän vaativaa asiantuntijatyötä, ja MINÄ tarvitsen nollaantumiseen lomani. Arki on yhtä kakattamista, agilitya, hiekkalaatikon siivoamista, eläinlääkäriä, kengitystä. Ei auta vaikka vuorottelisin puolisoni kanssa kissan/koiran/hevosen hoidon kanssa.
Ihanko oikeastiko se oma lapsi tuntuu niin rasitteelta, josta pitää saada lomaa?
Kyllä olisi kiva nukkua joskus esimerkiks niin että herää itsekseen, kiva käydä ostamassa itselleen vaatteita rauhassa, kiva vaikka vaan maata yksi päivä ja levätä.
Itse kuljin vuosia vain musta-harmaa-valkovaatetuksessa, kun ei ollut aikaa miettiä omia vaatteita, yhtään kirjaa en lukenut 15 vuoteen jne.
Monta kesää mun ainoa mahdollisuus vähän levätä oli mennä kasvihuoneeseen jakkaralle istumaan hetkeksi YKSIN.
Itsensä rakastaminen auttaa rakastamaan muita.
Mulla on kolme lasta. Lukemisesta en koskaan tinkinyt eikä tarvinnut. Kirjasto ahkerasti käyrössä ja lapsille pienestä tuttu paikka.
Vaatteisiin en ehkä niin panostanut.
Minä tingin. Olen työssä, jossa pitää olla siisti ja huoliteltu. Turvasin mieluummin urani kuin lukemisen. Nyt ehdin taas lukemaankin.
Ei kai lukeminen estä olemasta siisti. Eikä pukeutumasta töihin. Äsken kerroit että vaan harmaissa vaatteissa kuljit 15 vuotta.
No minä en ollut edustustehtävissä, siistit vaatteet riitti tietokoneen vieressä papereita räplätessä.
Ei kai lukeminen estä olemasta siisti. Eikä pukeutumasta töihin. Äsken kerroit että vaan harmaissa vaatteissa kuljit 15 vuotta.
En kertonut, vaan että käytin musta-valko-harmaa-vaatetusta, koska sillä lailla oli helpointa ja nopeinta löytää kaapista aina siisti yhdistelmä. Eli tein sen säästääkseni aikaa.
Se lukeminen on aina pois jostakin muusta. Nousin aamulla viideltä, tein hiljaisia kotitöitä ja valmistelin töitäni ennen kuin lapset heräsivät. Koska sain tehtyä osan töistäni silloin, lapsille tuli todella lyhyet hoitopäivät, koska mieheni pystyi myös säätämään samalla tavoin omia töitään. Tämä oli meille ykkösprioriteetti.
No minä en ollut edustustehtävissä, siistit vaatteet riitti tietokoneen vieressä papereita räplätessä.
Minä olin.
Edustustehtävissä puoli päivää? Yritysjohtaja omassa lafkassa? ? Missi? Tv-kuuluttaja?
Monissa vaativissa hommissa on työvaatteet, esim aivokiryrgi
Missä luki että puoli päivää? Miksi ivaat?
No kummallakin vajaat päivät ettei lasten tarvinnut paljon olla hoidossa.
Yhellä työpaikalla taatusti kopissaan puhelimeen vastaavalla vaihteenhoitajalla ( tosin vangaa aikaa) oli hienommat vaatteet ja huolitellumpi olemus ja korkeemmat korot kuin omistajilla, sisar ja veli joiden puolisot myös johtotehtävissä firmassa. Vientiyritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahallahan siitä selviää. Eli lastenhoitajaa palkkaamaan vaan, vaikka joku nuori jolle kelpaisi kesätyö ja pieni lisätienesti.
Vai siitäkö kiikastaa, että pitäisi ilmaiseksi saada...
En minä ainakaan luota täysin vieraisiin ihmisiin.
No sitten ei pidä valittaa, jos ei olemassa olevat keinot kelpaa. Oma valintahan se on tehdä elämästään noin raskasta.
Kyllä niitä lastenhoitajia ennenkin käytettiin ja ihan hyvin meni, sitä voi tutustua ja haastatella ennen kuin palkkaa. Tai vaikka kysellä jotain lähipiirin/suvun nuorta hoitamaan, jos joku haluaisi tienata sillä kesärahaa. Siinähän ainakin tietää jonkin verran millainen tyyppi kyseessä, tai jos ei itse tiedä niin voi niiltä tutuilta kysyä.
