Lue keskustelun säännöt.
Mitä niissä Rydmanin hylkäämissä tutkimuksissa olisi tutkittu?
04.07.2026 |
Onko jollain jotain tietoa, että mitä näissä hankkeissa olisi konkreettisesti tutkittu, kun Rydman hylkäisi niitä?
"Sukupuolen moninaisuutta 1600-luvun Kiinassa" vai minkä tyyppisiä tutkimuksia sieltä olisi tullut, kun Ville joutui toteamaan, että näillä ei ole yhteiskunnallisesti mitään hyötyä ja joutui törkeästi rajoittamaan tieteen vapautta.
Kommentit (149)
Meille ollaan kerrottu vain että suomi tuhoutuu koska tutkijat eivät päässetkään tutkimaan. Mutta rahoitusta suut tuttina odottaneiden hankkeiden tarkoitusta ei koskaan avattu samojen kertojien toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö löpö taas.
Lopettakaa paskan puhuminen. Lopettakaa valehtelu. Lopettakaa sabotointi, Lopettakaa lavastus Lopettakaa rikokset. . Lopettakaa gang stalking.
Mistä lähtien tuollaiset edellämainitut asiat ovat olleet sama kun oikea aito huoli ihmisten hyvinvoinnista, auttamista tai puuttumista ihan hyvällä vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.
Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".
Miksi? Jos katsot kuntouttavan työtoiminnan tuloksia, ne ovat todella surkeita. Datat löytyvät ja tekoäly tekee tuollaisen tutkimuksen muutamassa minuutissa.
Niin? Eikö sen vuoksi juuri ole syytä kehittää toimivampaa tilalle ja tutkia, mitkä tukimuodot toimisivat paremmin?
Millä tavoin esim. paha teot on auttavia tekoja?
Poliitikkojen korruptiota ja pedofilsyyllistyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persujen tiedonhaku- ja käsittelykyky on kyllä uskomattoman surkea:
Ja: noiden tutkimussuunnitelmien lukeminen yhdessä ehtoossa, kuten Rydman väitti tehneensä, on mahdotonta. Aikoinaan Paavo Väyrynen väitti lukeneensa Dostojevskin koko tuotannon kesälomalla. Sekin oli mahdotonta, koska tuotanto on niin laaja. Kuten Väyryselle naurettiin tuolloin, nauretaan nyt Rydmanille.
Dostojevskin bibliografia:
Romaanit
Köyhää väkeä (Bednyje ljudi, 1846)
Kaksoisolento (Dvojnik, 1846)
Vieras rouva ja mies vuoteen alla. (Tšužaja žena, 1848) Suomentanut Juho Ahava. Hämeenlinna: Karisto, 1908, 2. painos nimellä Vieras rouva, 1966. Helmisarja 29
Netotška Nezvanova (Netotška Nezvanova, 1849, suom. Eila Salminen, kokoelmassa Valkeat yöt (Karisto, 1981), ja Veikko Koivumäki (Minerva, 2008)
Vanhan ruhtinaan rakkaus (Djadjuškin son, 1859, suom. Juhani Konkka, 1939)
Narri kartanon valtiaana (Selo Stepantšikovo, 1859)
Sorrettuja ja solvattuja (Unižennye i oskorblennye, 1861, suom. myös nimellä Alistetut ja loukatut)
Muistelmia kuolleesta talosta (Zapiski iz mertvogo doma, 1862)
Kirjoituksia kellarista (Zapiski iz podpolja, 1864, suom. myös nimellä Kellariloukko)
Rikos ja rangaistus (Prestuplenije i nakazanije, 1866)
Pelurit (Igrok, 1867, ens. suom. Pelaaja: erään nuoren miehen päiväkirjasta, 1907)
Idiootti (Idiot, 1869)
Ikuinen aviomies (Vetšnyi muž, 1870)
Riivaajat (Besy, 1872, suom. Ida Pekari 1928 ja Lea Pyykkö 1982)
Keskenkasvuinen (Podrostok, 1875)
Karamazovin veljekset (Bratja Karamazovy, 1880)
Novellit
" " (ei suomennettu, sananmukainen käännös "Romaani yhdeksänä kirjeenä") (1847)
”Herra Prohartsin” (Gospodin Prohartsin, 1847)
”Emäntä” (1847)
”Polzunkov” (1848)
”Heikko sydän” (1848)
”Rehellinen varas” (1848)
” ” (ei suomennettu, sananmukainen käännös "Joulukuusi ja häät") (1848)
”Vieras rouva” (Tšužaja žena, 1848)
”Valkeat yöt” eli ”Valkoisia öitä” (Belyje notši, 1848, suom. "Valoisia öitä", 1896)
”Pieni sankari” (Malenkij geroj, 1849)
”Krokotiili” (Krokodil, 1864)
”Ikuinen aviomies” (Vetšnyi muž, 1870)
”Bobok” (Bobok, 1873)
”Pietarilaiskuvia” (Malenkie kartinki, 1874)
”Lempeä neito” (Krotkaja, 1876)
”Talonpoika Marei” (Mužik Marej, 1876)
”Poika Kristuksen joulujuhlassa” (Maltšik u Hrista na jolke, 1876)
”Naurettavan ihmisen uni” (Son smešnogo tšeloveka, 1877)
Muut teokset
Kirjailijan päiväkirja (Dnevnik pisatelâ, 1873–1881)
Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista (Zimnie zametki o letnih vpetšatlenijah, 1863). Suom. Tiina Kartano. Tampere: niin & näin, 2009.
