Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.

Käytännössä muita ei pidetä oikein uskovina, koska he eivät ole saaneet syntejä anteeksi vanhoillislestadiolaisen kautta.

 

Millainen synninpäästökäytäntö esim. ev. lut. kirkossa muuten on?

Tunnustuskirjojen mukaan synnit saa anteeksi ainakin ehtoollisessa.

Ehtoollisessa ei saada syntejä anteeksi. Ehtoollinen otetaan vastaan uskovaisella sydämellä ja se vahvistaa uskoa. Se on muistoateria, joka yhdistää meidät aiemmin uskoneiden kanssa. Jopa liberalisoituneen ev.lut. kirkon nettisivuilla todetaan näin: ”Jeesus on itse käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen. Ehtoollinen on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.” (evl.fi)

Ev.lut. kirkon nettisivuilla ei ole mitään virallista opillista asemaa. Ev.lut. kirkon virallinen oppi löytyy luterilaisista tunnustuskirjoista, joissa kerrotaan myös ehtoollisen merkitys.

- liiton veri, joka vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi - Veri vuodatetaan / vuodatettiin syntien anteeksiantamiseksi, ei ehtoollinen sitä tee. 

Ehtoollinen on luterilaisen kirkon sakramentti, jossa Kristus on todellisesti läsnä leivän ja viinin kautta, ja se antaa syntien anteeksiannon, elämän ja autuuden.

Ehtoollinen on luterilaisen kirkon sakramentti, jossa Kristus on todellisesti läsnä leivän ja viinin kautta, ja se antaa syntien anteeksiannon, elämän ja autuuden.

Ehtoollisen merkitys katekismuksessa
Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon kahdesta sakramentista kasteen ohella. Se on Kristuksen asettama juhla-ateria, jossa leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri sen jälkeen, kun ne on pyhitetty ehtoollisrukouksessa (konsekroitu) 

. Sakramentin tarkoitus on antaa syntien anteeksianto, sovitus ja lunastus, ja se ennakoi taivaallista ehtoollista Jumalan valtakunnassa 
evl.fi

.

Mitä te tarkoitatte syntien anteeksi saamisella? Sitäkö, että epäuskoinen saa syntinsä anteeksi ja hänestä tulee uskova vai sitä, kun uskova haluaa kuulla uudelleen vakuutettavan, että hänen syntinsä todella ovat anteeksi? 

Ja onko teidän mielestänne uskovalla anteeksiantamattomia syntejä tunnollaan aina, kun hän niitä tekee ja ei ole niitä jonkin rituaalin kautta vielä saanut anteeksi (esim. rukoilu, anteeksi pyytäminen toiselta ihmiseltä, jumalanpalveluksen synnin tunnustus ja synninpäästön kuuleminen, ehtoollinen, saarnassa kuullun yleisen syntien anteeksi julistamisen uskominen)?

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tarkoitatte syntien anteeksi saamisella? Sitäkö, että epäuskoinen saa syntinsä anteeksi ja hänestä tulee uskova vai sitä, kun uskova haluaa kuulla uudelleen vakuutettavan, että hänen syntinsä todella ovat anteeksi? 

Ja onko teidän mielestänne uskovalla anteeksiantamattomia syntejä tunnollaan aina, kun hän niitä tekee ja ei ole niitä jonkin rituaalin kautta vielä saanut anteeksi (esim. rukoilu, anteeksi pyytäminen toiselta ihmiseltä, jumalanpalveluksen synnin tunnustus ja synninpäästön kuuleminen, ehtoollinen, saarnassa kuullun yleisen syntien anteeksi julistamisen uskominen)?

Parannuksen teko epäuskosta on se, jossa tarvitaan toinen uskovainen saarnaamaan synnit anteeksi, Pyhän Hengen kautta.

Sen jälkeen uskovainen uskoo Kristuksen ansion tähden, että hänen syntinsä ovat anteeksi (koko ajan). Jeesus kuitenkin kehotti uskovaisia jatkuvasti puhdistamaan itseään anteeksiantamuksen evankeliumilla, jotta usko säilyy elävänä. Hoitamaton usko kuihtuu.

Eli synnit on kyllä anteeksi, mutta evankeliumin saarna auttaa uskomaan sen. Eli vahvistaa uskoa. -vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuu.

Oletko niin epäitsekäs, että luovut kaikista rahoistasi lähimmäisten hyväksi?

