Saako mummi olla mummi omalla tavallaan?
Aamulehden maksumuurin takana olevan jutun mainoksessa tuo kysymys.
Montaa mummia varmaan stressaa kun on tarkat säännöt jopa miten pitää puhua ja sanoittaa, saati nukkuma-ajoista, päiväunista, mitä saa laittaa ruuaksi ( vaikkei allergioita), kuinka monta tuntia ulkoilla.
Itseä joskus harmitti kun alakouluikäisten kanssa lautapeli kesken ha äidiltä alkaa puhelinrinkutus 19.30. Nyt hampaanpesulle ja sitten mummi voi lujea 2 lukua peppi pitkätossua.
Mistä oikeesti loukkaannuin kun olin viikon ollut lasten kanssa ja äitinsä sanoi että nyt taas saa noilta murretta kitkeä viikon pois.
Kommentit (3458)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Ai, Italiasta minulla on täysin eri kokemukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Lisäys tuohon: Et ole ehkä huomannut noita bulkiksi kutsumiasi tuotteita, ne kun eivät sijaitse siellä samalla osastolla missä tuoreet leipomotuotteet (kuten Suomessa) ovat, vaan valmiiksi pakatut leipomotuotteet on yleensä eteläisessä Euroopassa ryhmitetty erikseen ihan eri paikkaan, yleensä säilykkeiden lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Ai, Italiasta minulla on täysin eri kokemukset.
Et ole vain huomannut niitä "bulkkeja", niitä ei myydä kaupassa samassa paikassa kuin tuoreita leivonnaisia. Ainakin niissä marketeissa Italiassa missä olen käynyt, aina on tuokin valikoima siellä ollut, vaikken ole niitä ostanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitää sitä yleiskasvatuslinjaa noudattaa.
Riippuu vähän siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos isovanhemmat ovat ihan täysipäisiä ihmisiä, niin eivät ne lapset rikki mene, jos mummilassa tehdään asiat vähän toisin. Tärkeintä on, että lapsilla on sellainen olo, että mummin kanssa on turvallista olla.
Ja kyllä mummin kanssa saa olla myös rentoa ja kivaa. Ei se ole keneltäkään pois. Se on, että tiukkanutturana noudatetaan ihan samoja rutiineja ja aikatauluja kuin kotiarjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Ai, Italiasta minulla on täysin eri kokemukset.
Et ole vain huomannut niitä "bulkkeja", niitä ei myydä kaupassa samassa paikassa kuin tuoreita leivonnaisia. Ainakin niissä marketeissa Italiassa missä olen käynyt, aina on tuokin valikoima siellä ollut, vaikken ole niitä ostanut.
No, ehkä täällä sitten tiedetään, millaisissa kaupoissa ja miten olen asioinut ja mitä siellä huomannut. Kiva kun on tällainen palsta, jossa jopa omat havainnot tiedetään paremmin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Ai, Italiasta minulla on täysin eri kokemukset.
Et ole vain huomannut niitä "bulkkeja", niitä ei myydä kaupassa samassa paikassa kuin tuoreita leivonnaisia. Ainakin niissä marketeissa Italiassa missä olen käynyt, aina on tuokin valikoima siellä ollut, vaikken ole niitä ostanut.
No, ehkä täällä sitten tiedetään, millaisissa kaupoissa ja miten olen asioinut ja mitä siellä huomannut. Kiva kun on tällainen palsta, jossa jopa omat havainnot tiedetään paremmin!
Täh? Ihan olen vastaillut siihen, ettei muka Etelä-Euroopassa myydä valmiiksi pakattuja pitkään säilyviä leivonnaisia. Kyllä myydään ja se on ihan fakta. Toki voit kertoa, ettet ole käynyt Italiassa koskaan yhdessäkään marketissa, mutta jos et ole käynyt, et tietenkään edes voi tietää mitä niissä myydään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Ai, Italiasta minulla on täysin eri kokemukset.
Et ole vain huomannut niitä "bulkkeja", niitä ei myydä kaupassa samassa paikassa kuin tuoreita leivonnaisia. Ainakin niissä marketeissa Italiassa missä olen käynyt, aina on tuokin valikoima siellä ollut, vaikken ole niitä ostanut.
