Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (3458)
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun idea taisi olla se, kun aloittaja ihmettrli, kun lapsenlapsi oli yökylässä, miten lapsen äiti, miniä, kontrolloi puhelimitse koko ajan soitellen miten ja missä aikataulussa mummun kanssa asiat tulee tehdä, rlasminen lopettaa, hampaat pestä, montako lukua luetaan tietystä kirjasta iltasatua.
Itse ajattelen mummuna, että joku rytmi ja säännöt toki hyvät lapselle olla kaikkialla, mutta pientä "hienosäädön" varaa ja ymmärrystä soisin myös mummoja kohtaan ja rentoutta mummolassa oloon. Luotettaisiin isovanhempaan enemmän.
No mitä ilmeisimmin se lapsen äiti ei luottanut mummuun. Se luottamus pitäisi ansaita, ei se automaattista ole.
Itse taas ajattelen niin, että jollei ole luottamusta mummuun niin silloin on vastuutonta jättää lasta sellaisen hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kenenkään lapset ei saa syödä makeaa, jäätelöä, pullaa. Kaupassa näyttää ostokset ihan toiselta.
Sanopa muuta! Juuri aamulla katselin kaupassa lapsiperheitä irtokarkkihyllyllä ja kassalla. Oli limsaa, sipsejä, makeita jogurtteja, jäätelöä ja niitä karkkeja. Aikuiset näytti ihan vanhemmilta. Ihmeissäni ihan olin, kun täällä kirjoitetaan miten lapset ei saa makeaa ollenkaan. Ettei olisi kahdet säännöt, mistä tiukemmat on isovanhemmille.
Kai ne makeat ostetaan sitten vanhemmille ja lapset puree vain ruiskorppua.
Jospa siellä on synttärit tulossa?
TOOOsi usein näyttää synttäreitä sitten olevan ja joka lapsella vielä samaan aikaan? 🤔
Mitäs täällä sitten mummoja haukutaan herkkujen syöttämisestä jos joka lapsella on vanhempien kanssa päivittäin herkkupäivä. Se ei sitten varmaan haittaa, jos mummo pullan tai jonkin herkun antaa. (Ja en ole mummi vasn 45v äiti) En vain ymmärrä tätä keskustelua. Ensin ei saa herkkuja syödä mummilla ja samaan syssyyn kerrotaan miten joka päivä perheet ostaa ison määrän herkkua ja limua.
Vierailija kirjoitti:
Yksivuotias olikin juuri mummon, minun, hoivissa kolme yötä ja päivää. Noudatin totuttuja päiväuni ja yöunillelaittorutiineja sekä ruoka-aikoja. Muu kaikki oli vapaata extempore toimintaa. Hyvin sujui ja kummallakin oli hauskaa. Saa tulla toistekin.
Näin minustakin on hyvä toimia. Ymmärrän lapsen kanssa toimiessa tietyt rutiinit, kuten ulkoilu, lounas päiväuni, yöuniajat jne...Muuten voi keksiä kivaa tekemistä yhdessä. Ja tunteja kyllä päivässä riittää. Minulla mummuna näitä helppoa toteuttaa, olin aika tarkka näistä jo omien lasteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kenenkään lapset ei saa syödä makeaa, jäätelöä, pullaa. Kaupassa näyttää ostokset ihan toiselta.
Sanopa muuta! Juuri aamulla katselin kaupassa lapsiperheitä irtokarkkihyllyllä ja kassalla. Oli limsaa, sipsejä, makeita jogurtteja, jäätelöä ja niitä karkkeja. Aikuiset näytti ihan vanhemmilta. Ihmeissäni ihan olin, kun täällä kirjoitetaan miten lapset ei saa makeaa ollenkaan. Ettei olisi kahdet säännöt, mistä tiukemmat on isovanhemmille.
Kai ne makeat ostetaan sitten vanhemmille ja lapset puree vain ruiskorppua.
Jospa siellä on synttärit tulossa?
TOOOsi usein näyttää synttäreitä sitten olevan ja joka lapsella vielä samaan aikaan? 🤔
Mitäs täällä sitten mummoja haukutaan herkkujen syöttämisestä jos joka lapsella on vanhempien kanssa päivittäin herkkupäivä. Se ei sitten varmaan haittaa, jos mummo pullan tai jonkin herkun antaa. (Ja en ole mummi vasn 45v äiti) En vain ymmärrä tätä keskustelua. Ensin ei saa herkkuja syödä mummilla ja samaan syssyyn kerrotaan miten joka päivä perheet ostaa ison määrän herkkua ja limua.
