Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? "

 

Heti Raamatun alussa on Jumala, Henki, Poika.

 

Luukkaan evankeliumi:
3:22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt"  Tässä yhdessä lauseessa on  Isä, Poika, Pyhähenki.

Eihän tuossa sanota mitään siihen viittaavaakaan, että kolminaisuusopin hyväksyminen olisi pelastumisen edellytys.

En ole koskaan kuullutkaan että kolminaisuusopin hyväksyminen on pelastuksen edellytys. Ei ole.

Lue Athanasioksen uskontunnustus. Siinä se sanotaan suoraan. Epäsuoremmin apostolinen ja Nikean tunnustus sanovat saman.

Kyllä, uskontunnustukset on tärkeitä.

Palaan kohta Jumalan persoona -asiaan...

-Yhteiskrist.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.

Mitäs jos joku tavisluterilainen/hellari antaa synninpäästön lestalle? 

 

-Yhteiskristillinen

Ihmiset ei anna syntejä anteeksi vaan jumala mutta ehkä lestadiolaisilla on ihan oma ihmisjumalansa tai sellainen joku patsas jonka eteen mennään niitä anteekuspyytämisiä hakemaan. 

Mutta raamatussa ei missään kohtaa lue ett olis ihmisten tehtävä.

Mm. Tässä

Jeesus uskoi opetuslapsilleen syntien anteeksiantamisen viran:

 

“Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” (Joh. 20:23)

Aika omahyväistä rinnastaa itsensä yhteen 12 opetuslapseen. 

Opetuslasten tehtäväksi annettiin tehdä lisää opetuslapsia. Nehän oli ihan tavissällejä nekin. Ei valittu oppineisuutensa tai loistavan älynsä tai esiintymistaitojen perusteella. Kristus perusti kirkon ja antoi sille valtuuden hänen nimissään antaa syntejä anteeksi. Olisiko sr jotenkin loppunut ensimmäisten 12 opetuslapsen kuolemaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Sama kysymys kuin toisessa ketjussa: mihin seurakuntaan tämä Maria kuului? Uskottiinko siinä oikealla tavalla? Vastaan itse: ei, koska sitä ei ollut (vl mielestä) edes keksitty.

Entä kuuluiko se, jolta Maria sai uskon, oikeanlaiseen seurakuntaan? Vastaus: (vl opin mukaan) ei.

Miten siis nämä kaikki ihmiset tässä ketjussa pystyivät olemaan (oikeassa) uskossa, kun heillä ei voinut olla oikeanlaista, oikeaoppista seurakuntaa johon kuulua? Koska sellaiseen kuuluminenhan on vl opin mukaan pelastumisen edellytys, koska 'yksinäisyydessä ei voi uskoa' ja 'pitää olla samanlailla kilvoitteleva seurakunta, mikään muu ei tule kyseeseen'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;

Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta. 

Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.

Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan

-ei ap

No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?

Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.

Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.

Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅

Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

 "Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."

 

No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)

Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).

Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? 

En ole itse allekirjoittanut tuota vaatimusta tai ole muutenkaan uskovainen. Kuitenkin uskoisin sen perustuvan ajatukseen siitä, että kolminaisuusoppi olisi Raamatun sisällöstä välttämättömästi johdettava johtopäätös. Tällöin Raamatun sisältöä ei voisi johdonmukaisesti hyväksyä ja kolminaisuusoppia samalla kieltää.

Ei vakuuta. Raamatun mukaan taivasten valtakunta on lasten kaltaisten, eikä lapset harrasta kovinkaan syvällistä raamatuntutkiskelua.

Kasva aikuiseksi jo .     Vertauskuvista . 

Miksei Raamatussa puhuta kolminaisuudesta kertaakaan suoraan ja selkokielellä, jos sen omaksuminen olisi ehdottoman välttämätöntä? Luulisi, että niin tärkeästä asiasta puhuttaisiin selvästi edes jossain kohdassa, kun Raamattuun kuitenkin kuuluu liuta sukuluetteloja ja paljon muuta sellaista, jonka hengellistä antia on vaikea ymmärtää. 

Kuinka moni edes kykenee lukemaan koko Raamatun niin, että hän pystyy päättelemään siitä että kolminaisuusopin on pakko olla totta? 

On kolminaisuus Raamatussa monessa kohtaa. Itse asiassa Raamatun ekat lauseet kertoo kolminaisuudesta. 

"Alussa Jumala loi Taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä."

