Mitä niissä Rydmanin hylkäämissä tutkimuksissa olisi tutkittu?

Vierailija kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista, jotka käsittelivät useita sosiaalihuollon ja yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä.

 

Rahoitukset evättiin seuraavilta keskeiseltä hankkeelta, joiden tutkimusaiheet olivat:

 

Tampereen yliopiston hankkeessa (ViVi) oli tarkoitus tutkia, miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia, ymmärrystä sekä osallisuutta lastensuojelun kiireellisissä sijoituksissa.

 

Ikääntyneiden sairaudet sosiaalityössä 

 

Työttömyys ja palvelujärjestelmät 

 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa oli tarkoitus arvioida sosiaalihuollon vaikuttavuutta, muotoja ja kokeilevaa kehittämistä uusilla hyvinvointialueilla.

 

Rydman perusteli omakätistä karsintapäätöstään sillä, etteivät kyseiset tutkimussuunnitelmat vakuuttaneet häntä hankkeiden tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Tämän palstan perusteella olen ollut ymmärtävinäni, että tt-tuki on aika kokeilevaa, sillä monelle tulee yllätyksenä, miksi heidän tukiaan on leikattu. Olen myös ymmärtänyt, että tt-tukiasiakkaat eivät olleet kovinkaan onnellisia, kun heitä vaadittiin ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. 

Työvoimavirkailijoiden kirjoista työttömiä on siirretty myös sosiaalitoimen piiriin eli kuntouttavaan työtoimintaan ja 9 euron töihin. Siitäkään kansa ei ole ollut kovin innossaan, joten olisi kivaa tietää, millaista kokeilevaa kehittämistä nyt olisi tulossa. Valitettavasti emme kuitenkaan tule sitä ihan lähiaikoina tietämään, koska Sosiaali- ja terveysministeri hylkäsi apurahahakemuksen, jossa koekaniinien avulla olisi kehitetty uusia toimintamuotoja sosiaalityöhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Rydman menee nyt todella pitkälle. Olen joistain asioista samaa mieltä kuin persut ja yleisesti anti work, mutta nyt mennään pahasti mäkeen. Missään nimessä en anna ääntä heille. 

Tieteen rahoitus julkisista varoista ja tieteen kieltäminen on kaksi eri asiaa. Hakekoot rahaa jostain muualta jos valtiolla ei punahallituksen sekoilujen jälkeen riitä rahaa tukemaan kaikenmaailman puuhastelututkimuksia. Ei tuota tutkimista ole kukaan kieltänyt. 

Tieteen tukeminen on kirjattu lakiin. Sitä ei yksi ministeri voi muuttaa.

Vastuu ministerin toimenkuvaan nimenomaan kuuluu puuttua väärinkäytöksiin. Wille on hoitanut työnsä esimerkillisesti Petterin ja Andersin vastustuksesta huolimatta.

Ainoa väärinkäytös on ministeri Rydmanin päsmäröinti.

Totta. Piti sitten tämäkin päivä nähdä. M52

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sinänsä mitä noissa sosiaalialan tutkimuksissa tutkitaan, kun mikään niistä ei näytä huomaavan miten huonosti pelkillä sosiaalipalveluilla saa korjattua ongelmia jotka johtuu jostain muusta yhteiskunnan ongelmasta, esim. siitä ettei maassa ole töitä. 

Siellä on paljon näennäistutkimusta tyyliin tutkimushypoteesimme on että köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien välillä on korrelaatio. Kappas kehveliä, juuri näin tutkimuksemme perusteella on.

Näin just ja koska kansa on todella tyhmää, he kuvittelee korrelaation tarkoittavan kausaliteettiä. Tämä näkyy mediassa siten, että jätetään sana VOI pois. Eli korrelaatio ei ikinä kerro kausaliteettia ja siksi tutkimuksen tulos on tyyliin "asia x on yhteydessä asiaan y" tai "asia x voi aiheuttaa y:n". Meillä uutisoidaan "asia x aiheuttaa y:n". Tyypillistä etenkin lääketieteellisessä uutisoinnissa, mutta myös sosiaalihöpöhöpötieteissä.

