Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.

Silloin vanhemmat eivät lasta toisen hoiviin.

Näin on kyllä. Kukaan ei pysty olemaan tismalleen samanlainen kuin se äiti / isä, vaan väkisinkin tulee eroja kasvatuksessa, tai miten joku asia sanotaan tai sanoitetaan jne. Pöytätavoissakin voi olla eroja, vaikka missä voi olla eroja. 

Minä toimin tukiperheenä ja ei tulisi mitään, jos noin tarkkaan ohjeistettaisiin kuin aloituksessa. Aloituksen lapsen äitiä en käsitä. Miksi antaa lapsen hoitoon jos ei yhtään luota? Miten hän voi luottaa lapsen päiväkotiin tai kouluunkaan? Hän ottaa lapsenvahtiavun itsestään selvyytenä, kun ei edes välitä että loukkaa toista. Omalle murteelle ei mitään voi eikä kuulukaan voida. Vieläpä kun alakouluikäinen kyseessä, miksi ihmeessä soitellaan iltatoimista... ymmärtäisin hötkyilyn ihan sylivauvan kanssa, etenkin ensimmäisen kanssa. Mutta isompi lapsi ei kärsi hieman erilaisista tavoista toisessa paikassa. 

6 piltin mummona ollaan löydetty sellainen konsensus, että asialliset hommat hoidetaan viimeisen päälle - eli esimerkiksi allergiselle ei takuuvarmasti syötetä vaarallista ruokaa -mutta muuten ollaan vapaammin. Vanhempansa kanssa on peruspelisäännöt sovittu, eivätkä he ole niuhoja hekään, joten homma toimii.

Ja sijaisen ehkä murkkuoesään, mutta kaikki kullanmurut ovat tyttärieni jälkikasvua, eli miniäprobleemaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Aika erikoista jos murre on niin kamala asia, että sen takia pitää mummoakin näpäyttää. Totta kai joka puolella Suomea puhutaan omanlaista murretta ja missä aikaa viettää, siellä murre tarttuu. 

Mun lasten mummo puhuu murretta, on siitä vielä hyvin ylpeä. Meillä kotona lapset eivät moista kuule, edes mieheni ei puhu murretta. Kun lapset olivat pieniä, he eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet, mitä mummo sössöttää. Mummo tästä huusi lapsille, kun eivät puhetta ymmärrä. (Asutaan samalla paikkakunnalla)

Älkää huoliko, tuolla mummolla ei ole sitä ongelmaa, että meidän lapset olisivat hänen hoidettavanaan, edes minuuttia. Murre on pienin ongelmista hänen kanssaan. 

Teitä ihania miniöitä on Suomi pullollaan.  Hyvä kun on hyvänahkaisia miehiä.

Hyvä kun on oikea äiti joka huolehtii lapsistaan ja puolustaa kusipäistä mummoa vastaan.

Eihän mikään laki pakota olemaan missään tekemisissä kusipäisen mummon kanssa. On oma valinta jos vie lapsensa hullun ja kusipäisen mummon lähelle. 

Ei niin ja siihenhän nuokin päätyivät. Etkö osaa lukea?

Tuli mieleen  kun  kihlattuni tytär ja  mies  olivat  tyttärensä kanssa vierailulla.   Vierashuoneeni on yläkerrassa ja lapsi  nukutetiin sinne. Äiti tuli alakertaan  ja alkoi hyssytellä  meitä, ei oli saanut normaalilla  äänellä edes  puhua, saati nauraa.  Omakotitalo, eikä mikään pahviseinä. 

 Olin  ihmeissäni moisestä käytöksestä. Tykkään että minä päätän  puhunko  omassa  kodissani, enkä ole  edes  kovaääninen. Omat lapseni   eivät reagoineet mihinkään normaaliin  ääniin nukkuessaan 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Aika erikoista jos murre on niin kamala asia, että sen takia pitää mummoakin näpäyttää. Totta kai joka puolella Suomea puhutaan omanlaista murretta ja missä aikaa viettää, siellä murre tarttuu. 

