Lue keskustelun säännöt.
Anopin ja miniän välissä, voi taivaan tähden!
01.07.2026 |
Käydään paljon keskustelua siitä, miten miehet hoitaa parisuhdetta, kommunikoi, käyttäytyy jne.
Kun tässä yrittää vaimon (miniän) ja äidin (anopin) välissä elää, kiertää itsensä tuhannelle mutkalle, esittää samaan aikaan diplomaattia, tulkkia, erotuomaria ja ennustajaa, niin päällimmäiseksi jää kummittelemaan kysymys: Kuinka paljon naisilla on meille miehille lopultakaan ihmissuhteiden hoitamisessa opetettavaa?
Kommentit (145)
Sovussa pysymiseen tarvitaan kaksi. Toinen osapuoli ei pysty tekemään sitä yksin, jos toinen ei halua. Ap, äidilläsi ei ole nyt mitään kunnon pyrkimystä sovintoon vaimosi kanssa, koska hän tietää, että sinä olet aina hänen puolellaan. Ja vaimosi on puolestaan huomannut, että sinä olet aina äitisi puolella. Siksi vaimollasi ei ole tässä suhteessa mitään luottoa sinuun eikä hän kuuntele sinun mielipidettäsi silloinkaan, kun hän mahdollisesti on oikeasti kohtuuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Naisviha-trollaukseltahan tämä taas alkaa näyttää.
Tai voisikohan naisten välinen riita olla ihan vain niiden naisten syy? Ilman uhriutumista ja väärin taittavia laseja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Vierailija kirjoitti:
Sovussa pysymiseen tarvitaan kaksi. Toinen osapuoli ei pysty tekemään sitä yksin, jos toinen ei halua. Ap, äidilläsi ei ole nyt mitään kunnon pyrkimystä sovintoon vaimosi kanssa, koska hän tietää, että sinä olet aina hänen puolellaan. Ja vaimosi on puolestaan huomannut, että sinä olet aina äitisi puolella. Siksi vaimollasi ei ole tässä suhteessa mitään luottoa sinuun eikä hän kuuntele sinun mielipidettäsi silloinkaan, kun hän mahdollisesti on oikeasti kohtuuton.
Niin tai vaimo ei halua sovitella. Voi se olla niinkin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Näin naisena olen kyllä täysin samaa mieltä!
Minulla ei ole vielä kokemusta anoppina olemisesta, mutta miniä kokemusta on kolmesta anopista / anoppikokelaasta. Jokaisen kanssa olen tullut hyvin toimeen. Olennaisin asia on ollut se, että olen aina ymmärtänyt sen, että vaikka he ovat kohdelleet minua kuten omaa tytärtä (eli käskyttäneet minua), niin minä en ole koskaan voinut kohdella heitä kuten omaa äitiäni (eli riidellä heidän kanssaan).
Kaikki eivät ole samanlaisia kynnysmattoja, kuin sinä. Jos anoppi minua alkaisi käskyttämään, hän todellakin saisi kuulla kunniansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Käsitin, että riita tulee yhdessä olemisesta näissä juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Näin naisena olen kyllä täysin samaa mieltä!
Minulla ei ole vielä kokemusta anoppina olemisesta, mutta miniä kokemusta on kolmesta anopista / anoppikokelaasta. Jokaisen kanssa olen tullut hyvin toimeen. Olennaisin asia on ollut se, että olen aina ymmärtänyt sen, että vaikka he ovat kohdelleet minua kuten omaa tytärtä (eli käskyttäneet minua), niin minä en ole koskaan voinut kohdella heitä kuten omaa äitiäni (eli riidellä heidän kanssaan).
Kaikki eivät ole samanlaisia kynnysmattoja, kuin sinä. Jos anoppi minua alkaisi käskyttämään, hän todellakin saisi kuulla kunniansa.
Eli sulle ei sais sanoa, että teepäs Maija sinä toi salaatti kun Anni tekee kastikkeen? Jos nyt kuvitteellisesti olisitte yhdessä ruokaa laittamassa juhannuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Käsitin, että riita tulee yhdessä olemisesta näissä juhlissa.
