Eikö lääkäreille vieläkään opeteta empatiaa? - Käynti gynellä
Asioin kivuissani nuorehkolla gynellä. Itkin vastaanotolla, mutta gyne ei tehnyt elettäkään lohduttaakseen eikä ollut empaattinen. Gyne tutki minut käynnin päätteeksi. Ei selostanut, mitä toimenpiteitä tekee. Olen ollut hyvälläkin gynellä (hän on nyt lomalla, eikä käynti voinut odottaa), joka selosti etukäteen mitä tekee, kysyi sattuuko tutkimus jne. Tämä ei reagoinut mitenkään, vaikka tutkimuksen aikana irvistelin kivusta ja kyyneleet valuivat poskilleni. Lopuksi ojensi paperin ja käski pyyhkiä itse. Ihan perusasia, että käynnin lopuksi itse pyyhitään, mutta mukavimmat gynet ovat pyyhkineet enimmät geelit jo valmiiksi. Kirjoitti pari reseptiä käynnin päätteeksi eikä todellakaan keskustellut, mitä tuumin näistä lääkkeistä ja sopivatko ne minulle. Tämän gynen kuten useammankin muun lääkärin kohdalla on ollut olo, että en ole käynnillä tullut kuulluksi ja kohdatuksi.
Hämmentävää, miten joku ammattikunta nauttii suurta palkkaa, mutta koulutukseen ei saada opintoja empatiasta ja asiakkaan arvostavasta kohtaamisesta.
Ap
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Ensin naiset aiheuttavat mieslääkärien loppumisen gynekologeina, sitten itkevät että gynekologit ovat epäempaattisia:
Mitähän tästä yhtälöstä pitäisi ajatella?
Pitää ajatella sellaista, että kohteliaalla ja empaattisella käytöksellä varustetusta lääkäristä asiakkaat puhuvat heistä hyvää muille. Naiset kysyvät ystäviltään suosituksia hyvästä gynestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin naiset aiheuttavat mieslääkärien loppumisen gynekologeina, sitten itkevät että gynekologit ovat epäempaattisia:
Mitähän tästä yhtälöstä pitäisi ajatella?
Pitää ajatella sellaista, että kohteliaalla ja empaattisella käytöksellä varustetusta lääkäristä asiakkaat puhuvat heistä hyvää muille. Naiset kysyvät ystäviltään suosituksia hyvästä gynestä.
Typerästi ajateltu. Ethän sinä voi käyttäytyä yhtään millään tavalla kun et pääse alunperinkään käyttäytymään kun sinua vältellään jo opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
ei, se on hoitajien työ.
Siksi paikalla on aina hoitaja myös jolle puhua joka saa lääkärin ymmärtämään
Ei ne hoitajat ole sen empaattisempia mikä on kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin naiset aiheuttavat mieslääkärien loppumisen gynekologeina, sitten itkevät että gynekologit ovat epäempaattisia:
Mitähän tästä yhtälöstä pitäisi ajatella?
Pitää ajatella sellaista, että kohteliaalla ja empaattisella käytöksellä varustetusta lääkäristä asiakkaat puhuvat heistä hyvää muille. Naiset kysyvät ystäviltään suosituksia hyvästä gynestä.
Typerästi ajateltu. Ethän sinä voi käyttäytyä yhtään millään tavalla kun et pääse alunperinkään käyttäytymään kun sinua vältellään jo opiskeluaikana.
Kyllä minä olen päästänyt miespuolisia lääkäriopiskelijoita mukaan tutkimuksiin, mutta edellytän heiltäkin käytöstapoja. Pahin kokemus oli naistentautien polilla, jossa lääkäri tutki minut. Sitten huoneeseen tuli opiskelija, jolta lääkäri kysyi haluaako hänkin katsoa. Tilanne tuli niin äkkiä etten ehtinyt oikein reagoida. Jatkossa olen tarkka siitä, että minua tervehditään, esittäydytään ja kysytään lupa. Tuo oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun minun alapäätä tutkimaan tuli ihminen, jota en edes nähnyt.
Ei empatiaa voi opettaa. Se joko on tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni meni apn chatgpt trollaukseen
Hä??
Tuollainen on yhdentyyppinen lääkärikäynti from Hell.
Ehkä tämä on näitä jotka eivät ymmärrä ettei kukaan pakota vastaamaan. Aikuinen ihminen saa kirjoittaa internettiin vaikka keskustelisi koneen kanssa. Koskee luonnollisesti myös häntä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Ei empatiaa voi opettaa. Se joko on tai ei.
