Kuinka pitkään tapailitte ennen seurustelua?
Ollaan nyt tapailtu vapusta lähtien, mutta mies ei halua vielä tehdä seurustelupäätöstä. Itse haluaisin jo seurustella ja kutsua häntä poikaystäväksi. Tuntuu kauhealta odottaa aina vaan.
Kommentit (462)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Eihän siitä ole kyse. Jos on kiinnostusta/toiveita, voi arvioida ilman stressiä ja kartoittaa mahdollisuudet.
Siitähän tuossa nimenomaan oli kyse. Aletaan tapailla ihmistä johon ei ole ihastunut.
Ei, vaan ihastus on mahdollista ja vireillä.
Ei vain siksi että olisi joku.
Nimenomaan vain siksi että olisi joku. Ihastus syttyy, ihan väkisin yrittämättä, jos on syttyäkseen.
Ihan uteliaisuuttani kysyn: kuinka sinä selität suhteet, jotka ovat alkaneet ystävyydestä tai työkaveruudesta? Siis on tunnettu jo vaikka vuosia, eikä mitään ihastusta ole, kunnes sitten onkin.
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tästäkin puuttuu linkki. (Mikä ihme on parisuhdetiede? :D) Lehtijutuissa on paljon virheellisiä tietoja ja tämä tutkimus näemmä keskittyi sen tutkimiseen, mikä tapa johti suhteen syntymiseen eikä vaikkapa siihen, oliko tuleva suhde pitkäikäinen vai väliaikainen.
Sinänsä mielenkiintoista miksi on päätetty tutkia vain sitä alkaako suhde vai ei eikä sitä onko suhde pitkäikäinen ja onnellinen. Millä sitä mahdettiin perustella? Ehkäpä syy löytyy deittipalveluista eli haluttiin tietää onko se syrjäyttänyt muita tapoja tässä mielessä. Ilman linkkiä tutkimukseen ei asiaa kuitenkaan voi arvioida.
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/19485506211026992
"Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen."
Tässä siis se (ilmeisesti lehtijutusta referoitu) virheellinen lause. Tutkimuksessa ei sanottu mitään tuollaista.
Kirjaimellisesti tutkimuksen tiivistelmän ensimmäiset lauseet:
"Our research reveals that relationship initiation studies published in popular journals (Study 1) and cited in popular textbooks (Study 2) overwhelmingly focus on romance that sparks between strangers and largely overlook romance that develops between friends. This limited focus might be justified if friends-first initiation was rare or undesirable, but our research reveals the opposite. In a meta-analysis of seven samples of university students and crowdsourced adults (Study 3; N = 1,897), two thirds reported friends-first initiation, and friends-first initiation was the preferred method of initiation among university students (Study 4)."
ainakin 2/3 syntyneestä parisuhteesta ovat siis alkaneet jo ennalta tuttujen ihmisten kesken. Eikö silloin voi sanoa, että tuntemattomien päätyminen yhteen on epätodennäköisempi tie (<1/3)
Kyllä, näinhän itsekin epäilin jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun. Nyt oli kyse siitä miten minua epäilytti lehtijutun väite siitä, että tutkimus olisi väittänyt jotain kategorista alkuhuumasta. Ja mitään sellaistahan tutkimuksessa ei sanottu. Ei tässäkään tutkimuksessa.
nyt en kyllä löydä sitäkään kohtaa missä olisi alkuhuumasta väitetty yhtään mitäään tämän tutkimuksen pohjalta. Noin niin kuin akateemikoksi luet erikoisesti kuvittelemisiasi sisältöjä tekstin joukkoon. Tutkimuksesta uutisoitiin ihan puhtaasti argumentein: useimmat suhteet alkavat ystävyydestä, harvemmin suhteet alkavat tuikituntemattomien kohtaamisesta, vaikka useista parisuhteisiin liittyvistä julkaisuista näin voisi kuvitella.
Viihdekulttuurihan keskittyy näihin sattumakohtaamisiin ja äkillisiin rakastumisiin, siitä se virhekäsitys on varmaan syntynyt.
Mä en ole koskaan oikeastaan seurustellut. Aina mennyt silleen että on ekana pantu ja sitten siitä heti alkanut seurustelu. Sinkku olen ollut viimeksi vuonna 2000, muutaman kuukauden ajan.
M43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tää on ihan perseestä. Aktiivisena seurustelijana sanoisin että ainakin persupiireissä ensin vedetään tykki lahkeesta ja pannaan ja sitten vasta krapulan hellitettyä aletaan suunnitella jatkoa. Toimi ainakin persujen kokouksessa Tampereella, jossa pääsin intiimisti seurustelemaan persumuijen kanssa koko yön ja hauskaa oli. Tosin oon kuullut että kristillisten kokouksissa meno on vielä vapaampaa.
Ei taida olla aivan ajantasainen uutinen Suomessa The independent
Jännä että jotkut kaivavat täällä käytäviin keskusteluihin tutkimustuloksia ulkomailta aivan niinkuin pitäisivät paikkansa millään tavalla.
En varmaan ole ainoa, joka hyppää nämä tutkimus-kommentit kokonaan yli. En ole ainuttakaan lukenut.
Minä taas luen ne heti ja lähes aina (kuten nytkin) tutkimus ei ole sitä mitä sen väitetään olevan, kun lukee alkuperäisen tutkimuksen. Tutkimusta käytetään usein klikkiotsikon aiheena ja siteerataan väärin lehtijutuissakin, koska ei ole harjaannusta lukea tutkimusta tai sitten tarkoitus on alun perinkin vain laatia klikkiotsikko.
Tässä tutkimuksen ilmeisesti toi ketjuun henkilö, joka tahtoi osoittaa alkuhuumasta alkaneita suhteita syyttävällä sormella ja tuomita niitä. Mutta sellaista tutkimus ei ole missään väittänyt, että alkuhuuma olisi suhteen onnistumisen tai epäonnistumisen tae. Sen sijaan on osoitettu, että alkuhuuma on rakastumisen tunteen biologinen vaste. Jos sitä ei ole, ei ole rakkauttakaan suhteen alussa. Suhdehan voi alkaa vaikka vain seksin kaipuusta tai muista syistä, jotka eivät liity rakastumiseen.
