*~*~* Vantut Lokakuuhun *~*~*

O-puolella kurkkaamassa jos pikkujoulut Vanttujen kesken sopisi omaan kalenteriin? Päivämääräehdotuksina siellä on 15.11 tai 22.11, olisi mukava treffata isolla porukalla pitkäst aikaa kuten viime joulun alla:)

OPELLE tuossa jo siihen rokko-ketjuun vastailinkin.



Arttu oli tänään kolmatta päivää kuumeessa (eilen pahimmillaan 39,1), mutta nyt näyttäis olevan pöpö pois menossa. Mikä lie räkäflunssa vaan.



VIIPERO, täällä kanssa pottailu on vähän sitä sun tätä. Otin tänään tarrat myös avuksi (kuten joku muukin oli tainnut tehdä), vaikka eipä toi Arttu varmaan vielä kauheesti siitä ymmärrä... Kyllä se toiset pisut jo väkisin yritti sinne ängätä, vaikka vaippa oli selvästi lämmin, ja oli sinne ehtinyt pissata (hidas äiti kun on...). Ja potta siirrettiin nyt vessaan, kun tähän asti oon istuttanut Arttua telkkarin edessä Tuttiritaria tai Tomi Traktoria kattomassa (ihana tallentava digiboxi!).

Ja itse syöminenkin onnistuu yleensä vain, kun on tosi kova nälkä, tai sitten jotain tosi hyvää syötävää. Eli osaa, jos haluaa, mutta harvemmin haluaa.

Ruokapöydässä yritän aina antaa jo ihan "tavan mukin", kun osaa siitä hienosti juoda - ongelma on vain, että aika usein Artusta on kiva juomisen jälkeen kaataa loput juomat pöydälle/lattialle, jollen ennätä napata mukia ensin. Milläköhän tuonkin tavan saisi pois kitkettyä...



MAMMIS - vähänkö kuulosti ihanalle noi Oonan vilkutukset ja huutelut matsissa! :D



Ja toi COLTSFOOTIN pikkuvauva arki vähäisine unineen kuulostaa hieman pelottavalle...jaiks! Kohta sitä täälläkin luvassa! Onneks Artulla nyt toi hoitopaikka, ja varmaan pidän siellä ainakin alkuun synnytyksen jälkeenkin. Hieman pehmeämpi lasku, kun siihen nyt kerta on mahdollisuus... Mutta vähänkö tuollaiset on varmasti sitten luxus-hetkiä, kun molemmat nukkuvat esim. päikkäreitä samaan aikaan! :D



Arttu tuntuu höpisevän päivä päivältä enemmän. Nyt sille on tullut joku vaihe, että se itse keksii (tai ottaa jonkun jo opitun sanan "hurjasta" sanavarastostaan), ja hokee sitä peräjälkeen monta kertaa, ja pitkin päivää. Eilen se oli oma nimi, tänään "äiti, äiti, äiti"... Se niinkuin yksinään puhelee, ja toistelee sitä yhtä sanaa. Sitten hetken kuluttua tulee mun luo "äiti, äiti, äiti" hymyillen, niinkuin kertoakseen, että kuulenko mä, miten hienosti hän puhuu :)

Ja eilen tuli kuulkaa 3-sanainen lause!!! Ainakin melkein. Lautanen oli tyhjä, niin Arttu sanoi "ei oo kaa", eli ei oo ruokaa! Kahta sanaa se on hokenut tuolleen "ei oo" tai "ei taa", mutta nyt se toisteli parii kertaan tuota " ei oo kaa" ja näytti lautasta. (On siis aiemminkin yrittänyt tuota ruokaa-sanaa.) On se vaan hassun kuulosta!

Totta siis näyttäis olevan, että sitten kun niitä sanoja alkaa löytyä, niin niitä tosiaan löytyy urakalla :)



Mutta juu, eipä kai tässä ihmeempiä. Masussa typy potkuttelee kovasti, ja ihankuin tänään olisin havainnut mahan ihan silmällä katsoen muljahtavan liikkeen voimasta. Mutta en oo tuntenut ulospäin kädellä vielä liikkeitä, eikä vielä varmasti hetkeen tunnukaan.

Hassua, kun en yhtään osaa kuvitella olevani tytön äiti! Mutta kai sekin sitten tulee sieltä yhtä luonnostaan, kun tuo pojan äitinä oleminen ;)



Koirat meuhkaa ulkona (miehen siskon rotikkakin hoidossa, joten nyt niitä mouhoaa tuolla kaksi siis yhtä aikaa), joten menen laittamaan niille iltaruokaa.



Oliks toi pikkujoulu-juttu muuten vaan meille äiteille? Tais olla? Kävinkin jo eilen ilmoittautumassa sinne pinoon.



No niin, heipat tältä maanantailta!

Pi-Ki, Arttu 1v7kk ja "Taavi-typy" 20+3

Jennille ja muillekin joilla yhtään tonska-kuumetta, tulkaas kuumeilu puolen tonska pinoa kasvattamaan, siellä on melko hiljaista.. ;)



Omaa napaa, mä siis roikun enemmän tuolla kuumeilu puolella, yk 4 käynnissä. Saas taas nähdä miten käy..



Eve oli todella ihana taas kun käytiin mun veljen ja heidän 4kk kummityttömme luona. Eve paijaili vauvaa tosi paljon, kutitteli varpaistakin. :) Tuli kyllä vähän mustikseksi kun vauva oli mun sylissä. Mutta sitten oli todella onnellinen kun sai vauvan syliinsä (=minä ja mies pidimme koko ajan vauvasta kiinni. :) Saatiin todella söpöjä kuvia serkuksista, niillä voi olla vielä joskus kivaa kun ikäeroa 1,5v.



Mutta nyt on rueta pukemaan neitiä että ehditään hoitoon ja minä puunaamaan Pösöä..!