Miksi ovat niissä molemmat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Näin naisena olen kyllä täysin samaa mieltä!
Minulla ei ole vielä kokemusta anoppina olemisesta, mutta miniä kokemusta on kolmesta anopista / anoppikokelaasta. Jokaisen kanssa olen tullut hyvin toimeen. Olennaisin asia on ollut se, että olen aina ymmärtänyt sen, että vaikka he ovat kohdelleet minua kuten omaa tytärtä (eli käskyttäneet minua), niin minä en ole koskaan voinut kohdella heitä kuten omaa äitiäni (eli riidellä heidän kanssaan).
Kaikki eivät ole samanlaisia kynnysmattoja, kuin sinä. Jos anoppi minua alkaisi käskyttämään, hän todellakin saisi kuulla kunniansa.
Eli sulle ei sais sanoa, että teepäs Maija sinä toi salaatti kun Anni tekee kastikkeen? Jos nyt kuvitteellisesti olisitte yhdessä ruokaa laittamassa juhannuksena.
Miksi hän suuttuu äidilleen tuollaisesta, mutta ei anopille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Käsitin, että riita tulee yhdessä olemisesta näissä juhlissa.
Miksi ovat niissä molemmat?
Ai miksikö isovanhemmat ovat lastenlastensa syntymäpäiväjuhlissa? Tai lapset perheineen vanhempiensa 50-vuotisjuhlissa. Tosiaan joo, onpa hyvä kysymys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä joku Bates Motel-sarjasta otettu trolli? Siinähän poika oli niin läheinen että halusi panna äitiään. Haluaako ap? Vai miksi muuten perverssi yritys olla suututtamatta äitiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Näin naisena olen kyllä täysin samaa mieltä!
Minulla ei ole vielä kokemusta anoppina olemisesta, mutta miniä kokemusta on kolmesta anopista / anoppikokelaasta. Jokaisen kanssa olen tullut hyvin toimeen. Olennaisin asia on ollut se, että olen aina ymmärtänyt sen, että vaikka he ovat kohdelleet minua kuten omaa tytärtä (eli käskyttäneet minua), niin minä en ole koskaan voinut kohdella heitä kuten omaa äitiäni (eli riidellä heidän kanssaan).
Kaikki eivät ole samanlaisia kynnysmattoja, kuin sinä. Jos anoppi minua alkaisi käskyttämään, hän todellakin saisi kuulla kunniansa.
Eli sulle ei sais sanoa, että teepäs Maija sinä toi salaatti kun Anni tekee kastikkeen? Jos nyt kuvitteellisesti olisitte yhdessä ruokaa laittamassa juhannuksena.
Ei saa, koska todennäköisesti minä olisin sen ruuan tehnyt, mutta anoppi on ängennyt väliin päälliköksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Katkaise se napanuora.
Kannattaa myös purra poikki se talutusnuora, jossa vaimo yrittää sinua pitää.
Ei kenenkään pitäisi joutua valitsemaan äidin ja vaimon välillä, hyvänen aika!
Miniän ei kuulu haukkua miehen äitiä ja keksiä ja kaivella hänestä vikoja olemattomalla tuntemisella. Jos osuu kohdalle tuollainen nainen, ei hän ole sopivaa seuraa. Pilkka voi kääntyä jossain vaiheessa poikaa kohtaan. Miniän täytyy myös oppia hyväksymään erilaisuutta.
Anopin ei kuulu sekaantua poikansa asioihin eikä määräillä. Normaalit ihmiset oppivat tulemaan keskenään toimeen ja hahmottamaan rajat. Normaalit ihmiset kunnioittavat toisiaan puolin ja toisin eivätkä mene minätiedän kaikesta kaiken asenteella. Tämä koskee niin miniää kuin anoppia.
