Lue keskustelun säännöt.
'Nuorisovalmentaja meni harjoitteluun yläkouluun ja järkyttyi: kilpailu liikuntatunneilla oli kielletty'
27.06.2026 |
"Hänen mielestään kilpaileminen on juuri se, mikä innostaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria liikuntaan. Lopulta kielto jäi toteutumatta ja Aarnikko järjesti oppilaille kilpailuja.
– Eikö liikuntatunnin tehtävä ole liikuttaa lasta ja opettaa, mitä liikunta on, Aarnikko kysyy"
Voi voi.
Nyt katsotaan asiaa kyllä niin subjektiivisesti ja ammattitaidottomasti.
Tottakai kilpailu on liikunta-alan ihmiselle mielekästä.
Tottakai kilpailu on niille luokan liikunnallisille lapsille mielekästä.
Mutta liikuntatunti koulussa ei ole harrastustoimintaa, ei seuratoimintaa, ei vapaaehtoistoimintaa.
Vaan pakollinen, opetussuunnitelmaan kuuluva aine, johon joutuvat osallistumaan kaikki oppilaat. Myös ne joita liikunta ei kiinnosta. Myös ne, jotka eivät ole siinä hyviä. Myös ne, joita se ei kiinnosta.
Kilpailulla tapetaan se hentoinenkin into, mikä saattaa liikuntaa harrastamattomalla lapsella olla. Kilpailulla nöyryytetään sitä luokan aina viimeiseksi jäävää pullukkaa. Kilpailulla lisätään kiusatun lapsen kiusaamista. Kilpailulla nostatetaan "suosittujen" lasten sädekehää.
Kilpailu ei välttämättä kuulu mitenkään liikuntaan.
Koululiikunnalla pyritään antamaan eväät liikunnalliseen elämään. Opettamaan liikunnan terveyshyödyt.
Jos joku saa kimmokkeen kilpailuun, se on sitten yksilön asia. Ei koululiikunnan tarkoitus.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Ei koenumeroita yleisesti huudella. Liikunnassa sen sijaan tulokset näkyvät välittömästi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorisovalmentajan olisi hyvä ynmärtää, ettei hänen mielipide on sama asia kuin kaikkien mielipide. Miten osan aikuisista on vaikea ymmärtää, että kaikki eivät koe asioita samanlailla?
Missä hän sellaista väitti? Hänhän nimenomaan kertoi oman mielipiteensä.
Hänhän nimenomaan ihmetteli, kun koulu ei toimi liikuntatunneilla hänen näkemyksen mukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Ai joka kerta musiikin tai kuviksen tunnilla oppilaat julkisesti paremmuusjärjestykseen?
Kyllä. Lapsi kuulee kyllä laulaako huonommin vai paremmin tai piirtääkö paremmin tai huonommin kuin muut. Lisäksi noistakin aineista saa numerot.
Ihmiset kilpailee koko ajan, oli se järjestettyä tai ei. Se vanhempien lihavaksi ja huonokuntoiseksi päästämä lapsi tuntee olonsa ihan yhtä paskaksi, oli se huono liikuntatunnilla muuten vaan koko ajan, vs. Kilpailussa.
Minulla ei ole lainkaan laulunääntä, ja todellakin olin siitä tietoinen koko kouluajan. Lucia-kulkueessa erityisesti.
Ja koska sulla oli koulussa paha mieli, pitää muillakin olla?
Laulamaan oppii laulamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö jo ole ymmärtäneet että kouluopetuksen vaatimustaso asetetaan aina heikoimpien mukaan ettei heille tulisi paha mieli. Paremmat buustatkoot egoaan muualla.
Tosin siinä jää sitten valtavasti lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä.Suomi on siitä kumma maa, että meidän koulujärjestelmä ei edes tahdo että lahjakkaat saavuttaisivat täyden potentiaalinsa. Pikemminkin on ikävä asia, jos joku on parempi kuin muut.