Bejpi ja Eveliina tänään 1v 10kk

Täällä ei kummempaa oo kerenny tapahtumaan sitten lauantain, sunnuntaina oli se näyttö, ja yksi kävijäpariskunta oli käynyt, mutta kuulemma haluavat tulla uudestaan jonkun asiantuntijan kanssa... Mutta eipä oo vielä kuulunut mitään, joten saattopa olla vaan kohteliaisuutta! Mua rupee pikkuhiljaa jurppimaan, kun ei kukaan tee minkäännäköistä tarjousta!!! Käytiin sitten sunnuntaina äänestämässä samalla kun täällä oli esittely, ja ajeltiin vähän ympyrää tuolla. Eetu totes jossain vaiheessa "pui, pui, auto pui", ei tainnu oikein tykätä "automatkasta"...



Pikille tulossa tyttö, ihanaa! Ja onneksi on vielä noin vähän viikkoja sulla, joten taitaa tyttönen vielä kääntyä oikein päin, toivottavasti! Artulle pikaista paranemista!



Opelle Eetun kaks vuotismitat 86,2cm ja 11080g, ja nyt noin 2,5vuotiaana oli 12.5kg ja 92,5cm... Onnea teillekin asunnonmyyntiin! Meillä tosiaan eka on pakko myydä tää pois alta, ja onneksi ei tosissaan oo toista... Millähän maksais kahta laina???



Viiperon Aleksilla on maitoallergia poistumassa, ihanaa! Syömisestä... Ei meilläkään Eetu ite syö kuin aniharvoin! Vaikka ikää on 2v8kk... Täytys vaan vetää tiukka linja että söis ite, mutta sitten kun ei syö mitään!



Meillä on mennyt aika kivuttomasti toi kellojen siirto, valvotettiin Eetua lauantaina kymppiin (tosin ei tarvinnu hirveesti valvottaa, kun menivät vasta puol ysin jälkeen saunoon...) Ja sunnuntaina sitten heräs n puol kasin aikaan. Ja on eilen ja tänäänkin heränny vasta tuollon... Tosin mä oon sitten heräilly pitkin yötä ja rampannu vessassa...



Ihanasti on Coltsfootin vauva kasvanut!



Bejbin Eve oli ihastunut serkkuunsa, ihanalta kuulosti!



Meillä Eetu sanoo joka toinen päivä tykkäävänsä kun vauva tulossa ja joka toinen päivä ei... Ottaa siitä nyt selvän! Mutta tosissaan ei tänne ihmeitä, tänään on neuvola iltapäivällä (mulla) ja to äippäpolikäynti...



napero ja Eetu 2v8kk sekä eemeli 36+0

Uh, "onneksi" olen täällä sisällä konttorissa.. Pitäis vissiin hankkia kirkasvalolamppu työpöydälle niin pysyis pirteämpänä. ;) hih! Ihanaa kun tänään mieskin on kotona illan, Oona on ollut niin kovasti äidin perään että tuntuu kyllä työpäivän jälkeen rankalle kun ei saa edes mennä yksin vessaan ja isi ei kelpaa ollenkaan. No, mennään porukalla vaikka kauppaan niin saa neitikin jotain pientä "aktiviteettia" illalle + sauna voisi tehdä meille jokaiselle hyvää. :)



OPEN Ainolle jaksuja sen enterorokon kanssa! Ja pikaista paranemista.



COLTSFOOT - vai nukkui tytöt samaan aikaan! Se on varmasti luxusta. :) Toivottavasti sulla on mukava päivä tänään kun anoppi leikittää Hilua!



PI-KI - juu, kyllä se pikkujoulujuttu oli ajateltu ihan vain meille äideille. :) Miehet siis kotimiehiksi ja mammat nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta!



BEJPI kuumeilee kans, pidetään peukut pystyssä että tärppäisi!



Mites NAPEROlla neuvolassa?



Jes, työt jatkukoon!



Mammis

Ja hoh hoijaa... Arttu-rukalla vaihteeksi korvatulehdus - tällä kertaa molemmissa korvissa. Aina ennen ollut vain vasemmassa... Kuulema ihan märkää vas. korvassa, joten ollut varmasti kipeä. Mutta mikä ihmeellisintä: mä en ois ikinä uskonut, että on tulehdus! Kunhan "huvikseen" vein, kun toi vakuutus kerta on, että jos vien pojan huomenna hoitoon...että tarkistetaan ne korvat nyt kuitenkin. Ja onneks menin! En oo kipulääkettä enkä mitään antanut koko kuumeessa olo aikanakaan, kun oma äiti aina toistelee, että "kuume tappaa viruksen", ja Artulla muutenkin ollut niin kova meno päällä, että juoksee täällä kotona kirjaimellisesti pitkin seiniä, kun ei pääse edes ulos energiaa purkamaan... Mutta tästä eteenpäinpä tiedän senkin, että lapsille sitä kuumelääkettä kuulema kannattaa antaa, että liekö toi joku vanha sanonta sitten äitillä... Ja A ollut siis TOSI energinen ja hyväkuntoinen, kuumeesta huolimatta (eilen oli enää vähän lämpöä, ja tänään ei sitäkään), mutta näköjään menee aina noi räkätaudit sitten korviin :( Kurjuus. No, nyt on eka satsi antibioottia annettu, ja Pronaxenit "jälkkäriks" - jos vaikka uni maistuisi nyt hieman normaaliakin paremmin...



Antibiooteista muuten sen verran, että toi Clavurion on ihan paras lääke! Se on oikeastaan ainoa antibiootti, minkä A ottaa suoraan ruiskusta, eikä tarvii piilotella ruoan tms. sekaan. Samoin kipulääkkeet (Pronaxen ja Panadol) menee hyvin suoraan ruiskusta suuhun. Esim. Ditrim Duplon kanssa saanut kyllä taistella, ja lopulta isi joutunut suurin piirtein istumaan päällä ja ruikkaamaan lääkkeen suoraan kurkkuun, kun ei mene edes ruoan seassa... Joten jos joskus tulee kuurille tarvetta, kysykää ihmeessä, käykö tuo Clavurion siihen kyseiseen vaivaan!