No, meillä onneksi on osallistuvat/auttavat isovanhemmat, mutta jos ei olisi, niin ei kyllä löytyisi lähipiiristä mitään tuttua sen ikäistä nuorta, joka voisi olla vaikka useamman tunnin meidän 3- ja 5-vuotiaiden kanssa. Ja en luota vieraisiin ihmisiin näin pienten lasten ollessa kyseessä ja juuri siksi ajattelisin, että monilla on sama juttu. Ei ole siis mistään rahasta välttämättä kiinni.
Onhan sen aika surullista ja rankkaa, jos ei ole ketään, joka voisi välillä olla lasten kanssa, jotta vanhemmat pääsisivät yhdessä jonnekin. Ainakin itselle se on tärkeää ja pitää parisuhteen virkeänä. Mutta niillä se on mentävä mitä on, mutta ymmärrän kyllä aloittajaa täysin!
Tämä. Meillä vilkas 5 v. En minä valitettavasti voi luottaa siihen, että joku lukioikäinen oikeasti ymmärtäisi riskit lapsen kanssa. Että ei voi katsella kännykkää, kun se 5 v saattaa pyöräillä katsomatta, tuleeko autoja. Eikä se ihan fiksukaan lukioikäinen välttämättä tajua, miten pienellä lapsella voi puuttua itsesuojeluvaisto joidenkin arkisten asioiden kanssa. Enkä menisi vannomaan, että jos lapsella iskisi kiukku, että lukioikäisellä olisi keinoja kiukun lopettamiseen turvallisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Kuule ap. Omaa aikaa saatte, kun vuorottelette miehesi kanssa sitä lapsenhoitoa. Ja yhteistä lapsivapaata ukkosi kanssa, kun vuorottelette joidenkin perheellisten kavereiden kanssa ottamalla toistenne lapset leikkimään omien kanssa, vaikka yökyläilemäänkin. Problem solved. Vai etkö/ettekö oikeesti halua auttaa muita/toisianne? Vai oletteko sellainen perhe, jonka luo ystävät eivät uskalla antaa omia lapsiaan?
Niinhän he vuorottelevatkin? Ei välttämättä ole mitään perheellisiä kavereita ja jos on, niin heilläkin ehkä omat kuormituksensa, niin vieraat 2- ja 5-vuotiaat lapset voivat olla liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut, että lemmikinomistajat olisivat valittaneet miksi sedät, tädit, mummut, papat, anopit eikä apet ota vastuuta minun lemmikeistäni. Teenhän vaativaa asiantuntijatyötä, ja MINÄ tarvitsen nollaantumiseen lomani. Arki on yhtä kakattamista, agilitya, hiekkalaatikon siivoamista, eläinlääkäriä, kengitystä. Ei auta vaikka vuorottelisin puolisoni kanssa kissan/koiran/hevosen hoidon kanssa.
Ihanko oikeastiko se oma lapsi tuntuu niin rasitteelta, josta pitää saada lomaa?
Kyllä olisi kiva nukkua joskus esimerkiks niin että herää itsekseen, kiva käydä ostamassa itselleen vaatteita rauhassa, kiva vaikka vaan maata yksi päivä ja levätä.
Itse kuljin vuosia vain musta-harmaa-valkovaatetuksessa, kun ei ollut aikaa miettiä omia vaatteita, yhtään kirjaa en lukenut 15 vuoteen jne.
Monta kesää mun ainoa mahdollisuus vähän levätä oli mennä kasvihuoneeseen jakkaralle istumaan hetkeksi YKSIN.
Itsensä rakastaminen auttaa rakastamaan muita.
Mulla on kolme lasta. Lukemisesta en koskaan tinkinyt eikä tarvinnut. Kirjasto ahkerasti käyrössä ja lapsille pienestä tuttu paikka.
Vaatteisiin en ehkä niin panostanut.
Minä tingin. Olen työssä, jossa pitää olla siisti ja huoliteltu. Turvasin mieluummin urani kuin lukemisen. Nyt ehdin taas lukemaankin.
Ei kai lukeminen estä olemasta siisti. Eikä pukeutumasta töihin. Äsken kerroit että vaan harmaissa vaatteissa kuljit 15 vuotta.
No minä en ollut edustustehtävissä, siistit vaatteet riitti tietokoneen vieressä papereita räplätessä.
Ei kai lukeminen estä olemasta siisti. Eikä pukeutumasta töihin. Äsken kerroit että vaan harmaissa vaatteissa kuljit 15 vuotta.
En kertonut, vaan että käytin musta-valko-harmaa-vaatetusta, koska sillä lailla oli helpointa ja nopeinta löytää kaapista aina siisti yhdistelmä. Eli tein sen säästääkseni aikaa.