 

- Eri

Näinhän se on. Jäätelön syönnin lisääntyminen lisää hukkumiskuolemia.

Hyvä että leikataan! Nykyisin rahaa jaetaan täysin leväperäisesti, johan se nähtiin koronan aikana miten sitä syydettiin ties mihin turhuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.

Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.

Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.

Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.

Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.

Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.

Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.

Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.

Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.

Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.

Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.

Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.

Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.

Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.

Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".

Niin tämähän ei tarkoita sitä, ettei ko. asiaa pidettäisi tärkeänä, vaikka juuri tälle tutkimukselle ei rahoitusta myönnetäkään. Siellä saattaa rahoitusta saaneiden tutkimusten joukossa olla joku tai useampikin samantyylinen rahoitusta saanut tutkimus ja päällekkäisyyttä on haluttu karsia,  kuten esim. lastensuojeluun liittyvissä tutkimuksissa, joita oli useita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista, jotka käsittelivät useita sosiaalihuollon ja yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä.

 

Rahoitukset evättiin seuraavilta keskeiseltä hankkeelta, joiden tutkimusaiheet olivat:

 

Tampereen yliopiston hankkeessa (ViVi) oli tarkoitus tutkia, miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia, ymmärrystä sekä osallisuutta lastensuojelun kiireellisissä sijoituksissa.

 

Ikääntyneiden sairaudet sosiaalityössä 

 

Työttömyys ja palvelujärjestelmät 

 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa oli tarkoitus arvioida sosiaalihuollon vaikuttavuutta, muotoja ja kokeilevaa kehittämistä uusilla hyvinvointialueilla.

 

Rydman perusteli omakätistä karsintapäätöstään sillä, etteivät kyseiset tutkimussuunnitelmat vakuuttaneet häntä hankkeiden tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Järkevä päätös. Suurimmaksi osaksi mainitut tutkimukset voi teettää tekoälyllä hetkessä, koska kaikki data on jo olemassa. Ainoastaan tuo JY kokeileva kehittäminen voisi tuottaa jotain uutta, mutta historiaa tuntien ne ovat olleet täyttä roskaa eivätkö ole tuottaneet mitään järkevää, joka parantaisi prosesseja.

Vinkki käyttää tekoalyä oli hyvä. Kokeilin ja hämmästyin. Onko tutkimuksen teko tosiaan näin helppoa nykyaikana. Itsellä on kokemusta tutkimuksesta hyvin vähän ja vain 90-luvulta.

Ongelma ei liene tutkimuksen tekemisessä tai sen määrässä vaan niiden tulosten hyväksikäytössä. Näkökulma näissä tosin tuntuu aina olevan jokin resurssipuute tai muu pullonkaula, jonka korjaaminen vaatisi rahaa ja aika usein aika paljon rahaa. Tutkimusta siitä, miten resurssien pienentyessä toimintaa tulisi muuttaa, jotta selvittäisiin mahdollisimman pienillä vaurioilla, ei juuri näe. Jos olisin päätöksentekijä haluaisin tutkimusta oman vastuualueeni asioista tästä näkökulmasta. Tällaisen tutkimuksen tekijä tosin joutuisi helposti muiden kollegoiden silmissä paarialuokkaan ja tutkimus aiheuttaisi tiedotusvälineissä yhteiskunnallista pahennusta.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli olisin vielä tutkija, veisi Rydman minultakin rahoituksen. V*ttu ikä niljakas alamittainen pelle. M52

Kuulu vain suureen enemmistöön. 90% tutkijoista jää vuosittain ilman apurahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.

Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.

Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.

Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.

Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.

Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.

Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.

Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.

Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.

Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.

Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.

Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.

Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.

Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.

Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".

Miksi? Jos katsot kuntouttavan työtoiminnan tuloksia, ne ovat todella surkeita. Datat löytyvät ja tekoäly tekee tuollaisen tutkimuksen muutamassa minuutissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin lastensuojelutoimia vanhempia kohtaan jotka eivät halua lapselleen hormonihoitoja. 150 000 e

 

Ja sitten homoparien adoptiooikeuden helpottaminen. 100 000 e

Rahoitusta myönnettiin monille tutkimuksille, joissa oli mukana lastensuojelua ja lapsiperheköyhyyttä ym. Sitten muutamalle samankaltaiselle tutkimukselle rahoitusta ei myönnetty tai sitä leikattiin. Näitä lastensuojeluun ja lapsiperheisiin liittyviä tutkimuksia oli siis alunperin useita ja nyt osalle myönnettiin rahoitusta ja osalle ei, mikä on varmasti aivan kohtuullista, kun säästää pitää. 

Suomessa on satoja somaliyhdistyksiä. Leikataanko niiden tuista mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista, jotka käsittelivät useita sosiaalihuollon ja yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä.

 

Rahoitukset evättiin seuraavilta keskeiseltä hankkeelta, joiden tutkimusaiheet olivat:

 

Tampereen yliopiston hankkeessa (ViVi) oli tarkoitus tutkia, miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia, ymmärrystä sekä osallisuutta lastensuojelun kiireellisissä sijoituksissa.

 

Ikääntyneiden sairaudet sosiaalityössä 

 

Työttömyys ja palvelujärjestelmät 

 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa oli tarkoitus arvioida sosiaalihuollon vaikuttavuutta, muotoja ja kokeilevaa kehittämistä uusilla hyvinvointialueilla.

 

Rydman perusteli omakätistä karsintapäätöstään sillä, etteivät kyseiset tutkimussuunnitelmat vakuuttaneet häntä hankkeiden tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Järkevä päätös. Suurimmaksi osaksi mainitut tutkimukset voi teettää tekoälyllä hetkessä, koska kaikki data on jo olemassa. Ainoastaan tuo JY kokeileva kehittäminen voisi tuottaa jotain uutta, mutta historiaa tuntien ne ovat olleet täyttä roskaa eivätkö ole tuottaneet mitään järkevää, joka parantaisi prosesseja.

Vinkki käyttää tekoalyä oli hyvä. Kokeilin ja hämmästyin. Onko tutkimuksen teko tosiaan näin helppoa nykyaikana. Itsellä on kokemusta tutkimuksesta hyvin vähän ja vain 90-luvulta.

 

Ongelma ei liene tutkimuksen tekemisessä tai sen määrässä vaan niiden tulosten hyväksikäytössä. Näkökulma näissä tosin tuntuu aina olevan jokin resurssipuute tai muu pullonkaula, jonka korjaaminen vaatisi rahaa ja aika usein aika paljon rahaa. Tutkimusta siitä, miten resurssien pienentyessä toimintaa tulisi muuttaa, jotta selvittäisiin mahdollisimman pienillä vaurioilla, ei juuri näe. Jos olisin päätöksentekijä haluaisin tutkimusta oman vastuualueeni asioista tästä näkökulmasta. Tällaisen tutkimuksen tekijä tosin joutuisi helposti muiden kollegoiden silmissä paarialuokkaan ja tutkimus aiheuttaisi tiedotusvälineissä yhteiskunnallista pahennusta.