BEJPILLE ja Evelle täältä vilkutukset! Artullakin on serkkutytön kanssa vain 1v1kk ikäeroa (tyttö vanhempi), ja oon ihan varma, että tulevat vuosien saatossa (ainakin nyt leikki-iässä siis) viihtymään hyvin yhdessä. Ja nytkin tulee tälle tulevalle vauvalle ja serkulle hyvällä tuurilla vaan muutama vko ikäeroa - kälyn kanssa LA:t noin kolmen viikon erolla =) Joten on meiän pesueissa ens kesänä vilinää - saatika kun vauvat lähtee kävelemään... :)



Kauankos NAPERO ootte myyneet taloa? (Oon vähän pihalla vielä teiän kaikkien kuulumisista, kun en oo ehtinyt aiemmin kunnolla lueskelemaan...) Toivotaan, että jospa tuo su käynyt pariskunta ottaisi vielä yhteyttä!

Onks Eetu muuten vielä "päättänyt", että onko äidin mahassa poika vai tyttö? Eemeli taitaa poika olla - vai onko työnimi? :) Kun tuo Artun tammikuussa 3 täyttävä serkkutyttö tosiaan ilmoittii heti alkutaipaleella, että sekä äidin että mun mahassa on tytöt - ja vaikka äidin mahassa olisikin poika, niin se saa vaaleanpunaisen tutin =D Saa nähdä, kumpi heille tulee (eivät olleet vielä ultrassa nähneet), mutta olipa oikeassa mun maha-asukista, heh! Arttuhan ei nyt mistään mitään vielä ymmärräkään...mutta jos osais toivoa, niin olisi varmaan toivonut mielummin pikkuveljeä painikaveriksi xD



Mittees muuuuuta. Mitäs muuten esim. SERELLE kuuluu??? Keidenkäs muiden kuulumisia mä mietinkään... Hmm...



No, ehkä mä lopetan romaanin tältä erää. En viitti ite mennä päikkäreille, vaikka väsyttääkin, mutta oon taas alkanut heräillä aamuyön vessakäynnin jälkeen (käyn vessassa VÄHINTÄÄN 2- kertaa jo tässä vaiheessa yön aikana!), enkä saa enää nukutuksi... Tänä aamuna en siis ole nukkunut klo 4:14 jälkeen... Joten jos päikkäreiden väliin jättäminen auttais.



Pi-Ki ja A ja T20+4

Meillä taas on toisin päin, että isi on yleensä vaan aina "in", ja kun isi menee ovesta johonkin, niin alkaa huuto... Nyt kipeenä ollessa ollut jo vähän munkin perään. Mutta ehkä toi isi on niin ihana, kun äitiä on "joutunut" katselemaan jo niin paljon :)



Nyt meen sähköpostin kimppuun... Ja pitäskö vaikka FB:issakin käydä...en oo varmaan ½ vuoteen käynyt! Jaiks... Kattoo, jos jaksaa x)



P

Meillä on nyt sitten putkitus takana päin eli eilen illalla oltiin Pikkujätissä toimenpiteessä. Ja hengissä selvittiin vaikka koville ottikin. Meidän tyttönen kun on niin hyvässä kuin pahassakin tosi temeperamenttinen lapsukainen, joten kyllähän pientä harmitti kun kivat leikit piti jättää kesken anestesialääkärin kutsuessa meitä operaatiohuoneeseen.



Iskän sylissä harmi unohtui mutta kun näki kaikki vimpaimet, vieraan tädin ja sedän, niin tokihan neiti arvasi että jotain on tapahtumassa ja itku alkoi uudestaan. Oli ihan sydäntä raastavaa, kun tyttönen piti laittaa toimenpidesängylle makaamaan. Yritettiin rauhoitella miehen kanssa rakasta lasta parhaamme mukaan, mutta itkien tyttönen nukahti maski naamallaan. Tämän jälkeen meidän piti poistua paikalta ja minulta pääsi iso itku. Jotenkin tyttönen näytti niin pieneltä ja reppanalta maski naamallaan.



Sairaanhoitaja ennakoi hyvin, että heräämisvaihe voi olla tosi raju näin pienillä. Ja sitä se olikin! Tyttönen riehui ja itki iskän sylissä ja yritti ottaa tippakanyyliä kädestä pois. Silmistä näki, että hän oli ihan sekaisin nukutusaineesta, joten mikään muu paikka ei tullut kuuloonkaan kuin syli missä herätä. Noin 20 minuuttia meni rauhoittumiseen ja kun tyttönen sai mehua ja jätskiä, niin kyynelvirtakin loppui. Reilun tunnin verran seurailivat tyttösen vointia ja sitten päästiin kotiin. Kotona neiti oli niin kuin ei mitään eli ruoka kelpasi, omat lelut kiinnosti ja yöunillekin käyminen sujui ok vaikka torkku automatkan kotiin.



Oltiin kyllä miehen kanssa ihan poikki samaan aikaan kun tyttönen kävi unille. Tässä oli parille päivälle ihan riittävästi ylimääräistä murehdittavaa, joten jospa loppuviikko menisi ihan vaan omalla painollaan. Sunnuntaina nimittäin (en muista kirjoitinko tänne vai vaan o-puolelle) olin muutaman tunnin Hyvinkäällä, koska en tuntenut "klasun" liikkeitä. No, vauvalla kaikki ok eli eiköhän elämä tästä tasoitu.



Tyttönen on muuten ruennut tosi hienosti löytämään uusia sanoja sanavarastoonsa. Äidin pieni ei olekaan enää mikän ihan vauva. =)



Nyt lepäämään. Voikaa hyvin!