Miksi tekisin niin kun olen itsekin alkuhuumasuhteesta ja hyvin menee
Kuitenkin yleinen elämänkokemus kertoo, että salamarakastuminen vieraaseen ihmiseen ei ole se kestävin tapa aloittaa parisuhdetta..
Osoitatko muuten mikä artikkeleissa esitti taustalla olevan tutkimuksen tuloksia valheellisesti, kiitos. Kun et niin tee, osoittaa se vain sinun haluttomuuttasi noteerata yleistävä tutkimustieto koska koet sen jollain lailla kyseenalaistavan juuri sinun suhdettasi. Tämä on yleinen ajatteluvirhe- tilastollinen tutkimus pyrkii osoittamaan ilmiöitä yleistettävällä tasolla ja lähtee aina siitä että normaalijakauman ulkopuolella on myös poikkeamia.
Sinun täytyisi nyt osata lukea tutkimusta sen verran, että huomaisit, että alkuolettamuksesi on virheellinen (kohta jonka englanninkielinen sitaatti on kommentissani). Mistään valheellisuudestahan ei ole kyse, vaan tutkimus kertoo ihan selkeästi mistä se on tämän romanttisen käsikirjoituksen hallitsevan kaavan ottanut tutkimuskohteekseen.
Olen pariuhteitakin tutkinut tutkija ja tehnyt parien ja perheiden kanssa töitä vuodesta 1999, joten ihan yleisestä mielenkiinnosta näitä ketjuja seurailen. Aika paljon olen tutkimuksia lueskellut ja muutama metri löytyy kotoakin perusteoksia.
Nyt en löydä englanninkielistä sitaattia kommenteistasi, mutta ei se mitään. Luin tutkimuksen ja vastasin jo väitteeseesi.
Osoita ihmeessä meidät sellaisen tutkimuksen suuntaan joka toteaa että onnistunein reitti parisuhteeseen on treffata vieras ihminen ja sopia hänen kanssaan seurustelusta.
reveals that relationship initiation studies published in popular journals (Study 1) and cited in popular textbooks (Study 2) overwhelmingly focus on romance that sparks between strangers and largely overlook romance that develops between friends.
Tuossa se englanninkielinen sitaatti on uudemman kerran.
Olet ilmeisesti niin kiinni tuossa viimeisessä lauseessasi, jota pyrit todistamaan, että et ollenkaan lukenut mitä olen kirjoittanut, vaan peilaat kaikkea lukemaasi tuollaista mustavalkoista väitettä vastaan, jonka olet ihan itse keksinyt ns. hyväksi vihollliseksi.
Ei siinä, olihan tässä tutkimusasetelmassakin ns. hyvä vihollinen eli otetaan satunnaisista populäärilähteistä (anonyymeista nettiteksteistä evoluutiobiologian tietokirjoihin) sopiva otos, nimetään se "romanttisen suhteen kaavaksi" ja sitten tutkitaan moniko suhde on alkanut ystävyydestä.
pitäisin erikoisena ellet sinä parisuhdetyöskentelyyn perehtyneenä akateemikkona tiedostaisi sekä viihdekulttuurin että parisuhteen synnyn psykofysiologisen tutkimuksen painottumista äkisti syntyneisiin suhteisiin toisilleen vieraiden ihmisten kesken.
Tutkimusasetelmassa usein on jokin teesi, siis alkuasetelma, joka toimii koko tutkimuksen tarkoituksena. Siis osoittaa että tämä julkaisujen vinouma on juuri tätä: harhakäsitys parisuhteiden syntymisen taustasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole ulkoista miestyyppiä ollenkaan. On ollut pitkää ja lyhyttä, vaaleaa ja tummaa. Huoliteltua ja erähenkistä. Urheilullista ja dad-bodya. 5 viritystä koko elämän aikana ja kaikki ihan eri muotista ulkoisesti.
Mihin voisin ihastua ensimmäisellä tapaamisella kun jutellaan harrastuksista, perheestä ja työstä?
Joku on loukkaantunut siitä että ulkonäköä esitetään yhtenä tekijänä kun ei sillä kuulemma ole mitään merkitystä. Mikä se konkretia sitten on mihin ihastuu täysin uudessa tuttavuudessa?
Naiset hakee kumppanista potentiaalia (että pystyy elättämään mukulat) ja turvallisuutta. Jos tulee tunne, että miehen kanssa on emotionaalisesti (ja muutenkin tietenkin myös) turvassa, pääsee jatkoon. Ominaistuoksun on oltava oikea. Naiset ei etsi mitään adonista, eivätkä syty ulkonäöstä samalla tavalla kuin miehet.
Poikkeuksena ne joiden kiintymyssuhdemalleissa on jotain, no jotain muuta kuin turvallisesti kiintyvää. Ahdistuneesti kiintyvä esim pyrkii hakemaan epätoivoisesti varmuutta ihmissuhteissaan. Kun ahdistuneesti kiintyvä kohtaa välttelevän, niin siitä syntyy varmaan jotain tämän ketjun keskustelun kaltaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tää on ihan perseestä. Aktiivisena seurustelijana sanoisin että ainakin persupiireissä ensin vedetään tykki lahkeesta ja pannaan ja sitten vasta krapulan hellitettyä aletaan suunnitella jatkoa. Toimi ainakin persujen kokouksessa Tampereella, jossa pääsin intiimisti seurustelemaan persumuijen kanssa koko yön ja hauskaa oli. Tosin oon kuullut että kristillisten kokouksissa meno on vielä vapaampaa.
Ei taida olla aivan ajantasainen uutinen Suomessa The independent
Jännä että jotkut kaivavat täällä käytäviin keskusteluihin tutkimustuloksia ulkomailta aivan niinkuin pitäisivät paikkansa millään tavalla.
