Lue keskustelun säännöt.
IL: Sähköautot sopivat Suomen olosuhteisiin huonommin kuin mihinkään muuhun Euroopan maahan
29.06.2026 |
Miksi meidät pakotetaan sähköäautoon? Miksi synteettinen polttoainetta ei hyväksytty?
Talvikuukausien kovat pakkaset ja lumikelit tunnetusti ovat myrkkyä myös sähköautoille.
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/fff3f7bb-f1ce-4cb7-9c51-775e621dd…
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä. Ja nyt siis lisäämme raskasta liikennettä teilemme satakertaisesti siirtymällä raskaampiin sähkautoihin."
Miten pääsit satakertaisuuteen? Keskimäärin siis rekka painaa sen 30-50 kertaa enemmän kuin henkilöauto. Rekoilla myös ajetaan keskimäärin vuodessa 10 kertaa enemmän kilometrejä (150.000 km/v vs. 15.000 km/v).
Rekka siis aiheuttaa tällä laskelmalla ainakin 300 kertaa enemmän kulumista kuin henkilöauto.
Sinun laskelmasi edellyttäisi siis että henkilöautoja olisi 30.000 kertaa enemmän kuin rekka-autoja. Oikeasti niitä on noin 30 kertaa enemmän. Olet siis vain tuhatkertaisesti väärässä.
Näillä sun luvuilla liikenteessä tulisi vastaan yksi rekka kolmea henkilöautoa kohden. Ei tule. Kun siis katsotaan vuotuisten kilometrien summa per ajoneuvotyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Leveämpi rengas taas kuluttaa tietä leveämmältä alalta eli rasitus saattaa hyvinkin kasvaa suorassa suhteessa painoon"
Kyllä jos paine neliösenttiä kohden pysyy samana. Ei kuitenkaan ole automaatio että näin on. Leveämmässä renkassa paine voi olla myös pienempi jos se on suhteessa leveämpi kuin mitä auton paino kasvaa.
Lisäksi teiden kulumisessa ei ole niin ongelmallista että miten leveästi se kuluu vaan miten syvästi. Teissä riittää leveyttä paljon enemmän kuin päällysteellä paksuutta.
"Näillä sun luvuilla liikenteessä tulisi vastaan yksi rekka kolmea henkilöautoa kohden. Ei tule. Kun siis katsotaan vuotuisten kilometrien summa per ajoneuvotyyppi."
En väittänyt että rekkoja tulisi oikeasti niin paljon enemmän vastaan, kumosin vai esimerkinoamisesti alkuperäisen laskelman. Jonka mukaan siis rekkkoja pitäisi tulla vastaan yksi kappale 30.000 autoa kohden jotta väite satakertaisesta kulutuksesta voisi olla totta.
Todellisuus on siis jossain tuossa välissä.
Vierailija kirjoitti:
"Leveämpi rengas taas kuluttaa tietä leveämmältä alalta eli rasitus saattaa hyvinkin kasvaa suorassa suhteessa painoon"
Kyllä jos paine neliösenttiä kohden pysyy samana. Ei kuitenkaan ole automaatio että näin on. Leveämmässä renkassa paine voi olla myös pienempi jos se on suhteessa leveämpi kuin mitä auton paino kasvaa.
Lisäksi teiden kulumisessa ei ole niin ongelmallista että miten leveästi se kuluu vaan miten syvästi. Teissä riittää leveyttä paljon enemmän kuin päällysteellä paksuutta.
Niin siis paine laskee, mutta ala kasvaa kun rengas levenee. Nämä oletettavasti suunnilleen nollaavat toistensa vaikutuksen, jolloin jälleen ajoneuvon paino on ratkaisevin.
Syvyyttä löytyy lisää kun ajaa uran vieressä. Kuluneilla teillä alkaakin olemaan lisäuria. Pienhiukkasten kannalta ainakin kaikki kuluminen merkitsee. Voi sitä paitsi olla, ettei sillä renkaan muutaman sentin leveyserolla ole merkitystä kulumisen syvyyteen, koska kaikki autot eivät aja kuin raiteilla samaa linjaa.
Asun "maalla" eli 15 km taajamasta Pohjois-Karjalassa. Täällä on aika usein talvella niitä -30 asteen pakkasia, ja teidenkin auraus tapahtuu usein "viiveellä".