Tuossa on ainakin Isä Jumala ja Pyhä Henki mainittu. Mutta missäs Jeesus piileskelee? Raamatun ekassa sanassa. 

Sana "alussa"=hepr."bereshit" voidaan kääntää myös "esikoisensa kautta, esikoisessaan". Jeesus oli mukana luomassa maailmaa, Luojana.

Kolminaisuudessa Isä Jumala toimii ja päättää, Pojan kautta, Pyhän Hengen voimalla.

Kaikessa on Jeesus.

-Yht.krist.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.

Käytännössä muita ei pidetä oikein uskovina, koska he eivät ole saaneet syntejä anteeksi vanhoillislestadiolaisen kautta.

 

Millainen synninpäästökäytäntö esim. ev. lut. kirkossa muuten on?

Mutta Raamatussa ei sanota noin, että vain yhden nimetyn ryhmän synninpäästö olisi ainoa oikea. Eli tuo perustelu on ihan omaa keksintöä.

Kirkon messussa on yleinen synnintunnustus, jonka jälkeen pappi lausuu synninpäästön sanat. Outoa että et tiennyt tätä?

Tää on mielenkiintoinen kuvio. Lestadiolaiset kelpuuttaa vain omansa julistamaan syntejä anteeksi, mutta missä Jeesus muka sanoo että vain joku täydellisen oikeaoppinut (jos lestadiolaiset nyt ees on sitä) saa julistaa synnit anteeksi? Ei sellaista ole Raamatussa. 

 

Mitä jos tämän ketjun lestadiolaissiskot saa synninpäästöjä salajuopolta papilta tai papilta, joka paljastuu p*dariksi myöhemmin? Silti tuutte Suviseuroilta onnellisina, intoa uhkuen ja puhutte kuinka Herra antoi synnit anteeksi. 

 

Mä vastustan esim.leipäpappeutta hyvin voimakkaasti, nollatoleranssilla. Mutta mulle olisi leipäpappi riittänyt vihkimään mut ja puolisoni avioliittoon, koska tärkeintä on se, että mä ja mieheni halusimme avioitua Jumalan kasvojen edessä ja me olimme tosissamme. Jumala näki sen.

 

En ole sakramenttiuskova ja en edes tykkää sanasta ja käsitteestä "sakramentti", mutta on sillä toimituksellakin merkitystä. 

 

Kyllähän te otatte niinkin olennaisen jutun vastaan kuin lapsikasteen, vaikka sitä on toimittamassa väärän kasteopin lanseeraajan eli Lutherin innostama, osittain harhaoppinen pappi. 

 

Paavali kuuli joistakin veljistä jotka julisti evankeliumia kateudesta ja riidanhalusta, ilmeisesti halusivat peitota apostolit ja kilpailla heidän kanssaan. Mitä sanoi Paavali? Lestadiolaislogiikalla sellaiset ei olisi saanut julistaa. 

Mutta Paavali sanoi "mitäpä tuosta, kunhan evankeliumia jollakin tapaa (tai tavalla tai toisella) julistetaan!"

 

-Yhteiskristillinen

Koita jo vihdoin ymmärtää, ettei lestadiolaisuudessa ole kyse oikeaoppisuudesta vaan oikeasta uskomisesta. Lestadiolaiset eivät siis jaottele uskovia oikeaoppisiin ja muihin, vaan heidän mukaansa oikea oppi on seurausta todellisesta uskosta.

Voi elämä...ja todellista uskoako ei ole muualla? 

Mulla on pikemminkin vakaa ajatus että nimenomaan muissa seurakunnissa sitä todellista uskoa on.

Edustaako tuo sun lause edes lestadiolaisuutta? Hehän sanovat olevansa oikean OPINkin puolustajia.

-Yht.krist.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Sama kysymys kuin toisessa ketjussa: mihin seurakuntaan tämä Maria kuului? Uskottiinko siinä oikealla tavalla? Vastaan itse: ei, koska sitä ei ollut (vl mielestä) edes keksitty.

Entä kuuluiko se, jolta Maria sai uskon, oikeanlaiseen seurakuntaan? Vastaus: (vl opin mukaan) ei.