Tosi hyvin kommentoitu. Yritysmaailmassa ei tällaisia tutkimuksia edes tehdä, jos tiedetään, että resurssit eivät riitä muutoksen toteuttamiseen. Joskus aiemmin oli paljon erilaisia hankkeita, joiden tarkoitus oli lähinnä toteuttaa paljon tiimipalavereita ja muuta hömppää, mutta sitten kun ESR ei enää rahoittanutkaan pelkkiä gumbaijaa-kokouksia, nekin loppuivat. On siis todella viisasta arvioida tutkimushankkeita etukäteen sen mukaisesti tulisiko tutkimus muuttamaan mitään. Toki voi perustella sitä, että lisää tietoutta jostain asiasta, mutta käytännössä sitä tietoutta on jo ennestään todella paljon. Mitä sitten tekoälyyn tulee, niin tekoälyn corpuksessa on miljoonittain tutkimuksia, joista se voi tehdä synteesejä ja erittäin tarkasti. Mikäli haluaa kokeilla, niin esimerkiksi ilmainen Qwen Studio https://chat.qwen.ai/ ... ja alhaalta plus-merkistä valitsee Deep Research. Sitten vain rajaa mitä haluaa tutkia ja pyytää samalla arvioimaan kunkin käytetyn tietolähteen reliabiliteettia/validiteettiä. Kestää jonkin aikaa ilmaisella versiolla, mutta tulos voi hämmästyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista, jotka käsittelivät useita sosiaalihuollon ja yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä.

 

Rahoitukset evättiin seuraavilta keskeiseltä hankkeelta, joiden tutkimusaiheet olivat:

 

Tampereen yliopiston hankkeessa (ViVi) oli tarkoitus tutkia, miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia, ymmärrystä sekä osallisuutta lastensuojelun kiireellisissä sijoituksissa.

 

Ikääntyneiden sairaudet sosiaalityössä 

 

Työttömyys ja palvelujärjestelmät 

 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa oli tarkoitus arvioida sosiaalihuollon vaikuttavuutta, muotoja ja kokeilevaa kehittämistä uusilla hyvinvointialueilla.

 

Rydman perusteli omakätistä karsintapäätöstään sillä, etteivät kyseiset tutkimussuunnitelmat vakuuttaneet häntä hankkeiden tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Voisiko mitenkään olla niin, että tutkimussuunnitelmat olivat heikkoja?

Terveisin tutkija, FT.

Voisiko olla niin, että Rydmanilla ei ole kompetenssia arvioida sitä? Ei ole poliitikon tehtävä muutenkaan, ja tiedät sen hyvin. Terveisin ex tutkija YTT M52

Rydman nyt sattuu olemaan sen ministeriön päällikkö, missä kaikki sosiaalialaan kohdistuvat lakiehdotukset ja suuri osa sosiaalialan tutkimuksista tehdään, joten uskoisin hänellä olevan asioista melko hyvä käsitys. Vielä, kun otetaan huomioon, että hänen oppimiskykynsä ja kykynsä perehtyä asioihin huomattavan lyhyessä ajassa, on erinomainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista, jotka käsittelivät useita sosiaalihuollon ja yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä.

 

Rahoitukset evättiin seuraavilta keskeiseltä hankkeelta, joiden tutkimusaiheet olivat:

 

Tampereen yliopiston hankkeessa (ViVi) oli tarkoitus tutkia, miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia, ymmärrystä sekä osallisuutta lastensuojelun kiireellisissä sijoituksissa.

 

Ikääntyneiden sairaudet sosiaalityössä 

 

Työttömyys ja palvelujärjestelmät 

 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa oli tarkoitus arvioida sosiaalihuollon vaikuttavuutta, muotoja ja kokeilevaa kehittämistä uusilla hyvinvointialueilla.

 

Rydman perusteli omakätistä karsintapäätöstään sillä, etteivät kyseiset tutkimussuunnitelmat vakuuttaneet häntä hankkeiden tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Voisiko mitenkään olla niin, että tutkimussuunnitelmat olivat heikkoja?

Terveisin tutkija, FT.

Voisiko mitenkään olla niin, että tutkimussuunnitelmat olivat heikkoja?

Terveisin tutkija, FT. 😂

 

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista. 