Herkkujen kanssa näytetään ajettavan kaksilla rattailla. Kotona herkut ovatkin yllättäen OK liki päivittäin, mutta mummulla ehdottomasti kiellettyjä. Syytä tuohon voi tietysti pohtia. Onko määräykset mummulle pelkästään vallanhalua kun voi niin määrätä. Ollaanbko kateellisia mummulle jos lapsi kaiken kaikkiaan pitää mummustaan ja viihtyy mummulassa. Tässä ketjussa on aiemmin painotettu, miten mummulassa pitää aina elää vain arkea.Tuntuuko oma mahdollisesti epäonnistunut vanhemmuus hiukan paremmalta kun saa herkkuja kontrolloitua edes mummulla.
Ihan sama on kiellot tietokoneajan ja television katselun suhteen.
Tekoäly kertoo eri ikäisten ruutuajasta:
"Suomalainen 7-vuotias lapsi viettää ruutujen ääressä keskimäärin noin 1,5–3 tuntia päivässä, jos mukaan lasketaan perinteisen television lisäksi suoratoistopalvelut, tabletit, puhelimet ja pelikonsolit. Tilastojen mukaan lasten ruutuaika on kasvanut. Esimerkiksi hieman vanhempien
10–14-vuotiaiden ruutuaika on jo lähes 4 tuntia päivässä, ja 7-vuotiaillakin se ylittää usein arjessa 2 tuntia.
Virallinen suositus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen vapaa-ajan digisuositusten mukaan 2–10-vuotiaille lapsille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä
15–24-vuotiaat nuoret aikuiset:Ryhmällä on tilastojen mukaan pisin vapaa-ajan ruutuaika, keskimäärin lähes 6 tuntia päivässä.Käyttö painottuu sosiaaliseen mediaan, videoiden suoratoistoon ja viestintään.
Työikäiset aikuiset (25–64-vuotiaat):Kokonaisruutuaika on usein suuri, koska työpäivä kuluu monilla tietokoneen tai puhelimen äärellä.Vapaa-ajan eli viihteellisen ruutuajan suositus on hyvä pitää enintään 2–3 tunnissa, jotta keho ja mieli saavat lepoa.
Iäkkäämmät aikuiset (yli 65-vuotiaat):Ruutuaika on keskimäärin pienempi kuin nuoremmilla, mutta älypuhelinten,tablettien ja television käyttö on kasvanut myös tässä ikäryhmässä yhteydenpidon ja uutisten seurannan vuoksi."
Ruutuaika on siis aika mikä päivittäin vapaa-ajalla ollaan television, tietokoneen, puhelimen ja tabletin ääressä.
Tämä ruutuaika juttu näyttää olevan ihan vastaava kuin karkkien syöminen. Kaikki vanhemmat kontrolloivat omasta mielestään lastensa ruutuaikaa tosi tarkasti maksimissaan puoleksi tunniksi päivässä. Todellisuus on ihan toinen, pienet lapset ovat ruudulla kotioloissa jo useita tunteja päivässä. Kymmenvuotiaiden neljä tuntia on jo tosi iso määrä vapaa-ajalla notkua laitteiden äärellä päivittäin.
Yllättäen eläkeläiset käyttävät oiikeasti ruutua vähiten, vaikka täällä on annettu tuosta ikäluokasta kuva, että televisio vähintään on koko ajan 24/7 auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo yläasteella näytti lapsenlapsen koulutehtävät olevan tietokoneella tehtävien palautusta myöten.
Nyt hän on lukiossa ja kotona opiskelu aivan tietokoneella. Ilmeisesti oppitunneillakin?
Vierailija kirjoitti:
Jo yläasteella näytti lapsenlapsen koulutehtävät olevan tietokoneella tehtävien palautusta myöten.
Nyt hän on lukiossa ja kotona opiskelu aivan tietokoneella. Ilmeisesti oppitunneillakin?