Ei kaikki todellakaan puhu mitään murretta. Ja suurin osa niistä murretta puhuvista ihmisistä osaa säädellä sitä molotustaan niin että osaavat puhua myös normaalia suomea.

Tavallisista ihmisistä lähes kaikki puhuu murretta. Puhetyöläiset, joita on radoissa ja tv:ssä on erijuttu.  Nykyään kyllä näidenkin kuulee puhuvan murteilla esim radiokuuluttajissa on näitä jotka käyttää murrettakin puheessaan. 

Ei murteissa ole mitään pahaa.  Kaikkialla maailmassa ihmiset puhuu eri murteilla riippuen siitä mistä päin omaa maataan ovat.  Ei tämä ole mikään suomalainen ja hävettävä ilmiö. 

EI TODELLAKAAN PUHU. Ihan normaalissa työelämässä vähänkään pyörinyt ihminen osaa säädellä sitä, miten puhuu kellekin. Löytyy minultakin lohjanmurretausta, mutta en todellakaan molota sitä töissä tai esimerkiksi mieheni itäsuomalaisille sukulaisille.

Eli menet miehesi suvun luo jakkupuvussa puhuen teeskennellyllä äänellä kirjakieltä?

On normaalia kohteliaisuutta huomioida muut ihmiset. Ei he ymmärrä varmaankaan edes kolmasosaa Lohjan murteesta. En ymmärrä mikä arvo sillä olisi, että pänkkipäisesti sitä heille puhuisin? 

Kenenkään oman maakuntansa murre ei ole epäkohteliaisuutta. 

Kyllä on. Vuorovaikutustilanteessa pitää osata käyttäytyä ja ottaa se toinen osapuoli huomioon. Peruskohteliaisuutta.

No, sinä voit vuorovaikuttaa ihan siinä omassa seurassasi ja paremmissa piireissä. Mulle ei olisi tullut mieleenkään alkaa opettamaan mummon lapinmurretta hänestä pois silloin kun lapset olivat mummolassa. Arvostus vanhempia kohtaan on myös kohteliaisuutta, mutta teillä nykynuorilla on varmaan erilaiset arvot elämässä. Joka ainoassa maankolkassa on alueellisesti omat murteensa, myös suomessa, ja mun mielestä on vaan hyvä että ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän se just on ihanaa kun mummon luona ei mennä kellon mukaan, saa herkkuja mutta ei liikaa ja saa valvoa mummin kans.  

Mummon kuuluu olla turvallinen aikuinen, ei kohdella lasta leluna.

Mitä tarkoitat? Mummola on juurikin se paikka missä saa viettää aikaa ilman kireitä sääntöjä. Itse aikoinaan käytiin mm. Yöretkillä, herkuteltiin, pelattiin, luettiin, käytiin marjametsässä ja parasta oli kun istuttiin ja höpöteltiin niitä näitä. Kyllä lapsenkin täytyy välillä saada poiketa rutiineista.

Saa olla mummi omalla tavallaan, mutta jotain periaatteita olisi hyvä noudattaa. Anoppi syötti lapselleni jäätelöä ja muita sokerisia herkkuja paljon, vaikka itse olimme maltillisia noiden suhteen arjessa ja halusimme pitää siitä kiinni. Anoppi vähät välitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän se just on ihanaa kun mummon luona ei mennä kellon mukaan, saa herkkuja mutta ei liikaa ja saa valvoa mummin kans.  

Mummon kuuluu olla turvallinen aikuinen, ei kohdella lasta leluna.

Mitä tarkoitat? Mummola on juurikin se paikka missä saa viettää aikaa ilman kireitä sääntöjä. Itse aikoinaan käytiin mm. Yöretkillä, herkuteltiin, pelattiin, luettiin, käytiin marjametsässä ja parasta oli kun istuttiin ja höpöteltiin niitä näitä. Kyllä lapsenkin täytyy välillä saada poiketa rutiineista.

Sitä mitä kirjoitin. Ne rajat, rytmit ja säännöt luo lapselle turvallisuudentunteen. 