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/tahdotko-suomalaisten-paris…
täältä voi käydä toteamassa että reilu puolet yli 10 vuotta kestäneistä suhteista on saanut alkunsa töistä, harrastuksesta tai yhteisestä sosiaalisesta piiristä. 2-10 vuotta kestäneistä suhteista puolet on saaneet näin alkunsa. Alle kaksi vuotta kestäneistä suhteista on vajaa puolet saanut alkunsa netissä tai somessa. Some ja internet on korvanneet baarin, jossa sai alkunsa kolmannes suhteista vielä 1990-luvulla. Tutkimus on vuodelta 2024, Suomesta. Alle neljä vuotta kestäneet suhteet ovat tuossa tutkimuksessa syntyneet pandemian aikana tai pian sen jälkeen.
Eikö tässä ketjussa ollut kyse ihan kunkin vastaajan omasta parisuhteesta? Miksi niiden perusteella nyt jotkut hakee tutkimustietoa, kuin todistellen toisten omat kokemukset ja parisuhteet vääräksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Eihän siitä ole kyse. Jos on kiinnostusta/toiveita, voi arvioida ilman stressiä ja kartoittaa mahdollisuudet.
Siitähän tuossa nimenomaan oli kyse. Aletaan tapailla ihmistä johon ei ole ihastunut.
Ei, vaan ihastus on mahdollista ja vireillä.
Ei vain siksi että olisi joku.
Nimenomaan vain siksi että olisi joku. Ihastus syttyy, ihan väkisin yrittämättä, jos on syttyäkseen.
Ihan uteliaisuuttani kysyn: kuinka sinä selität suhteet, jotka ovat alkaneet ystävyydestä tai työkaveruudesta? Siis on tunnettu jo vaikka vuosia, eikä mitään ihastusta ole, kunnes sitten onkin.
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tästäkin puuttuu linkki. (Mikä ihme on parisuhdetiede? :D) Lehtijutuissa on paljon virheellisiä tietoja ja tämä tutkimus näemmä keskittyi sen tutkimiseen, mikä tapa johti suhteen syntymiseen eikä vaikkapa siihen, oliko tuleva suhde pitkäikäinen vai väliaikainen.
Sinänsä mielenkiintoista miksi on päätetty tutkia vain sitä alkaako suhde vai ei eikä sitä onko suhde pitkäikäinen ja onnellinen. Millä sitä mahdettiin perustella? Ehkäpä syy löytyy deittipalveluista eli haluttiin tietää onko se syrjäyttänyt muita tapoja tässä mielessä. Ilman linkkiä tutkimukseen ei asiaa kuitenkaan voi arvioida.
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/19485506211026992
"Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen."
Tässä siis se (ilmeisesti lehtijutusta referoitu) virheellinen lause. Tutkimuksessa ei sanottu mitään tuollaista.
Kirjaimellisesti tutkimuksen tiivistelmän ensimmäiset lauseet:
"Our research reveals that relationship initiation studies published in popular journals (Study 1) and cited in popular textbooks (Study 2) overwhelmingly focus on romance that sparks between strangers and largely overlook romance that develops between friends. This limited focus might be justified if friends-first initiation was rare or undesirable, but our research reveals the opposite. In a meta-analysis of seven samples of university students and crowdsourced adults (Study 3; N = 1,897), two thirds reported friends-first initiation, and friends-first initiation was the preferred method of initiation among university students (Study 4)."
ainakin 2/3 syntyneestä parisuhteesta ovat siis alkaneet jo ennalta tuttujen ihmisten kesken. Eikö silloin voi sanoa, että tuntemattomien päätyminen yhteen on epätodennäköisempi tie (<1/3)
Kyllä, näinhän itsekin epäilin jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun. Nyt oli kyse siitä miten minua epäilytti lehtijutun väite siitä, että tutkimus olisi väittänyt jotain kategorista alkuhuumasta. Ja mitään sellaistahan tutkimuksessa ei sanottu. Ei tässäkään tutkimuksessa.
nyt en kyllä löydä sitäkään kohtaa missä olisi alkuhuumasta väitetty yhtään mitäään tämän tutkimuksen pohjalta. Noin niin kuin akateemikoksi luet erikoisesti kuvittelemisiasi sisältöjä tekstin joukkoon. Tutkimuksesta uutisoitiin ihan puhtaasti argumentein: useimmat suhteet alkavat ystävyydestä, harvemmin suhteet alkavat tuikituntemattomien kohtaamisesta, vaikka useista parisuhteisiin liittyvistä julkaisuista näin voisi kuvitella.
Viihdekulttuurihan keskittyy näihin sattumakohtaamisiin ja äkillisiin rakastumisiin, siitä se virhekäsitys on varmaan syntynyt.
En ole vielä akateemikoksi päätynyt ja tuskin päädynkään :) Tuosta voit katsoa ketä he tieteen osalta ovat.
https://www.aka.fi/tietoa-suomen-akatemiasta/tietoa-meista/tieteen-akat…
Minusta tuntuu, ettet ymmärrä mitä kirjoitan, joten en jatka tästä enempää. Enemmistö toivon mukaan ymmärsi mitä kirjoitin.
Voi ei...
"rapid emotional attachment
emerged as the most influential predictor, indicating that
relationships characterized by accelerated intimacy were
significantly more likely to be unstable. "
https://www.researchgate.net/publication/399334456_Why_Do_Romantic_Rela…
Meillä oli ensitreffeistä n. 8 kk siihen että sovittiin seurustelevamme. Oltiin kyllä eksklusiivisia jo siitä lähtien kun ekan kerran pussattiin. Ei haluttu sopia mitään seurustelua vielä kun mulla oli aika pian alkamassa kesätyö toisella paikkakunnalla ja siitä heti perään syksyllä olin menossa vaihtoon ulkomaille. Sitten kun Suomeen paluu lähestyi niin sovittiin seurustelevamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tää on ihan perseestä. Aktiivisena seurustelijana sanoisin että ainakin persupiireissä ensin vedetään tykki lahkeesta ja pannaan ja sitten vasta krapulan hellitettyä aletaan suunnitella jatkoa. Toimi ainakin persujen kokouksessa Tampereella, jossa pääsin intiimisti seurustelemaan persumuijen kanssa koko yön ja hauskaa oli. Tosin oon kuullut että kristillisten kokouksissa meno on vielä vapaampaa.
Ei taida olla aivan ajantasainen uutinen Suomessa The independent
Jännä että jotkut kaivavat täällä käytäviin keskusteluihin tutkimustuloksia ulkomailta aivan niinkuin pitäisivät paikkansa millään tavalla.
