Mitä niissä Rydmanin hylkäämissä tutkimuksissa olisi tutkittu?
Onko jollain jotain tietoa, että mitä näissä hankkeissa olisi konkreettisesti tutkittu, kun Rydman hylkäisi niitä?
"Sukupuolen moninaisuutta 1600-luvun Kiinassa" vai minkä tyyppisiä tutkimuksia sieltä olisi tullut, kun Ville joutui toteamaan, että näillä ei ole yhteiskunnallisesti mitään hyötyä ja joutui törkeästi rajoittamaan tieteen vapautta.
Kommentit (135)
Meille ollaan kerrottu vain että suomi tuhoutuu koska tutkijat eivät päässetkään tutkimaan. Mutta rahoitusta suut tuttina odottaneiden hankkeiden tarkoitusta ei koskaan avattu samojen kertojien toimesta.
Höpö löpö taas.
Lopettakaa paskan puhuminen. Lopettakaa valehtelu. Lopettakaa sabotointi, Lopettakaa lavastus Lopettakaa rikokset. . Lopettakaa gang stalking.
Mistä lähtien tuollaiset edellämainitut asiat ovat olleet sama kun oikea aito huoli ihmisten hyvinvoinnista, auttamista tai puuttumista ihan hyvällä vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.
Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".
Miksi? Jos katsot kuntouttavan työtoiminnan tuloksia, ne ovat todella surkeita. Datat löytyvät ja tekoäly tekee tuollaisen tutkimuksen muutamassa minuutissa.
Niin? Eikö sen vuoksi juuri ole syytä kehittää toimivampaa tilalle ja tutkia, mitkä tukimuodot toimisivat paremmin?
Millä tavoin esim. paha teot on auttavia tekoja?
Poliitikkojen korruptiota ja pedofilsyyllistyneitä.
Persujen tiedonhaku- ja käsittelykyky on kyllä uskomattoman surkea:
Ja: noiden tutkimussuunnitelmien lukeminen yhdessä ehtoossa, kuten Rydman väitti tehneensä, on mahdotonta. Aikoinaan Paavo Väyrynen väitti lukeneensa Dostojevskin koko tuotannon kesälomalla. Sekin oli mahdotonta, koska tuotanto on niin laaja. Kuten Väyryselle naurettiin tuolloin, nauretaan nyt Rydmanille.
Dostojevskin bibliografia:
Romaanit
Köyhää väkeä (Bednyje ljudi, 1846)
Kaksoisolento (Dvojnik, 1846)
Vieras rouva ja mies vuoteen alla. (Tšužaja žena, 1848) Suomentanut Juho Ahava. Hämeenlinna: Karisto, 1908, 2. painos nimellä Vieras rouva, 1966. Helmisarja 29
Netotška Nezvanova (Netotška Nezvanova, 1849, suom. Eila Salminen, kokoelmassa Valkeat yöt (Karisto, 1981), ja Veikko Koivumäki (Minerva, 2008)
Vanhan ruhtinaan rakkaus (Djadjuškin son, 1859, suom. Juhani Konkka, 1939)
Narri kartanon valtiaana (Selo Stepantšikovo, 1859)
Sorrettuja ja solvattuja (Unižennye i oskorblennye, 1861, suom. myös nimellä Alistetut ja loukatut)
Muistelmia kuolleesta talosta (Zapiski iz mertvogo doma, 1862)
Kirjoituksia kellarista (Zapiski iz podpolja, 1864, suom. myös nimellä Kellariloukko)
Rikos ja rangaistus (Prestuplenije i nakazanije, 1866)
Pelurit (Igrok, 1867, ens. suom. Pelaaja: erään nuoren miehen päiväkirjasta, 1907)
Idiootti (Idiot, 1869)
Ikuinen aviomies (Vetšnyi muž, 1870)
Riivaajat (Besy, 1872, suom. Ida Pekari 1928 ja Lea Pyykkö 1982)
Keskenkasvuinen (Podrostok, 1875)
Karamazovin veljekset (Bratja Karamazovy, 1880)
Novellit
" " (ei suomennettu, sananmukainen käännös "Romaani yhdeksänä kirjeenä") (1847)