Mun vanhemmat ainakin noudattavat 3vee lapsenlapsen kanssa about samoja aikatauluja kuin me kotona ja esim. tarjoilevat hyvin samanlaista ruokaa kuin me. Iltapuuhat menee samassa järjestyksessä kuin meillä kotonakin. Ei heillä ole mitään ongelmaa elää 3-vuotiaalle sopivassa rytmissä. Toki rytmi on kylläkin hyvin samanlainen kuin heillä, kun ei eläkeläiset muutenkaan valvo kovin myöhään tai nuku puolille päivin. Säännötkin ovat samanlaiset ja tosi paljon tekevät samoja juttuja kuin mekin eli ulkoilevat, tekevät pihatöitä ja käyvät museoissa jne. Koskaan ei ole tullut mitään ihmettelyä miksi pitäisi tehdä näin ja näin. Tarvitsin itse pienenä tosi tarkat rutiinit niin mun vanhemmille on tuttua elää pienten lasten kanssa tarkkojen rutiinien mukaan. Oma lapseni kestää paremmin muutoksia kuin minä saman ikäisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.

Olen isoäitinä samaa mielä. Siksi en koskaan hoida lapsenlapsia, en ohjaa, neuvo tai kauhistele. Tapaamme kahvilassa tai leikkipuistossa, en katso lastenlasten perään, en kehu enkä moiti. Olen mahdollisimman neutraali, jotta en pilaisi lapsen tulevaisuutta. Jos lapseni yrittää jättää lapsensa vastuulleni, sanon, että pitää käydä vessassa ja viivyn siellä ainakin 20 minuuttia, silloin lapseni akuutti asia on jo mennyt ohi eikä tarvetta lastenlasten peräänkatsomiselle enää ole.

Ei jumalauta mikä seko.

Vierailija kirjoitti:

Saa olla mummi omalla tavallaan, mutta jotain periaatteita olisi hyvä noudattaa. Anoppi syötti lapselleni jäätelöä ja muita sokerisia herkkuja paljon, vaikka itse olimme maltillisia noiden suhteen arjessa ja halusimme pitää siitä kiinni. Anoppi vähät välitti.

Kannattaa noudattaa tärkeitä pelisääntöjä. Etenkin jos toiset isovanhemmat on täysin leväperäisiä. Tällöin vanhemmat luottaa ja lapsenlapsia näkee takuuvarmasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Aika erikoista jos murre on niin kamala asia, että sen takia pitää mummoakin näpäyttää. Totta kai joka puolella Suomea puhutaan omanlaista murretta ja missä aikaa viettää, siellä murre tarttuu. 

Ei kaikki todellakaan puhu mitään murretta. Ja suurin osa niistä murretta puhuvista ihmisistä osaa säädellä sitä molotustaan niin että osaavat puhua myös normaalia suomea.

Tavallisista ihmisistä lähes kaikki puhuu murretta. Puhetyöläiset, joita on radoissa ja tv:ssä on erijuttu.  Nykyään kyllä näidenkin kuulee puhuvan murteilla esim radiokuuluttajissa on näitä jotka käyttää murrettakin puheessaan. 

Ei murteissa ole mitään pahaa.  Kaikkialla maailmassa ihmiset puhuu eri murteilla riippuen siitä mistä päin omaa maataan ovat.  Ei tämä ole mikään suomalainen ja hävettävä ilmiö. 

EI TODELLAKAAN PUHU. Ihan normaalissa työelämässä vähänkään pyörinyt ihminen osaa säädellä sitä, miten puhuu kellekin. Löytyy minultakin lohjanmurretausta, mutta en todellakaan molota sitä töissä tai esimerkiksi mieheni itäsuomalaisille sukulaisille.

Eli menet miehesi suvun luo jakkupuvussa puhuen teeskennellyllä äänellä kirjakieltä?

On normaalia kohteliaisuutta huomioida muut ihmiset. Ei he ymmärrä varmaankaan edes kolmasosaa Lohjan murteesta. En ymmärrä mikä arvo sillä olisi, että pänkkipäisesti sitä heille puhuisin? 