Ai niin, Open Ainolle ja Pi-Kin Artulle pikaista paranemista!!



t. iida-linnea, tyttönen zzz ja "klasu" 31+2

ja mun hyvin alkanut lenkkeilyura menee ihan pyllylleen.. Ei paljon huvita lähtee töiden jälkeen reippaileen, kun on säkkipimee ja sataa :(.



Pi-Kille onnea tytöstä. Meillä mies haaveilee tytöstä ja lapisa pitää kuulemma "tehdä" niin kauan et tulee tyttö :D. Artulle paranemisia! Kuume ei tosiaan auta paranemista yhtään eikä tapa taudinaiheuttajia.



Mammis: Meillä kävi D'n kanssa vähän samalla tavalla kuin teillä tonskan. Mies kuumeili vauvaa ja suostuin jättään pillerit pois, mut kuvittelin et vuosien pillereiden syömisen jälkeen menis joku tyyliin vuosi ennen kun tulee raskaaks. Eli olin aika shokissa kun menikin kaks kk vaan :D.



Open Ainolle paranemisia! Meillä D syö hienosti itse, mutta heittäyty usein kotona vauvaksi ja haluaa apua. Ollaan sit syötetty paitsi silloin jos on omat ruuat vielä syömättä.





Bejpi: Ei meillä vielä mitään yritystä ees oo.. Pitää ensin syödä loput pillerit kaapista pois..



Nyt pitää päästää mies koneelle..

Olenpas mä nyt aktiivinen täällä... ;) Mutta kiva, kun pino on muutenkin ollut tosi vilkas! =)



Q oli neulonut ihanat villikset Aatulle. Ylisöpöt! =)



Oli varmaan hurja kokemus iida-linnealla, mutta hienosti varmasti selvisitte siitä. Ja tyttösen on jälkeenpäin parempi olla. Mä olen muuten muistellut omalta lapsuusajalta noita Barbapapoja, mutta Emmille ei olla vielä hankittu yhtään kirjaa niistä. Täytys ehkä noitten muumien rinnalle jotain vaihtelua saada...



On muuten jännä, miten erilailla lapset reagoi juttuihin. Meinaan kun luin tuota Pi-Kin tarinaa Artun korvatulehduksesta, vaikka Artusta ei ollut huomannut mitään. Ja sitten Emmi taas on kuin persiiseen ammuttu karhu, jos korvia sattuu. Nyt taas, kun lääkkeet on auttaneet, eron huomaa, kun meillä asuu taas aurinkoinen tyttö.



Ainokin oli sitten enterorokon saanut. Voi kurjaa! Emmin hoidossa yhdellä on ollut ja toinen jäi tänään ekaa päivää sitä sairastamaan. Toivottavasti ite säästyttäis!



Viipero oli varustanut Aleksia influenssarokotteella. Meillä se on edessä ensi viikolla. Jaksuja odotuksen viimemetreille, Viipero!



Mammis kyseli, miten Emmin synttäreitä vietettiin. No, aika pienimuotoisesti. Pitkin viikkoa kävi kavereita ipanoitten kanssa, joten mitään tupa-täynnä-lapsia -juhlia ei vielä tänä vuonna ollut. Lauantaina meillä oli mun vanhemmat, miehen isä ja sisko (joka on Emmin sylikummi) ja Emmin toiset kummit. Mummi ja pari muuta sukulaista ei päässeet, osa sitten kävi rääppijäisillä sunnuntaina tai eilen. Aika kului kahvitellen ja Emmin uusia lahjoja ihmetellen. Neiti sai lahjaksi keinuhepan, muumitalon, pehmoisen Niiskuneidin ja pari palapeliä. Ja eilen pienen kahviastiaston, jonka kanssa ollaan nyt ahkerasti kahviteltu. =D Kakun kynttilöitä neiti ei suostunut puhaltamaan, ja kun pikkuinen pikkuserkku (9kk) nakerteli hänen lelujaan tai tuli minun syliini istumaan, niin jo alahuuli väpätti neidillä.



Coltsfootin pikkuneidillä on vielä aikas monta työnimeä - mutta kivoja nuokin kaikki. Sopisivat mikä vaan Hillan siskolle!



Vielä muuten lääkkeistä: Emmi on niin innostunut lääkkeistä, että maitohappobakteeritkin menee nyt ruutalla suuhun mehuun sekoitettuna. Mukista kun sama coctail ei maistu. ;D



Jaa-has, josko taas toisillekin jättäis tilaa...



-Amy ja Emmi-

Väsyttää jo, mutta pakko jotain raapustaa...



En kauheesti muista, mitä piti kommentoida. ..Jenni ottikin varaslähdön tonskailussa. Hienoa! Sit vaan odottelemaan ihanaa pientä masuasukkia. On ne miehet vaan hassuja, kun muuttavat mielensä näissä vauva-asioissa. Kiva, että sunkin miehes on noin innostunut tonskasta. :)



Meille ei todellakaan ole mitenkään vielä ajankohtaista, mutta ollaan jo puhuttu kolmannesta lapsesta. Tai siis mä oon painostanut ja mies on jarrutellut. ;) Mä kovasti toivoisin jossain viheessa kolmatta, mutta mies on ollut kieltisellä kannalla. Mä oon ollut jo valmis luopumaan kaikista äitiysvaatteista ja vauvalle pieniksi tulleista vaatteista. Nyt mies sitten ei suostukkaan niistä luopumaan. :D Ota siitä nyt sitten selvää. Toivottavasti meilläkin muutaman vuoden päästä kävis noin kun Jennillä ja mieheen iskis se vauvakuume. Nyt on ehkä todellakin väärä aika painostaa miestä, kun tää vauvaruljanssi on ihan täysillä päällä. Tyytyväinen olen silti näihin kahteenkin ja en lähde miestä vaihtamaan, jos ei hän ikinä kolmatta halua. :)



Sellasta mun piti teiltä jo tonskansa saaneilta kysyä, että mikä ehkäsy teillä on käytössä. Mä olisin halunnut hormonikierukan, mutta sen saakin sitten vasta, kun kuukautiset on alkanut. :/ Nyt ollaan sitten ilman mitään ehkäsyä. Mies ei halua käyttää kumiukkoja ja mä en halua minipillereitä. Luotetaan siis ainakin tää ekat 6kk imetykseen ehkäsynä. Ja toki tää ajan puute ja väsymyskin toimii eräänlaisena ehkäsykeinona. ;) Me tiedetään, että imetys ei ole 100% ehkäsykeino, mutta ei se mikään katastrofi olisi, jos tulisinkin raskaaksi. Mies oli sitä mieltä, että silloin sen lapsen olis tosiaan tarkotus meille tulla. Jonskun synnytyksen jälkeen mulla alkoi kuukautiset 9 kk synnytyksestä. Alkoivat sitten, kun aloin lopettelemaan imetystä.