Ymmärtääkseni tuota koulua ja koulutehtäviä ei lasketa vapaa-ajan ruutuajaksi, vaan ainoastaan muu ruudun viihdekäyttö. Mutta tietysti on aika mahdoton vapaa-ajan ruutuaikaa vähentää jos ja kun jo koulussa lapset ja nuoret opetetaan jo koulun toimesta olemaan ruudun ääressä. Monessa aineessa ei ole enää paperisia kirjoja lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo yläasteella näytti lapsenlapsen koulutehtävät olevan tietokoneella tehtävien palautusta myöten.
Nyt hän on lukiossa ja kotona opiskelu aivan tietokoneella. Ilmeisesti oppitunneillakin?
Ymmärtääkseni tuota koulua ja koulutehtäviä ei lasketa vapaa-ajan ruutuajaksi, vaan ainoastaan muu ruudun viihdekäyttö. Mutta tietysti on aika mahdoton vapaa-ajan ruutuaikaa vähentää jos ja kun jo koulussa lapset ja nuoret opetetaan jo koulun toimesta olemaan ruudun ääressä. Monessa aineessa ei ole enää paperisia kirjoja lainkaan.
Tämä ei kuulu aiheeseen, mutta pakko todeta että on sääli kun fyysisistä kirjoista on luovuttu. Todella monelle se ei ole hyvä ratkaisu. Olemme lapselle etsineet käytettynä lukion kirjoja tukemaan tuota nettikirjaa. Helpottaa lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo yläasteella näytti lapsenlapsen koulutehtävät olevan tietokoneella tehtävien palautusta myöten.
Nyt hän on lukiossa ja kotona opiskelu aivan tietokoneella. Ilmeisesti oppitunneillakin?
Ymmärtääkseni tuota koulua ja koulutehtäviä ei lasketa vapaa-ajan ruutuajaksi, vaan ainoastaan muu ruudun viihdekäyttö. Mutta tietysti on aika mahdoton vapaa-ajan ruutuaikaa vähentää jos ja kun jo koulussa lapset ja nuoret opetetaan jo koulun toimesta olemaan ruudun ääressä. Monessa aineessa ei ole enää paperisia kirjoja lainkaan.
Tämä ei kuulu aiheeseen, mutta pakko todeta että on sääli kun fyysisistä kirjoista on luovuttu. Todella monelle se ei ole hyvä ratkaisu. Olemme lapselle etsineet käytettynä lukion kirjoja tukemaan tuota nettikirjaa. Helpottaa lukemista.
Muutenkin; kirja on aina kirja. Ainakin minun päähäni asiat ovat aina painuneet tehokkaammin oikeasta kirjasta ja käsin tehdyistä muistiinpanoista. Nimimerkki ison kirjaston onnellinen omistaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly kertoo eri ikäisten ruutuajasta:
"Suomalainen 7-vuotias lapsi viettää ruutujen ääressä keskimäärin noin 1,5–3 tuntia päivässä, jos mukaan lasketaan perinteisen television lisäksi suoratoistopalvelut, tabletit, puhelimet ja pelikonsolit. Tilastojen mukaan lasten ruutuaika on kasvanut. Esimerkiksi hieman vanhempien
10–14-vuotiaiden ruutuaika on jo lähes 4 tuntia päivässä, ja 7-vuotiaillakin se ylittää usein arjessa 2 tuntia.
Virallinen suositus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen vapaa-ajan digisuositusten mukaan 2–10-vuotiaille lapsille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä
15–24-vuotiaat nuoret aikuiset:Ryhmällä on tilastojen mukaan pisin vapaa-ajan ruutuaika, keskimäärin lähes 6 tuntia päivässä.Käyttö painottuu sosiaaliseen mediaan, videoiden suoratoistoon ja viestintään.
Työikäiset aikuiset (25–64-vuotiaat):Kokonaisruutuaika on usein suuri, koska työpäivä kuluu monilla tietokoneen tai puhelimen äärellä.Vapaa-ajan eli viihteellisen ruutuajan suositus on hyvä pitää enintään 2–3 tunnissa, jotta keho ja mieli saavat lepoa.
Iäkkäämmät aikuiset (yli 65-vuotiaat):Ruutuaika on keskimäärin pienempi kuin nuoremmilla, mutta älypuhelinten,tablettien ja television käyttö on kasvanut myös tässä ikäryhmässä yhteydenpidon ja uutisten seurannan vuoksi."