No, ehkä täällä sitten tiedetään, millaisissa kaupoissa ja miten olen asioinut ja mitä siellä huomannut. Kiva kun on tällainen palsta, jossa jopa omat havainnot tiedetään paremmin!
Täh? Ihan olen vastaillut siihen, ettei muka Etelä-Euroopassa myydä valmiiksi pakattuja pitkään säilyviä leivonnaisia. Kyllä myydään ja se on ihan fakta. Toki voit kertoa, ettet ole käynyt Italiassa koskaan yhdessäkään marketissa, mutta jos et ole käynyt, et tietenkään edes voi tietää mitä niissä myydään.
Jos olisit lukenut ja ymmärtänyt viestini, tajuaisit pointtini. Kirjoitin, että ei myydä yhtä paljoa enkä väittänyt ettei myytäisi lainkaan. En myöskään esittäisi väitteitä italialaisten ruokakauppojen valikoimista, jos en sellaisissa olisi asioinut. Kun monena vuonna siellä liikkuu eri osissa maata ja erilaisissa kohteissa ja valmistaa ruokansa itse, väistämättä käy ruokaostoksilla monissa kaupoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyinpä tekoälyltä suomalaisten karkin syönnistä. Tässä vastaus:
"Suomalaiset syövät keskimäärin noin 14 kiloa makeisia vuodessa per henkilö. Karkkien ostaminen ja kulutus kuitenkin vaihtelevat merkittävästi iän mukaan. Kulutus on korkeimmillaan lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se alkaa laskea tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen.
Lapset ja nuoret (alle 25-vuotiaat) Suurin kulutus: Tämä ikäryhmä ostaa ja syö eniten karkkia. Erityisesti irtomakeiset, isot karkkipussit ja happamat maut ovat suosittuja.
Nuoret aikuiset (25–35-vuotiaat)Korkea kulutus: Ostomäärät pysyvät edelleen suurina.
Keski-ikäiset (35–64-vuotiaat)Laskeva trendi: Makeisten kulutus vähenee selvästi 35 ikävuoden ylityksen jälkeen.
Ikääntyneet ja eläkeläiset (yli 65-vuotiaat)Pienimmät ostomäärät: Vanhimmat ikäluokat ostavat kiloissa mitattuna vähiten karkkia."
Miten tässä näin kävi? Ikääntyneiden sokerinkulutusta on paheksuttu toista sataa sivua ja käykin ilmi, että ikääntyvät syövät karkkeja vähiten koko porukasta. Lisäksi tekoäly kertoo erityisesti 35- 55-vuotiaista naisista ryhmänä, jolla on suuri karamellin kulutus. Naiset ostavat siis karkkia itselleen ja syövät niitä salaa kun lapset nukkuvat.
Sokerinkulutus on eri asia kuin karkin syönti.
Aika järkky luku tuo 14 kg vuodessa. Sehän oli yli kilon kuussa eli keskimäärin noin 250 g viikossa. Kesällä matkailtiin Italiassa, ja sikäläisten ruokakauppojen makeisosastot olivat ihan eri maata kuin täällä. Irtokarkkeja ei näkynyt missään ja karkkiosastot olivat kooltaan murto-osa suomalaisten kauppojen osastoihin verrattuna. Myös valmiita leivonnaisia näkyi vähemmän kuin täällä. Irtojäätelöitä ei ollut kaupoissa vaan myynnissä oli isoja pakkauksia tai useamman tuutin/puikon monipakkauksia. Gelatopaikkoja kyllä oli, ja niissä asioi kaikenikäiset.
Neljätoista kiloa vuodessa on TODELLA iso määrä keskimääräiseksi kulutukseksi vuodessa. Vielä kun miettii, että osa ei syö karkkia ollenkaan, niin osa syö niitä todella ihan hervottomat määrät vuodessa.
Ei irtokarkkihyllyjä ole Euroopassa missään Pohjoismaiden jälkeen. Etelä-Euroopassa karkit on yleensä esillä hyvin huomaamattomasti jossakin kaupan kauimmaisessa nurkassa, valikoimat ovat hyvin suppeat.