Pihassa on 2 nelivetoista sähköautoa, jotka latautuvat pörssisähköllä 3*25 A liittymästä. 11 kW kotilaturi riittää täyttämään kuman tahansa auton akun yön yli. Toista pidetään sitten ylläpitolatauksessa tavallisessa sukolaturissa. 11 kW laturi maksoi muuten 249 €.
Autojen kesäranget ovat n. 500 km, talvipakkasilla hieman vajaa 300 km. On riittänyt kaikkiin tarpeisiin.
Tämä on pitkien etäisyyksien Suomea, joten autoihin kertyy yhteensä n. 40 000 km/vuosi. Säästö polttoainekuluissa, veroissa ja huoltokuluissa on entisiin dieseleihin verrattuna melkoinen. Ja näillä työmatkoilla auton pitää olla uudehko, turvallinen ja luotettava. 20 v vanha dieselmersu ei ole vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin siis paine laskee, mutta ala kasvaa kun rengas levenee. Nämä oletettavasti suunnilleen nollaavat toistensa vaikutuksen, jolloin jälleen ajoneuvon paino on ratkaisevin."
Jos kasvanut paino ja leventynyt rengas nollaavat toistensa vaikutuksen niin silloinhan paino nimenomaan ei ratkaise vaan painon ja renkaan leveyden yhdistelmä. Se voi ainakin teoreettisesti olla mitä vain auton painosta riippumatta. Vaikkapa sadan kilon painoinen auto jossa oli sirkkelinterän levyiset renkaat voisi olla se kuluttavin. Toki tämä on äärimmäinen eikä oikeasti esiityvä esimerkki.
"Syvyyttä löytyy lisää kun ajaa uran vieressä. Kuluneilla teillä alkaakin olemaan lisäuria."
Käytännössä teitä uusitaan urasyvyyden mukaan, ei leveyden. Joten se miten syviksi urat tulevat on se ratkaisevin.
" Pienhiukkasten kannalta ainakin kaikki kuluminen merkitsee."
Tämä on totta. Ehdottomasti eniten pienhiukkasia tuottaa kuitenkin nastarengas ja muutenkin ajotapa on siinä aika merkittävässä osuudessa. Sähköautot tuottavat myös merkittävästi vähemmän jarrupölyä koska käyttävät regeneraatiota jarruttamiseen enemmän kuin itse jarruja.
Vierailija kirjoitti:
"Niin siis paine laskee, mutta ala kasvaa kun rengas levenee. Nämä oletettavasti suunnilleen nollaavat toistensa vaikutuksen, jolloin jälleen ajoneuvon paino on ratkaisevin."
Jos kasvanut paino ja leventynyt rengas nollaavat toistensa vaikutuksen niin silloinhan paino nimenomaan ei ratkaise vaan painon ja renkaan leveyden yhdistelmä. Se voi ainakin teoreettisesti olla mitä vain auton painosta riippumatta. Vaikkapa sadan kilon painoinen auto jossa oli sirkkelinterän levyiset renkaat voisi olla se kuluttavin. Toki tämä on äärimmäinen eikä oikeasti esiityvä esimerkki.
"Syvyyttä löytyy lisää kun ajaa uran vieressä. Kuluneilla teillä alkaakin olemaan lisäuria."
Käytännössä teitä uusitaan urasyvyyden mukaan, ei leveyden. Joten se miten syviksi urat tulevat on se ratkaisevin.
" Pienhiukkasten kannalta ainakin kaikki kuluminen merkitsee."
Tämä on totta. Ehdottomasti eniten pienhiukkasia tuottaa kuitenkin nastarengas ja muutenkin ajotapa on siinä aika merkittävässä osuudessa. Sähköautot tuottavat myös merkittävästi vähemmän jarrupölyä koska käyttävät regeneraatiota jarruttamiseen enemmän kuin itse jarruja.
"Jos kasvanut paino ja leventynyt rengas nollaavat toistensa vaikutuksen niin silloinhan paino nimenomaan ei ratkaise vaan painon ja renkaan leveyden yhdistelmä."
Ei vaan samanpainoisen ajoneuvon alla PAINE per neliösentti ja ala nollaavat toistensa vaikutuksen. Tämän lisäksi tulee sitten ajoneuvon paino kolmantena tekijänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei vaan samanpainoisen ajoneuvon alla PAINE per neliösentti ja ala nollaavat toistensa vaikutuksen. Tämän lisäksi tulee sitten ajoneuvon paino kolmantena tekijänä."