Miten siis nämä kaikki ihmiset tässä ketjussa pystyivät olemaan (oikeassa) uskossa, kun heillä ei voinut olla oikeanlaista, oikeaoppista seurakuntaa johon kuulua? Koska sellaiseen kuuluminenhan on vl opin mukaan pelastumisen edellytys, koska 'yksinäisyydessä ei voi uskoa' ja 'pitää olla samanlailla kilvoitteleva seurakunta, mikään muu ei tule kyseeseen'.

Jos nyt näistä VL-ketjuista olen saanut jotain kuvaa, niin lestadiolaiset opettaa suksessiosta, että 2000 vuoden ajan on aina ollut ketjussa lestadiolainen paikalla kertomassa seuraavalle oikeasta opista.....että Lutherkin oli lestadiolainen. No ei ollut.

-Yht.krist 

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;

Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta. 

Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.

Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan

-ei ap

No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?

Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.

Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.

Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅

Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

 "Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."

 

No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)

Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).

Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? 

En ole itse allekirjoittanut tuota vaatimusta tai ole muutenkaan uskovainen. Kuitenkin uskoisin sen perustuvan ajatukseen siitä, että kolminaisuusoppi olisi Raamatun sisällöstä välttämättömästi johdettava johtopäätös. Tällöin Raamatun sisältöä ei voisi johdonmukaisesti hyväksyä ja kolminaisuusoppia samalla kieltää.

Ei vakuuta. Raamatun mukaan taivasten valtakunta on lasten kaltaisten, eikä lapset harrasta kovinkaan syvällistä raamatuntutkiskelua.

En ihan tiedä, mitä tässä yhteydessä lapsenkaltaisuudella tarkoitetaan, mutta lienee oletettavaa, että uskovaisen on jossain määrin osattava soveltaa tekstin sisältöä. Jos esimerkiksi joku sanoisi olevansa täysin Raamatun mukainen kristitty ja palvovansa myös Vishnua, olisi varmaankin kohtuullista olettaa, ettei hän ole täysin sisäistänyt tekstin merkitystä, eikä hän ehkä täytä tekstissä vaadittuja pelastumisen kriteerejä. Raamatussa ei varsinaisesti sanota, etteikö Vishnua saisi palvoa, mutta Vishnun palvomisen kielto sisältyy loogisesti kieltoon olla palvomatta muita jumalia kuin Jahvea, tai toisin muotoiltuun kehotukseen palvoa vain ja ainoastaan Jahvea. 

Toisaalta jos tuolla lapsenkaltaisuudella tarkoitetaan sitä, ettei uskovaisen itse asiassa tarvitse vetää tekstin sisällöstä mitään välttämättömiä johtopäätöksiä, niin silloin varmaan mitkään teot tai uskomusten muodostamiset eivät ole pelastuksen kannalta välttämättömiä. Eli tällöin voisi hyvin pelastuakin, vaikka palvoisi Jahven ohella myös Vishnua tai Ukkoa tai Zeusta, vaikka kirjaimellisemmin ajateltuna Raamattu vaikuttaakin kieltävän tällaisen toiminnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;

Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta. 

Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.

Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan

-ei ap

No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?

Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.

Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.

Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅

Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

 "Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."

 

No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)

Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).

Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? 

Tällainen Raamatun kohta löytyy:

"Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne." Johannes 8:24
"I said therefore unto you, that ye shall die in your sins: for if ye believe not that I am he, ye shall die in your sins." John 8:24

"Minä olen" (I AM) on yksi Jumalan nimistä, ja tuossa Jeesus sanoo, että jos ei usko, että hän on Jumala (I AM), niin silloin kuolee synteihinsä (joutuu kadotukseen). Jotta voi pelastua, täytyy uskoa Poikaan Jumalana. Se on siis ainakin pelastuskysymys.

Jos kieltää kolminaisuuden eli sen, että Poika on Jumala (yksi Jumalan kolmesta persoonasta), silloin ei Jeesuksen mukaan pelastu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;

Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta. 

Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.

Lestadiolaisia on kyllä ulkomaillakin. Toiseksi suurin ryhmä on Pohjois-Amerikassa. Myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on ryhmiä. Euroopan maista lestadiolaisia on ainakin Ruotsissa ja Venäjällä. Mutta joo, pienistä ryhmistä on kyse.

Lisäksi lestadiolaiset pitää mahdollisena, että samalla tavalla uskovia on myös muissa maissa, vaikka heistä ei tiedetäkään mitään. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja/tai mielenkiintoa etsiä uskonveljiä kaukaisista maista ainakaan kovin aktiivisesti, tai ehkä kielimuuri tms. on muodostanut esteen sille että kaukaiset uskonveljet olisi löytänyt toisensa. 