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/tahdotko-suomalaisten-paris…
täältä voi käydä toteamassa että reilu puolet yli 10 vuotta kestäneistä suhteista on saanut alkunsa töistä, harrastuksesta tai yhteisestä sosiaalisesta piiristä. 2-10 vuotta kestäneistä suhteista puolet on saaneet näin alkunsa. Alle kaksi vuotta kestäneistä suhteista on vajaa puolet saanut alkunsa netissä tai somessa. Some ja internet on korvanneet baarin, jossa sai alkunsa kolmannes suhteista vielä 1990-luvulla. Tutkimus on vuodelta 2024, Suomesta. Alle neljä vuotta kestäneet suhteet ovat tuossa tutkimuksessa syntyneet pandemian aikana tai pian sen jälkeen.
Eikö tässä ketjussa ollut kyse ihan kunkin vastaajan omasta parisuhteesta? Miksi niiden perusteella nyt jotkut hakee tutkimustietoa, kuin todistellen toisten omat kokemukset ja parisuhteet vääräksi?
Luulisin että vastineena muutama sivu taaksepäin esitettyihin väitteisiin, että jos ei heti ihastunut kumppaniinsa niin koko suhde on tyytymistä ja väkisin jäämistä sen kanssa kenet sattui saamaan.
Viime sivujen keskustelunaiheena ollut tutkimus kiinnosti itseäni siitä näkökulmasta, että se täydentää muista tutkimuksista tullutta tietoa siitä, että Tinderistä alkaneet suhteet eivät ole yhtä sitoutuneita kuin "perinteisin menoin" syntyneet suhteet. Syyksi on esitetty esim. loputtomat valinnan mahdollisuudet.
Sellainen tutkimus olisi kiinnostava, jossa tutkimusasetelma olisi ollut se mikä lehtijutussa esitettiin (virheellisesti) eli että olisi ollut joukko tutkimuksia, joiden perusteella suhteet alkavat romanttisena äkillisenä kohtaamisena jossain deittipalvelussa ja että tämä olisi kumottu ystävyytenä alkaneiden suhteiden ylivoimalla. Näinhän ei ollut, vaan tuo ensinmainittu oli fiktiivinen populäärien lähteiden muodostama sikermä.
Se olisi aivan epäuskottavaa tutkimuksen näkökulmasta, että jotain olisi kategorisesti esitetty olevan juuri tietyllä tavalla (oli se salamarakastuminen tai pitkä tutustuminen), niin tosielämä ei vain mene. Sen sijaan tutkimuksista varmasti laaditaan mielellään sellaisia klikkiotsikoita.
En vastaa kenenkään sellaisen kommenttiin enää, joka ei ymmärrä mitä olen kirjoittanut. Jätän vain tähän tämän, jos jotakuta kiinnostaa. Muussa tapauksessa: hyppää yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ikinä suostuisi kenenkään naisen kanssa seurustelemaan heti ensimmäisten treffien jälkeen vaikka kuinka kolahtais sydämessä asti että nyt oli jotain tosi kivaa. Olen menossa huomenna treffeille erittäin kiinnostavan naisen kanssa ja olen jo sanonut että en ikinä halua huomenna seurustella jos tänään tapaan jonkun, vaan rauhassa pitää saada asiaa sulatella. Se on todella iso päätös, en halua vaihtaa tyttöystävää viikon välein kun nopeasti paljastuukin jotain ei niin mieluista. Esim pari kuukautta tapailua on oikein hyvä, näkee vähän paremmin mitä toinen on ja mihin ne tunteet vie. M40
Eli haluat nussia muita siltä varalta, että juttu ei toimikaan.
Miksi ihmeessä minun pitäisi nussia montaa samaan aikaan. Olen kyllä sen verran fiksu ja kiinnostava että minusta ollaan pitkäänkin kiinnostuneita. Esim vaikka tinderissä, onhan siellä kertynyt kymmenien naisten yhteystiedot puhelimeen, voin heitä käydä kaikessa rauhassa läpi ja hekin käyvät miehiä. Voin tapailla nyt Tiinan kanssa pari kuukautta ja todeta että ei ollutkaan mun juttu ja sitten laittaa viestiä Jennille että onko vielä vapaana ja kyllähän naiset ovat, aika harvinaista on se että olisi joku fiksu mies löytynyt sillä aikaa, vaikka olisikin jotain säätöä niin usein olen ollut se kiinnostavin. Yksi kerrallaan. Minulla on vaihtoehtoja ja naisten kanssa käydään tosi tärkeitä asioita läpi joilla on merkitystä. Kuka tahansa ei todellakaan kiinnosta. M40
Pyörität kymmenen naisen rinkiä aina yksi mirkku pari kuukautta kerrallaan ja "testailet" ensin Tiinaa, ei ollut sun juttu, ja sitten Jenniä? Kukin tyylillään, mutta kuulostaa siltä, että tuo tyyli ei nyt tuota tulosta. Ellet sitten halua tuollaista elämäntapaa. Mitä te käytte läpi näiden naisten kanssa? Ja aina uudestaan seuraavan kanssa : ) Kuulostaa rasittavalta elämäntyyliltä, mutta sulle varmaan sitten sopii. Eri
Mua naurattaa tuo M40. Mun kohdalla vastaavalle ukolle kävi köpelösti. Oli just toi 2-3 kuukautta kiihkeää seurustelua, ja sitten seuraava naikkonen sisään, ja mut ulos. Sitten kun se seuraava ehdokas osoittautuikin huonoksi jollain tapaa, mies alkoi soitella mua takaisin just sen 2-3 kuukauden kuluttua, niin oli kyllä helppo sanoa, ettei kuule nappaa enää, eikä edes paneta. Tiesin että olen hyvä, liian hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Eihän siitä ole kyse. Jos on kiinnostusta/toiveita, voi arvioida ilman stressiä ja kartoittaa mahdollisuudet.
Siitähän tuossa nimenomaan oli kyse. Aletaan tapailla ihmistä johon ei ole ihastunut.
Ei, vaan ihastus on mahdollista ja vireillä.