Ruutuaika on siis aika mikä päivittäin vapaa-ajalla ollaan television, tietokoneen, puhelimen ja tabletin ääressä.
Tämä ruutuaika juttu näyttää olevan ihan vastaava kuin karkkien syöminen. Kaikki vanhemmat kontrolloivat omasta mielestään lastensa ruutuaikaa tosi tarkasti maksimissaan puoleksi tunniksi päivässä. Todellisuus on ihan toinen, pienet lapset ovat ruudulla kotioloissa jo useita tunteja päivässä. Kymmenvuotiaiden neljä tuntia on jo tosi iso määrä vapaa-ajalla notkua laitteiden äärellä päivittäin.
Yllättäen eläkeläiset käyttävät oiikeasti ruutua vähiten, vaikka täällä on annettu tuosta ikäluokasta kuva, että televisio vähintään on koko ajan 24/7 auki.
Aika hauska, miten nämä asiat mistä isovanhempia on eniten kritisoitu ovatkin oikeasti ihan päin vastoin. 🙃🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo yläasteella näytti lapsenlapsen koulutehtävät olevan tietokoneella tehtävien palautusta myöten.
Nyt hän on lukiossa ja kotona opiskelu aivan tietokoneella. Ilmeisesti oppitunneillakin?
Ymmärtääkseni tuota koulua ja koulutehtäviä ei lasketa vapaa-ajan ruutuajaksi, vaan ainoastaan muu ruudun viihdekäyttö. Mutta tietysti on aika mahdoton vapaa-ajan ruutuaikaa vähentää jos ja kun jo koulussa lapset ja nuoret opetetaan jo koulun toimesta olemaan ruudun ääressä. Monessa aineessa ei ole enää paperisia kirjoja lainkaan.
Tämä ei kuulu aiheeseen, mutta pakko todeta että on sääli kun fyysisistä kirjoista on luovuttu. Todella monelle se ei ole hyvä ratkaisu. Olemme lapselle etsineet käytettynä lukion kirjoja tukemaan tuota nettikirjaa. Helpottaa lukemista.
Muutenkin; kirja on aina kirja. Ainakin minun päähäni asiat ovat aina painuneet tehokkaammin oikeasta kirjasta ja käsin tehdyistä muistiinpanoista. Nimimerkki ison kirjaston onnellinen omistaja.
Sama juttu. Pitää olla oikea kirja, on se sitten oppikirja tai kaunokirjallisuutta. Ei sovi puhelimelta luettavat kirjat ja äänikirjoihin en osaa keskittyä. Olenkin ostanut paljon itselleni luettavaa, tykkään että niitä löytyy hyllystä. Käytettynä saa onneksi edullisesti, uutena aika kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun idea taisi olla se, kun aloittaja ihmettrli, kun lapsenlapsi oli yökylässä, miten lapsen äiti, miniä, kontrolloi puhelimitse koko ajan soitellen miten ja missä aikataulussa mummun kanssa asiat tulee tehdä, rlasminen lopettaa, hampaat pestä, montako lukua luetaan tietystä kirjasta iltasatua.
Itse ajattelen mummuna, että joku rytmi ja säännöt toki hyvät lapselle olla kaikkialla, mutta pientä "hienosäädön" varaa ja ymmärrystä soisin myös mummoja kohtaan ja rentoutta mummolassa oloon. Luotettaisiin isovanhempaan enemmän.
No mitä ilmeisimmin se lapsen äiti ei luottanut mummuun. Se luottamus pitäisi ansaita, ei se automaattista ole.
Itse taas ajattelen niin, että jollei ole luottamusta mummuun niin silloin on vastuutonta jättää lasta sellaisen hoitoon.
Meillä oli odotukset hyvin alhaalla mummon hoitamisen suhteen, mutta annettiin mahdollisuus, kun mummo kovin väitti olevansa hoitointoinen. Hommasta ei tullut mitään, joten kokeiluksi jäi.