Se lukeminen on aina pois jostakin muusta. Nousin aamulla viideltä, tein hiljaisia kotitöitä ja valmistelin töitäni ennen kuin lapset heräsivät. Koska sain tehtyä osan töistäni silloin, lapsille tuli todella lyhyet hoitopäivät, koska mieheni pystyi myös säätämään samalla tavoin omia töitään. Tämä oli meille ykkösprioriteetti.
No minä en ollut edustustehtävissä, siistit vaatteet riitti tietokoneen vieressä papereita räplätessä.
Minä olin.
Edustustehtävissä puoli päivää? Yritysjohtaja omassa lafkassa? ? Missi? Tv-kuuluttaja?
Monissa vaativissa hommissa on työvaatteet, esim aivokiryrgi
Missä luki että puoli päivää? Miksi ivaat?
No kummallakin vajaat päivät ettei lasten tarvinnut paljon olla hoidossa.
Yhellä työpaikalla taatusti kopissaan puhelimeen vastaavalla vaihteenhoitajalla ( tosin vangaa aikaa) oli hienommat vaatteet ja huolitellumpi olemus ja korkeemmat korot kuin omistajilla, sisar ja veli joiden puolisot myös johtotehtävissä firmassa. Vientiyritys.
Niinhän siinä ei lukenut, vaan että pystyimme järjestelemään töitämme ja tekemään niitä joustavasti.
En kirjoittanut että on hienommat vaatteet, vaan että pitämällä suppean väriskaalan vaatteissa, päälle sai aina siistin ja huolitellun asun nopeasti ja helposti.
Missään ei lukenut yhtään mitään koroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, miten loppu eläkeläinen äitini oli, kun hän joutui hoitamaan veljentyttöäni. Maalla piti vähän väliä lähteä kauppaan ostamaan jäätelöä helteessä. Hiki siinä mummolla virtasi, kun kauppaan oli kilometrin matka. Rahan vanhemmat antoivat lapselle, ei mummolle, joka sai eläkkeestään kustantaa koko lystin. Lapsi oli vaikea ja tottelematon. Mummo ei tahtonut mitenkään selvitä, omat lapset kun oli vain tottunut jättämään pihalle leikkimään keskenään.
Etkö puuttunut tilanteeseen?
Peli poikki.
Puhuttelu veljellesi.
Auttanut äitiäsi.
Missä sinä olit..
Kuka siihen uskaltaa puuttua, muten piru on irti. Uhkaillaan, ettei isovanhemmat näe lastenlapsia, kiristetään vanhusten ajokortin menetyksellä jne.
Meillä ihan sama tilanne, mutta siskoni tekee miehineen samaa ja vielä kaksi lasta ja kaksi isoa koiraa. Kun käyvät kylässå, koti on kuin pommin jäljiltä, kaikki jätetään sille sijoilleen ja kaikki jää äitini hoidettavaksi, joka vielä isäni omaishoitaja ja sitten itkee mulle, kun niin väsynyt, kun ei uskalla sanoa mitään.
Miksi katsot vierestä kun äitisi itkee? Miksi et auta?
Minulla on kolme lasta, vaativa työ ja välimatkaa 1300 km. Tavataan kerran pari vuodessa ja isovanhemmat saavat nauttia meillä useamman viikon vieraanvaraisudesta.
Itse en koskaan ole ymmärtänyt tätä "lapsista lomaa" tai että haluaisi "omaa aikaa" kun mieheni kansaa halutaan viettää yhdessä mahdollisumman paljon aikaa yhdessä perheenä ja parasta molemmista on juuri lapset ja lasten kanssa vietetty aika ja se lapsuus on niin lyhyet, ettei sitä haluaisi antaa muille, vaan nauttia rakkaiden lasten seurasta, hauskuudesta ja nähdä omin silmin lapsen kehitys.
Et ole koskaan halunnut esim. lukea rauhassa kirjaa, joka ei ole lastenkirja, tai katsoa elokuvaa, joka ei ole lasten elokuva?
Noita voi tehdä illalla kun lapset nukkuu TAI siten että toinen vanhempi on sen aikaa lasten kanssa vaikka puistossa.
Tosin mä kyllä voin tehdä noita siinä samalla, kun lapset leikkii omiaan.
Toiset ei osaa kuin vaatia ja valittaa
Eli et ole läsnä lapsillesi, etkä tee kotitöitä.
Normaali lapsi ei tarvitse aikuista koko ajan leikkiseurakseen. Voi viihtyä hyvin ja itsekseen höpöttelee.