Ei vain siksi että olisi joku.
Nimenomaan vain siksi että olisi joku. Ihastus syttyy, ihan väkisin yrittämättä, jos on syttyäkseen.
Ihan uteliaisuuttani kysyn: kuinka sinä selität suhteet, jotka ovat alkaneet ystävyydestä tai työkaveruudesta? Siis on tunnettu jo vaikka vuosia, eikä mitään ihastusta ole, kunnes sitten onkin.
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tästäkin puuttuu linkki. (Mikä ihme on parisuhdetiede? :D) Lehtijutuissa on paljon virheellisiä tietoja ja tämä tutkimus näemmä keskittyi sen tutkimiseen, mikä tapa johti suhteen syntymiseen eikä vaikkapa siihen, oliko tuleva suhde pitkäikäinen vai väliaikainen.
Sinänsä mielenkiintoista miksi on päätetty tutkia vain sitä alkaako suhde vai ei eikä sitä onko suhde pitkäikäinen ja onnellinen. Millä sitä mahdettiin perustella? Ehkäpä syy löytyy deittipalveluista eli haluttiin tietää onko se syrjäyttänyt muita tapoja tässä mielessä. Ilman linkkiä tutkimukseen ei asiaa kuitenkaan voi arvioida.
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/19485506211026992
"Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen."
Tässä siis se (ilmeisesti lehtijutusta referoitu) virheellinen lause. Tutkimuksessa ei sanottu mitään tuollaista.
Kirjaimellisesti tutkimuksen tiivistelmän ensimmäiset lauseet:
"Our research reveals that relationship initiation studies published in popular journals (Study 1) and cited in popular textbooks (Study 2) overwhelmingly focus on romance that sparks between strangers and largely overlook romance that develops between friends. This limited focus might be justified if friends-first initiation was rare or undesirable, but our research reveals the opposite. In a meta-analysis of seven samples of university students and crowdsourced adults (Study 3; N = 1,897), two thirds reported friends-first initiation, and friends-first initiation was the preferred method of initiation among university students (Study 4)."
ainakin 2/3 syntyneestä parisuhteesta ovat siis alkaneet jo ennalta tuttujen ihmisten kesken. Eikö silloin voi sanoa, että tuntemattomien päätyminen yhteen on epätodennäköisempi tie (<1/3)
Kyllä, näinhän itsekin epäilin jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun. Nyt oli kyse siitä miten minua epäilytti lehtijutun väite siitä, että tutkimus olisi väittänyt jotain kategorista alkuhuumasta. Ja mitään sellaistahan tutkimuksessa ei sanottu. Ei tässäkään tutkimuksessa.
nyt en kyllä löydä sitäkään kohtaa missä olisi alkuhuumasta väitetty yhtään mitäään tämän tutkimuksen pohjalta. Noin niin kuin akateemikoksi luet erikoisesti kuvittelemisiasi sisältöjä tekstin joukkoon. Tutkimuksesta uutisoitiin ihan puhtaasti argumentein: useimmat suhteet alkavat ystävyydestä, harvemmin suhteet alkavat tuikituntemattomien kohtaamisesta, vaikka useista parisuhteisiin liittyvistä julkaisuista näin voisi kuvitella.
Viihdekulttuurihan keskittyy näihin sattumakohtaamisiin ja äkillisiin rakastumisiin, siitä se virhekäsitys on varmaan syntynyt.
En ole vielä akateemikoksi päätynyt ja tuskin päädynkään :) Tuosta voit katsoa ketä he tieteen osalta ovat.
https://www.aka.fi/tietoa-suomen-akatemiasta/tietoa-meista/tieteen-akat…
Minusta tuntuu, ettet ymmärrä mitä kirjoitan, joten en jatka tästä enempää. Enemmistö toivon mukaan ymmärsi mitä kirjoitin.
Kyllä, me muut ymmärsimme 😊 ja hyvä olikin lukea pitkästä aikaa asiantuntevaa kommentointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tää on ihan perseestä. Aktiivisena seurustelijana sanoisin että ainakin persupiireissä ensin vedetään tykki lahkeesta ja pannaan ja sitten vasta krapulan hellitettyä aletaan suunnitella jatkoa. Toimi ainakin persujen kokouksessa Tampereella, jossa pääsin intiimisti seurustelemaan persumuijen kanssa koko yön ja hauskaa oli. Tosin oon kuullut että kristillisten kokouksissa meno on vielä vapaampaa.
Ei taida olla aivan ajantasainen uutinen Suomessa The independent
Jännä että jotkut kaivavat täällä käytäviin keskusteluihin tutkimustuloksia ulkomailta aivan niinkuin pitäisivät paikkansa millään tavalla.
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/tahdotko-suomalaisten-paris…
täältä voi käydä toteamassa että reilu puolet yli 10 vuotta kestäneistä suhteista on saanut alkunsa töistä, harrastuksesta tai yhteisestä sosiaalisesta piiristä. 2-10 vuotta kestäneistä suhteista puolet on saaneet näin alkunsa. Alle kaksi vuotta kestäneistä suhteista on vajaa puolet saanut alkunsa netissä tai somessa. Some ja internet on korvanneet baarin, jossa sai alkunsa kolmannes suhteista vielä 1990-luvulla. Tutkimus on vuodelta 2024, Suomesta. Alle neljä vuotta kestäneet suhteet ovat tuossa tutkimuksessa syntyneet pandemian aikana tai pian sen jälkeen.
Eikö tässä ketjussa ollut kyse ihan kunkin vastaajan omasta parisuhteesta? Miksi niiden perusteella nyt jotkut hakee tutkimustietoa, kuin todistellen toisten omat kokemukset ja parisuhteet vääräksi?
Luulisin että vastineena muutama sivu taaksepäin esitettyihin väitteisiin, että jos ei heti ihastunut kumppaniinsa niin koko suhde on tyytymistä ja väkisin jäämistä sen kanssa kenet sattui saamaan.