Ks. Raamatusta esimerkki Köyhän lesken ropo.

Hän antoi kaikki rahansa muille.

Tuleeko mieleesi yhtään itsekästä ajatusta?

 VL  :Raamattu ei edellytä luopumaan kaikista rahoistasi lähimmäistesi hyväksi ja olisi itsekkyyden merkki olla tekemättä niin.

Jos vihastut ei tarkoita olla murhaaja. 

Tekoäly vastasi mm. näin ja itselläni on sama ymmärrys :

Matteus 5:22

Teon vakavuus: Opetuksella osoitetaan, että ajatukset, viha ja loukkaavat sanat ovat Jumalan edessä yhtä vakavia kuin itse teko.

( Vrt. Jos mies katsoo naista himoiten, hän on jo sydämessänsä tehnyt huorin hänen kanssaan. Lähde: Raamattu )

Vielä tämä. Raamattu 1. Joh.3:15

"Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja;ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi."

Luther on sanonur, että jos jätät lähimmäisesi hätään etkä auta häntä, olet tappanut hänet.

...

Sekä: jos vastaa hyvään pahalla, se ei ole enää inhimillistä, vaan perkeleellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tarkoitatte syntien anteeksi saamisella? Sitäkö, että epäuskoinen saa syntinsä anteeksi ja hänestä tulee uskova vai sitä, kun uskova haluaa kuulla uudelleen vakuutettavan, että hänen syntinsä todella ovat anteeksi? 

Ja onko teidän mielestänne uskovalla anteeksiantamattomia syntejä tunnollaan aina, kun hän niitä tekee ja ei ole niitä jonkin rituaalin kautta vielä saanut anteeksi (esim. rukoilu, anteeksi pyytäminen toiselta ihmiseltä, jumalanpalveluksen synnin tunnustus ja synninpäästön kuuleminen, ehtoollinen, saarnassa kuullun yleisen syntien anteeksi julistamisen uskominen)?

Parannuksen teko epäuskosta on se, jossa tarvitaan toinen uskovainen saarnaamaan synnit anteeksi, Pyhän Hengen kautta.

Sen jälkeen uskovainen uskoo Kristuksen ansion tähden, että hänen syntinsä ovat anteeksi (koko ajan). Jeesus kuitenkin kehotti uskovaisia jatkuvasti puhdistamaan itseään anteeksiantamuksen evankeliumilla, jotta usko säilyy elävänä. Hoitamaton usko kuihtuu.

Eli synnit on kyllä anteeksi, mutta evankeliumin saarna auttaa uskomaan sen. Eli vahvistaa uskoa. -vl

Miten ehtoollinen sitten lopulta poikkeaa yleisestä saarnasta syntien anteeksiantamuksen evankeliumin uskomisesta? Jos siis on kyse ihmisestä, joka on jo uskovainen.

Missä raamatun kohdassa sanotaan, että parannus tulee toisen ihmisen saarnaamisen kautta? 

Jatkuu.

Pointtini on se, että Jumalan laki osoittaa sen mitä Jumala vaatii meiltä joka hetki. Se on syntiinlangenneelle ihmiselle epäinhimillistä, oli sitten uskovainen, tai ei.  Joka luulee osaavansa täyttää lain, on tekopyhä ja sekin on kauhea synti Jumalan edessä. Jumala vaatii meiltä

täydellistä puhtautta, mutta kukaan ei siihen pysty, paitsi Jeesus.

Turmelluimme kokonaan syntiinlankeemuksessa.

Laki osoittaa sen missä turmeluksen tilassa olemme. Koko ihmiskunta 

Vierailija kirjoitti:

- liiton veri, joka vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi - Veri vuodatetaan / vuodatettiin syntien anteeksiantamiseksi, ei ehtoollinen sitä tee. 

 

Ehtoollinen on luterilaisen kirkon sakramentti, jossa Kristus on todellisesti läsnä leivän ja viinin kautta, ja se antaa syntien anteeksiannon, elämän ja autuuden.

Muuten hyvä, mutta luterilaisen käsityksen mukaan Kristus ei ole ehtoollisessa läsnä leivän ja viinin kautta, vaan ehtoollisella jaettavs leipä ja viini on todellinen Kristuksen ruumis ja veri (samalla kun ne ovat edelleen myös todellinen leipä ja viini, toisin kuin esim. katolinen kirkko opettaa).

Vierailija kirjoitti:

Jatkuu.