”Herra Prohartsin” (Gospodin Prohartsin, 1847)
”Emäntä” (1847)
”Polzunkov” (1848)
”Heikko sydän” (1848)
”Rehellinen varas” (1848)
” ” (ei suomennettu, sananmukainen käännös "Joulukuusi ja häät") (1848)
”Vieras rouva” (Tšužaja žena, 1848)
”Valkeat yöt” eli ”Valkoisia öitä” (Belyje notši, 1848, suom. "Valoisia öitä", 1896)
”Pieni sankari” (Malenkij geroj, 1849)
”Krokotiili” (Krokodil, 1864)
”Ikuinen aviomies” (Vetšnyi muž, 1870)
”Bobok” (Bobok, 1873)
”Pietarilaiskuvia” (Malenkie kartinki, 1874)
”Lempeä neito” (Krotkaja, 1876)
”Talonpoika Marei” (Mužik Marej, 1876)
”Poika Kristuksen joulujuhlassa” (Maltšik u Hrista na jolke, 1876)
”Naurettavan ihmisen uni” (Son smešnogo tšeloveka, 1877)
Muut teokset
Kirjailijan päiväkirja (Dnevnik pisatelâ, 1873–1881)
Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista (Zimnie zametki o letnih vpetšatlenijah, 1863). Suom. Tiina Kartano. Tampere: niin & näin, 2009.
Kulta-aika taskussa – Kirjoituksia Venäjän maasta ja hengestä. Suom. Tiina Kartano. Käännöstarkistus Arja Pikkupeura. Tampere: niin & näin, 2015.
Kirjeet
Missä tutkimuksessa seurataan ja maalitetaan kohdetta?
Tarkoitus?
Siis attention must ne paid?
Noin siis mihin ja mitä se hyödyttää ja miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaapa hyvät! Tässä ylen listaus tutkimuksista. https://yle.fi/a/74-20233466 Boldatut suunnitelmat on hylätty.
Tiedonsaannin, osallisuuden ja oikeuksiin pääsyn edistäminen sosiaalihuollossa: Kiireellinen sijoitus visuaalisen viestinnän koekenttänä – miten visuaaliset viestintävälineet voivat parantaa lasten, nuorten ja vanhempien tiedonsaantia ymmärrystä ja osallisuutta kiireellisissä sijoituksissa.
Tampereen yliopisto.Gerontologinen sosiaalityö, terveys ja sairaus – ikääntyneiden asiakkaiden sairauksien huomioiminen gerontologisessa sosiaalityössä.
Helsingin yliopisto.Yhteisösosiaalityön lähtökohdat ja paikka sosiaalityössä.
Turun yliopisto.Työttömyys palvelujärjestelmän rajapinnoilla: sosiaalityö työelämäosallisuuden välittäjänä.
Lapin yliopisto.Vaativat rajat ylittävät lastensuojelutilanteet - tutkimuksesta toimintamalleihin.
Itä-Suomen yliopisto.Suunnitelmallinen aikuissosiaalityö kannattelevan työotteen näkökulmasta.
Helsingin yliopisto.Sijoitettujen lasten tilanteen seurannan ja arvioinnin mittarit ja menetelmät – vertailtavuutta ja vaikuttavuutta lastensuojelun sijaishuoltoon.
Helsingin yliopisto.Sosiaalihuolto vaikuttajana – Rakenteellinen sosiaalityö hyvinvointialueilla: muodot, mahdollisuudet ja kokeileva kehittäminen.
Jyväskylän yliopisto.Digikuilujen kohtaaminen aikuissosiaalityössä: neuvonantoa ja rajatyötä.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Toimivan monialaisen tuen rakenteet kouluakäymättömyyteen puuttumisessa.
Itä-Suomen yliopisto.Rikoserityinen lastensuojelu nuorten osallisuuden tukijana ja rikoskäyttäytymisen katkaisijana.
Laurea-ammattikorkeakoulu.Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt.
Tampereen korkeakoulusäätiö.Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen.