Entä jos anoppi on passiivisaggressiivinen piikittelijä, jonka ulosanti miniää kohtaan on yleensä vain negatiivista kommentointia (myös ulkonäön), vähättelyä tai kyykyttelyä muiden sukulaisten edessä? Toki tämä sama tökerö käytös kohdistuu välillä myös poikaansa. Tällaisessa tilanteessa mies saa todellakin kuulla haukut äidistään, kunnes oppii puolustamaan sekä itseään että vaimoaan. Eli katkaisee siis sen napanuoransa ja laittaa äitinsä ruotuun. Terveeseen aikuisen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen kuuluu molemmin puolinen kunnioitus. Se pitää vanhemmankin oppia ansaitsemaan, ja se tapahtuu ainostaan sillä, että irrottautuu siitä vanhasta kasvattajan roolista ja näkee lapsensa tasavertaisena aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Käsitin, että riita tulee yhdessä olemisesta näissä juhlissa.
Miksi ovat niissä molemmat?
Ai miksikö isovanhemmat ovat lastenlastensa syntymäpäiväjuhlissa? Tai lapset perheineen vanhempiensa 50-vuotisjuhlissa. Tosiaan joo, onpa hyvä kysymys!
Niin. Meillä lasten synttärit on kaverisynttäreitä. Eikä niille aikuisten juhliin ole mitään osallistumispakkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et uskalla toimia kuten itsenäinen aikuinen ihminen, koska pelkäät että äiti suuttuu? Oikeesti.
Ihme, että sulla on vielä vaimo.
En pelkää, että äitini suuttuu. En edes ole hänen kanssaan tekemisissä kuin marginaalisesti. Mitään napanuoraa ei siis ole katkaistavana niin kuin täällä moni olettaa.
Mutta joka kerta kun hän ja vaimoni kommunikoivat keskenään, tuloksena on loputon määrä riitaa, kränää ja väärinymmärryksiä. Näistä molemmat sitten kertovat närkästynernä ja kiukuissaan - minulle. En voi kieltää heitä olemassa yhteyksissä, enkä liioin sulkea korviani heidän valitukseltaan.
ApItsehän sinä niin kirjoitit. "Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty."
Olet henkisesti ja ilmeisesti myös taloudellisesti kiinni ja riippuvainen äidistäsi.
Niin kirjoitin, ja jos satuit huomaamaan, se oli listassani yksi asia, jonka mainitsin viimeisenä.
Täällä on tavattoman helppoa väittää, ettei vaikka satkutonnin perintö kiinnosta, vaikka todellisuudessa 99,9% pitäisi siitä kynsin hampain kiinni.
Mutta ei, raha ei ole kohdallani ratkaiseva asia. Tulen hyvin toimeen omillani. Minä onneton haluaisin vain yksinkertaisesti säilyttää hyvän suhteen äitiini, siis puhevälit ja että voidaan tavata ym. Siksi tuntuu pahalta vain palstan ohjeiden mukaisesti dumpata oma vanhempansa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Käsitin, että riita tulee yhdessä olemisesta näissä juhlissa.
Miksi ovat niissä molemmat?
Ai miksikö isovanhemmat ovat lastenlastensa syntymäpäiväjuhlissa? Tai lapset perheineen vanhempiensa 50-vuotisjuhlissa. Tosiaan joo, onpa hyvä kysymys!
Niin. Meillä lasten synttärit on kaverisynttäreitä. Eikä niille aikuisten juhliin ole mitään osallistumispakkoa.
Meillä oli sukusynttärit ja kaverisynttärit erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteisiä juhlia?
Lasten syntymäpäiviä? Vanhempien 50-vuotisjuhlia?
Lasten syntymäpäivät järjestää tietenkin vanhemmat. Viisikymppiset taas järjestää jokainen itse.
Käsitin, että riita tulee yhdessä olemisesta näissä juhlissa.
Miksi ovat niissä molemmat?
Ai miksikö isovanhemmat ovat lastenlastensa syntymäpäiväjuhlissa? Tai lapset perheineen vanhempiensa 50-vuotisjuhlissa. Tosiaan joo, onpa hyvä kysymys!
Niin. Meillä lasten synttärit on kaverisynttäreitä. Eikä niille aikuisten juhliin ole mitään osallistumispakkoa.
Meillä oli sukusynttärit ja kaverisynttärit erikseen.
Mitään pakkoa ei siihen ole.
Itsehän sinä niin kirjoitit. "Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty."
Olet henkisesti ja ilmeisesti myös taloudellisesti kiinni ja riippuvainen äidistäsi.