Pointtini on se, että Jumalan laki osoittaa sen mitä Jumala vaatii meiltä joka hetki. Se on syntiinlangenneelle ihmiselle epäinhimillistä, oli sitten uskovainen, tai ei.  Joka luulee osaavansa täyttää lain, on tekopyhä ja sekin on kauhea synti Jumalan edessä. Jumala vaatii meiltä

täydellistä puhtautta, mutta kukaan ei siihen pysty, paitsi Jeesus.

Turmelluimme kokonaan syntiinlankeemuksessa.

Laki osoittaa sen missä turmeluksen tilassa olemme. Koko ihmiskunta 

Ei vaan laki osoittaa ihmisten pahimmat pelot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tarkoitatte syntien anteeksi saamisella? Sitäkö, että epäuskoinen saa syntinsä anteeksi ja hänestä tulee uskova vai sitä, kun uskova haluaa kuulla uudelleen vakuutettavan, että hänen syntinsä todella ovat anteeksi? 

Ja onko teidän mielestänne uskovalla anteeksiantamattomia syntejä tunnollaan aina, kun hän niitä tekee ja ei ole niitä jonkin rituaalin kautta vielä saanut anteeksi (esim. rukoilu, anteeksi pyytäminen toiselta ihmiseltä, jumalanpalveluksen synnin tunnustus ja synninpäästön kuuleminen, ehtoollinen, saarnassa kuullun yleisen syntien anteeksi julistamisen uskominen)?

Parannuksen teko epäuskosta on se, jossa tarvitaan toinen uskovainen saarnaamaan synnit anteeksi, Pyhän Hengen kautta.

Sen jälkeen uskovainen uskoo Kristuksen ansion tähden, että hänen syntinsä ovat anteeksi (koko ajan). Jeesus kuitenkin kehotti uskovaisia jatkuvasti puhdistamaan itseään anteeksiantamuksen evankeliumilla, jotta usko säilyy elävänä. Hoitamaton usko kuihtuu.

Eli synnit on kyllä anteeksi, mutta evankeliumin saarna auttaa uskomaan sen. Eli vahvistaa uskoa. -vl

Miten ehtoollinen sitten lopulta poikkeaa yleisestä saarnasta syntien anteeksiantamuksen evankeliumin uskomisesta? Jos siis on kyse ihmisestä, joka on jo uskovainen.

Uskovaisen ihmisen kohdalla se ei poikkeakaan. Sekin (ehtoollinen) vahvistaa uskoa. Mutta epäuskoinen ei saa syntejään anteeksi ehtoollisessa.

Vierailija kirjoitti:

Missä raamatun kohdassa sanotaan, että parannus tulee toisen ihmisen saarnaamisen kautta? 

Esim. tässä

Johanneksen evankeliumi 20:22–23:

“Tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi: ‘Ottakaa Pyhä Henki. Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut; joilta te kiellätte anteeksiannon, niiltä se on kielletty.’”

Vierailija kirjoitti:

Graham oli evankeliumin julistaja. Nän oli hyvää pataa kaikkien valtionpäämiesten ja johtajien kanssa.

Niin...me ei tiedetä, mitä Billy Graham jutteli valtion päämiesten kanssa kahden kesken. 

Raamatussa käsketään siunaamaan valtiopäämiehiä ja toimimaan oman kaupungin parhaaksi, eli rakentamaan yhteiskuntaakin. 

Mutta Grahamissa saattoi loppuvuosinaan tapahtua se, mikä joillakin vanhoilla saarnaajilla iän myötä tapahtuu: liika pehmeneminen. Luin että hän ei tuominnut jonkun Usan pressan/senaattorin homoseksuaalisıa sivusuhteita. 

Toki ei UT:ssa ensin mennäkään ensin yksittäisten syntien poislaitolla. Koska jos vaikka juoppo raitistuu AA:ssa, niin kiva juttu, mutta ei hän vielä ole uskova. 

Vaan ensin tarjoillaan Jeesus ja uskoontulo, ja sen jälkeen uskovassa on (tai pitäisi olla) ihan eri tavalla voimaa vastustaa syntiä, kuin ei-uskovalla. (Enkä sano että eikkaritkaan sais elää kuin pellossa)

Jeesus antaa voiman uskovalle vastustaa syntiä, koska uskova ei enää elä kokonaan synniSSÄ, enää pimeyden lapsena kuten ennen. Toki mekin tehdään yksittäisiä synteJÄ, mutta saadaan ne anteeksi aidosti katuessa.

-Yhteiskristillinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä raamatun kohdassa sanotaan, että parannus tulee toisen ihmisen saarnaamisen kautta? 

Esim. tässä

Johanneksen evankeliumi 20:22–23:

“Tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi: ‘Ottakaa Pyhä Henki. Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut; joilta te kiellätte anteeksiannon, niiltä se on kielletty.’”

Ei riitä. Tuossa ei puhuta mitään niistä, joille tämä kyseinen ihmisjoukko ei ole antanut anteeksi syntejä muttei myöskään ole kieltänyt heiltä anteeksiantoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- liiton veri, joka vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi - Veri vuodatetaan / vuodatettiin syntien anteeksiantamiseksi, ei ehtoollinen sitä tee. 

 

Ehtoollinen on luterilaisen kirkon sakramentti, jossa Kristus on todellisesti läsnä leivän ja viinin kautta, ja se antaa syntien anteeksiannon, elämän ja autuuden.

Muuten hyvä, mutta luterilaisen käsityksen mukaan Kristus ei ole ehtoollisessa läsnä leivän ja viinin kautta, vaan ehtoollisella jaettavs leipä ja viini on todellinen Kristuksen ruumis ja veri (samalla kun ne ovat edelleen myös todellinen leipä ja viini, toisin kuin esim. katolinen kirkko opettaa).

Sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä raamatun kohdassa sanotaan, että parannus tulee toisen ihmisen saarnaamisen kautta? 

Esim. tässä

Johanneksen evankeliumi 20:22–23:

“Tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi: ‘Ottakaa Pyhä Henki. Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut; joilta te kiellätte anteeksiannon, niiltä se on kielletty.’”

Ei riitä. Tuossa ei puhuta mitään niistä, joille tämä kyseinen ihmisjoukko ei ole antanut anteeksi syntejä muttei myöskään ole kieltänyt heiltä anteeksiantoa.

Mistä he ovat sitten saanert Pyhän Hengen, jos ei toiselta ihmiseltä, jolla PH jo on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tarkoitatte syntien anteeksi saamisella? Sitäkö, että epäuskoinen saa syntinsä anteeksi ja hänestä tulee uskova vai sitä, kun uskova haluaa kuulla uudelleen vakuutettavan, että hänen syntinsä todella ovat anteeksi? 

Ja onko teidän mielestänne uskovalla anteeksiantamattomia syntejä tunnollaan aina, kun hän niitä tekee ja ei ole niitä jonkin rituaalin kautta vielä saanut anteeksi (esim. rukoilu, anteeksi pyytäminen toiselta ihmiseltä, jumalanpalveluksen synnin tunnustus ja synninpäästön kuuleminen, ehtoollinen, saarnassa kuullun yleisen syntien anteeksi julistamisen uskominen)?

Parannuksen teko epäuskosta on se, jossa tarvitaan toinen uskovainen saarnaamaan synnit anteeksi, Pyhän Hengen kautta.

Sen jälkeen uskovainen uskoo Kristuksen ansion tähden, että hänen syntinsä ovat anteeksi (koko ajan). Jeesus kuitenkin kehotti uskovaisia jatkuvasti puhdistamaan itseään anteeksiantamuksen evankeliumilla, jotta usko säilyy elävänä. Hoitamaton usko kuihtuu.

Eli synnit on kyllä anteeksi, mutta evankeliumin saarna auttaa uskomaan sen. Eli vahvistaa uskoa. -vl

Miten ehtoollinen sitten lopulta poikkeaa yleisestä saarnasta syntien anteeksiantamuksen evankeliumin uskomisesta? Jos siis on kyse ihmisestä, joka on jo uskovainen.

Uskovaisen ihmisen kohdalla se ei poikkeakaan. Sekin (ehtoollinen) vahvistaa uskoa. Mutta epäuskoinen ei saa syntejään anteeksi ehtoollisessa.

Eikö vaikka ehtoollisen jakaja olisi elävässä uskossa oleva vanhoillislestadiolainen pappi, jolla on Pyhä Henki? Onko se tarkka synninpäästön sanamuoto niin tärkeä, että ehtoollisella käytettävät sanat eivät käy? Olettaen siis, että tämä epäuskoinen tunnistaa olevansa syntinen, katuu syntejään ja haluaa uskoa ne anteeksi?