Ei missään päin maailmaa löydy sellaista ihmistä ja poppoota jotka luulis ettei yksin vois tulla uskoon ja saada Pyhää Henkeä,  jotka ei ois lestadiolaisten käännyttämiä. :o

 

Te ootte kirkkohistoriassa kyllä kuin joku hyttynen Itämerellä...

 

-Yhteiskristillinen

“Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room. 10:17)

Mitä ajattelisit tämän kohdan tarkoittavan?

Sitä että kuurot eivät voi tulla uskoon. 

(Sarkasmivaroitus)

Voi pyhä yksinkertaisuus sentään, se tarkoittaa sitä, että uskon asiat on saatava jotenkin tietoonsa ennen kuin voi tulla uskoon. Vaikea tulla sellaiseen, mistä ei tiedä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Sama kysymys kuin toisessa ketjussa: mihin seurakuntaan tämä Maria kuului? Uskottiinko siinä oikealla tavalla? Vastaan itse: ei, koska sitä ei ollut (vl mielestä) edes keksitty.

Entä kuuluiko se, jolta Maria sai uskon, oikeanlaiseen seurakuntaan? Vastaus: (vl opin mukaan) ei.

Miten siis nämä kaikki ihmiset tässä ketjussa pystyivät olemaan (oikeassa) uskossa, kun heillä ei voinut olla oikeanlaista, oikeaoppista seurakuntaa johon kuulua? Koska sellaiseen kuuluminenhan on vl opin mukaan pelastumisen edellytys, koska 'yksinäisyydessä ei voi uskoa' ja 'pitää olla samanlailla kilvoitteleva seurakunta, mikään muu ei tule kyseeseen'.

Jos nyt näistä VL-ketjuista olen saanut jotain kuvaa, niin lestadiolaiset opettaa suksessiosta, että 2000 vuoden ajan on aina ollut ketjussa lestadiolainen paikalla kertomassa seuraavalle oikeasta opista.....että Lutherkin oli lestadiolainen. No ei ollut.

 

-Yht.krist 

Niin mutta se yksi ei (vl mielestä) riitä (vaikka toki Raamatun mukaan riittääkin) vaan pitää olla Ainoa Oikea Seurakunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Sama kysymys kuin toisessa ketjussa: mihin seurakuntaan tämä Maria kuului? Uskottiinko siinä oikealla tavalla? Vastaan itse: ei, koska sitä ei ollut (vl mielestä) edes keksitty.

Entä kuuluiko se, jolta Maria sai uskon, oikeanlaiseen seurakuntaan? Vastaus: (vl opin mukaan) ei.

Miten siis nämä kaikki ihmiset tässä ketjussa pystyivät olemaan (oikeassa) uskossa, kun heillä ei voinut olla oikeanlaista, oikeaoppista seurakuntaa johon kuulua? Koska sellaiseen kuuluminenhan on vl opin mukaan pelastumisen edellytys, koska 'yksinäisyydessä ei voi uskoa' ja 'pitää olla samanlailla kilvoitteleva seurakunta, mikään muu ei tule kyseeseen'.

Jos nyt näistä VL-ketjuista olen saanut jotain kuvaa, niin lestadiolaiset opettaa suksessiosta, että 2000 vuoden ajan on aina ollut ketjussa lestadiolainen paikalla kertomassa seuraavalle oikeasta opista.....että Lutherkin oli lestadiolainen. No ei ollut.

 

-Yht.krist 

Voitko varmasti sanoa ettei ollut? Miten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;

Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta. 

Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.

Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan

-ei ap

No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?

Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.

Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.

Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅

Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

 "Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."

 

No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)

Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).

Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? 

Tällainen Raamatun kohta löytyy:

"Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne." Johannes 8:24
"I said therefore unto you, that ye shall die in your sins: for if ye believe not that I am he, ye shall die in your sins." John 8:24

"Minä olen" (I AM) on yksi Jumalan nimistä, ja tuossa Jeesus sanoo, että jos ei usko, että hän on Jumala (I AM), niin silloin kuolee synteihinsä (joutuu kadotukseen). Jotta voi pelastua, täytyy uskoa Poikaan Jumalana. Se on siis ainakin pelastuskysymys.

Jos kieltää kolminaisuuden eli sen, että Poika on Jumala (yksi Jumalan kolmesta persoonasta), silloin ei Jeesuksen mukaan pelastu.