Joona ja Sonja voi oikein mainiosti. Sonja edelleen huutaa alkuillat, jos ei pääse kantoliinaan. Onneksi sentään alottaa yönsä suht ajoissa. Jää mulle hiukan omaakin aikaa. Välillä tosin joudun kantamaan Sonjaa omaan nukkumaan menoon saakka. Nyt se nukkuu tuolla pinniksessä. Oon onnistunut saamaan sen jopa nukahtamaan sinne ilman nukuttamista. Jonsku nukutettiin vauvana aina syliin ja se nukahtaminen oli muutenkin paljon vaikeempaa, kun Sonjalla. Cuplaton ollaan vaihdettu Disflatyliin. Toimii hyvin ja ei tarvitse joka syötöllä antaa. Sonja kasvaa kovaa vauhtia. On tullut siinä veljeensä. Jonskuha kasvoi rintamaidolla tosi hyvin. Kasvu alkoi sitten selvästi hidastumaan, kun alettiin tarjoomaan kiinteitä.



Jonsku on nyt oppinut nukahtamaan itsekseen, mikä on ihan loistojuttu. Säästää hirveesti aikaa, kun ei tarvitse olla siellä nukuttamassa vähintään 45 min illassa. Pottailu on myös alkanut sujumaan. Pissahätää Jonsku ei vielä tunnista riittävän ajoissa. Jonskua täytyy siis aina patistaa pissalle. Kakkaa ei meilläkään Naperon Eetun tapaan suostuta tekemään pottaan. Mikähän siinä on?



Kaikki taas unohtu, mitä piti laittaa, mutta pakko alkaa valmistautumaan nukkumaanmenoon. Sonjalla on huomenna aamulla neuvola. Tuun sitten kertomaan tuoreet mitat. Terkkuja keikille tasapuolisesti. :)



pesukarhu, Jonsku 2,5v ja Sonja 2kk

Pesukarhu, teillähän on tosiaan jännät paikat edessä, jos meinaatte ilman ehkäisyä olla toistaiseksi! Ilmiselvästi arki rullaa aika hyvin, jos ajatus kolmannesta pienestä on ihan siedettävä ;) Itsestä tuntuu ainakin nyt siltä, että tämän Sofian jälkeen ollaan vaikka jalat ristissä seuraavat 4-7v. jottei vain tule kolmatta putkeen...

Mulla on siis suunnitelmissa kaksi "sarjaa" lapsia: ensin Noel & Sofia, ja näiden mennessä kouluun toiset kaksi :D Tässä upeassa suunnitelmassa on vain kaksi muttaa: ensinnäkään niitä lapsiahan ei noin vain "tehdä", ja toisekseen, mies ei ole vielä ihan vakuuttunut tämän valvomisrumban aloittamisesta uudelleen sitten joskus... Ihan varmaa on kuitenkin, ettei toivota kolmatta lasta enää tämän vuosikymmenen puolella.



Kiva kuulla, että I-L:n tytön putkitus onnistui. Kyllähän nuo lääkärireissut on useimmiten lapsille aika äänekkäitä, mutta onneksi asioita tehdään lapsen parhaaksi. Pieni traumahan tuo on, jos se lopettaa korvatulehduskierteen ja vähentää tulevia lääkärikäyntejä. Onko teillä nyt kontrolli tulossa piakkoin?



Onnittelut jälkikäteen Emmille, en ole varmaan muistanut onnitella aiemmin. Rupeaa näitä kaksivuotiaita enskoja olemaan jo reilusti, vaikka tuntuu, että vastahan siellä kasvateltiin mahoja odotuspuolella :)



Jennille ja miehelle tsemppiä tonskailuun! Tuleehan niitä vauvoja ilman vauvakuumettakin :) Voisin kuvitella ettei se masennus iskisi yhtä helposti toisen kohdalla, kun kuitenkin tiedät varautua, tarkkailla olotilaasi, ja se äitiyskin on jo tuttua. Vielä kun on jo D pitämässä sua kiinni arjessa, niin saatat kokea hyvinkin toisenlaisen pikkuvauva-ajan sitten seuraavan kohdalla. Ainakin kovasti toivon näin!



Noel on nyt hoidossa, mä aloittelen juuri tenttiin lukemisen. Veto on ihan poissa, johtunee raskauden lisäksi tuosta kamalasta syyskelistä. Tänään on kyllä upea ilma, kaipaisin edes vähän auringonvaloa joka päivälle... Kirkasvalolamppu olisi varmaan järkevä ostos.



Noel on kyllä sellainen tapaus, että on joko tosi ihana ja hurmaava, tai sitten aivan kamala riiviö. Mitään välivaiheita ei ole, eikä pikkukiukkuja tai -iloja. Suurten tunteiden mies :)

Meillä onneksi tuo talviaikaan siirtyminen tuotti ihmeen, ja poika on kahtena yönä nukkunut lähemmäs 11h, heräten vasta seitsemän paikkeilla!!!!! En voi tarpeeksi ylistää, miltä tuntuu, kun aamuvirkku lapsi herää lähes kaksi tuntia tavallista myöhemmin! Toivottavasti tämä on nyt pysyvä muutos, en ihan välttämättä kaipaa niitä aamuviiden herätyksiä...