Leivonnaisissa osut kyllä harhaan, Useimmissa Euroopan maissa leivät ja leivonnaiset ostetaan leipomoista ja tarjolla on hyvin suuret valikoimat tuotteita. Isoissa marketeissakin on yleensä leipomoliike ihan erikseen, vaikka olisi siellä marketissakin iso leipomo-osasto. Etenkin Keski-Euroopassa leivonnaisia on kaupoissa ihan tolkuttomat määrät.
Jäätelöä myydään kyllä litran paketeissa kaikkialla Euroopassa. Ne ovat usein vain fyysisesti eri altaissa kuin tuutit ja puikot. Laktoositon jäätelö on tuntematon monessa Euroopan maassa.
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.
Etelä-Euroopassa kaupoissa on ihan jäätävät määrät päiväkasausia (ja lähes ikuisesti) säilyviä valmiiksi pakattuja leivonnaisia, muffineja, kakkuja, paahtoleipiä, suolaisia piirakoita jne. Pakastealtaat ovat myös täynnä täytekakkuja. Elelen Espanjassa puolet vuodesta, joten tiedän ihan tarkkaan siellä olevien kauppojen valikoiman. Espanjalaiset leivonnaiset ovat sellaista sokerimössöä, ettei niitä kykene edes syömään.
Ai, Italiasta minulla on täysin eri kokemukset.
Et ole vain huomannut niitä "bulkkeja", niitä ei myydä kaupassa samassa paikassa kuin tuoreita leivonnaisia. Ainakin niissä marketeissa Italiassa missä olen käynyt, aina on tuokin valikoima siellä ollut, vaikken ole niitä ostanut.
No, ehkä täällä sitten tiedetään, millaisissa kaupoissa ja miten olen asioinut ja mitä siellä huomannut. Kiva kun on tällainen palsta, jossa jopa omat havainnot tiedetään paremmin!
Täh? Ihan olen vastaillut siihen, ettei muka Etelä-Euroopassa myydä valmiiksi pakattuja pitkään säilyviä leivonnaisia. Kyllä myydään ja se on ihan fakta. Toki voit kertoa, ettet ole käynyt Italiassa koskaan yhdessäkään marketissa, mutta jos et ole käynyt, et tietenkään edes voi tietää mitä niissä myydään.
Jos olisit lukenut ja ymmärtänyt viestini, tajuaisit pointtini. Kirjoitin, että ei myydä yhtä paljoa enkä väittänyt ettei myytäisi lainkaan. En myöskään esittäisi väitteitä italialaisten ruokakauppojen valikoimista, jos en sellaisissa olisi asioinut. Kun monena vuonna siellä liikkuu eri osissa maata ja erilaisissa kohteissa ja valmistaa ruokansa itse, väistämättä käy ruokaostoksilla monissa kaupoissa.
Tätä on tietysti ihan turha jankata, mutta kirjoitit: "Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä." Missään ei lukenut yhtä paljon.
En ole tietenkään mittanauhalla kaupoissa mittaillut, mutta todella hyllymetrejä tuollaisia tuotteita on myynnissä, jopa kymmeniä hyllymetrejä saattaa olla yhdessä kaupassa. Ne tuotteet ovat myös kaikki tulleet kauppaan tukuista valmiissa pakkauksissa. Tuoretuotteet ovat sitten ihan erikseen ja niissä on todella paljon suurempi valikoima kuin Suomessa.
Enempää en ala aiheesta jankkaamaan.
Mikäs leivoskeskustelu täällä nyt on käynnissä? Luulin tulleeni väärään ketjuun, kun ketjun aiheesta ei ole tietoakaan näissä viimeisen sivun kommenteissa.
Vaikeaa saattaa olla, kun vanhemmilla on nykyään niin tarkkoja sääntöjä kasvatuksen suhteen. Itse en ole puuttunut isovanhempien tapaan olla isovanhempi, kun en ole kontrollifriikki muutenkaan. Toki meillä on kotona tietyt rutiinit, mutta en noudata niitäkään orjallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs leivoskeskustelu täällä nyt on käynnissä? Luulin tulleeni väärään ketjuun, kun ketjun aiheesta ei ole tietoakaan näissä viimeisen sivun kommenteissa.