Hassua, että edelleen, vuosien jälkeen, mummo uhriutuu kertoen tuttaville kuinka häntä, vanhaa ihmistä, käytetään hoitajana. Ei hän jaksaisi, mutta kun ei "nuoripari" pärjää ilman hänen apuaan. Joten hyvä hyvyys ja rakkaus lapsenlapsiin velvoittaa hoitamaan oman jaksamisen kustannuksella. Kyseessä siis vuosia, kun viimeksi oli hoitamassa.
Mummo on painottanut kovasti, että yksin pitäisi saada lapsien kanssa viettää aikaa. Harmillisesti mummolle en veisi hoitoon lastani edes äärimmäisessä hätätilanteessa.
Kyllä, anoppi kyseessä. Kyllä, mieheni on asiasta samaa mieltä kanssani. Kyllä tiedän että valehtelee hoitavansa, kertoilee esim miehen siskolle säännöllisesti, että "taas" oli hoitamassa. Ei, emme ole kovin usein tekemisissä. Kyllä, on muitakin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Kun meistä tuli isovanhempia niin mietimme paljon miten olemme mukana lapsenlapsen elämässä.
Nyt kolmessa vuodessa rutiinit on muodostuneet. Aluski tuli pitkä lista miten toimitaan. Pikku hiljaa lista on karsiutunut.
Tärkeintä on kommikointi. Jos lapsen vanhemmat pahastuvat jostain ja ilmoittavta mielipiteen niin asia puhutaan auki.
Me saamme olla isovanhempia omalla tavallamme. Olemme kasvattaneeet viisi lasta ja toimineet tukiperheenä haastavillekkin lapsille.
Pidän tärkeänä että tietyistä rutiineista pidetään kiinnin ruoka-ajat, nukkuminnen ja ulkoilu.
Mutta onhan isovanhemmilla toki erilaiset touhut kuin kotona. Meillä juostaan saappaat jalassa ulkona ennen aamupalaa koska osa aamupalsta käydään keräämässä puutarhasta.
Ja tottakai isovanhemmat puhuvat eri murretta kuin lapsenlapsi. Asutaanhan eri murrealueeella. Kielenrikkautta on se että lapsi oppii mahdollimman paljon sanoja.
Ja miten tuohon viestittelyyn tulee. En minä ole ainakaan koko ajan vastaamassa viesteihin ja puhelimeen. Voimme olla ulkona monta tuntia ja puhelin sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Vanha juttu, mutta tuskin tilanne on paljon muuttunut https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c024243b-43da-5d23-ab9a-e29…
"Suomalaiset syövät EU-maiden vertailussa viidenneksi eniten makeisia ja leivonnaisia. Sen sijaan sokerin kokonaiskulutus on EU-kansalaisista vähäisintä. Asia selviää Euroopan lihavuuskartasto 2017 -raportista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Jos karkin sijalle laittaa sokerin, kulutus on tekoälyn mukaan ihan samansuuntainen kuin makesiten kulutus:
"Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan lisätyn sokerin osuus saisi olla enintään 10 prosenttia päivän energiasta. Lapset ja nuoret syövät suosituksiin nähden liikaa sokeria (13–14 % energiasta), kun taas aikuisten keskiarvo on lähempänä suositusrajaa. Suurimmat erot ja sokerin lähteet vaihtelevat ikäryhmittäin.
"Sokerin kulutus ikäryhmittäin
Pikkulapset (1–2 vuotta): Sokerin käyttö alkaa usein liian aikaisin. Jo 2-vuotiailla sokerin saanti ylittää suositukset. Tärkeimmät lähteet ovat mehut, maustetut jogurtit, kaakao ja makeiset.
Leikki- ja alakouluikäiset (3–9 vuotta): Lisätyn sokerin saanti on korkealla tasolla. Erityisesti 3–6-vuotiaat saavat ruokavaliostaan runsaasti lisättyä sokeria suhteessa pieneen energiantarpeeseensa.
Teinit ja nuoret (10–18 vuotta): Sokerin kokonaiskulutus ja sokeristen virvoitusjuomien käyttö ovat suurimpia nuorilla. Erityisesti murrosikäisten poikien sokerinsaanti ylittää reilusti suositukset.
Työikäiset aikuiset (25–64 vuotta): Naisilla sokerin saanti hipoo suositusten ylärajaa. Työikäiset kuluttavat enemmän makeisia ja virvoitusjuomia kuin eläkeikäiset.