Kenenkään oman maakuntansa murre ei ole epäkohteliaisuutta. 

Kyllä on. Vuorovaikutustilanteessa pitää osata käyttäytyä ja ottaa se toinen osapuoli huomioon. Peruskohteliaisuutta.

Sinä et sitä näköjään osaa. 

Sanotaanko näin, että olen nyt paljon rennompi kun lapset ovat isoja teinejä. Kun olivat pieniä, meillä oli myös nipotusta! Olivat hyvin harvoin mummin hoidossa, ehkä viikon kesälomalla ja joskus mummi kävi talven aikana pari päivää kylässä. Siitä syntyi sellainen haaste, että mummilla ei ollut homma hallussa kaikilta osin. Mitä sanotte iltapalasta, että ensin tehdään lettuja mansikkahillolla ja kermavaahdolla, sen jälkeen annetaan jäätelöt ja sitten saa syödä vielä karkkia. Täysin turhaa sokerin työntämistä lapsille. Eräs viikko jäi myös mieleen, oltiin mieheni kanssa töissä ja olisiko lapset olleet 5- ja 8 v. Yhtenäkään päivänä eivät olleet ulkoilleet, ei kertaakaan. Mummi kuljetti autolla jopa kilometrin päähän ruokakaupoaan. Ymmärrän kyllä, että hän voi luulla, ettei lapset jaksa kävellä, mutta sitten voisi kysyä vanhemmilta, miten yleensä on onnistunut kilometri yhteen suuntaan ja sama takaisin. Siellä lähellä on leikkipuistoja, koulun piha yms. paikkoja, joissa voi myös viettää aikaa, mutta ei kertaakaan olleet käyneet. Mummilassa on mummilan tyyli. En minä enää ole jaksanut nipottaa, mutta silloin tuli sanottua, kun lapset oli nuorempia. 

Meillä on myös minun appi vaimoineen, missä joskus lapset olivat muutaman tunnin hoidossa, esimerkiksi jos käytiin joululahjaostoksilla miehen kanssa tai kahdestaan leffassa. Siellä ei ole ollut mitään ongelmia, mutta ajat ovat olleet tunteja, ei yön yli.

Eipä kosketa velanaista mummin osa. 

Totean:

Murteet ovat suuri rikkaus.

Antakaa ihmeessä mummienne puhua

omalla tavallaan lapsosille, kun harvoin

mummolakäynnille suostuvat. Nykyään 

kyläily on nuorille vierasta ysäriin verrattuna. Näin ovat ajat muuttuneet.

Kyläpaikassakaan ei luurista hevin

luovuta kasvotusten keskusteluun,

kun peli tai chatti on screenillä auki.

Se nimenomaan on kyläilyn pointti.

Minä näen ja kuulen sinut. Puhu minulle.

Katso minua.

x

Mummoni puhui karjalan murretta. Ei ne hyöt ja työt minuun koskaan tarttunut. Sehän oli vaan rikkautta kun puhui vähän eritavalla eli lapsena se oli jotenkin kiehtovaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Aika erikoista jos murre on niin kamala asia, että sen takia pitää mummoakin näpäyttää. Totta kai joka puolella Suomea puhutaan omanlaista murretta ja missä aikaa viettää, siellä murre tarttuu. 

Ei kaikki todellakaan puhu mitään murretta. Ja suurin osa niistä murretta puhuvista ihmisistä osaa säädellä sitä molotustaan niin että osaavat puhua myös normaalia suomea.

Tavallisista ihmisistä lähes kaikki puhuu murretta. Puhetyöläiset, joita on radoissa ja tv:ssä on erijuttu.  Nykyään kyllä näidenkin kuulee puhuvan murteilla esim radiokuuluttajissa on näitä jotka käyttää murrettakin puheessaan. 

Ei murteissa ole mitään pahaa.  Kaikkialla maailmassa ihmiset puhuu eri murteilla riippuen siitä mistä päin omaa maataan ovat.  Ei tämä ole mikään suomalainen ja hävettävä ilmiö. 