Ketjussa on marmatettu sivulta toiselle miten mummot syövät paljon pullaa ja tarjoavat sitä lastenlapsillekin. Pullaa on pidetty miniöiden toimesta oikein mummojen pahuuden ruumiillistumisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitää sitä yleiskasvatuslinjaa noudattaa.
Riippuu vähän siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos isovanhemmat ovat ihan täysipäisiä ihmisiä, niin eivät ne lapset rikki mene, jos mummilassa tehdään asiat vähän toisin. Tärkeintä on, että lapsilla on sellainen olo, että mummin kanssa on turvallista olla.
Ja kyllä mummin kanssa saa olla myös rentoa ja kivaa. Ei se ole keneltäkään pois. Se on, että tiukkanutturana noudatetaan ihan samoja rutiineja ja aikatauluja kuin kotiarjessa.
Kyllä, mummon kanssa saa todella olla kivaa ja rentoa, ottaa se miniöiden luonnon päälle vaikka kuinka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Niin. Eli mummi ei saa olla oma lämmin itsensä ja edes lomalla lapset ei saa aikatauluista rentoutua. Ei ihme että niin lapset kuin aikuiset voivat huonosti.
Aikataulua aikataulun perään jo syntymästä lähtien.
Oli aika raskasta pitää lapsille kotiin palatessa boot camp, jossa opeteltiin nukkumaan, syömään normaalisti, olemaan ilman telkkaria, tekemään mitä käsketään. Pahimmillaan meillä oikeasti lapset eivät nukkuneet ja söivät vain makeaa, sitten itse piti puhelimen välityksellä toiselta puolelta maata neuvoa isosisaruksia että käskekää antaa pikkuveljelle oikeaa ruokaa ja että pitää mennä nukkumaan, pienempi itkuraivosi taustalla. Tosi kiva että halusivat hoitaa, mutta kyllä pitäisi uni ja ravinto mennä sillä tavalla kun vanhemmat sanovat, ne kuitenkin tietävät oman lapsensa. Oikeastaan tuntui että ihan kiusallaan halusivat tehdä toisin, ja jotenkin näpäyttää kun tytär yritti siellä niin tomerana muka käskeä miten lapsiaan pitäisi hoitaa. Kai aika tyypillistä boomeri-isovanhempien käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Niin. Eli mummi ei saa olla oma lämmin itsensä ja edes lomalla lapset ei saa aikatauluista rentoutua. Ei ihme että niin lapset kuin aikuiset voivat huonosti.
Aikataulua aikataulun perään jo syntymästä lähtien.
Oli aika raskasta pitää lapsille kotiin palatessa boot camp, jossa opeteltiin nukkumaan, syömään normaalisti, olemaan ilman telkkaria, tekemään mitä käsketään. Pahimmillaan meillä oikeasti lapset eivät nukkuneet ja söivät vain makeaa, sitten itse piti puhelimen välityksellä toiselta puolelta maata neuvoa isosisaruksia että käskekää antaa pikkuveljelle oikeaa ruokaa ja että pitää mennä nukkumaan, pienempi itkuraivosi taustalla. Tosi kiva että halusivat hoitaa, mutta kyllä pitäisi uni ja ravinto mennä sillä tavalla kun vanhemmat sanovat, ne kuitenkin tietävät oman lapsensa. Oikeastaan tuntui että ihan kiusallaan halusivat tehdä toisin, ja jotenkin näpäyttää kun tytär yritti siellä niin tomerana muka käskeä miten lapsiaan pitäisi hoitaa. Kai aika tyypillistä boomeri-isovanhempien käytöstä.
Mikähän hupiloma sitten oli niin tarpeen lähettää lapsilauma äitinsä luokse?
En ymmärrä. Riidanhalu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Niin. Eli mummi ei saa olla oma lämmin itsensä ja edes lomalla lapset ei saa aikatauluista rentoutua. Ei ihme että niin lapset kuin aikuiset voivat huonosti.