Yhtälailla on esitetty typeriä väitteitä, että jos ihastuu ennen tapailua, niin kyse on pelkkään ulkonäköön ihastumisesta. Ihmetellään miten voi ihastua kehenkään ilman tapailua. On muka pakottamista, jos ei hyväksy sitä, että tapaillaan muitakin ja sen vuoksi ei enää tuota tyyppiä halua tavata. Ei ymmärretä sitä, että voi tavata jonkun vaikka töiden kautta ja ihastua vaan kuvitellaan, että kaikki käy jossaki tindertreffeillä ja ihastuu heti ekoilla treffeillä niin, että haluaa aloittaa seurustelun. Jos on ihastunut nopeasti ja suhde alkanut nopeasti, niin se ei missään nimessä voi kestää.
Samaan aikaan on tollon mielestä normaalia aloittaa tapailu tyypin kanssa johon ei ole lainkaan ihastunut. On tollon mielestä normaalia testata ihmisiä ja leikkiä heillä ja heidän tunteillaan. Kaikki toisin tekevät on paskoja ihmisiä koska testailija on paras!
Tuttava meni Tinderiin ajatuksella, että josko sieltä kavereita löytyisi eikä etsinyt mitään parisuhdetta. Eka mätsi, tapaaminen ja nyt ovat olleet yhdessä yli 10 vuotta, ovat naimisissa ja lapsiakin on.
Joskus homma toimii ja joskus ei. On se tapaaminen tapahtunut sitten millä tahansa tavalla. Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa aloittaa parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tää on ihan perseestä. Aktiivisena seurustelijana sanoisin että ainakin persupiireissä ensin vedetään tykki lahkeesta ja pannaan ja sitten vasta krapulan hellitettyä aletaan suunnitella jatkoa. Toimi ainakin persujen kokouksessa Tampereella, jossa pääsin intiimisti seurustelemaan persumuijen kanssa koko yön ja hauskaa oli. Tosin oon kuullut että kristillisten kokouksissa meno on vielä vapaampaa.
Ei taida olla aivan ajantasainen uutinen Suomessa The independent
Jännä että jotkut kaivavat täällä käytäviin keskusteluihin tutkimustuloksia ulkomailta aivan niinkuin pitäisivät paikkansa millään tavalla.
https://www.vaestoliitto.fi/verkkojulkaisut/tahdotko-suomalaisten-paris…
täältä voi käydä toteamassa että reilu puolet yli 10 vuotta kestäneistä suhteista on saanut alkunsa töistä, harrastuksesta tai yhteisestä sosiaalisesta piiristä. 2-10 vuotta kestäneistä suhteista puolet on saaneet näin alkunsa. Alle kaksi vuotta kestäneistä suhteista on vajaa puolet saanut alkunsa netissä tai somessa. Some ja internet on korvanneet baarin, jossa sai alkunsa kolmannes suhteista vielä 1990-luvulla. Tutkimus on vuodelta 2024, Suomesta. Alle neljä vuotta kestäneet suhteet ovat tuossa tutkimuksessa syntyneet pandemian aikana tai pian sen jälkeen.
Eikö tässä ketjussa ollut kyse ihan kunkin vastaajan omasta parisuhteesta? Miksi niiden perusteella nyt jotkut hakee tutkimustietoa, kuin todistellen toisten omat kokemukset ja parisuhteet vääräksi?
Joku tai kenties vain yksi pyrkii aktiivisesti esittämään tutkimustietoa oman mielipiteensä tueksi, mutta eihän sellaista tutkimustietoa ole esitetty. Viimeksi käsitellyssä tutkimuksessa pitemmällä alkoi muistaakseni noin 60 prosenttia parisuhteista ko. tutkimuksessa, loput olivat sitten jotain muuta, onhan lyhyen kaavan mukaan alkaneissakin suhteissa monenlaista.
Omat suhteeni ovat alkaneet kaikki samasta ystäväpiiristä eli en ole käyttäynyt deittipalveluita koskaan. Mutta kyllähän sieltäkin alkaa pitkiä ja tasapainoisia suhteita, vaikka se onkin epätodennäköisempää mikä johtuu mm. siitä, että tavataan enemmän ihmisiä (tai osa tapaa). Kun kyseessä ovat ventovieraat, tulee huteja luonnollisesti enemmän, kun ei välttämättä ole tietoa yhdistävistä tekijöistä ennen tapaamista.
Deittailukulttuurin muutos on hyvin merkittävä. Se on johtanut syntyvyyden merkittävään laskuun, toki taustalla on muutakin. Mutta siksi tämä on tärkeä tutkimusaihe myös yhteiskunnallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Eihän siitä ole kyse. Jos on kiinnostusta/toiveita, voi arvioida ilman stressiä ja kartoittaa mahdollisuudet.
Siitähän tuossa nimenomaan oli kyse. Aletaan tapailla ihmistä johon ei ole ihastunut.
Ei, vaan ihastus on mahdollista ja vireillä.
Ei vain siksi että olisi joku.
Nimenomaan vain siksi että olisi joku. Ihastus syttyy, ihan väkisin yrittämättä, jos on syttyäkseen.
Ihan uteliaisuuttani kysyn: kuinka sinä selität suhteet, jotka ovat alkaneet ystävyydestä tai työkaveruudesta? Siis on tunnettu jo vaikka vuosia, eikä mitään ihastusta ole, kunnes sitten onkin.
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tästäkin puuttuu linkki. (Mikä ihme on parisuhdetiede? :D) Lehtijutuissa on paljon virheellisiä tietoja ja tämä tutkimus näemmä keskittyi sen tutkimiseen, mikä tapa johti suhteen syntymiseen eikä vaikkapa siihen, oliko tuleva suhde pitkäikäinen vai väliaikainen.
Sinänsä mielenkiintoista miksi on päätetty tutkia vain sitä alkaako suhde vai ei eikä sitä onko suhde pitkäikäinen ja onnellinen. Millä sitä mahdettiin perustella? Ehkäpä syy löytyy deittipalveluista eli haluttiin tietää onko se syrjäyttänyt muita tapoja tässä mielessä. Ilman linkkiä tutkimukseen ei asiaa kuitenkaan voi arvioida.
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/19485506211026992
"Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen."
Tässä siis se (ilmeisesti lehtijutusta referoitu) virheellinen lause. Tutkimuksessa ei sanottu mitään tuollaista.