No, meillä 3- ja 5-vuotiaat lapset, niin en minä voi uppoutua kunnolla kirjan lukemiseen, jos olisin yksin heistä vastuussa sillä hetkellä. Toki leikkivät yksin ja yhdessä, mutta seurattava on ja aina kuuluu se "äitiiii" jossain vaiheessa. Ja ainakin tämä 3-vuotias on sellainen, että saattaa kyllä keksiä vaikka ja mitä ihan yhtäkkiä ja on livahtanut jonnekin.
Mihin se siellä omassa kodissa livahtaa? Kyllä mä olen kodin järjestänyt sellaiseksi, että ei tarvi kokoajan olla huolissaan lapsen livahtamisesta, ettei esim. Pääse portaisiin tai saa leipäveitsiä käsiinsä. Vahtia pitää silti, mutta ei nyt omaa elämäänsä tarvitse vaikeaksi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku kommentoi, miten isovanhemmilla voi olla useita lapsenlapsia ja siksi eivät jaksa hoitaa. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, joten todellisuus on toinen. Monilla isovanhemmilla on vain 1-2 lastenlasta. Tämä tilanne on esim. omassa kaveripiirissäni ja meilläkin. Miehen ja minun vanhemmille ainokaisemme on ainoa lapsenlapsi, eikä lisää ole tulossa (minun sisarukseni ei lisäänny ja miehellä ei sisaruksia ole).
Mitenkähän itse jaksat v a n h a n a hoitaa niitä omia lapsenlapsiasi, kun et nyt n u o r e n a jaksa hoitaa ees omiasi, joita siis ap.llä vain ne kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku kommentoi, miten isovanhemmilla voi olla useita lapsenlapsia ja siksi eivät jaksa hoitaa. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, joten todellisuus on toinen. Monilla isovanhemmilla on vain 1-2 lastenlasta. Tämä tilanne on esim. omassa kaveripiirissäni ja meilläkin. Miehen ja minun vanhemmille ainokaisemme on ainoa lapsenlapsi, eikä lisää ole tulossa (minun sisarukseni ei lisäänny ja miehellä ei sisaruksia ole).
Ainut lapsi ei pärjää ilman vanhempia vielä aikuiselämässäänkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten lapset tämän estää?"
Kysytkö tosissasi? Jos keskityt kirjaan tai elokuvaan, niin et voi keskittyä samalla pikkulapsiisi. Ja OMAA AIKAAHAN se sitten on, jos ne lapset ovat eri huoneessa toisen vanhemman kanssa, nukkumassa tms. ;) mutta sitähän sinä et kaivannut...
Kyllä on surkeaa, jos lapsen läsnäolo estää sua lukemasta kirjaa tai katsomasta tvtä.
Totta tosiaan. Minä uppoudun hyvän kirjan lukemiseen täysin. Elokuvat, joita katson ei ole ehkä 3-vuotiaan silmille sopivia.
No voi luoja 😂 Jos on todella noin vaikeaa, niin pidä tuo. Normaali ihminen osaa hoitaa asiansa niin että pystyy lukemaan ja katsomaan leffoja myös lisäännyttyään.
Mietin samaa. Tuo ketä lainasit on niitä, jotka ei pysty menemään suihkuun tai vessaan kun on lapsi. Saati miehen kanssa seksiä harrastamaan. Kun kaikki on vain vaikeaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimmeko päätellä että tip top vaatteet, meikki, kampaus -henkilö ei lue kirjoja? Tai uranainen?
No ainakin meidän perheessä vanhemmat ollaan oltu uraihmisiä ja ollaan luettu joka päivä lapsille. Päivän paras hetki. Myös se hyöty että lasten suomen taito ja sanavarasto kehittyi hienosti.
Kirjoitin että en itse lukenut. Lapsille kyllä luettiin. Joka päivä. Lauantaisin joka ikinen viikko kirjastoon, lomilla lukivat paljon, ja kun oppivat itse lukemaan, tekivät lukudiplomit koko alakoulun ajan.
Olen lukenut kyllä itseksenikin, usein juuri ennen nukkumaanmenoa.
No kiva. Minä nousin viideltä, olen muutenkin aamuvirkku ihminen, enkä jaksanut lukea enää siinä vaiheessa, kun lapset oli saatu nukkumaan. Muuta?