Kandi & Noel 1v10kk (+ Sofia, huomenna rv30 täynnä)

Aatun 3kk-neuvolakuulumiset: Kaikki hyvin, paino 7995 g ja pituus 65,8 cm ja pipo 43. Terkka kehui oikein jänteväksi pojaksi, Aatu kannattelee jo hyvin päätään käsistä vedettäessä jne. Muutenkin on tarkkaavainen ja hyvin kehittynyt kaikin puolin. Nyt ollaan parina päivänä jo kuultu ihanaa kuplivaa naurua. Aika käheä ääni verrattuna quuhun. :)



Jennin kysymykseen ennenaikasen synnytyksen riskistä vielä vastaan... Aatu syntyi neuvolan laskujen mukaan 39+3, mutta tiedän ihan varmasti raskautta edeltävän lääkärikäynnin vuoksi, että viikkoja oli oikeasti vasta 38+2 tai 38+3 tai jotain. Vauva ei siis syntynyt ennenaikaisena, mutta sitähän 4D-lääkäri ei ennustanutkaan vaan sanoi ainoastaan, että todennäköisesti raskaus ei jatku laskettuun aikaan asti vaan vauva syntyy joskus viikolla 37-38. Aika aikasessa vaiheessa lääkäri mun mielestä heitti ton arvauksensa, mutta piti se paikkansa. En sitten tiedä Jenni, miten suuri todennäköisyys on, että jos eka on syntynyt ennenaikasena niin seuraavatkin syntyy. Mullahan synnytykset käynnistyi ihan eritavalla, eka vesien menolla ilman ennakoivia supistuksia ja tokasta supisteli aika ärhäkästi jo pari viikkoa ennen synnytystä. Aatun synnytyksessä kalvot piti puhkaista salissa, kun vedet ei millään meinannut mennä itsestään, eli synnytykset ei mulla ainakaan käynnistynyt samasta syystä. Kannattaa varmaan jutella vaikka ihan lääkärin kanssa, jos toi asia mietityttää.



Mulla on muutamiakin asioita, jotka mietityttää, jos vielä joskus olisin raskaana. Paino sanalla JOS, koska tosiaan mies on tällä hetkellä ainakin sitä mieltä, että nämä pojatt riittää meille. Tosin ei ole ihan ehdoton sanomisissaan, joten ehkäpä joskus vielä... :) Mutta siis ensinnäkin mietityttää myös toi, että entä jos vauva tosiaan syntyis ihan ennenaikaisena, jos kolmannessa raskaudessa alkais supistella vieläkin aikasemmin. Toiseksi mietityttää vauvan koko, koska kun Aatu tosiaan oikeasti syntyi melkein pari viikkoa ennen LA:ta ja oli 4,5kg niin huh miten iso se oliskaan ollut laskettuna aikana! Jos joskus vielä olisin raskaana niin haluaisin kyllä vakavasti keskustella tosta kokoasiasta lääkärin kanssa etukäteen, koska vaikka kaikki menikin nyt hyvin, en yhtään haluais kokeilla rajoja, että kuinka ison vauvan pystynkään synnyttämään. Onhan siinä aina riskinsä, kun on noinkin iso vauva kyseessä, saatika sitten vielä isompi! Varmaan yrittäisin tosissaan pyytää, että synnytys käynnistettäis viimeistään laskettuna aikana, jos ei siis tosiaan olis sitä ennen jo muutenkin käynnistynyt. Terkka jo neuvolassa sanoi, että sitten kun (!) kolmatta odotan niin viikosta 30 eteenpäin joudun sitten taas maksa-arvojen seurantaan kun ne tällä kertaa kohosi, vaikkei varsinaista hepatoosia tullutkaan.

Meille ei kysymys kolmannesta lapsesta oo ollenkaan ajankohtainen, oon vaan nyt niin autuaan onnellinen poikieni kanssa, että en edes juurikaan mieti koko asiaa. Mulla alkoi quun synnytyksen jälkeen menkat, kun quu oli vähän päälle 3kk. Nyt Aatu on huomenna 3kk ja mulla on jo pari viikkoa ollut sellanen olo, että menkat voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Vaikka lastensaaminen ei ole ollut meillä ihan mutkatonta niin en silti uskaltais luottaa imetyksen ehkäisytehoon meidän tapauksessa. Mähän imetin vielä quuta, kun tulin tokan kerran raskaaksi. Pesukarhun tavoin pähkäilen, mikä vois olla sopiva ehkäisy. Käyn ottamassa papan kun Aatu on 4kk (lääkäri neuvoi, ettei voi ottaa sitä ennen) ja juttelen sit ehkäisystäkin gynen kanssa. Siihen asti on kai pelattava kumeilla ja luotettava kahden pienen pojan väsyttävään ehkäisyvoimaan. ;)



Jennille onnea tonskailuun!!! Toivottavasti kaikki menee hyvin! Kandi kirjoittikin sulle jo niin kivasti, että voin vaan kompata Kandin sanoja.



-Q- ja pojat 2v3kk ja 3kk

Kiitos vaan kommenteista! Noi Puuhis-villikset jää harmittavasti hieman matalalle takaa, joten pientä tuotekehittelyä vielä tarvitaan... Pöh, mä niin tykkäsin noista väreistä. Pakko tehdä vielä uudet ja jotenkin koittaa muokata housujen mallia niin, että sisävaipalle tulee peppupuolelle vähän enempi tilaa. Nooh, saanpahan hyvän tilaisuuden harjotella uudestaan tota huovutusta, kun nää housut oli siis mun eka huovutustyö. Kuvio jäi prässäyksen jälkeenkin vielä hieman suttuiseksi, eli sekin vaatii hieman parantelua. Onko joku muu Vantuista tehnyt neulahuovutustöitä? Jos kuvio vaikuttaa suttuiselta, kannattaako siihen pistellä lisää villaa vai painella neulalla uudelleen kuviossa jo olevia villoja???