'Asiantuntijaraati' on epäilemättä hyväksynyt satojen somaliyhdistysten tutkimushankkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin hylkäämissä sosiaalityön yliopistotasoisissa tutkimushankkeissa oli kyse asiantuntijaraadin jo hyväksymistä hankkeista, jotka käsittelivät useita sosiaalihuollon ja yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä.

 

Rahoitukset evättiin seuraavilta keskeiseltä hankkeelta, joiden tutkimusaiheet olivat:

 

Tampereen yliopiston hankkeessa (ViVi) oli tarkoitus tutkia, miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia, ymmärrystä sekä osallisuutta lastensuojelun kiireellisissä sijoituksissa.

 

Ikääntyneiden sairaudet sosiaalityössä 

 

Työttömyys ja palvelujärjestelmät 

 

Jyväskylän yliopiston hankkeessa oli tarkoitus arvioida sosiaalihuollon vaikuttavuutta, muotoja ja kokeilevaa kehittämistä uusilla hyvinvointialueilla.

 

Rydman perusteli omakätistä karsintapäätöstään sillä, etteivät kyseiset tutkimussuunnitelmat vakuuttaneet häntä hankkeiden tarpeellisuudesta tai perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Voisiko mitenkään olla niin, että tutkimussuunnitelmat olivat heikkoja?

Terveisin tutkija, FT.

Voisiko olla niin, että Rydmanilla ei ole kompetenssia arvioida sitä? Ei ole poliitikon tehtävä muutenkaan, ja tiedät sen hyvin. Terveisin ex tutkija YTT M52

Jos olet ollut tutkijana, niin tiedät sen, että revidointipyyntöjä alkaa tulla aika aikaisessa vaiheessa uraa.

Vierailija kirjoitti:

Varpaankynnen kasvua olisi ihmetelty tutkimuksessa 2v ja veronmaksajien varoja olisi käytetty 2miljoonaa euroa.

Olisi järkevämpää tutkia kynnettömän kasvuhäiriöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sinänsä mitä noissa sosiaalialan tutkimuksissa tutkitaan, kun mikään niistä ei näytä huomaavan miten huonosti pelkillä sosiaalipalveluilla saa korjattua ongelmia jotka johtuu jostain muusta yhteiskunnan ongelmasta, esim. siitä ettei maassa ole töitä. 

Siellä on paljon näennäistutkimusta tyyliin tutkimushypoteesimme on että köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien välillä on korrelaatio. Kappas kehveliä, juuri näin tutkimuksemme perusteella on.

Näin just ja koska kansa on todella tyhmää, he kuvittelee korrelaation tarkoittavan kausaliteettiä. Tämä näkyy mediassa siten, että jätetään sana VOI pois. Eli korrelaatio ei ikinä kerro kausaliteettia ja siksi tutkimuksen tulos on tyyliin "asia x on yhteydessä asiaan y" tai "asia x voi aiheuttaa y:n". Meillä uutisoidaan "asia x aiheuttaa y:n". Tyypillistä etenkin lääketieteellisessä uutisoinnissa, mutta myös sosiaalihöpöhöpötieteissä.

 

- Eri

Näinhän se on. Jäätelön syönnin lisääntyminen lisää hukkumiskuolemia.

VOI lisätä. Korrelaatiossa se menisi siten, että hukkumieskuolemat voivat lisätä jäätelönsyöntiä tai jäätelönsyönti voi lisätä hukkumiskuolemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.

Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.

Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.

Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.

Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.

Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.

Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.

Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.

Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.

Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.

Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.

Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.

Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.

Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.

Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".

Voisi olla tosi kiva kokeellinen aktivointitutkimus, jos täyden toimeentuloen saamisen edellytykseksi laitettaisiin gps-seurannalla varustetun aktiivirannekkeen käyttö, ja sen säännöllinen purku Kelan tietokantaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sinänsä mitä noissa sosiaalialan tutkimuksissa tutkitaan, kun mikään niistä ei näytä huomaavan miten huonosti pelkillä sosiaalipalveluilla saa korjattua ongelmia jotka johtuu jostain muusta yhteiskunnan ongelmasta, esim. siitä ettei maassa ole töitä. 