Kyllä. Ja jos puolestaan sorvaa Pyhää Henkeä eli ei pidä Häntä a) persoonana b) Jumalana (yhtenä Jumalan 3 persoonasta) niin on ongelmissa myös.

Koska Pyhä Henki on se, joka uudestisynnyttää ja pelastaa ihmisen pimeydestä Jumalan lapseksi. Pyhä Henki synnyttää uskon, ja ilman Häntä ei voi uudestisyntyä eli pelastua. Ja kun joku on uudestisyntynyt, antaa Jumala hänelle sellaisen pelastusvarmuuden. 

Jehovat sortuvat tuohon Pyhän Hengen mitätöimiseen, ja eipä siellä paljon elävää uskoa ole, en tiedä onko heistä kukaan uudestisyntynyt. (Toki jokaisessa seurakunnassa voi olla kourallinen aitoja uskovia, vaikka virallinen oppi olisi mätä. Koska Jumalaa aidosti rukoilevia on)

Mulle tuli kerran eräs jehovan todistajamies puhumaan "uskostaan." Esitteli sääntöjä, kieltoja, jotta Taivaaseen pääsisi. Joo Jumala haluaa että säännöissä pysyttäisiin, mutta ei Jumalan lapseus ole vain sitä, vaan usko ja pelastus on lahja. Se on elävä suhde Persoonan kanssa.

Kysyin häneltä "mistä tiedät että pääsetkö Taivaaseen?" Hän vastasi ahdistuneella ilmeellä "en mä tiedäkään". 

Niin, koska Pyhä Henki ei ollut häntä uudestisynnyttänyt Jumalan lapseuteen. Eli pelastusvarmuus puuttui. (Toki oikea uskovakin voi menettää pelastuksen jos elää synnissä, mut se on eri asia).

Me uskovat emme ole orjia, vaan Jumalan lapsia. Saamme olla Isän kanssa.

-Yhteiskristillinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Sama kysymys kuin toisessa ketjussa: mihin seurakuntaan tämä Maria kuului? Uskottiinko siinä oikealla tavalla? Vastaan itse: ei, koska sitä ei ollut (vl mielestä) edes keksitty.

Entä kuuluiko se, jolta Maria sai uskon, oikeanlaiseen seurakuntaan? Vastaus: (vl opin mukaan) ei.

Miten siis nämä kaikki ihmiset tässä ketjussa pystyivät olemaan (oikeassa) uskossa, kun heillä ei voinut olla oikeanlaista, oikeaoppista seurakuntaa johon kuulua? Koska sellaiseen kuuluminenhan on vl opin mukaan pelastumisen edellytys, koska 'yksinäisyydessä ei voi uskoa' ja 'pitää olla samanlailla kilvoitteleva seurakunta, mikään muu ei tule kyseeseen'.

Jos nyt näistä VL-ketjuista olen saanut jotain kuvaa, niin lestadiolaiset opettaa suksessiosta, että 2000 vuoden ajan on aina ollut ketjussa lestadiolainen paikalla kertomassa seuraavalle oikeasta opista.....että Lutherkin oli lestadiolainen. No ei ollut.

 

-Yht.krist 

Voitko varmasti sanoa ettei ollut? Miten

Ainakin alkoholi Martille maistui. Vl olisi potkineet moisen hepun pääyä pahkaa pihalle omasta puljustaan. Hoitokokouksen jälkeen toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.

”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”

https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…

Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia. 

 

Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.

Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli. 

 

Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat. 

 

-Yhteiskristillinen

Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma. 

Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.

 

Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :) 

 

Tai ylistyspsalmit?

Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.

 

Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi. 

Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!

Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.

 

-Yhteiskristillinen

Kuvitteletko oikeasti, ettei luterilaiset osaisi ylistää Jumalaa? Ettei vaan olisi niin, että sinun käsityksesi ylistyksestä on kovin rajoittunut. Luterilaisessa virsikirjassakin on nimittäin osasto, jonka nimi on "Kiitos ja ylistys". Onko ylistysvirsien laulaminen sinusta oikeaa ylistystä vai ei? 

Kyllä mä luterilaisen penkkiä oon kuluttanu ainakin 35 vuoden ajan, kunnes aloin ajautua siitä poispäin. Olen laulanut kirkossa kuorossa Pekka Simojoen messua, Jaakko Löytyn kanssa, sitten gospel-messuja. 