Se paine per neliösentti muodostuu juuri nimenomaan ajoneuvon painosta ja kosketuspinnan koosta.
Ei ole olemassa mitään auton painosta riippumatonta painetta jonka se aiheuttaisi alustaan.
Vierailija kirjoitti:
"Sähköauto ei sovi kun tulee työnpuolesta äkkilähtöjä. "
Hälytysajoneuvoako ajat vai missä on noin kiire?
Olen eri, mutta esim kiinteistöhuollon päivystyksessä voi olla kiire. Vesivahinkoja ja sellaista. Hyvä sanoa että tulen parin tunnin päästä kun auto lataa vaikka vesi lentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai Norjaankin soveltuu paremmin? Islantiin varmaan sen vuoksi, että se on niin pieni pläntti, joten ajomatkojen pituus ei ole sähköautolla ongelma, vaikka sää muuten olisikin.
No Islannissa voit pysäköidä aina geysirin päälle, niin akusto pysyy lämpimänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niin siis paine laskee, mutta ala kasvaa kun rengas levenee. Nämä oletettavasti suunnilleen nollaavat toistensa vaikutuksen, jolloin jälleen ajoneuvon paino on ratkaisevin."
Jos kasvanut paino ja leventynyt rengas nollaavat toistensa vaikutuksen niin silloinhan paino nimenomaan ei ratkaise vaan painon ja renkaan leveyden yhdistelmä. Se voi ainakin teoreettisesti olla mitä vain auton painosta riippumatta. Vaikkapa sadan kilon painoinen auto jossa oli sirkkelinterän levyiset renkaat voisi olla se kuluttavin. Toki tämä on äärimmäinen eikä oikeasti esiityvä esimerkki.
"Syvyyttä löytyy lisää kun ajaa uran vieressä. Kuluneilla teillä alkaakin olemaan lisäuria."
Käytännössä teitä uusitaan urasyvyyden mukaan, ei leveyden. Joten se miten syviksi urat tulevat on se ratkaisevin.
" Pienhiukkasten kannalta ainakin kaikki kuluminen merkitsee."
Tämä on totta. Ehdottomasti eniten pienhiukkasia tuottaa kuitenkin nastarengas ja muutenkin ajotapa on siinä aika merkittävässä osuudessa. Sähköautot tuottavat myös merkittävästi vähemmän jarrupölyä koska käyttävät regeneraatiota jarruttamiseen enemmän kuin itse jarruja.
"Jos kasvanut paino ja leventynyt rengas nollaavat toistensa vaikutuksen niin silloinhan paino nimenomaan ei ratkaise vaan painon ja renkaan leveyden yhdistelmä."
Ei vaan samanpainoisen ajoneuvon alla PAINE per neliösentti ja ala nollaavat toistensa vaikutuksen. Tämän lisäksi tulee sitten ajoneuvon paino kolmantena tekijänä.
Olet varmastikin vähintään fysiikan tohtori?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olen eri, mutta esim kiinteistöhuollon päivystyksessä voi olla kiire. Vesivahinkoja ja sellaista. Hyvä sanoa että tulen parin tunnin päästä kun auto lataa vaikka vesi lentää."
Paljonko oikein ajat päivässä että akku on ihan loppu niin että seuraavalle keikalle ei enää pääse?
Eikä missään välissä, ruokatunnilla tms. voi ladata jo valmiiksi lisää?
Eikä se lataus mitään paria tuntia kestä jos menet kunnon laturille.
Vierailija kirjoitti:
Ai Norjaankin soveltuu paremmin? Islantiin varmaan sen vuoksi, että se on niin pieni pläntti, joten ajomatkojen pituus ei ole sähköautolla ongelma, vaikka sää muuten olisikin.
Norjassa sähköautoja on koska ultrarikas Norjan valtio rahoittaa avokätisesti s-auton hankintaa. Rikkaalla norjalaisella on vähintään kaksi autoa pihassa: s-auto, jolla omatunto puhdistetaan (valheellisesta) ilmastopropakandasta ja toinen perinteinen polttis, jolla ajetaan pitemmät matkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun "maalla" eli 15 km taajamasta Pohjois-Karjalassa. Täällä on aika usein talvella niitä -30 asteen pakkasia, ja teidenkin auraus tapahtuu usein "viiveellä".
Pihassa on 2 nelivetoista sähköautoa, jotka latautuvat pörssisähköllä 3*25 A liittymästä. 11 kW kotilaturi riittää täyttämään kuman tahansa auton akun yön yli. Toista pidetään sitten ylläpitolatauksessa tavallisessa sukolaturissa. 11 kW laturi maksoi muuten 249 €.
