Lue keskustelun säännöt.
Anopin ja miniän välissä, voi taivaan tähden!
01.07.2026 |
Käydään paljon keskustelua siitä, miten miehet hoitaa parisuhdetta, kommunikoi, käyttäytyy jne.
Kun tässä yrittää vaimon (miniän) ja äidin (anopin) välissä elää, kiertää itsensä tuhannelle mutkalle, esittää samaan aikaan diplomaattia, tulkkia, erotuomaria ja ennustajaa, niin päällimmäiseksi jää kummittelemaan kysymys: Kuinka paljon naisilla on meille miehille lopultakaan ihmissuhteiden hoitamisessa opetettavaa?
Kommentit (145)
Vellihousu valittaa, osa 19857656.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Katkaise se napanuora.
Kannattaa myös purra poikki se talutusnuora, jossa vaimo yrittää sinua pitää.
Ei kenenkään pitäisi joutua valitsemaan äidin ja vaimon välillä, hyvänen aika!
Miniän ei kuulu haukkua miehen äitiä ja keksiä ja kaivella hänestä vikoja olemattomalla tuntemisella. Jos osuu kohdalle tuollainen nainen, ei hän ole sopivaa seuraa. Pilkka voi kääntyä jossain vaiheessa poikaa kohtaan. Miniän täytyy myös oppia hyväksymään erilaisuutta.
Anopin ei kuulu sekaantua poikansa asioihin eikä määräillä. Normaalit ihmiset oppivat tulemaan keskenään toimeen ja hahmottamaan rajat. Normaalit ihmiset kunnioittavat toisiaan puolin ja toisin eivätkä mene minätiedän kaikesta kaiken asenteella. Tämä koskee niin miniää kuin anoppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Naisviha-trollaukseltahan tämä taas alkaa näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Katkaise se napanuora.
Pidän outoina ällaista ajattelutapaa, mitä Suomessa toistetaan kuin mantraa.
T. ulkosuomalainen
Vierailija kirjoitti:
Sinun tehtävä on laittaa äidillesi rajat ja tehdä selväksi, että olet vaimosi puolella ja äidilläsi ei ole mitään sanan valtaa teidän asioihinne tai päätöksiiin. Jos se olisi äidillesi ongelma, niin tuskin sillä olisi väliä jos välit menisikin?
Pitää toimia myös toisinpäin, aina ei ole myöskään anoppi käytettävissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mene oman suvun asioiden yksityiskohtiin, niitä joku pyysi tarkentamaan. Ongelma on niin yleisluontoinen ja tunnettu, että pärjätään varmaan ilman detaljejakin.
Mutta oli kyllä kannattava avaus, koska nyt sain naisten - sekä miniöiden että anoppien -suusta kuulla olevani paitsi typerä ja saamaton reppana, josta kannattaisi ottaa ero, myös syypää koko tilanteeseen. Siis tilanteeseen joka on puhtaasti naisten välinen ja jonka selvittämiseen heillä itsellään olisi parhaat edellytykset! Kiitos siitä.
Enpä taida sitten enää istua kylmässä vedessä valittamassa vaan otan zen-asenteen. Tapelkoon pukarit rauhassa ja pilatkoon oman elämänsä ja mielenrauhansa.
Ap
Sää et nyt ymmärrä ollenkaan. Kertomasi antaa täysin sen kuvan, että olet mammanpoika, jolla on jäänyt napanuora katkaisematta.
Kun ihmiset menevät naimisiin, niin perusoletus on se, että ne puolisot on aina toistensa puolella. Valitettavasti on kuitenkin anoppeja/appiukkoja, joilla on liian tiivis suhde lapseensa, ja lapsensa kautta he sekaantuvat lapsensa perheen elämään tavalla, jonka lapsen puoliso kokee epämiellyttäväksi ja rajoja rikkovaksi tavalla tai toisella. Jos sekaantuvien vanhempien lapsi ei itse käy keskustelua asiasta omien vanhempiensa kanssa, niin sitten sen puolison on pakko - ja siitähän se helvetti sitten repeää....
Jos taas itse kukin hoitaa ne suhteet - ja varsinkin ne mahdolliset hankalat kohdat - omiin vanhempiinsa, niin useimmiten elo on aika leppoisaa. Se on sen lapsen tehtävä vetää perheen rajat vanhempiensa suuntaan. Jos sen joutuu miniä tai vävy tekemään, niin siitä ei seuraa mitään hyvää.
Herätys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et uskalla toimia kuten itsenäinen aikuinen ihminen, koska pelkäät että äiti suuttuu? Oikeesti.
Ihme, että sulla on vielä vaimo.
En pelkää, että äitini suuttuu. En edes ole hänen kanssaan tekemisissä kuin marginaalisesti. Mitään napanuoraa ei siis ole katkaistavana niin kuin täällä moni olettaa.
Mutta joka kerta kun hän ja vaimoni kommunikoivat keskenään, tuloksena on loputon määrä riitaa, kränää ja väärinymmärryksiä. Näistä molemmat sitten kertovat närkästynernä ja kiukuissaan - minulle. En voi kieltää heitä olemassa yhteyksissä, enkä liioin sulkea korviani heidän valitukseltaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Anopin ja miniän roolit on hyvin erilaisia. Anoppi suojelee miestä ja on ainoa joka haluaa miehelle hyvää ja miniän tavoite on käyttää miestä maksimaalisesti hyväkseen omiin tarkoituksiin.