Aikataulua aikataulun perään jo syntymästä lähtien.
Oli aika raskasta pitää lapsille kotiin palatessa boot camp, jossa opeteltiin nukkumaan, syömään normaalisti, olemaan ilman telkkaria, tekemään mitä käsketään. Pahimmillaan meillä oikeasti lapset eivät nukkuneet ja söivät vain makeaa, sitten itse piti puhelimen välityksellä toiselta puolelta maata neuvoa isosisaruksia että käskekää antaa pikkuveljelle oikeaa ruokaa ja että pitää mennä nukkumaan, pienempi itkuraivosi taustalla. Tosi kiva että halusivat hoitaa, mutta kyllä pitäisi uni ja ravinto mennä sillä tavalla kun vanhemmat sanovat, ne kuitenkin tietävät oman lapsensa. Oikeastaan tuntui että ihan kiusallaan halusivat tehdä toisin, ja jotenkin näpäyttää kun tytär yritti siellä niin tomerana muka käskeä miten lapsiaan pitäisi hoitaa. Kai aika tyypillistä boomeri-isovanhempien käytöstä.
Boomerit eivät enää ole lastenhoitoiässä. Voisi hävetä kuka liki 80-vuotiaita käyttää hyväkseen.
Eikä jonkun vanhemmat ole kaikki 600 000 boomeria. Mistä sais aikuisille järkeä puheisiinsa?
Jos ei ole isovanhempiin tyytyväinen pitää jörjestää lastensa hoito muuten, jaksaa vaikka ihan ite tai antaa tilapäiseen sijoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat päättävät siitä miten lapsi kasvatetaan ja muiden läheisten pitää noudattaa vanhempien toiveita. Lapset voivat paremmin kun rutiinit pysyvät samanlaisina niin niitä pitää kyllä noudattaa.
Niin. Eli mummi ei saa olla oma lämmin itsensä ja edes lomalla lapset ei saa aikatauluista rentoutua. Ei ihme että niin lapset kuin aikuiset voivat huonosti.
Aikataulua aikataulun perään jo syntymästä lähtien.
Oli aika raskasta pitää lapsille kotiin palatessa boot camp, jossa opeteltiin nukkumaan, syömään normaalisti, olemaan ilman telkkaria, tekemään mitä käsketään. Pahimmillaan meillä oikeasti lapset eivät nukkuneet ja söivät vain makeaa, sitten itse piti puhelimen välityksellä toiselta puolelta maata neuvoa isosisaruksia että käskekää antaa pikkuveljelle oikeaa ruokaa ja että pitää mennä nukkumaan, pienempi itkuraivosi taustalla. Tosi kiva että halusivat hoitaa, mutta kyllä pitäisi uni ja ravinto mennä sillä tavalla kun vanhemmat sanovat, ne kuitenkin tietävät oman lapsensa. Oikeastaan tuntui että ihan kiusallaan halusivat tehdä toisin, ja jotenkin näpäyttää kun tytär yritti siellä niin tomerana muka käskeä miten lapsiaan pitäisi hoitaa. Kai aika tyypillistä boomeri-isovanhempien käytöstä.
Höpö höpö. Normirutiinit palautuu muutamassa päivässä. Kyllä aikuisellakin on välillä hankalaa sopeutua taas loman jälkeen arkeen, mutta ei se silti tarkoita sitä, että loma kannattaa jättää viettämättä. Kyllä lomalla kannattaa sekä aikuisten, että lasten olla lomamoodissa.
Jos ei lomallakaan saa olla lomalla, niin milloin sitten?
Ah, eteläeurooppalaiset leipomot ovatkin ihania paikkoja! Pointtini olikin, että leivonnaisia syödään kyllä, mutta ne eivät ole samanlaista päiväkausia säilyvää bulkkia kuin täällä. Ei siellä näe hyllymetritolkulla tukusta tuotuja muoviin käärittyjä pullia, muffineja ja kakkuja. Leivokset, kakut yms nautitaan kahvilassa tai haetaan kotiin kaupan tiskiltä tai leipomosta. Tuotteet on valmistettu joko paikan päällä tai lähistöllä.