Lue keskustelun säännöt.
Anopin ja miniän välissä, voi taivaan tähden!
01.07.2026 |
Käydään paljon keskustelua siitä, miten miehet hoitaa parisuhdetta, kommunikoi, käyttäytyy jne.
Kun tässä yrittää vaimon (miniän) ja äidin (anopin) välissä elää, kiertää itsensä tuhannelle mutkalle, esittää samaan aikaan diplomaattia, tulkkia, erotuomaria ja ennustajaa, niin päällimmäiseksi jää kummittelemaan kysymys: Kuinka paljon naisilla on meille miehille lopultakaan ihmissuhteiden hoitamisessa opetettavaa?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Ei sitä voi kategorisesti päättää. Useimmissa tapauksissa varmaan sitten oman vanhemman kanssa, mutta joutuuhan siinäkin tekemään järkyttäviä uhrauksia, vaikkapa sitten kun äiti on vanha ja hauras ja tarvitsee apua kaikessa.
Siihen avaus tähtäsikin, että olisi kaikilta osin win-win tai jopa win-win-win, kunhan anopit ja miniät koittaisivat edes jollakin tavalla elää sovussa ja sietää toisiaan. Pelinappulana on ihan järkyttävän raskasta olla.Ap
Kerrohan nyt konkreettisesti, millaisista asioista riidellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Perintöön sinulla on lakioikeus ainakin rintaperillisenä
Voihan sitä uhkailla perinnön menettämisellä, mutta aika vaikea on kokonaan estää ja harvempi kuitenkaan uhkailusta välittämättä sitä yrittää toteuttaa
Jos mies ei ole vaimonsa puolella, vaan äitinsä, niin ei olis pitäny mennä naimisiin ollenkaan. Vain nynnerö valitsisi äitinsä vaimon sijaan.
Voi hyvä luoja. Ilmielävä nahjus.
Älä hoidata lapsiasi anopilla, miniän ei tarvitse olla siellä sun suvun juhlissas, homma muu lomanviettotapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Hampaat irvessä oikein odotetaan perintöä? Minä en toisesta vanhemmastani välitä, en pidä yhteyttä eikä kiinnosta tuleeko perintöä vai ei. Eikä haittaa vaikka olisi miljoonia,voi antaa ne jollekkin muulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä otin eron tuollaisesta miehestä.
Hitto, miehen äiti oli takertuva sairas paska ja miehellä napanuora katkasematta joka ei voinut sanoa äidille ikinä sanaa EI.
14 vuotta minä kestin ja yritin sietää, mutta jossain tulee raja vastaan. Aivan helkkarin pitkän kirjan saisin kertomalla mitä kaikkea tuossa tuli koettua.
Erosta on jo yli 5 vuotta aikaa ja nyt teini-ikäiset lapset ovat vieraantuneet isästä sen vuoksi, että exanoppi lyö kiilaa jopa lastenlasten ja heidän isänsä välille. Oikeesti ihan käsittämätöntä!!
Anopin ja miniän roolit on hyvin erilaisia. Anoppi suojelee miestä ja on ainoa joka haluaa miehelle hyvää ja miniän tavoite on käyttää miestä maksimaalisesti hyväkseen omiin tarkoituksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteisiä juhlia? Toki juhlissa ollaan vieraana jne. Onko kyse siitä, että vaimosi haluaa järjestää itse vaikka ristäiset ja äitisi haluaa myös ottaa emännän roolin?
Vai onko yhteismökillä esim. yhteinen juhannus, joka on äiti järjestämä, ja vaimosi haluaa huseerata siellä?
Jos minä jossain pahimmassa sekavuustilassa tunkisin nokkani poikieni asioihin ja vieläpä alkaisin riitelemään heidän puolisoidensa kanssa, niin ei minun pojat menisi mutkalle, vaan tekisivät aivan varmasti minulle harvinaisen selväksi, että tämä ei muuten käy. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Mieheni ei ole tarvinnut vääntäytyä millekään solmulle tai vuorotellen pyllistää ja kumartaa minun ja anopin välillä.
Hän on ilman eri huomautusta pitänyt äitinsä "kurissa" ja ymmärtänyt hyvin, ettei voi edes asettaa minua asemaan jossa meidän pitää alkaa selvittelemään välejämme. Ei nyt varsinaisesti mikään painajaisanoppi ja ihan järki-ihminen useimmiten, mutta oli alussa vähän turhan intensiivinen ja yritti tupata tänne sisustamaan. Yhden kerran mies joutui ne välit selvittämään ovella kun ottivat tahtojen taistelun, että tuleeko mamma omalla ilmoituksellaan aamukasilta "sisustamaan" ja hengailemaan kanssani 😅 (no EI tule)
Sitten se on siitä rauhottunut ja tullaan hyvin juttuun ja käydään häntä auttelemassa -on ollut hyviä keskusteluja ja kivaakin 😄
Mutta aiettä olisi voinut muodostua erilaiset välit jos mies ei olisi hoitanut tonttiaan.