Emotionaalista insestiä tässä meneillään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mene oman suvun asioiden yksityiskohtiin, niitä joku pyysi tarkentamaan. Ongelma on niin yleisluontoinen ja tunnettu, että pärjätään varmaan ilman detaljejakin.
Mutta oli kyllä kannattava avaus, koska nyt sain naisten - sekä miniöiden että anoppien -suusta kuulla olevani paitsi typerä ja saamaton reppana, josta kannattaisi ottaa ero, myös syypää koko tilanteeseen. Siis tilanteeseen joka on puhtaasti naisten välinen ja jonka selvittämiseen heillä itsellään olisi parhaat edellytykset! Kiitos siitä.
Enpä taida sitten enää istua kylmässä vedessä valittamassa vaan otan zen-asenteen. Tapelkoon pukarit rauhassa ja pilatkoon oman elämänsä ja mielenrauhansa.
Ap
Mitä olen juttua kuullut nykynainen ei kuulemma tarvitse prinssiä pelastamaan itseään pulasta vaan nykynainen hoitaa itse itsensä ulos ilkeän äitipuolen(tässä tapauksessa anopin) ikeen alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Katkaise se napanuora.
Pidän outoina ällaista ajattelutapaa, mitä Suomessa toistetaan kuin mantraa.
T. ulkosuomalainen
Juu niin minäkin suomalaisena. Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että suku voi olla myös tuki ja turva ja voimavara. Monet on vaan, että minä itte ja sitten ne ihmettelee kun uupuvat eivätkä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Niinpä. Ehkä aloittaja menee juhliin äitinsä kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Vierailija kirjoitti:
Vellihousu valittaa, osa 19857656.
Sitten kun ”vellihousu” panee tappelevat naiset ruotuun, hän muuttuukin monsteripsykopaatiksi, osa 19857656, joka on vaarallisempi kuin sama määrä karhuja ja kuuluu lopuksi ikää eristyksiin. Naiset eivät tunnu täysin ymmärtävän, ettei se miehe roolikaan ihan ruusuilla tanssimista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et uskalla toimia kuten itsenäinen aikuinen ihminen, koska pelkäät että äiti suuttuu? Oikeesti.
Ihme, että sulla on vielä vaimo.
En pelkää, että äitini suuttuu. En edes ole hänen kanssaan tekemisissä kuin marginaalisesti. Mitään napanuoraa ei siis ole katkaistavana niin kuin täällä moni olettaa.
Mutta joka kerta kun hän ja vaimoni kommunikoivat keskenään, tuloksena on loputon määrä riitaa, kränää ja väärinymmärryksiä. Näistä molemmat sitten kertovat närkästynernä ja kiukuissaan - minulle. En voi kieltää heitä olemassa yhteyksissä, enkä liioin sulkea korviani heidän valitukseltaan.
Ap
Mitä jos sinä hoitaisit yhteydenpidon äitiisi vaimosi puolesta. Vain oletko niitä miehiä jotka eivät laita tikkua ristiin perheen eteen vaan vaimo hoitaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Joko äidistä tai vaimossa on jotain vikaa jos heidän välillään pitää valita. Molemmilla on paikka elämässä, mutta tietenkin täysin erilainen paikka.
Ei ole. Kyllä se miehen paikka on vaimonsa rinnalla sen jälkeen kun on naimisiin mennyt.
Vaikka vaimo olisi täysin kohtuuton?
Jos puoliso on täysin kohtuuton niin asia keskustellaan kahdestaan hänen kanssaan ja mietitään yhdessä miten tilanteessa toimitaan. Eli siis sovitaan yhteisestä linjasta. Ääritapauksessa sitten erotaan, sillä kohtuuttomuus ja joustamattomuus yhdessä asiassa usein tarkoittaa samaa muissakin asioissa.
M60+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Miten ne on yhteisiä? Miniö jörjestää oman perheensä juhlat. Anoppi oman perheensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et uskalla toimia kuten itsenäinen aikuinen ihminen, koska pelkäät että äiti suuttuu? Oikeesti.
Ihme, että sulla on vielä vaimo.
En pelkää, että äitini suuttuu. En edes ole hänen kanssaan tekemisissä kuin marginaalisesti. Mitään napanuoraa ei siis ole katkaistavana niin kuin täällä moni olettaa.
Mutta joka kerta kun hän ja vaimoni kommunikoivat keskenään, tuloksena on loputon määrä riitaa, kränää ja väärinymmärryksiä. Näistä molemmat sitten kertovat närkästynernä ja kiukuissaan - minulle. En voi kieltää heitä olemassa yhteyksissä, enkä liioin sulkea korviani heidän valitukseltaan.
Ap
Kun mua kiusattiin koulussa kerroin siitä kotona niin mulle sanottiin, mitä sä mulle siitä kerrot, hoitakaa välinne keskenänne. Naisten olisi jo syytä oppia, että aikuisuus on vastuuta, eikä joululahjalista toiveita kuinka muut kohtelee.
Et uskalla toimia kuten itsenäinen aikuinen ihminen, koska pelkäät että äiti suuttuu? Oikeesti.
Ihme, että sulla on vielä vaimo.