Kirjaimellisesti tutkimuksen tiivistelmän ensimmäiset lauseet:
"Our research reveals that relationship initiation studies published in popular journals (Study 1) and cited in popular textbooks (Study 2) overwhelmingly focus on romance that sparks between strangers and largely overlook romance that develops between friends. This limited focus might be justified if friends-first initiation was rare or undesirable, but our research reveals the opposite. In a meta-analysis of seven samples of university students and crowdsourced adults (Study 3; N = 1,897), two thirds reported friends-first initiation, and friends-first initiation was the preferred method of initiation among university students (Study 4)."
ainakin 2/3 syntyneestä parisuhteesta ovat siis alkaneet jo ennalta tuttujen ihmisten kesken. Eikö silloin voi sanoa, että tuntemattomien päätyminen yhteen on epätodennäköisempi tie (<1/3)
Kyllä, näinhän itsekin epäilin jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun. Nyt oli kyse siitä miten minua epäilytti lehtijutun väite siitä, että tutkimus olisi väittänyt jotain kategorista alkuhuumasta. Ja mitään sellaistahan tutkimuksessa ei sanottu. Ei tässäkään tutkimuksessa.
nyt en kyllä löydä sitäkään kohtaa missä olisi alkuhuumasta väitetty yhtään mitäään tämän tutkimuksen pohjalta. Noin niin kuin akateemikoksi luet erikoisesti kuvittelemisiasi sisältöjä tekstin joukkoon. Tutkimuksesta uutisoitiin ihan puhtaasti argumentein: useimmat suhteet alkavat ystävyydestä, harvemmin suhteet alkavat tuikituntemattomien kohtaamisesta, vaikka useista parisuhteisiin liittyvistä julkaisuista näin voisi kuvitella.
Viihdekulttuurihan keskittyy näihin sattumakohtaamisiin ja äkillisiin rakastumisiin, siitä se virhekäsitys on varmaan syntynyt.
En ole vielä akateemikoksi päätynyt ja tuskin päädynkään :) Tuosta voit katsoa ketä he tieteen osalta ovat.
https://www.aka.fi/tietoa-suomen-akatemiasta/tietoa-meista/tieteen-akat…
Minusta tuntuu, ettet ymmärrä mitä kirjoitan, joten en jatka tästä enempää. Enemmistö toivon mukaan ymmärsi mitä kirjoitin.
Kyllä, me muut ymmärsimme 😊 ja hyvä olikin lukea pitkästä aikaa asiantuntevaa kommentointia.
Kiva kun kirjoitit tuon, koska on hyvin turhauttavaa kirjoittaa viesti ja huomata, että kukaan ei ainakaan ilmoita ymmärtäneensä pointtia.
Vierailija kirjoitti:
Tuttava meni Tinderiin ajatuksella, että josko sieltä kavereita löytyisi eikä etsinyt mitään parisuhdetta. Eka mätsi, tapaaminen ja nyt ovat olleet yhdessä yli 10 vuotta, ovat naimisissa ja lapsiakin on.
Joskus homma toimii ja joskus ei. On se tapaaminen tapahtunut sitten millä tahansa tavalla. Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa aloittaa parisuhde.
Näin se on tutkimusnäytönkin perusteella. Voimme katsoa todennäköisyyksiä, mutta loppujen lopuksi ensinnäkin ihmisiä kiinnostaa se millainen syntyvä suhde on kuin se alkaako se. Sen vuoksi parisuhdetta käsittelevä tutkimuskirjallisuus käsittelee useimmiten sellaisia tekijöitä, jotka ennustavat suhteen toimivuutta, onnellisuutta jne. Matchiä käsittelevilläkin tutkimuksilla on silti oma paikkansa, sillä ilman matchiä ei synny suhdettakaan (riippumatta tapahtuuko match Tinderissä vai jossain tuttavapiirissä, kun vieras henkilö istuu samaan pöytään yhteisen tutun takia kuten oma avioliittoni alkoi).
Aloitus koski muitten tapailua, ei jotain tutkimusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on seurustelupäätös?
Eikö säännöllinen tapailu ole enää seurustelua?
Ei näköjään, kun pitää saada tapailla muitakin samalla kun odottelee mahdollista ihastumistaan.
Mulle oli kyllä täysi yllätys, että jotkut oikeasti voi puolustellakin tällaista käytöstään. Olen toki tiennyt että jotkut miehet pitää jotain suhdetta yllä vaikka eivät ole oikeasti edes kiinnostuneita, siis yleensä ihan laastarimielessä, mutta että joku keski-ikäinen nainen ihan tosissaan selittää ettei voi tietää herääkö ihastus johonkin ihmiseen vielä joskus vai ei, ja siksi täytyy tavata monia samaan aikaan 😳
Mitä kummallista tuossa on... ihan hyvä katsoa rauhassa.
Ei aikuisella ole mitään kiirettä sitoutua.
Ei ole kyllä mitenkään normaalia alkaa tapailemaan jotakin ihmistä johon ei ole edes ihastunut. Hyi hitto.
Eihän siitä ole kyse. Jos on kiinnostusta/toiveita, voi arvioida ilman stressiä ja kartoittaa mahdollisuudet.
Siitähän tuossa nimenomaan oli kyse. Aletaan tapailla ihmistä johon ei ole ihastunut.
Ei, vaan ihastus on mahdollista ja vireillä.
Ei vain siksi että olisi joku.
Nimenomaan vain siksi että olisi joku. Ihastus syttyy, ihan väkisin yrittämättä, jos on syttyäkseen.
Ihan uteliaisuuttani kysyn: kuinka sinä selität suhteet, jotka ovat alkaneet ystävyydestä tai työkaveruudesta? Siis on tunnettu jo vaikka vuosia, eikä mitään ihastusta ole, kunnes sitten onkin.
"Uuden tutkimuksen mukaan suurin osa pareista on ensin ollut platonisia ystäviä ennen kuin heidän välinsä ovat kehittyneet parisuhteeksi. Tutkimukseen osallistuneista lähes 1 900 yliopisto-opiskelijasta sekä aikuisesta kaksi kolmesta kertoi romanttisen suhteensa alkaneen ystävyydestä, kertoo The Independent.