 

Olen laulanut penkissä varoittavaa "Joutukaa sielut on aikamme kallis" -virttä, Siionin virsiä kuin iloista gospelia. Tunnen siis jonkun verran kirkon musiikillista "kattausta."

 

Pelkkä "harras tunnelma" on eri asia kuin Jumalan rauha+Paavalin kehottama järjestys seurakunnan kokoontumisissa. 

Paavali kehottaa antamaan Jumalan viedä kokousta, sitä että armolahjat toimisi ja että jokainen voi spontaanisti tuoda Hengeltä saaman ilmoituksen.

Mutta se kaikki pitää tapahtua järjestyksessä ja rauhassa. Se EI tarkoita ennalta opittuja liturgioita, vaan...no, lukekaa se Paavalin kuvaus. 

 

Tää on vaikee selittää, mutta tärkeintä ei ole musiikki, vaan miten antautuneita sen seurakunnan väki on Jeesukselle. Onko tilaisuudessa Jumalan pyhyys vai ei, oli se sitten rauhallinen tai iloisempi tilaisuus. 

 

On kauheeta kattoa ylistävää nuorisokuoroa jotka miettii selkeesti jotain ihan muuta kuin laulunsa aihetta, tai katsella papin laahustamista kynttilän sytyttämisineen ja muotomenoineen kuin näytelmässä. 

 

Jos Jumala ei ole läsnä niin että ilma on sakea ja sitä voisi kuin veitsellä leikata, niin kokousmenot on vaan psyykestä kumpuavia.

 

-Yhteiskristillinen

Kyllä sakea ilmakin voi psyykestä kummuta. Etkä voi tietää, mitä sen laahustavan papin mielessä liikkuu, voihan hän vaikka palavasti rukoilla kirkkokansan puolesta ihan hengessä ja totuudessa. Ja kyllä luterilaisen kirkon nuorisokuorokin voi laulaa täydestä sydämestä ylistyslauluja.

Joten eipäs nyt ylennetä nk vapaiden suuntien ylistysmenoja muiden yläpuolelle.

Kyllä mulle kymmenet vuodet kirkon penkissä ja vertailu vapaisiin suuntiin osoitti, missä Jumala toimii voimakkaasti, ja missä haaleasti. 

 

Johan se luterilaisen olemus "kirkon seinät on laajat ja avarat" latistaa Jumalan pyhyyden. Ei Jumala kaikkea sulata. 

 

On kuin ois Mehukatti jossa on 1/10000 laimennussuhde :D

 

-Yhteiskristillinen

Joskus voi käydä niinkin, että kun on ensin kuluttanut kirkonpenkkejä vuosikymmenet, sitten kokenut vapaissa suunnissa uudenlaisia elämyksiä ja ollut täysin sitä mieltä, että tämä on  nyt sitä oikeaa meininkiä, niin elämä voi yllättää myöhemmin ja sitä löytää itsensä taas kirkonpenkistä ja se onkin se oma paikka. Toisaalta elämä on avartanut näkemyksiä sen verran, että vähemmän välitän epäkohdista, joita löytyy ihan jokaisesta seurakunnasta, vaan otan sieltä sen,  minkä koen hyväksi. Olipa se sitten ortodoksikirkon kirkkolaulua, luterilaisten synkkiä virsiä ( jotka itse asiassa eivät ole synkkiä ollenkaan, kuten esim. Minä vaivainen oon mato matkamies maan: siinähän on valtavan upeat sanat!), vapaiden  suuntien esirukouksia ja ylistystä, gospel-kuorojen ylistysmusiikkia tai jopa lestadiolaisten saarnoja ( tosin ihmettelen, miksi melkein joka saarnassa kerrotaan Sarpatin leskestä…).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Sama kysymys kuin toisessa ketjussa: mihin seurakuntaan tämä Maria kuului? Uskottiinko siinä oikealla tavalla? Vastaan itse: ei, koska sitä ei ollut (vl mielestä) edes keksitty.

Entä kuuluiko se, jolta Maria sai uskon, oikeanlaiseen seurakuntaan? Vastaus: (vl opin mukaan) ei.

Miten siis nämä kaikki ihmiset tässä ketjussa pystyivät olemaan (oikeassa) uskossa, kun heillä ei voinut olla oikeanlaista, oikeaoppista seurakuntaa johon kuulua? Koska sellaiseen kuuluminenhan on vl opin mukaan pelastumisen edellytys, koska 'yksinäisyydessä ei voi uskoa' ja 'pitää olla samanlailla kilvoitteleva seurakunta, mikään muu ei tule kyseeseen'.

