Lue keskustelun säännöt.
Mitä niissä Rydmanin hylkäämissä tutkimuksissa olisi tutkittu?
04.07.2026 |
Onko jollain jotain tietoa, että mitä näissä hankkeissa olisi konkreettisesti tutkittu, kun Rydman hylkäisi niitä?
"Sukupuolen moninaisuutta 1600-luvun Kiinassa" vai minkä tyyppisiä tutkimuksia sieltä olisi tullut, kun Ville joutui toteamaan, että näillä ei ole yhteiskunnallisesti mitään hyötyä ja joutui törkeästi rajoittamaan tieteen vapautta.
Kommentit (149)
Jos rahoituspäätös vaatii ministerin hyväksynnän niin silloin ministerillä on oikeus hyväksyä tai hylätä hakemus.
Eihän se niin voi mennä että kansan demokraattisesti valitsema päättäjä joutuisi vain toimimaan virkakoneiston kumileimasimena ja sokeasti hyväksymään kaiken eteen kannettavan.
Mielestäni on erittäin tervettä että hakemuksia palautetaan huomautuksella: ”voitko perustella ymmärrettävästi miksi tähän pitäisi käyttää valtion rahaa?”
Ja en ole persujen äänestäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus
Eli tutkittaisiin juuri sitä, miten se käytetty raha palauttaa yhteiskunnalle hyötyä.
Miksi tämä ei Ryytmanille kelpaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos rahoituspäätös vaatii ministerin hyväksynnän niin silloin ministerillä on oikeus hyväksyä tai hylätä hakemus.
Eihän se niin voi mennä että kansan demokraattisesti valitsema päättäjä joutuisi vain toimimaan virkakoneiston kumileimasimena ja sokeasti hyväksymään kaiken eteen kannettavan.
Mielestäni on erittäin tervettä että hakemuksia palautetaan huomautuksella: ”voitko perustella ymmärrettävästi miksi tähän pitäisi käyttää valtion rahaa?”
Ja en ole persujen äänestäjä.
Se kustannusvaikuttavuustutkimus juuri tutkisi sitä, miten valtion (tai okei, ehkä enimmäkseen hyvinvointialueiden) rahalla saadaan hyötyjä.
Pelkääkö Persut, että sieltä paljastuu paljon hyötyjä asiassa, josta olisi kiva leikata?
Vierailija kirjoitti:
Persujen tiedonhaku- ja käsittelykyky on kyllä uskomattoman surkea:
Ja: noiden tutkimussuunnitelmien lukeminen yhdessä ehtoossa, kuten Rydman väitti tehneensä, on mahdotonta. Aikoinaan Paavo Väyrynen väitti lukeneensa Dostojevskin koko tuotannon kesälomalla. Sekin oli mahdotonta, koska tuotanto on niin laaja. Kuten Väyryselle naurettiin tuolloin, nauretaan nyt Rydmanille.
Dostojevskin bibliografia:
Romaanit
Köyhää väkeä (Bednyje ljudi, 1846)
Kaksoisolento (Dvojnik, 1846)
Vieras rouva ja mies vuoteen alla. (Tšužaja žena, 1848) Suomentanut Juho Ahava. Hämeenlinna: Karisto, 1908, 2. painos nimellä Vieras rouva, 1966. Helmisarja 29
Netotška Nezvanova (Netotška Nezvanova, 1849, suom. Eila Salminen, kokoelmassa Valkeat yöt (Karisto, 1981), ja Veikko Koivumäki (Minerva, 2008)
Vanhan ruhtinaan rakkaus (Djadjuškin son, 1859, suom. Juhani Konkka, 1939)
Narri kartanon valtiaana (Selo Stepantšikovo, 1859)
Sorrettuja ja solvattuja (Unižennye i oskorblennye, 1861, suom. myös nimellä Alistetut ja loukatut)
Muistelmia kuolleesta talosta (Zapiski iz mertvogo doma, 1862)
Kirjoituksia kellarista (Zapiski iz podpolja, 1864, suom. myös nimellä Kellariloukko)
Rikos ja rangaistus (Prestuplenije i nakazanije, 1866)
Pelurit (Igrok, 1867, ens. suom. Pelaaja: erään nuoren miehen päiväkirjasta, 1907)
Idiootti (Idiot, 1869)
Ikuinen aviomies (Vetšnyi muž, 1870)
Riivaajat (Besy, 1872, suom. Ida Pekari 1928 ja Lea Pyykkö 1982)
Keskenkasvuinen (Podrostok, 1875)
Karamazovin veljekset (Bratja Karamazovy, 1880)
Novellit
" " (ei suomennettu, sananmukainen käännös "Romaani yhdeksänä kirjeenä") (1847)
”Herra Prohartsin” (Gospodin Prohartsin, 1847)
”Emäntä” (1847)
”Polzunkov” (1848)