Minun äitini sitten onkin se ilkeä painajaismamma niin hän ei kuulu elämäämme. Tiedän että hän haukkuisi miestäni kun haukkuu omaansakin ja vähän kaikkia niin ei tarvi tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sinähän tilanteeseen olet syypää.
Vierailija kirjoitti:
Minä otin eron tuollaisesta miehestä.
Hitto, miehen äiti oli takertuva sairas paska ja miehellä napanuora katkasematta joka ei voinut sanoa äidille ikinä sanaa EI.
14 vuotta minä kestin ja yritin sietää, mutta jossain tulee raja vastaan. Aivan helkkarin pitkän kirjan saisin kertomalla mitä kaikkea tuossa tuli koettua.
Erosta on jo yli 5 vuotta aikaa ja nyt teini-ikäiset lapset ovat vieraantuneet isästä sen vuoksi, että exanoppi lyö kiilaa jopa lastenlasten ja heidän isänsä välille. Oikeesti ihan käsittämätöntä!!
Ja kumpaa sukupuolta tämä sairas paska olikaan? Ja hinnan maksoi siis hänen poikansa. Näinhän se menee…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys on sinun ja äitisi välisestä opitusta dynamiikasta. Vaikka sinulla olisi kuka tahansa vaimona, niin sama homma jatkuisi, koska kysymys on teistä kahdesta, sinusta ja äidistäsi ja teidän välisestä suhteesta. Äiti on tottunut olemaan kanssasi tietynlainen, sinä olet tottunut olemaan äitisi kanssa tietynlainen. Kun kuvioihin astuu puoliso, siinä vaiheessa dynamiikkakin yleensä muuttuu, mutta joillakin se opittu lapsuudenkodin aikainen dynamiikka jää ja sitten se puoliso on siinä suhteessa ikään kuin joku kolmas pyörä ja sinusta tulee muuntaja ja valtakunnansovittelija, puolustaja ja syyttäjä tai jotain muuta.
AI: "Avioituminen muuttaa usein hienovaraisesti mutta merkittävästi dynamiikkaa omiin vanhempiin. Parisuhteen virallistaminen siirtää virallisen ykkössijan ja vastuun omalle puolisolle."
Aloitusviestistäsi päätellen et ole heidän välissään, vaan seuraat sivusta heidän tappeluaan. Olet sekä vaimosi että äitisi tossun alla. Et uskalla sanoa heille, että lopettakaa.
Jos olisit oikeasti heidän välissä, et päästäisi vaimoasi ja äitiäsi riitelemään keskenään, vaan toimisit viestinvälittäjänä heidän välillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun siinä kuulu olla vaan vaimosi rinnalla.
Yritän ollakin. Mutta hiton vaikeaa yhtälöstä on äitiäänkään hävittää. On yhteisiä juhlia, lasten hoitoa ja kuljettelua, yhteiskäytössä oleva mökki jne. Ja kun oikein äitinsä suututtaa, voi perinnöllekin ilmaantua uusia kohteita. Joten todellakin helpommin sanottu kuin tehty.
Ap
Vain typerys istuu vapaaehtoisesti avannossa ja valittaa, että vesi on kylmää.
Vain typerys vertaa avantoa ja ihmissuhteita toisiinsa. Miksi on niin vaikea myöntää, että ikiaikaisiin anoppi-miniä -ristiriitoihin ovat syypäänä yksinomaan naiset? Koskaan en ole kuullut mainittavankaan appi-vävy -konflikteista.
Ap
Appiukko osaa pysytellä taustalla hajuttomana ja mauttomana. Anoppi tunkee nokkansa joka paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinähän tilanteeseen olet syypää.
Miten on ap:n vika jos miniä ja anoppi eivät tule toimeen keskenään?
Meni kyllä vähän ohi,onko kyseessä kumman äiti,kun kutsut anopiksi/äidiksi ja miksi kutsut vaimoasi miniäksi? Vai kenen miniän ja anopin välissä olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi pakko valita joko vaimo tai äiti, kumman valitsisit ja kumman hylkäisit? Toisen kanssa olisi pakko katkaista välit, jotta voisit olla tekemisissä toisen kanssa.
Joko äidistä tai vaimossa on jotain vikaa jos heidän välillään pitää valita. Molemmilla on paikka elämässä, mutta tietenkin täysin erilainen paikka.
Ei ole. Kyllä se miehen paikka on vaimonsa rinnalla sen jälkeen kun on naimisiin mennyt.
Vaikka vaimo olisi täysin kohtuuton?
Ei kai mikään noista ole pakko,juhlat,lasten hoidot ja mökki? Minä viisaana hoidan itselleni työvuoron jos on tietyt juhlat tulossa ja minä en sinne halua. Lasten hoidot,jos se aiheuttaa ongelmia onko se pakko? Eikä ole pakko pitää yhteismökkiä. Mut sitten jos ihminen kaipaa draamaa elämään,niin antaa mennä vaan.