Lue keskustelun säännöt.
Matkustelitteko te muut 30-60-vuotiaat lapsuudessa ulkomaille?
Kiinnostaa kuulla, kun itse nelikymppisenä olen sellaisesta perheestä, jossa käytiin 80-00-luvuilla ulkomaan matkalla aina kaksi tai kolme kertaa vuodessa, pidennettyjä viikonloppuja tai viikon parin etelänmatkoja. Ei kuitenkaan ollut varakkaita vanhempia, toinen vanhempi perus paperinpyörittelijä ja toinen työtön, mutta aurinkolomiin säästivät aina rahat kasaan.
18-vuotiaaksi mennessä olin käynyt jo 20 maassa. Nykyäänhän on paljon matkustelevia nuoria perheitä, mutta entä teillä muilla keski-ikäisillä? Kyselen, kun omassa tuttavapiirissä ei juuri kukaan muu matkustellut silloin lapsuudessa, ja enemmistö nyt tuntemistani ikätovereista on päässyt vasta aikuisena näkemään maailmaa ja viemään omia lapsiaan ulkomaanlomille.
Kommentit (498)
Emme, vaikka perhe keskiluokkainen (opettajia) ja pitkät lomat. Ensimmäinen ulkomaanlentoni oli 23-vuotiaana opiskelijana ekskursio.
M58
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanlainen lapsuus, olen matkustanut todella paljon. Jenkeissä käytiin ekan kerran 1981 ja sen jälkeen neljästi ennen kuin olin 18. Kävimme Havaijilla, Floridassa, Californiassa ja isommalla kiertomatkalla pohjoisessa. Euroopassa reissattiin joka kesä ja talvella käytiin aina jossain riittävän lämpimässä. Vanhemmat oli auringon- ja seikkailunnälkäisiä eikä meidän perhe ikinä käynyt seuramatkoilla.
Imin tuon elämäntavan äidinmaidossa ja olen jatkanut samaa rataa. Ensi vuonna täytän 50, edelleen vähintään 4 matkaa vuodessa. Lapset ovat nyt 10-15- vuotiaita ja ovat tietysti omaksuneet saman elämäntavan.Olin ekan kerran USAssa 1979 olin 16v....nyt on jäännyt vähemmälle mutta kävin paljon 80-luvulla USAssa. Pidin silloin maasta enemmän....olin Hawaijilla 1988 25 vuotiaana ja muuten tehdän selväksi kaikki oli loma reissuja ja omalla rahalla, paitsi tuo eka reissu 1979.
Yhteensä olen käynnyt siellä 23 kertaa (ehkä, tai 24) mutta menen kyllä vielä koska on ystäviä sielä vielä.
Nyt suosikki maani on Austraalia.....
Oliko perheenne hyvätuloinen vai mikä
mahdollisti matkustamisen?
Olisi ihanaa matkustaa enemmän, mutta raha...
Ei vaan ihan tavallinen duunari perhe, englannin kielikursseille 15 vuotiaana menin vanhempieni kustantamana (ne rahat oli tehty ylitöillä ja osan lainasivat sukulaisilta) seuraavana vuoteena äiti makso lentolippuni (2400mk) mutta minä tein omat käyttövarani reissuun ekalla työpaikallani, kesätöillä.
Olen ihan tavallinen kouluttamaton (peruskoulu) duunari ja silti olen matkustellut paljon 52 maata, pelkästään USA:ssa 23 kertaa. Miten tämä on mahdollista? EI vaimoa, ei lapsia, oma elämä, oma pankkitili ja määräysvalta. Mikään noista ei minua ikinä kiinnostanut, ei millään muotoa.
Siten se kaikki on mahdollista.
Norjassa käytiin useita kertoja perheen kanssa. Silloin ei ollut ruuhkas, paitsi saksalaisia eläkeläisjoukkoja busseilla liikkeellå😊
Myös kotimaassa lomailtiin hotelleissa ja maatilamatkailupaikoissa
Olen syntynyt 1978
kyllä matkusteltiin, käytiin kavereitten kanssa justiinsa kanarialla ja ibizalla kasarilla ja perheen kanssa 80-luvun alussa jossain itäblokin aurinkorannoilla joku musta meri ja se toinen oli suosittuja hinnan vuoksi. sielläkin kävi näitä vodkaturisteja, sulkeutuivat hotellihuoneeseen juomaan ja olivat sitten selvin päin koneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pian 60-vuotias, ja en matkustellut lapsena juuri minnekään. Kerran kävimme autolomalla Ruotsissa ja Norjassa, olin silloin noin 10-vuotias. Aikuisena olen sitten jonkin verran matkustellut. Omat lapset ovat noin kolmekymppisiä, ja heidän kanssaan on käyty aurinkolomilla varmaan kymmenisen kertaa, kun olivat pieniä. Niihin kyllä säästettiin sitten koko vuosi ja tingittiin aika monesta asiasta. Ihmettelen, mistä rahat löydettiin, vaikka lasten matkat olivatkin halvempia, sillä nykyisin emme pysty miehen kanssa edes kahdestaan matkustamaan minnekään, rahat eivät riitä, vaikka töissä ollaaankin.
Tuossa on hyvin minun tarinani. Lapsena ei matkustetti. Lapsien kanssa tuli matkustettia. Nykyään taas ei..