-Q-

Älkää nyt käsittäkö väärin; ei me siis tosiaankaan olla tekemässä kolmatta tähän putkeen. Mä luin ehkäisy.netistä, että imetys on 98% ehkäisykeino silloin, kun synnytyksestä on alle 6kk, vauva on täysimetyksellä ja kuukautiset eivät ole vielä alkaneet. Äh, en mä tiedä! Pitäsiköhän meidän kuitenkin joku ehkäsykeino keksiä, jos ei uutta vauvaa heti haluta. Vaikkakaan se ei mikään katastrofi olisikaan. On tää nyt niin vaikeeta. Kyllähän mua kutkuttas ajatus tosi pienestä ikäerosta, mutta en ehkä ihan sellasta tosissani ala puuhailemaan. Mä vaan ajattelin, että mulla tälläkin kertaa kuukautiset alkaa vasta, kun alan lopettelemaan imetystä.



Kandi, toi olis munkin unelma, että saatais A-sarja ja B-sarja. Olis mahtavaa, jos kolmas ja neljäs syntyis sitten, kun Jonsku ja Sonja alottaa koulun. Mulla vaan taitaa jäädä haaveeksi, kun ei toi mies ole vielä vakuuttunut siitä kolmannestakaan. Mä en vaan välillä ymmärrä sitä, kun toisinaan se on niin varma, että kolmatta ei halua ja toisinaan taas päästelee suustaan ihan toisenlaisia kommentteja. Niin kun sekin, että äitiysvaatteita ei saa heittää vielä pois ja "vahinkovauva" ei olis katastrofi. No, ei tää meillekkään ole mitenkään ajankohtainen aihe ja ihan turhaan sitä edes mietin. Mä vaan tykkäisin, että olis joku suunnitelma, että joko ei todellakaan haluta enään yhtään lasta tai sitten olis joku vuosihaarukka, milloin voitais asiaa miettiä.



Kandin ja Q:n kirjotukset sai mut nyt pelästymään ja harkitsemaan vakavasti niiden kumien käyttöä ennen kuukautisia. Sitten laitatan sen hormonikierukan. :)



Sonjalla oli tänään se 2kk neuvola. Sonja oli 57cm (50cm) pitkä ja painoi 5200g (3450g). On siis aika paljon pienempi, kun Jonsku vaikka Jonsku oli syntyessään pienempi. Jonskun 2kk mitat oli 59cm ja 5745g. Eri tahtiin kasvavat siis sisarukset. Neuvolantädin mukaan Sonja on hymyileväinen ja juttelevainen vauva, tempperamenttia löytyy. Jäntevä tyttö. Iho on pintakuiva. :)



pesukarhu, Jonsku ja Sonja

Piti vielä meidän arjen rullaamisesta kirjoittaa, kun Kandi laittoi, että meillä varmaan arki rullaa hyvin, kun ajatus uudesta vauvasta on ihan siedettävä. :) Tosiaan kyllä tää tällä hetkellä tuntuu rullaavan oikein mainiosti. Musta on niin ihanaa olla näiden kahden kanssa kotona. Mulla on koko ajan jotenkin hirmu onnellinen olo. Tuntuu, että tällästä tän elämän kuuluukin olla.



Musta on aivan ihana seurata näiden molempien kehitystä, kun ovat niin eri kehitysvaiheissa. Joka päivä saa hämmästellä, mitä kaikkea Jonsku jo osaa ja ymmärtää. Sonjan kohdalla taas riemuitaan ihanista hymyistä ja jokelluksista ja siitä, että se on hetken hereillä oloaikanaan tyytyväinen. ;) Onhan tää arki välillä raskastakin, mutta suurimmaksi osaksi kaikki menee tosi hyvin. Mä oon tällä hetkellä jotenkin hurahtanut tähän kotiäitiyteen ja voisin olla lasten kanssa kotona muutaman vuoden, jos olis mahdollista. Voi silti olla, että ääni muuttuu kellossa muutaman kuukauden kuluttua. ;)



Täytyy pikkuhiljaa alkaa valmistautumaan illan jumppaa varten, joten palailen vielä illalla, jos ehdin.



pesukarhu

Mä innostuin sit oikein kunnolla palstaileen :). Jotenkin kaikki oli vaan ollut niin sekavaa pttkään ja hirveesti stressiä monesta asiasta niin väsyin sit viime talvena ihan täysin tähän palstailuun. Tuntui vaan, et kaikilla muilla on asiat niin helppoa ja hyvin, vaikka ei se tietenkään ole totta aina. Nyt kesän jälkeen on alkanut helpottaa moni asia ja huolen aihe niin jaksaa taas eri tavalla..



Mekin ollaan tänä vuonna ottamassa D'lle influenssarokote. Viime vuonna se jäi ottamatta, kun matkan takia piti ottaa muita rokotuksia ja lisäks D oli kipeenä vähän väliä. Tuliko siitä rokotteesta oireita?



O-puolella pähkäiltiin enskan hoitoa synnytyksen ajaksi (kävin sielläki kurkkimas :D). Meillä mies ei taida tulla enää synnytykseen mukaan. Mulle toi vaihtoehto sopis erittäin hyvin, kun viimeksikin vaan huolehdin koko ajan et onko miehellä tylsää tai nälkä :D. Toisaalta meilläkään ei ois D'lle mitään hoitopaikkaa eli senkin puolesta mies sais olla kotona vaan..