Kulta-aika taskussa – Kirjoituksia Venäjän maasta ja hengestä. Suom. Tiina Kartano. Käännöstarkistus Arja Pikkupeura. Tampere: niin & näin, 2015.
Kirjeet
Missä tutkimuksessa seurataan ja maalitetaan kohdetta?
Tarkoitus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis attention must ne paid?
Noin siis mihin ja mitä se hyödyttää ja miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.
Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".
Miksi? Jos katsot kuntouttavan työtoiminnan tuloksia, ne ovat todella surkeita. Datat löytyvät ja tekoäly tekee tuollaisen tutkimuksen muutamassa minuutissa.
Niin? Eikö sen vuoksi juuri ole syytä kehittää toimivampaa tilalle ja tutkia, mitkä tukimuodot toimisivat paremmin?
Kyllä, mutta sen tekee tekoäly lähes ilmaiseksi ja todella nopeasti. Siihen ei tarvita kuin ihminen joka osaa promptata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi olisi käsitellyt tunneskaalaa, kun asiakas tarttuu sosiaalitoimiston eli Suomessa työvoimatoimiston ovenkahvaan. Sukupuolijakauman korrelaatio onnistuneeseen asiakassuhteeseen.
Suomi nousuun. Me tienataan tällä, uusi Nokia meni sivu suun.
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sinänsä mitä noissa sosiaalialan tutkimuksissa tutkitaan, kun mikään niistä ei näytä huomaavan miten huonosti pelkillä sosiaalipalveluilla saa korjattua ongelmia jotka johtuu jostain muusta yhteiskunnan ongelmasta, esim. siitä ettei maassa ole töitä.
Mikä onkaan pätevyytesi arvioida tutkimuksia?
No voiko luottaa tiedeyhteisön objektiivisuuteen? Sehän niitä rahoja haluaa.
Ilmasto "tiede" ainakin osoittaa että kun heilutat miljardeja nenän edessä niin tieteilijän moraalit karkaa muualle ja rahaa kinutaan aina vaan hysteerisemmin tuhoa julistavilla "raporteilla".
Samaan aikaan ilmasto ei parane koska poliitikot tekee ihan vastaavia epäolennaisuuksiin takertuvia pseudoratkaisuja tai vaatii tuloksia joita ei ylipäänsä voi saavuttaa (jos niihin pyrkimisessä edes on järkeä) koska ratkaisukeinoja ei ole edes keksitty vielä. Mutta hinnasta viis, kansa maksaa.
Juuri hetki sitten USA joutui perumaan itsenäisyyspäivän 250-vuotisparaatin pääkaupungissa Washingtonissa. Syynä maata kurittavat poikkeukselliset ennätyshelteet jotka koko ajan tuntuvat lisääntyvän. Samaan aikaan Euroopassa on lämmön vuoksi kuolleiden määrä taas esillä niinilään ennätyshelteiden vuoksi
Ehkäpä ilmaston lämpenemisen syitä sittenkin kannattaisi tutkia vaikka tulokset olisivatkin jonkun teollisuudenalan kannalta ikäviä.