Lapsuus 90-luvulla, käytiin perinteiset laivalla Tukholmassa ja Kanarian saarilla. Myöhemmin vanhempani ovat sitten keskenään matkustelleet enemmän muuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsuus 90-luvulla, käytiin perinteiset laivalla Tukholmassa ja Kanarian saarilla. Myöhemmin vanhempani ovat sitten keskenään matkustelleet enemmän muuallakin.
Täähän kuulostaa tosi tyypilliseltä meidän sukupolvelle. Lapsuudessa 90-l kaikki kävi just noi Tukholman, Tallinnan ja Teneriffan tai vaihtoehtoisesti Rodoksen. 2000-luvulla itse, kaverit, samanikäiset tutut alkaneet enemmän ja kauemmas matkustaa. 2010 alkaen viety omia lapsia (itselläni ei ole mutta mitä olen muita samanikäisiä seurannut) vauvasta saakka pitkin maailmaa. Meidän sukupolvi sai ikäänkuin pienen maistiaisen matkustelusta lapsena ja on aikuistuttua hurahddettu siihen täysiä.
En ole matkustellut lapsena perheeni kanssa yhtään missään. Äiti ei ollut kiinnostunut eikä meillä ollut oikein varaakaan. Isä kyllä kävi kavereidensa kanssa kerran Espanjassa, kerran Lapissa ja jonkun yrittäjäporukan kanssa Norjassa. Niin, ja äiti ja isä kävivät jossain kylpylässä 50-vuotiaina, kun olin jo muuttanut pois kotoa. Kesämökki meillä oli, mutta sekin naapurikunnassa ja ei missään järven rannalla.
Aikuisenakin menemiseni ovat olleet hyvin vähäisiä, kun ei minulla ole ollut varaa ja sittemmin en ole yksin halunnut mennä, kun kaikki ystävätkin ovat olleet jo perheellisiä. Pari päiväreissua, yksi kuukauden kesätyö ja yksi kuukauden kielikurssi. Ei mitään muuta. Helsingissä käyn silloin tällöin itsekseni kiertelemässä turistina. Asun siis pk-seudun ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en koskaan, ei ollut varaa. risteily tukholmaan oli lapsuudessa ainoa ”ulkomaan matka”.
Vierailija kirjoitti:
en koskaan, ei ollut varaa. risteily tukholmaan oli lapsuudessa ainoa ”ulkomaan matka”.
Me emme edes risteilleet Tukholmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en lähtisi kovin kauas ennen kuin lapsi on täyttänyt yksi ja saanut kohtuullisen kattavan rokotussarjan.
Ei matkusteltu koskaan ulkomaille. Käytiin joka vuosi Lapissa isän sukulaisten luona. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuusikymppinen. Lappsena en ole käynyt kertaakaan ulkomailla.
Olen 64v enkä ole käynnyy koskaan Lapissa, pohjoisin missä olen käynnyt on Vaasa. En ole Suomessa reissannut yhtään...Mutta olen käynnyt esim Uudessa Seelanissa 3 kertaa....Austraaliassa 7, Thaimaassa 21 kertaa, Irlanissa 7...
Täytän tänä vuonna 44 ja ollessani lapsi, kävimme kerran vuodessa ulkomailla. Olimme yleensä kaksi viikkoa koko perhe ja vanhempani tekivät lisäksi kerran vuodessa kahdestaan viikon mittaisen lomamatkan.
Emmekä todellakaan olleet varakkaita, melkeinpä päin vastoin. Vanhemmat perusduunareita molemmat. Mutta etelänlomaan säästettiin, osa maksettiin Visalla, eikä paikan päälläkään törsätty.
En käynyt lapsena kuin kerran risteilyllä Ruotsiin ja kerran Viroon. Aikuisena käyty yli 50 maata ja lapsi on päässyt reiluun 20 maahan.
Meillä käytiin lasten kanssa pitkä keskustelu heidän teini-iässä, kun luokkakaverit lähti Leville hiihtolomaksi ja me Kanarialle. Heistä olisi ollut hauskempaa lähteä Leville. Väännettiin rautalangasta, että kun me emme talvilajeja harrasta ja itse inhoan laskettelua, mies nyt voi vielä mennä. Eikä ole hyviä ulkoiluvaatteita edes talveen. Että siis menisimme paikkaan, joka ei tarjoa meille vanhemmille ainakaan mitään plus maksaisimme enemmän kuin Kanarian reissusta. Todettiin lopuksi, että voivat aikuisena sitten itse mennä sinne Lappiin, mutta nyt me mennään etelään.
Inhoan Suomen matkailua. Paras matka tästä on ajaa Helsinki-Vantaalle. Jokusia kertoja on yritetty... heinäkuussa seisottu sateessa jossain Imatran kosken reunalla, yritetty nauttia Kalajoesta kylmällä säällä tai pysähdytty Päijänteelle uimaan, kun vesi on heinäkuun puolivälin 15-astetta, vuokrattu 1800 Euron lomamökki istuaksemme vesisateessa ja sitten iloitessamme, kun sentään oli kolme aurinkoista päivää. Suomessa sääriski on todellinen ja muutenkin tylsää. Siksi ehdottomasti ulkomaille.
Käytiin vanhempien kanssa kerran (joskus kaksi) vuodessa ulkomailla. Isä matkusti töiden puolesta paljon eikä halunnut matkustaa vapaa-ajalla.
Kyllä. Ensimmäisen kerran äidin ja äidin isän kanssa.