EI TODELLAKAAN PUHU. Ihan normaalissa työelämässä vähänkään pyörinyt ihminen osaa säädellä sitä, miten puhuu kellekin. Löytyy minultakin lohjanmurretausta, mutta en todellakaan molota sitä töissä tai esimerkiksi mieheni itäsuomalaisille sukulaisille.

Eli menet miehesi suvun luo jakkupuvussa puhuen teeskennellyllä äänellä kirjakieltä?

On normaalia kohteliaisuutta huomioida muut ihmiset. Ei he ymmärrä varmaankaan edes kolmasosaa Lohjan murteesta. En ymmärrä mikä arvo sillä olisi, että pänkkipäisesti sitä heille puhuisin? 

Kenenkään oman maakuntansa murre ei ole epäkohteliaisuutta. 

Kyllä on. Vuorovaikutustilanteessa pitää osata käyttäytyä ja ottaa se toinen osapuoli huomioon. Peruskohteliaisuutta.

Sinä et sitä näköjään osaa. 

En mokella murretta ja suutu sitten kun ei ymmärretä mokellustani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Aika erikoista jos murre on niin kamala asia, että sen takia pitää mummoakin näpäyttää. Totta kai joka puolella Suomea puhutaan omanlaista murretta ja missä aikaa viettää, siellä murre tarttuu. 

Ei kaikki todellakaan puhu mitään murretta. Ja suurin osa niistä murretta puhuvista ihmisistä osaa säädellä sitä molotustaan niin että osaavat puhua myös normaalia suomea.

Tavallisista ihmisistä lähes kaikki puhuu murretta. Puhetyöläiset, joita on radoissa ja tv:ssä on erijuttu.  Nykyään kyllä näidenkin kuulee puhuvan murteilla esim radiokuuluttajissa on näitä jotka käyttää murrettakin puheessaan. 

Ei murteissa ole mitään pahaa.  Kaikkialla maailmassa ihmiset puhuu eri murteilla riippuen siitä mistä päin omaa maataan ovat.  Ei tämä ole mikään suomalainen ja hävettävä ilmiö. 

EI TODELLAKAAN PUHU. Ihan normaalissa työelämässä vähänkään pyörinyt ihminen osaa säädellä sitä, miten puhuu kellekin. Löytyy minultakin lohjanmurretausta, mutta en todellakaan molota sitä töissä tai esimerkiksi mieheni itäsuomalaisille sukulaisille.

Eli menet miehesi suvun luo jakkupuvussa puhuen teeskennellyllä äänellä kirjakieltä?

On normaalia kohteliaisuutta huomioida muut ihmiset. Ei he ymmärrä varmaankaan edes kolmasosaa Lohjan murteesta. En ymmärrä mikä arvo sillä olisi, että pänkkipäisesti sitä heille puhuisin? 

Kenenkään oman maakuntansa murre ei ole epäkohteliaisuutta. 

Kyllä on. Vuorovaikutustilanteessa pitää osata käyttäytyä ja ottaa se toinen osapuoli huomioon. Peruskohteliaisuutta.

Sinä et sitä näköjään osaa. 

En mokella murretta ja suutu sitten kun ei ymmärretä mokellustani.

Sivusta vastaan että, kuka mokeltaa mitäkin, eikä se välttämättä kirjakiellä ole yhtään sen kummosempaa.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni puhui karjalan murretta. Ei ne hyöt ja työt minuun koskaan tarttunut. Sehän oli vaan rikkautta kun puhui vähän eritavalla eli lapsena se oli jotenkin kiehtovaa.

Meilläkin Karjalasta

evakkoreen mukana 

Savonmaalle tulleet mummo 

ja ukki rupattelivat itätyyliin.