Jos nyt näistä VL-ketjuista olen saanut jotain kuvaa, niin lestadiolaiset opettaa suksessiosta, että 2000 vuoden ajan on aina ollut ketjussa lestadiolainen paikalla kertomassa seuraavalle oikeasta opista.....että Lutherkin oli lestadiolainen. No ei ollut.

 

-Yht.krist 

Ei tietenkään ollut, koska siihen aikaan ei edes ollut nimitystä lestadiolainen. Liikkeen nimi on muuttunut useasti historian saatossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On voitu käsitellä tässä ketjussa jo tämä asia. Mutta miksi ihmeessä Jumala kaikista maailman kolkista valitsisi jonkun pohjoismaalainen Lars Leevin johdattamaan seuraajansa taivaaseen? Mihin ne kaikki muut sukupolvet ennen sitä ovat päätyneet?

 

En ymmärrä miten lestadiolaiset voivat ottaa itsensä vakavasti?  

Uskovaisina he ovat vähän hölmöjä, mutta se anteeksi annettakoon.

Laestadius tuli uskoon Lapin Marian kautta, joka puolestaan tuli uskoon jonkun toisen uskovan kautta jne. Lestadiolaiset uskovat, että tämä uskovien ketju ulottuu aina apostoleihin (tai ehkä johonkin muuhun Jeesuksen alkuperäiseen seuraajaan?) asti. 

Mä sitten niiiin inhoan suksessio-ajatusta. Katolinen kirkko väittää samaa, että heillä on katkeamaton opillinen ketju apostoleihin ja varmaan Aatamiin asti...hohhhoijjaa. 

 

Ei se, että mä nyt kerron seurakunnassa olevalle Pirkko-Liisalle oikeasta opista ja se kertoo 30 vuoden päästä Seppo-Nyyrikille miten uskotaan oikein, tarkoita että se oppi säilyis samana vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen. 

 

Eihän nykylestadiolaisetkaan toteuta Lestadiuksen tai Lutherin ajatuksia sellaisenaan, joten kappas, muutosta tapahtuu opissa aina.

 

Raamatussa on ajanjaksoja joissa ei välttämättä ole KETÄÄN elävää uskovaa missään. Israelilaisetkin löysivät Babylonian pakkosiirtolaisuudessa jotkut pölyttyneet Mooseksen lain pergamentit ja oli huuli pyöreenä, että "mehän ei olla pitkään aikaan muuten älytty tehdä niinkuin Mooses ja Jumala käskee."

 

-Yhteiskristillinen

Et tunnu ymmärtävän suksession merkitystä ainakaan katolilaisille. Suksessio ei sinänsä ole mikään tae opin muuttumattomuudesta vaan Kristuksen perustaman kirkon jatkuvuudesta. Ja vaikka Kristuksen perustama kirkko voi horjua, se ei koskaan sorru, koska se ei ole mikään rikkinäinen puhelin. Raamatussakin on lupaus siitä, että Pyhä Henki johtaa kirkkonsa tuntemaan totuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? "

 

Heti Raamatun alussa on Jumala, Henki, Poika.

 

Luukkaan evankeliumi:
3:22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt"  Tässä yhdessä lauseessa on  Isä, Poika, Pyhähenki.

Eihän tuossa sanota mitään siihen viittaavaakaan, että kolminaisuusopin hyväksyminen olisi pelastumisen edellytys.

En ole koskaan kuullutkaan että kolminaisuusopin hyväksyminen on pelastuksen edellytys. Ei ole.

Lue Athanasioksen uskontunnustus. Siinä se sanotaan suoraan. Epäsuoremmin apostolinen ja Nikean tunnustus sanovat saman.

Selkokielinen kuvaus
Uskontunnustus kertoo kristillisen uskon keskeiset asiat:

Jumala Isänä: Luoja, joka on antanut elämän ja pitää huolta ihmisistä.
Jeesus Kristus: Jumalan Poika, joka syntyi ihmiseksi, kuoli ristillä ja nousi kuolleista, vapauttaen ihmiset synnin vallasta.
Pyhä Henki: Antaa uskon, auttaa rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiä, kutsuu seurakuntaan ja pyhittää ihmiset.