Kannattaakin tutkia asioita joilla on merkitystä. Sinänsä lämpenemisen syyt on tiedossa, mutta miten niitä voi vähentää, on relevantti tutkimusaihe. Ja sitä tutkitaankin paljon. Verorahojen laittaminen tutkimukseen on sijoitus joiden pitää tuottaa muutakin kuin tutkijoiden hyvävelikerholle töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi tutkittu hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia lapsiperheisiin ja työttömiin. Sehän ei persuille käy.
Älä valehtele.
Tuollaisia voi tutkia, mutta aikuisten oikeesti voiko kohteeksi ottaa jotkut ilman heidän suostumusta tai tietämystä?
Luulisin että laki ei salli sitä ja pitää tutkia jotenkin muuten?
Vai miltäs kuulostaa: Osallistu tutkimukseen missä sulle jää 100€ asumiskulujen jälkeen. Kesto määrittelemätön .
Tai kuulut otantaan, jossa tutkitaan noin.Mites niinku se eläminen tutkimisen aikana?
Ai se onkin se tarkoitus, että miten selviää vaikeuksista tai mahdottomuuksista?No sitä suuremmalla syyllä, pitäö olla vapaaehtoista?
Sitäpaitsi jos tutkitasn muutoksia sosiaalitukiin, eikö ensisijaisesti pitäisi tutkia sellaisia maltillisia muutoksia missä ehkä olisi jotain järkeä ja voitaisin ehkä jopa toteuttaa käytännössä niitä ideoita??Jos joku ehdottaa tutkimusta ,Leikataan TT-tuki pysyvästi yli 50% haluisitko, että tuollainen tutkija on oikeasti virassaan tai pitäisitkö häntä pätevänä tai edes järkevänä ?
Noinhan tutkimuksia usein tehdään. Joku ryhmä saa jotain, toinen ryhmä ei. Samoin lääketieteessä. Siellä tehdään kaksoissokkotutkimuksia, ja THL:n perustelee, ettei mitään asiaa, kuten maskit korona-aikana, voi ottaa käyttöön, ellei siitä ole tehty kaksoissokkotutkimusta.
Kaksoissokkotutkimuksessa toinen ryhmä saa parantavaa lääkettä vaivaansa, ja toinen ryhmä saa lumelääkettä eli jonkinlaisen jauhopillerin, jossa ei ole mitään vaikuttavaa ainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.
Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".
Voisi olla tosi kiva kokeellinen aktivointitutkimus, jos täyden toimeentuloen saamisen edellytykseksi laitettaisiin gps-seurannalla varustetun aktiivirannekkeen käyttö, ja sen säännöllinen purku Kelan tietokantaan.
Miksei, mutta mitä hyötyä tuosta olisi Kelalle tai käyttäjälle? Aina pitäö miettiä hyöty vs. haitta tai kulut..
Kelalle, hyvinvointialueille, ja kunnille asiasta olisi seuraavia rahallisia, ym. hyötyjä:
Asumistuet voidaan evätä, kun näkyy, että asumistuen saaja asuu todellisuudessa jossakin muualla kuin ilmoittamassaan osoitteessa.
Yleistuki työttömiltä voidaan evätä, kun nähdään, että työtön viettää virastoajan jossain muualla kuin kirjastossa tai kotona laatimassa työhakemuksia.
Jos askelia ei tule tarpeeksi vapaa-aikana, työtön voidaan siirtää pois työttömyystuen piiristä sosiaalihuollon ja kuntouttavaan työtoimintaan piiriin eli 9 euron töihin.
Jos työtön viettää liian suuren osan ajastaan jossakin määrätyssä paikassa, niin työvoimaviranomainen voi päättää, että työtön työllistyy omassa työssään, eikä tarvitse enää yleistukea.
Jos työtön käy liian usein ravintoloissa, niin hänen lapsensa voidaan ottaa huostaan huonon elämän takia, jne.
Keskeisimmät tutkimushankkeet keskittyivät srilankalaisten api noiden sukupuoli-identiteettien tunnistamiseen ja korjaamiseen.
Ryydman lopettaa vasemmiston tihutyöt.
Myös Suomen Akatemia toimii tiedevastaisesti, sillä ilman rahoitusta jää tyypillisesti 85-90 % hakemuksista. Millä oikeudella asiantuntijoiden tekemät hakemukset on menty hylkäämään! Tiedettä on estetty traagisella tavalla, josta tulee mieleen uuniluukkujen kolina!
Tuolla edellähän ne oli listattu. Ei ollut.