”Heikko sydän” (1848)
”Rehellinen varas” (1848)
” ” (ei suomennettu, sananmukainen käännös "Joulukuusi ja häät") (1848)
”Vieras rouva” (Tšužaja žena, 1848)
”Valkeat yöt” eli ”Valkoisia öitä” (Belyje notši, 1848, suom. "Valoisia öitä", 1896)
”Pieni sankari” (Malenkij geroj, 1849)
”Krokotiili” (Krokodil, 1864)
”Ikuinen aviomies” (Vetšnyi muž, 1870)
”Bobok” (Bobok, 1873)
”Pietarilaiskuvia” (Malenkie kartinki, 1874)
”Lempeä neito” (Krotkaja, 1876)
”Talonpoika Marei” (Mužik Marej, 1876)
”Poika Kristuksen joulujuhlassa” (Maltšik u Hrista na jolke, 1876)
”Naurettavan ihmisen uni” (Son smešnogo tšeloveka, 1877)
Muut teokset
Kirjailijan päiväkirja (Dnevnik pisatelâ, 1873–1881)
Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista (Zimnie zametki o letnih vpetšatlenijah, 1863). Suom. Tiina Kartano. Tampere: niin & näin, 2009.
Kulta-aika taskussa – Kirjoituksia Venäjän maasta ja hengestä. Suom. Tiina Kartano. Käännöstarkistus Arja Pikkupeura. Tampere: niin & näin, 2015.
Kirjeet
Dostojevskin teoksissa on vähän enemmän lukemista kuin tutkimussuunnitelmissa. Tutkimussuunnitelmien, kuten artikkeleidenkin merkkimäärä on varsin rajoitettu.
Kaivoin esiin yhden lähipiirini tutkimussuunnitelman, jolla on saatu apurahaa. Siinä oli 8 sivua, joten Rydmanin piti lukea 18 tutkimussuunnitelman osalta yhteensä noin 160 sivua tekstiä. Ei siinä kovin montaa tuntia nokka tuhise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos rahoituspäätös vaatii ministerin hyväksynnän niin silloin ministerillä on oikeus hyväksyä tai hylätä hakemus.
Eihän se niin voi mennä että kansan demokraattisesti valitsema päättäjä joutuisi vain toimimaan virkakoneiston kumileimasimena ja sokeasti hyväksymään kaiken eteen kannettavan.
Mielestäni on erittäin tervettä että hakemuksia palautetaan huomautuksella: ”voitko perustella ymmärrettävästi miksi tähän pitäisi käyttää valtion rahaa?”
Ja en ole persujen äänestäjä.
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Jos ministerit hallituspuolueiden puheenjohtajia lukuun ottamatta ovat kumileimasimia, niin ne leimasimet voisi siirtää valtioneuvoston kansliaan. Osataan sielläkin lätkäistä leimoja paperiin.
Samalla voisi vähentää 15 ministeriä, ja säästää pelkissä palkkioissa 2,9 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tulisi säästöä kulu- ja matkakorvauksista, ja myös ministeriautot voisi laittaa myyntiin, ja antaa kuljettajille kenkää. Mikä lisäsäästö siitä syntyisikään.
Mutta mitä oli ne hyväksytyt. Samoista aiheista. Turhaa päällekkäisyyttä ja saahan ne tutkijat jo kuukausipalkan siitä hommastaan. Ja satoja tuhansia 8 monisteen nipusta kymmenille tahoille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus
Eli tutkittaisiin juuri sitä, miten se käytetty raha palauttaa yhteiskunnalle hyötyä.
Miksi tämä ei Ryytmanille kelpaa?
Rydmanille ei kelvannut tutkimuksen aihe "Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus."
Minusta kuulostaa ihan siltä, että tässä olisi ideoitu jotakin Wilmaa vastaavaa it-häkkyrää lastensuojelun avohuoltoon.
Sanojen tai lauseen irroittaminen asiayhteydestä, kuten edellisessä kommentissa tapahtui, on argumentointivirhe, tai rumasti sanottuna manipulaatiota.
Sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset voivat muuttaa suomalaista demokratiaa. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) linjaamat uudet kriteerit, joilla avustuksia on määrä jakaa, vaikuttavat näin. Ensimmäisenä ilman ääntä jäävät ryhmät, joilla on vähän puolestapuhujia ja jotka ovat marginaalissa, kuten päihde- ja mielenterveysongelmaiset sosiaalitieteiden professorit.