Uskontunnustusten lopussa on tiivistelmä. Onko tässä  Raamatunsanomassa sinulle jotain ylitsepääsemätöntä?

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? "

 

Heti Raamatun alussa on Jumala, Henki, Poika.

 

Luukkaan evankeliumi:
3:22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt"  Tässä yhdessä lauseessa on  Isä, Poika, Pyhähenki.

Eihän tuossa sanota mitään siihen viittaavaakaan, että kolminaisuusopin hyväksyminen olisi pelastumisen edellytys.

En ole koskaan kuullutkaan että kolminaisuusopin hyväksyminen on pelastuksen edellytys. Ei ole.

Lue Athanasioksen uskontunnustus. Siinä se sanotaan suoraan. Epäsuoremmin apostolinen ja Nikean tunnustus sanovat saman.

Ei sanota. Mainitsemisessasi teksteissä ei oteta kantaa siihen, mikä on niiden ihmisten iankaikkisuuskohtalo jotka eivät hyväksy kaikkea mitä niissä sanotaan.

Ja lukekaapa (tai älkää lukeko!) jehovien lehtisiä. Mä oon lukenut joskus, en kyllä koske enää niihin. 

Siinä missä...

...luterilainen, lestadiolainen ja vapaasuuntalainen iloiten kiittää pääsiäisenä Jeesusta ristinkuolemasta ja syntien anteeksisaamisesta, koska Jumala on ne tuonut omalle kohdalle...

...jehovalainen ulkokohtaisesti selittää "vietämme pian Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa." HÄH! Muistojuhlaa? Ihan kuin Verottajan perintöverotusta lukisi.

Tai siinä missä...

...luterilainen, lestadiolainen ja vapari hehkuttaa kun Jumala puhutteli Sanassaan (koska heillä on Pyhä Henki):"vautsivau, Jeesus kosketti tuon Raamatun kohdan kautta ja Hän rakastaa mua!"

...jehovalaisten traktaatissa lukee "Raamatusta voimme lukea viisauksista..."

Jehovien tavoin puhuvat maailman uskontojen edustajat, ei kristityt uskovat, joilla on elävä usko lahjana, ja yhteys Jumalaan. Eka on suorittamista jotta pelastuisi, toka on lahjaa.

-Yhteiskristillinen

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;

Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta. 

Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.

Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan

-ei ap

No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?

Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.

Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.

Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅

Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.

Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.

Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)

Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)

Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)

Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)

Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”

https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e

 "Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:

Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."

 

No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)

Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).

Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan? 

En ole itse allekirjoittanut tuota vaatimusta tai ole muutenkaan uskovainen. Kuitenkin uskoisin sen perustuvan ajatukseen siitä, että kolminaisuusoppi olisi Raamatun sisällöstä välttämättömästi johdettava johtopäätös. Tällöin Raamatun sisältöä ei voisi johdonmukaisesti hyväksyä ja kolminaisuusoppia samalla kieltää.

Kolminaisuusoppi on kompromissi ja liittyy uskontunnustukseen, joka on myös kompromissi. Uskontunnustus on kuitenkin kokoelma dogmeja.  

Kysymys on kai oikeasta kuvasta liittyen Jumalaan. Onhan ihminen Jumalan kuva, joten kolminaisuusoppi vastaa kysymykseen siitä, millainen Jumala on. Kolminaisuusoppi on Jumalan tuntemista. Opin taustalla lienee Juutalainen käsitys Jumalasta sekä Jeesuksen opetukset.

Isä on hepreaksi "av".  Heprean sana "av" koostuu kahdesta kirjaimesta: Alef ja Bet, jotka ovat heprealaisten aakkosten kaksi ensimmäistä kirjainta.  Alef kuvaa härkää, voimaa tai johtajaa. Bet kuvaa taloa tai telttaa. Yhdessä nämä kirjaimet muodostavat kuvan "talon voimasta" tai "perheen johtajasta".  Kirjainten lukuarvo on 3 (1+2 =3). Juutalaisessa perinteessä luku 3 edustaa pysyvyyttä. Kun jokin asia tehdään kolme kertaa, se muuttuu pysyväksi, mitä kutsutaan termillä "chazakah" tai tai "hazakah".  Se on juutalaisessa laissa "halakha" käytettävä periaate. Se tarkoittaa oletusta, vakiintunutta käytäntöä tai hallussapitoa. Sana tulee heprean sanasta "chazak" (vahva).

Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa. Matt. 24:35

Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu. Jes. 51:6