68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoi nykyisen tai viimeisimmän parisuhteensa olleen alkuun ystävyyssuhde. Näin oli huolimatta osallistujien sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai etnisestä ryhmästä."
"Tutkimuksen mukaan parisuhteen alkaminen ystävyyden pohjalta oli suosituin vaihtoehto tavalle, jolla uusi, romanttinen suhde voisi alkaa. Osallistujista lähes puolet (47 %) sanoi, että tämä on paras tapa aloittaa uusi suhde verrattuna muihin tapohin, kuten tutustuvat juhlissa tai internetin kautta.
Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen.
”On paljon ihmisiä, jotka voisivat olla todella varmoja siitä, että tiedämme miksi ja miten ihmiset valitsevat kumppaninsa ja parit syntyvät ja rakastuvat, mutta tutkimuksemme antaa ymmärtää, ettei näin ole”, tutkimusta johtanut psykologian professori Danu Anthony Stinson kanadalaisesta University of Victoria -yliopistosta kertoi.
”Meillä on ehkä hyvä ymmärrys siitä, miten tuntemattomat viehättyvät toisistaan ja alkavat tapailla, mutta se ei yksinkertaisesti ole tapa, jolla moni parisuhde alkaa”, hän jatkoi."
Tästäkin puuttuu linkki. (Mikä ihme on parisuhdetiede? :D) Lehtijutuissa on paljon virheellisiä tietoja ja tämä tutkimus näemmä keskittyi sen tutkimiseen, mikä tapa johti suhteen syntymiseen eikä vaikkapa siihen, oliko tuleva suhde pitkäikäinen vai väliaikainen.
Sinänsä mielenkiintoista miksi on päätetty tutkia vain sitä alkaako suhde vai ei eikä sitä onko suhde pitkäikäinen ja onnellinen. Millä sitä mahdettiin perustella? Ehkäpä syy löytyy deittipalveluista eli haluttiin tietää onko se syrjäyttänyt muita tapoja tässä mielessä. Ilman linkkiä tutkimukseen ei asiaa kuitenkaan voi arvioida.
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/19485506211026992
"Tutkimuksessa ilmeni, että parisuhdetieteessä esimerkit siitä, miten ihmiset päätyvät yhteen, keskittyvät tuntemattomien välillä syntyneisiin romansseihin. Tämä on kuitenkin epätodennäköisempi tie rakkauteen."
Tässä siis se (ilmeisesti lehtijutusta referoitu) virheellinen lause. Tutkimuksessa ei sanottu mitään tuollaista.
Kirjaimellisesti tutkimuksen tiivistelmän ensimmäiset lauseet:
"Our research reveals that relationship initiation studies published in popular journals (Study 1) and cited in popular textbooks (Study 2) overwhelmingly focus on romance that sparks between strangers and largely overlook romance that develops between friends. This limited focus might be justified if friends-first initiation was rare or undesirable, but our research reveals the opposite. In a meta-analysis of seven samples of university students and crowdsourced adults (Study 3; N = 1,897), two thirds reported friends-first initiation, and friends-first initiation was the preferred method of initiation among university students (Study 4)."
ainakin 2/3 syntyneestä parisuhteesta ovat siis alkaneet jo ennalta tuttujen ihmisten kesken. Eikö silloin voi sanoa, että tuntemattomien päätyminen yhteen on epätodennäköisempi tie (<1/3)
Kyllä, näinhän itsekin epäilin jo ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun. Nyt oli kyse siitä miten minua epäilytti lehtijutun väite siitä, että tutkimus olisi väittänyt jotain kategorista alkuhuumasta. Ja mitään sellaistahan tutkimuksessa ei sanottu. Ei tässäkään tutkimuksessa.
nyt en kyllä löydä sitäkään kohtaa missä olisi alkuhuumasta väitetty yhtään mitäään tämän tutkimuksen pohjalta. Noin niin kuin akateemikoksi luet erikoisesti kuvittelemisiasi sisältöjä tekstin joukkoon. Tutkimuksesta uutisoitiin ihan puhtaasti argumentein: useimmat suhteet alkavat ystävyydestä, harvemmin suhteet alkavat tuikituntemattomien kohtaamisesta, vaikka useista parisuhteisiin liittyvistä julkaisuista näin voisi kuvitella.
Viihdekulttuurihan keskittyy näihin sattumakohtaamisiin ja äkillisiin rakastumisiin, siitä se virhekäsitys on varmaan syntynyt.
En ole vielä akateemikoksi päätynyt ja tuskin päädynkään :) Tuosta voit katsoa ketä he tieteen osalta ovat.
https://www.aka.fi/tietoa-suomen-akatemiasta/tietoa-meista/tieteen-akat…
Minusta tuntuu, ettet ymmärrä mitä kirjoitan, joten en jatka tästä enempää. Enemmistö toivon mukaan ymmärsi mitä kirjoitin.
Kyllä, me muut ymmärsimme 😊 ja hyvä olikin lukea pitkästä aikaa asiantuntevaa kommentointia.
herttaista, vastaat itsellesi taputtaen omaa olkapäätäsi.
Oliko sulla niitä tutkimuksia osoittaa jonka mukaan salamaihastumisesta alkanut suhde kestää aivan samalla tavalla kuin rauhallisempaan tahtiin tutustumisella alkanut? Jossain siellä tutkimusten vinossa pinossa?
Tuolla edellä onkin yhtä tuoretta amerikkalaistutkimusta siteerattu jonka mukaan nopea emotionaalinen kiinnittyminen ennakoi epästabiilia suhdetta voimakkaammin kuin mikään muu suhteen alkuvaiheen piirteistä.
Pyörität kymmenen naisen rinkiä aina yksi mirkku pari kuukautta kerrallaan ja "testailet" ensin Tiinaa, ei ollut sun juttu, ja sitten Jenniä? Kukin tyylillään, mutta kuulostaa siltä, että tuo tyyli ei nyt tuota tulosta. Ellet sitten halua tuollaista elämäntapaa. Mitä te käytte läpi näiden naisten kanssa? Ja aina uudestaan seuraavan kanssa : ) Kuulostaa rasittavalta elämäntyyliltä, mutta sulle varmaan sitten sopii. Eri