Joskus näitä ketjuja lukiessa tuntuu, että monilla on ihan superhelpot lapset, jotka osaavat omatoimisesti kaiken ja heidät voi helposti jättää hoitoon vaikka vieraalle ihmiselle. Kukaan ei sano, että hänen lapsensa vierastavat todella pahasti, ruokailun sujumisen kanssa on suuria haasteita tai lapsi tarvitsee apua arkisissa asioissa, vaikka ei ole enää taapero. En todellakaan sanoisi omaa lastani helpoksi. Päiväkodissakin saavat aikuiset tehdä töitä omapäisen lapsen kanssa, kuten myös me vanhemmat kotona teemme. Ja on arjen asioita, joissa on haasteita. Meillä ei esimerkiksi onnistu ollenkaan, jos lapsi vietäisiin kyläpaikkaan ja iskettäisiin eteen jotain nuudeliwokkia, jota lapsi ei edes suostuisi maistamaan. Täällä sitten irvailtaisiin nirsoksi lapseksi, kun ruokavalio on rajallinen.
Onnittelut teille, joilla on helpot lapset ja pärjäätte heidän kanssanne ilman lapsivapaata. Sitten on meitäkin, joilla lapset eivät olekaan niin helppoja ja arki kuormittaa, lomasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahallahan siitä selviää. Eli lastenhoitajaa palkkaamaan vaan, vaikka joku nuori jolle kelpaisi kesätyö ja pieni lisätienesti.
Vai siitäkö kiikastaa, että pitäisi ilmaiseksi saada...
En minä ainakaan luota täysin vieraisiin ihmisiin.
No sitten ei pidä valittaa, jos ei olemassa olevat keinot kelpaa. Oma valintahan se on tehdä elämästään noin raskasta.
Kyllä niitä lastenhoitajia ennenkin käytettiin ja ihan hyvin meni, sitä voi tutustua ja haastatella ennen kuin palkkaa. Tai vaikka kysellä jotain lähipiirin/suvun nuorta hoitamaan, jos joku haluaisi tienata sillä kesärahaa. Siinähän ainakin tietää jonkin verran millainen tyyppi kyseessä, tai jos ei itse tiedä niin voi niiltä tutuilta kysyä.
No, meillä onneksi on osallistuvat/auttavat isovanhemmat, mutta jos ei olisi, niin ei kyllä löytyisi lähipiiristä mitään tuttua sen ikäistä nuorta, joka voisi olla vaikka useamman tunnin meidän 3- ja 5-vuotiaiden kanssa. Ja en luota vieraisiin ihmisiin näin pienten lasten ollessa kyseessä ja juuri siksi ajattelisin, että monilla on sama juttu. Ei ole siis mistään rahasta välttämättä kiinni.
Onhan sen aika surullista ja rankkaa, jos ei ole ketään, joka voisi välillä olla lasten kanssa, jotta vanhemmat pääsisivät yhdessä jonnekin. Ainakin itselle se on tärkeää ja pitää parisuhteen virkeänä. Mutta niillä se on mentävä mitä on, mutta ymmärrän kyllä aloittajaa täysin!
"Onhan sen aika surullista ja rankkaa, jos ei ole ketään, joka voisi välillä olla lasten kanssa, jotta vanhemmat pääsisivät yhdessä jonnekin. Ainakin itselle se on tärkeää ja pitää parisuhteen virkeänä. Mutta niillä se on mentävä mitä on, mutta ymmärrän kyllä aloittajaa täysin! "
Eikö se ole surullista, jos lapsella ei ole lomaa, sillä lähes aina lapsi joutuu olemaan päiväkodissa pitempään, kun huomioidaan vanhempien työmatkat ja moni lapsi jopa 10h työpäivä. Eikö lapsella ole nykyään oikeuksia lomaan ja omaan kotiin ja vanhempiensa seuraan, eihän lapsi ole mikään heittopussi. Miksi niitä lapsia pitää hankkia, jos ei jaksa hoitaa?
Ap:lla on puoliso. Kuinka monta aikuista hän tarvitsee lapsista huolehtimaan? Ei perheissä ole yleensä kahta aikuista enempää.
Alue: Aihe vapaa
Poikani on vaativassa työssä, joskus vaatii iltojakin, miniä samoin ja hän matkustaa jonkun verran.
Kyllä heillä on isot kirjahyllyt, kirjoja yöpöydällä ja aikaa ollut lukea lapsille. Äiti ulkomaillakin avaa videopuhelun ja lukee vähän aikaa. Isä paikan päällä enemmän.
En tiedä vaatiiko kummankaan ura kuirenkaan tieteen parissa jotain hienostotyylin pukeutumista. Aika tavanomaisia vaatteita nöyttää olevan.