Ikääntyneet (yli 65 vuotta): Sokerin kulutus on ikäryhmistä maltillisinta. Ikääntyneiden ruokavaliossa korostuvat enemmän muut ravintoaineet, ja makeisten käyttö on vähäisempää.
Mistä sokeri saadaan?
Lapset ja nuoret: Limut, mehut, makeiset, leivokset ja maustetut maitotuotteet (jogurtit, vanukkaat).
Aikuiset: Makeiset, keksit, leivonnaiset, sokeroidut kahvijuomat ja piilosokeri valmisruoissa. "
Tämä jatkaa ihan samalla linjalla eläkeläisten suhteen kuin makeisten syönti, eläkeläiset syövät sokeripitoisia tuotteita ikäryhmistä vähiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Vanha juttu, mutta tuskin tilanne on paljon muuttunut https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c024243b-43da-5d23-ab9a-e29…
"Suomalaiset syövät EU-maiden vertailussa viidenneksi eniten makeisia ja leivonnaisia. Sen sijaan sokerin kokonaiskulutus on EU-kansalaisista vähäisintä. Asia selviää Euroopan lihavuuskartasto 2017 -raportista."
Tuo tilasto oli melkein kymmenen vuoden takaa, mutta osunee edelleen melko oikeaan. Karkkeja suomalaiset syövät kyllä ihan oman näkemäni mukaan eurooppalaisittain paljon. Edes suomalaiset jälkiruuat ja leivonnaiset eivät ole kovin makeita. Jutussa on tähän ketjuun liittyvä kohta: ”Esimerkiksi tavallinen, suomalainen pulla olisi monelle muulle ruokakulttuurille lähinnä leipää vastaava tuote " Pullaahan täällä moni miniä on pitänyt oikein pahuuden alkulähteenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Vanha juttu, mutta tuskin tilanne on paljon muuttunut https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c024243b-43da-5d23-ab9a-e29…
"Suomalaiset syövät EU-maiden vertailussa viidenneksi eniten makeisia ja leivonnaisia. Sen sijaan sokerin kokonaiskulutus on EU-kansalaisista vähäisintä. Asia selviää Euroopan lihavuuskartasto 2017 -raportista."
Tuo tilasto oli melkein kymmenen vuoden takaa, mutta osunee edelleen melko oikeaan. Karkkeja suomalaiset syövät kyllä ihan oman näkemäni mukaan eurooppalaisittain paljon. Edes suomalaiset jälkiruuat ja leivonnaiset eivät ole kovin makeita. Jutussa on tähän ketjuun liittyvä kohta: ”Esimerkiksi tavallinen, suomalainen pulla olisi monelle muulle ruokakulttuurille lähinnä leipää vastaava tuote " Pullaahan täällä moni miniä on pitänyt oikein pahuuden alkulähteenä.
Katsoin sokerisisältöjä. Pullapitkossa on sokeria yleensä 8 - 10 g/100 g valmista pullaa. Esimerkiksi jogurtissa sokerimäärä on 10 - 16 g/100 g tuotetta. Sata grammaa pitkoa on suunnilleen 6 cm pätkä, siis todella iso annos. Jos otetaan normaali isohko 3 cm siivu, siinä on sokeria 5 g (Pullava pitkon ravintosisältötiedot), yhden Valion maustetun jogurtin jos syö, siinä on sokeria purkissa 20 g. Joissakin muissa jogurteissa (Saare jogurtti esimerkiksi) sokeria on purkillisessa jopa 30 g. Pullaa saa syödä sadakseen saman sokerimäärän 18 cm. Pullava-pitkon energiasisältä siinä 3 cm viipaleessa on 155 kcal, jogurtin Saare-juogurtissa 230 kcal.
Alue: Aihe vapaa
Juuri noin. Ja jos mummu sanoo, ettei hän ala hoitavaksi tahoksi tuollaisen ohjelistan kanssa, silloin ei myöskään yhtään lasten vanhemmat mummua siitä päätöksestä saa syyllistää tai itkeä uhriutuen miten ennen vanhaan mummut sentään hoiti lapsenlapsia muttei hoida enää. Yhyy-yhyy. Jos mummujen hoitamattomuuteen haluaa tuossa tilanteessa syyllisen löytää, se syy löytyy ihan kun vanhempi katsoo peiliin.