Kiitos Kandille rohkaisusta. Noin mäkin ajattelen. Meillä oli ihan hirveän vaikea elämäntilanne silloin ennen D'n syntymää ja tilanne ratkesi heti D'n synnyttyä. Mun psyk.hoitajan mukaan toi on voinut "edesauttaa" masennusta. Lisäks en ollut millään tavalla ehtinyt asennoitua/valmistautua vauvan syntymään siinä vaiheessa kun D syntyi. Uskon et toikin vaikutti.. Tsemppiä aamuvirkun Noelin kanssa. Meillä aamut alkaa useimmiten viimeistään kello 6. D nukkuu harvin pitkään, mikä tarkottaa 7 ;).Töissä käydessä toi on ihan hyvä juttu, ei tuu aamuisin kiire tai ei tarvi herätellä lasta kesken unien, mut viikonloppusin ois joskus kiva nukkuu enemmän (tosin kyl oikeesti vuorotellaan miehen kans viikonloppuheräämisiä).



Q:lle kiitos kommenteista.



Pesukarhu: Meillä mies oli kauan sitä mieltä, et yski lapsi riittää, piste. Nyt kuitenkin puhuu kolemsta (tai useammasta jos ei sitä ennen tule tyttöä :D). Kyllä teilläkin mies on vielä ympäripuhuttavissa ;).



Nyt päästän taas miehen koneelle..

Johantäällä on ollut aktiivista porukkaa, olen lukenut melkein joka ilta kuulumisia, ja aina vaan saa rullata alaspäin=mega pino :)



Meille kuuluu oikein hyvää! Tarhassa kaikki sujuu paremmin kuin olisin uskonut. Herra jää mielellään aina sinne, nopeesti vaan pusut ja halit "heittää" ja äkkiä leikkimään. Haettaessa on oltava tarkkana ettei hae LIIAN aikaisin, ulkona pitää saada leikkiä tarpeeksi kauan :)

Tänään ollaan kotona,Höpiksellä silmätulehdus...Lääkäri antoi antibiotti tipat, mutta epäilen kyllä että tuo on silmätulehdusta. Valuu välillä vettä, ei rähmi eikä punota. Pitäskö noita tippoja silti laittaa?????



Sanoja täällä tulee jo roimat määrät, en ole edes laskenut kuinka monta mutta lauseellisia kyllä. Mummo ja Ukki ovat rakkaimpia ihmisiä, ja isi tietty parasta seuraa (pelaamaan palloa). Äiti sitten kelpaa :) kun sattuu tai muuten vaan syliin kaipaa. Tää aika alkaa olla tätä ihaninta aikaa, kait. On ihana touhuta juttuja lapsen kanssa, joka oikeesti osaa paljon jo kaikkea.

Ai juu hauska juttu sattui lääkärissä tänään, täti kysyi pojalta että "kumpi sinä olet?" (lääkäri ei siis ollut suomalainen). Vastasin että poika. Täti kysyi että "ai,luulin kyllä että tyttö kun on noin kaunis lapsi" =D

Kait ne pojatkin voi kauniita olla ;) Ja Höpiksen oikea nimi on kyllä ihan pojan nimi...

No joo sai täti taas äidin extra ylpeeksi lapsestaan :)



IIDA-LINNEA Olit kirjottanut niin koskettavasti tyttösen sairaala visiitistä, etten voinut pidätellä kyyneleitä. Mieskin ihmetteli että mitä vollotan :)

Onneksi kaikki meni hyvin, ja tyttönen voi paremmin. En voisi kuvitellakkaan kuinka itse vollottaisin samassa tilanteessa.

Ai juu ja kysymys juurikin sinulle. Kuinka pitkä tyttönen olikaan nyt? Kun Höpikselle sanottiin neuvolassa että tuleepa pitkä poika kun näin käyrien yläpuolella on (1,5vneuvolassa 88cm) Minusta tuo pituus ei ole liikaa,vai?

Mies on kyllä pitkä, mutta minä en :)



PESUKARHU On onnellinen, ihana lukea tuollaisesta onnellisesta arjesta lasten kera!!



Pi-KI Kiva että käyt tälläkin puolella kertoilemassa kuulumisia, ja kommenteeraamassa muita. Hyvin kuuluu teidänkin arki sujuvan!

Tuntuu että kaikki on tuolla 0 puolella, tänne sieltä!!



MAMMIS Se jaksaa ahkerasti vain töiden lomasta kirjoitella. Eikös ollutkin niin että teet istuma työtä? Kuinka istuminen sujuu masun kanssa? Muistan vain että mulla oli tosi vaikee istuu mahan kanssa,kun painoi joka paikkaan.

Kiva että Oona viihtyy hoidossa, vaikka kurjaa että välillä joutuu olla vara paikoissa. Mutta reipas tyttö sopeutuu nopeasti! :)



Mitäs vielä...Ai juu ONNITTELUT KAIKILLE SYNTTÄREITÄ VIETTÄNEILLE!!! Tasapuolisesti.

Olisko teillä jotain vinkkejä 2-vuotiaan synttärilahjaksi? Pojalle siis tulisi...



Me päädyttiin nyt sitten siirtää Höpis "isojen poikien sänkyyn". Kun tuo pinniksen päädyt alkaa kolista pähän pojan pituuden takia :)

Ostettiin Muuramen sänky,kaikilla herkuilla. Menee sitten tooodella pitkään :)

Sitä olin haaveillut ja kun vanhemmat vielä "joulupukin" rahoilla hieman avittivat oli päätös siinä.

Nyt vielä vaan kasaan ja Höpis köllimään, saas nähdä kuinka monta kertaa saan pojan raijata takaisin sänkyyn illalla :) Monta luulisin.



Ja pinnis kolisee, päikkärit lienee ohi :)

Tehdään tänään Ukille isänpäivä kortti, kun tarhassa tekevät isille.

Kivaa kun pääsee askartelemaan!



Hauskaa viikonloppua kaikille!!



Lycka ja Höpis kolisemassa :)

Laitoin sitten oman aloituksen Even kuvasta... :(



Tulin pikaisesti laittamaan Even uuden kuvan, saatiin tänään hoidon kuvauksesta kuvat ja oli onnistunut tosi hyvin! Jopa Even ja 5kk vanhemman pojan kaverikuva. ;)



Bejpi ja Eveliina 1v 10kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=07d4aed1-a764-11dd-b411-…!