Autojen kesäranget ovat n. 500 km, talvipakkasilla hieman vajaa 300 km. On riittänyt kaikkiin tarpeisiin.
Tämä on pitkien etäisyyksien Suomea, joten autoihin kertyy yhteensä n. 40 000 km/vuosi. Säästö polttoainekuluissa, veroissa ja huoltokuluissa on entisiin dieseleihin verrattuna melkoinen. Ja näillä työmatkoilla auton pitää olla uudehko, turvallinen ja luotettava. 20 v vanha dieselmersu ei ole vaihtoehto.
Älä valehtele!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi synteettinen polttoainetta ei hyväksytty?"
Miksi haluaisit välttämättä ajaa paljon nykyistäkin kalliimmalla polttoaineella?
Jäikö kansakoulukin kesken? Molemmilta?
Hyvä. Olet ehkä läpäissyt kansakoulun ja sillä briljanteeraat täällä.
Mutta avataanpa tätä synteettistä lisää. Synteettinen polttoaine ei vaadi mitään muutoksia nykyisessä toimivassa ja kestävässä autossasi.
Synteettisen polttoaineen kehitys torpetoitiin kiireellä ja hosumalla tässä EU:n nk. täyskieltopäätöksessä. Mm. Kiinalaiset lobbasivat, Euroopan sähköautoklusterin lisäksi (EU:ssa 50 000 rekisteröityä lobbaria, 14 500 yhteisöä, firmaa, säätiötä) . Julmia kovia tyyppejä, lakimiehiä ja bisnesmiehiä. Köyhää polttispenaa ei siellä edusta kukaan.
Mutta asiaan, synteettistä polttoainetta tehdään vedystä tai ns. sähköpensaa kaappaamalla hiilidioksiidi ilmasta. Tässä vety-synteettisen kehityksen askeleita:
Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on kehittämässä hiilineutraalia vedyn tuotantoa ilman sähköä. EU:n ja Suomen vetysuunnitelman suurin ongelma onkin suunnaton sähkön tarve.
Kaupan kassoilla ja muilla EU:n neideillä oli kiire pakottaa töpseliautot. Muita vaihtoehtoja ei annettu 9 vuoden päästä alkavalle sähköautopakolle. Joille enegia tehdään kiinalaisilla tuotteilla ja veroparatiisisaarien omistamissa tytäryhtiöissä. Malliin, jos tuulisi. Jos aurinko paistais lumen ja jään läpi kattopaneleihin.
Vierailija kirjoitti:
"Ei vaan samanpainoisen ajoneuvon alla PAINE per neliösentti ja ala nollaavat toistensa vaikutuksen. Tämän lisäksi tulee sitten ajoneuvon paino kolmantena tekijänä."
Se paine per neliösentti muodostuu juuri nimenomaan ajoneuvon painosta ja kosketuspinnan koosta.
Ei ole olemassa mitään auton painosta riippumatonta painetta jonka se aiheuttaisi alustaan.
En jaksa
"Norjassa sähköautoja on koska ultrarikas Norjan valtio rahoittaa avokätisesti s-auton hankintaa. "
Käytännössä jätti tietyn aikaa perimättä ALV:n niistä. Se oli se tuki. Nyttemmin edut ovat heikentyneet.
Mitään suoraa rahoitusta ei siis ollut.
"En jaksa"
Älä sitten mutta niin se fysiikka menee.
Auton tiehen kohdistama paine on auton painon ja renkaan maata vasten olevan kontaktipinnan suhde. Jos renkaan koko pysyy samana ja paino kasvaa, myös paine kasvaa. Jos renkaan koko kasvaa ja paino pysyy samana, paine laskee. Jos paino kasvaa ja renkaan koko kasvaa samassa suhteessa, paine pysyy ennallaan.
Ei se sen vaikeampaa ole.
Vierailija kirjoitti:
"Totta, sähköautot tuhoaa maantieverkostot nopeasti. 1,5 kertaa lisäpainoa rasittamaan tiestöä."
Eli 70 tonnin painoinen rekka tuhoaa teitä 35 henkilöauton edestä.
Eli 100 tonnin painoinen sähkörekka tuhoaa teitä 50 henkilöauton edestä.
Kun argumentit loppuvat ja itku alkaa, niin se on itkua