Opin samalla tuon murteen

kylkiäisenä; tapasin joskus 

puhua sitä veljeni ja

äitini kanssa Oulun kodissa. -E-

Vähän kakspiippuinen juttu. Aikoinaan mun äitini sanoi, että mummolassa on mummolan säännöt ja kotona sitten on kodin säännöt. Tosin kun omat lapseni olivat pieniä, ei vielä ollut viittäsataa erilaista kasvatustapaa eikä tuhatta erilaista ruokavaliota. Allergioita tottakai oli ja ne huomioitiinkin tai jos lapsella oli vaikka diabetes, astma tms, niin asia huomioitiin. 

Mulla ei ole lapsenlapsia, mutta siskollani on. Kertoi aikoinaan, että on tosi tarkat säännöt ihan kaikkeen. Ei voitu koskaan tehdä mitän lapsillekin kivaa yhdessä, jos hänen lapsenlapsensa oli siellä, koska lapsen vuoksi piti suunnilleen orjallisesti noudattaa kellonaikoja. Mä hoidin aikoinaan todella paljon siskoni poikaa. Vielä teininäkin se poika tuli usein mun luokse, jos oli joku juttu, mistä ei halunnut jutella äitinsä kanssa. Kun tuli eka kerta, kun olisivat tarvinneet lapsenlikkaa lapselleen ja siskoni olikin mökillä, mä sanoin siskoni pojalle, että jos sinun mielestäsi hoidin sinua aikoinaan aivan väärin, niin älä pyydä multa lastenhoitoapua. Soitti tunnin päästä uudelleen juteltuaan ensin vaimonsa kanssa ja joo, sen "kolmen A4:sen ohjelistan" jättivät kotiin. Toisaalta mulla ei noin muutenkaan ole koskaan ollut kaapit täynnä karkkia, pullaa ja pikkuleipiä. Omilla lapsillani ei aikoinaan ollut edes karkkipäivää, koska mielestäni oli ihan turha syödä karkkia joka viikko. Ja koska mulla on jauhopeukalo keskellä kämmentä, en myöskään leivo. Musta ei koskaan voisi edes tulla pullantuoksuista mummia. 

Mulla on "hieman" erikoinen koti. Löytyy täältä nykyajan mukavuuksiakin, mutta mulla on paljon vanhaa. Kun siskoni eka lapsenlapsi oli meillä ekan kerran, se pieni poika istui toista tuntia mun sylissäni ja me luettiin viime vuosisadan alusta peräisin olevaa karttakirjaa. Multa löytyy kirjoituskone, puhelin, kameroita yms, jotka ovat peräisin ajalta ennen toista maailmansotaa. Nämä esineet ovat viehättäneet siskoni lapsenlapsia alusta lähtien.  Vaikka nämäkin lapset nyt alakouluikäisinä ovat aika fiksoituneita älypuhelimiinsa ja tiktokkeihinsa, niin meillä ollessaan mun ei edes tarvitse asettaa heille mitään ruutuaikaa. Lammas-täti keksii parempaakin tekemistä. Saattaa jopa opettaa koodaamaan. Eikä vain niin, että siirretään näytöllä hiirellä yksi palikka tohon ja toinen tähän vaan ihan vaan kirjoittamalla ohjelmointikielellä. Jotta ymmärtää sen perustan, mille ne siirrettävät palikat perustuu. 

Mutta selvää tietenkin on, että vanhemmat päättävät, miten lapsiaan hoidetaan ja kasvatetaan. Oma esikoiseni päätti 15-vuotiaana ryhtyä kasvissyöjäksi ja mulle se oli ihan fine. Ei olisi tullut mieleenkään piilottaa pekonia sen ruokiin.  En piilottaisi kenenkään muunkaan kasvissyöjän ruokiin. Meidän suvussa on ollut niin paljon allergioita yms, että olen vuosikymmenten varrella oppinut tekemään mitä erilaisimpia ruokia. 

Huomaatteko, miten

tuo sama nuoliriivaaja stàlkkaa/

kiusaa minua merkkaamalla

jokaikisen asiallisen viestini

kiusanuolillaan. Täytyy olla mieleltään 

sairas, miksi hän tuntematonta tuolla 

tapaa inhoaisi syyttä? Onko se tuo

'Pera55' mt nainen, en tiedä. 🤔 x