Siellä on paljon näennäistutkimusta tyyliin tutkimushypoteesimme on että köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien välillä on korrelaatio. Kappas kehveliä, juuri näin tutkimuksemme perusteella on.

Näin just ja koska kansa on todella tyhmää, he kuvittelee korrelaation tarkoittavan kausaliteettiä. Tämä näkyy mediassa siten, että jätetään sana VOI pois. Eli korrelaatio ei ikinä kerro kausaliteettia ja siksi tutkimuksen tulos on tyyliin "asia x on yhteydessä asiaan y" tai "asia x voi aiheuttaa y:n". Meillä uutisoidaan "asia x aiheuttaa y:n". Tyypillistä etenkin lääketieteellisessä uutisoinnissa, mutta myös sosiaalihöpöhöpötieteissä.

 

- Eri

Näinhän se on. Jäätelön syönnin lisääntyminen lisää hukkumiskuolemia.

VOI lisätä. Korrelaatiossa se menisi siten, että hukkumieskuolemat voivat lisätä jäätelönsyöntiä tai jäätelönsyönti voi lisätä hukkumiskuolemia.

Äkkisyvällä rannalla lukee somaliaksi että mene uimaan niin tuet nousevat. Kasvaako Kelan maksamien tukien määrä vai laskevatko ne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sinänsä mitä noissa sosiaalialan tutkimuksissa tutkitaan, kun mikään niistä ei näytä huomaavan miten huonosti pelkillä sosiaalipalveluilla saa korjattua ongelmia jotka johtuu jostain muusta yhteiskunnan ongelmasta, esim. siitä ettei maassa ole töitä. 

Siellä on paljon näennäistutkimusta tyyliin tutkimushypoteesimme on että köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien välillä on korrelaatio. Kappas kehveliä, juuri näin tutkimuksemme perusteella on.

Näin just ja koska kansa on todella tyhmää, he kuvittelee korrelaation tarkoittavan kausaliteettiä. Tämä näkyy mediassa siten, että jätetään sana VOI pois. Eli korrelaatio ei ikinä kerro kausaliteettia ja siksi tutkimuksen tulos on tyyliin "asia x on yhteydessä asiaan y" tai "asia x voi aiheuttaa y:n". Meillä uutisoidaan "asia x aiheuttaa y:n". Tyypillistä etenkin lääketieteellisessä uutisoinnissa, mutta myös sosiaalihöpöhöpötieteissä.

 

- Eri

Näinhän se on. Jäätelön syönnin lisääntyminen lisää hukkumiskuolemia.

VOI lisätä. Korrelaatiossa se menisi siten, että hukkumieskuolemat voivat lisätä jäätelönsyöntiä tai jäätelönsyönti voi lisätä hukkumiskuolemia.

Kyllä, mutta kausaliteetti puuttuu. Useimmat nykylääketieteen tutkimukset ovat tätä lajia. Löydetään korrelaatio, mutta kausaliteetti puuttu, ja sitten löydöksiä julistetaan mediassa suurena totuutena, vaikka ongelman juurisyytä ei ole edes etsitty, ja se on todennäköisesti ihan jossain muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.

Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.

Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.

Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.

Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.

Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.

Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.

Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.

Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.

Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.

Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.

Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.

Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.

Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.

Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.

Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".

Voisi olla tosi kiva kokeellinen aktivointitutkimus, jos täyden toimeentuloen saamisen edellytykseksi laitettaisiin gps-seurannalla varustetun aktiivirannekkeen käyttö, ja sen säännöllinen purku Kelan tietokantaan.

Sama lenkki joka päivä. Kela-alko-baari-asunto.

Ryden kompetenssi lausua tutkimuksista mitään?