Jyväskylän yliopisto.Palautetietoinen työskentelyote lastensuojelun avohuollossa: vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimus.
Itä-Suomen yliopisto.Priorisoinnin periaatteet, kriteerit ja eettinen jännite sosiaalihuollossa.
Jyväskylän yliopisto.Tekoälyn käytön merkitys ja seuraukset sosiaalialan asiakastyössä, case lastensuojelun jälkihuolto.
Tampereen yliopisto.Turvallisuuden rakentuminen ja lapsiperheiden palvelusiirtymät turvakodissa ja sosiaalityössä.
Itä-Suomen yliopisto.Tutkimusperustainen kehittäminen ja työkulttuuri – käytäntökytkökset sosiaalityön VTR-tutkimushankkeissa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue.Luulisi, että olisi nykyhallituksenkin intresseissä vaikka tuo "vaikeasti työllistyvien toimintakyvyn tukeminen".
Miksi? Jos katsot kuntouttavan työtoiminnan tuloksia, ne ovat todella surkeita. Datat löytyvät ja tekoäly tekee tuollaisen tutkimuksen muutamassa minuutissa.
Niin? Eikö sen vuoksi juuri ole syytä kehittää toimivampaa tilalle ja tutkia, mitkä tukimuodot toimisivat paremmin?
Kyllä, mutta sen tekee tekoäly lähes ilmaiseksi ja todella nopeasti. Siihen ei tarvita kuin ihminen joka osaa promptata.
Vierailija kirjoitti:
Yksi olisi käsitellyt tunneskaalaa, kun asiakas tarttuu sosiaalitoimiston eli Suomessa työvoimatoimiston ovenkahvaan. Sukupuolijakauman korrelaatio onnistuneeseen asiakassuhteeseen.
Suomi nousuun. Me tienataan tällä, uusi Nokia meni sivu suun.
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sinänsä mitä noissa sosiaalialan tutkimuksissa tutkitaan, kun mikään niistä ei näytä huomaavan miten huonosti pelkillä sosiaalipalveluilla saa korjattua ongelmia jotka johtuu jostain muusta yhteiskunnan ongelmasta, esim. siitä ettei maassa ole töitä.
Mikä onkaan pätevyytesi arvioida tutkimuksia?
No voiko luottaa tiedeyhteisön objektiivisuuteen? Sehän niitä rahoja haluaa.
Ilmasto "tiede" ainakin osoittaa että kun heilutat miljardeja nenän edessä niin tieteilijän moraalit karkaa muualle ja rahaa kinutaan aina vaan hysteerisemmin tuhoa julistavilla "raporteilla".
Samaan aikaan ilmasto ei parane koska poliitikot tekee ihan vastaavia epäolennaisuuksiin takertuvia pseudoratkaisuja tai vaatii tuloksia joita ei ylipäänsä voi saavuttaa (jos niihin pyrkimisessä edes on järkeä) koska ratkaisukeinoja ei ole edes keksitty vielä. Mutta hinnasta viis, kansa maksaa.
Juuri hetki sitten USA joutui perumaan itsenäisyyspäivän 250-vuotisparaatin pääkaupungissa Washingtonissa. Syynä maata kurittavat poikkeukselliset ennätyshelteet jotka koko ajan tuntuvat lisääntyvän. Samaan aikaan Euroopassa on lämmön vuoksi kuolleiden määrä taas esillä niinilään ennätyshelteiden vuoksi
Ehkäpä ilmaston lämpenemisen syitä sittenkin kannattaisi tutkia vaikka tulokset olisivatkin jonkun teollisuudenalan kannalta ikäviä.
Kannattaakin tutkia asioita joilla on merkitystä. Sinänsä lämpenemisen syyt on tiedossa, mutta miten niitä voi vähentää, on relevantti tutkimusaihe. Ja sitä tutkitaankin paljon. Verorahojen laittaminen tutkimukseen on sijoitus joiden pitää tuottaa muutakin kuin tutkijoiden hyvävelikerholle töitä.
Tuolla edellähän ne oli listattu. Ei ollut.