Voi opettaa. Vaatii tosin omaa ponnistelua ja vaivannäköä.
Oppilaitokset ja työnantajat päättävät millaista käytöstä vastaanotoilla saa henkilökunnan puolelta olla. Työkulttuuri voi muuttua jos muutospaine on riittävän suuri. Yksilökin muuttuu tarvittaessa kun yhteisö ei hyväksy hänen valitsemiaan sanoja.
Tähystys peräpään kautta on kivulias ja epämukava mutta silti monet lääkärit pihtaavat kipulääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä.
Koepalan ottaminen kohdunsuulta( joka ei tosiaan ole mikään pyyhkäisy puikolla vaan paloja leikataan irti) sattuu todella paljon ja vaihtoehtoja on joko ottaa puudutus( joka on tekee kipeää yhtä paljon kuin itse operaatio ilman puudutusta) tai kestää ilman .
Hammaslääkärissä ei usein uskota jos sanoo ettei hammas ole puutunut kokonaan tai ollenkaan.
Ja sitten ollaan tylyjä potilaalle joka huutaa eikä pysy paikallaan.
PASKAPUHETTA ETTEI NYKYPÄIVÄNÄ MUKA POTILAITA SATUTETTAISI TARPEETTOMASTI.
Vierailija kirjoitti:
Uliuliuli yhyyy. Rasittava valittaja.
Ihan asiaa oli aloitus, et taida olla koskaan kärsinyt kivuista.
Jos oli yksityinen lääkäriasema, laita palautetta, niin asiat ehkä saavat vauhtia.
Mitä empatialla. Gynetkin tonkii tavaranne aina samaan hintaan vaikka naamat norsunvitulla.
Empatiaa ei voi opettaa, sitä joko on tai ei ole. Toki olisi voinut olla edes muodollisen ystävällinen ja narsististen tapaan näytellä myötäelävöö, mutta joskus sekin on liikaa vaadittu.
Minulla on kokemusta kahdesta eri ääripäästä:
Toisessa oli lempeästi lässyttävä ja hiuksiani silittelevä lääkäri kun silmään oli mennyt vierasesine, olin 35vuotias ;D
Toisessa oli liiottelematta naama punaisena karjuva lääkäri joka ei ymmärtänyt,miksen antanut kiltisti hänen väännellä,puristella ja ronkkia varvasta jossa kynsi oli halki ja osin irti minkä lisäksi itse varvas oli murtunut ( Tiedän jonkun tulevan nyt pätemään ettei murtuneelle varpaalle voi tehdä mitään ja muistuttaisin että revenneelle varpaankynnelle voi).
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pääsee jos osaa matematiikkaa ja muita luonnontieteitä. Psykologia ei kuulu pääsyvaatimuksiin.
70-luvulla pääsykokeissa oli psykologia ja sos.pxykologia. oli hirveä painolasti pyrkijöille. Huoh.
Olin menossa leikkaukseen ja oli jo nukutusaine matkalla suoneen. Laskin 10, 9, 8. Se varmaan luuli että olen jo menettänyt tajuntani ja kommentoi erittäin loukkaavasti stringejäni kun veti niitä pois leikkausta varten. Pitää varmaan olla maximummoalkkarit jos joutuu yllättäen leikkaukseen. Päävamman jälkeen oli veret poskella monta päivää kun ei ollut peiliä eikä kukaan hoitaja kertonut tai pyykinyt. Melkein joka kerta lääkärillä käydessä on ollut jotain niin negatiivista että en nykyään mene ellei oikeasti ole pää kainalossa.
Niin en tiedä, onko maamme kivunlievitys kunnossa?? Toki en ihan ymmärrä kyllä television ohjelmia, missä esim. hampaanpoiston jälkeen ollaan aivan ....
Neuvolalääkäri laittoi lähetteen äitiyspolille, koska hän epäili, että lantioni on liian ahdas alatiesynnytykseen. Sitten istuin siellä alapää paljaana tutkimuspedillä, kun mieslääkäri rynnisti sisään ja käski minut ponnistusasentoon. Kun en tiennyt miten minun pitää olla, hän käski minut selälleen ja ottaa polvitaipeista kiinni. Lääkäri survoi nyrkkiään luita vasten ja sanoi "kyllä mahtuu", meni istumaan pöydän ääreen selkä minuun päin. Odottelin pari minuuttia, mutta kun lääkäri ei sanonut mitään, lähdin pois tutkimushuoneesta. Kyllä minulta pääsi itku tuon kokemuksen jälkeen.