Kuitenkin ne lahjakkaat pystyy vetämään kivireen perässään ylämäkeen, eli viemään yhteiskuntaa eteenpäin. Yhteiskunta ei mene eteenpäin sillä, että työnnetään koko ajan pyllystä niitä joista ei koskaan tule mitään. Se on resurssien haaskausta.
Se pyllystä työnnettäväkin hyötyisi eniten siitä, että lahjakkaat vetää kaiki eteenpäin.
Harva meistä tekee liikunnalla elantonsa. Yläkoulun liikuntatuntien pitäisi innostaa ei latistaa.
No mitä siinä opetussuunnitelmassa sanotaan? Taas on joku harjoittelija päästetty larppaamaan opettajaa edes avaamatta opetussuunnitelmaa. Nämä ei-opettajat eivät ymmärrä että se ops on se velvoittava asiakirja, jonka mukaan toimitaan eikä mikään mutu tai omat mielenkiinnonkohteet ja mielipiteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselleni osui liikunnanopettajaksi tuollainen kilpailuviettinen tapaus, jonka oli mahdotonta ymmärtää, että jatkuvan mittaamisen sijaan tutustuminen eri lajeihin ja edes liikkeiden oikeaoppinen tekeminen olisivat tärkeämpiä kuin 1,5 km juoksun nopeus. Ehei, elokuusta lokakuulle juoksua ja jalkapalloa (aina kilpailuna!, paras joukkoe sai lähteä ensimmäisenä suihkuun ja myy jäivät laittamaan kenttää kuntoon) ja sisäliikunnassa kuntopiiriä. Lapsestani tuli liikunnanvihaaja ja hän yksinkertaisesti löi koko homman läskiski parin kaverinsa kanssa. He totesivat, että viitosta huonompaa numeroa et voi antaa, ihan sama. Joka luokalla oli lopulta 5-10 sellaista lasta/nuorta, jotka tekivät saman päätöksen. Heitä ei kiinnostanut kilpailu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö jo ole ymmärtäneet että kouluopetuksen vaatimustaso asetetaan aina heikoimpien mukaan ettei heille tulisi paha mieli. Paremmat buustatkoot egoaan muualla.
Tosin siinä jää sitten valtavasti lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä.Suomi on siitä kumma maa, että meidän koulujärjestelmä ei edes tahdo että lahjakkaat saavuttaisivat täyden potentiaalinsa. Pikemminkin on ikävä asia, jos joku on parempi kuin muut.
Kuitenkin ne lahjakkaat pystyy vetämään kivireen perässään ylämäkeen, eli viemään yhteiskuntaa eteenpäin. Yhteiskunta ei mene eteenpäin sillä, että työnnetään koko ajan pyllystä niitä joista ei koskaan tule mitään. Se on resurssien haaskausta.
Se pyllystä työnnettäväkin hyötyisi eniten siitä, että lahjakkaat vetää kaiki eteenpäin.
Mä olin koulussa oikeasti lahjakas, ja sanon että tuo on hölynpölyä ja itsepetosta. Koulu kohtelee lahjakkaita aina hyvin, toiset oppilaat eivät välttämättä, mutta se taas lähtee heidän kodeistaan eikä ole koulun vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Ai joka kerta musiikin tai kuviksen tunnilla oppilaat julkisesti paremmuusjärjestykseen?
Kyllä. Lapsi kuulee kyllä laulaako huonommin vai paremmin tai piirtääkö paremmin tai huonommin kuin muut. Lisäksi noistakin aineista saa numerot.
Ihmiset kilpailee koko ajan, oli se järjestettyä tai ei. Se vanhempien lihavaksi ja huonokuntoiseksi päästämä lapsi tuntee olonsa ihan yhtä paskaksi, oli se huono liikuntatunnilla muuten vaan koko ajan, vs. Kilpailussa.
Minulla ei ole lainkaan laulunääntä, ja todellakin olin siitä tietoinen koko kouluajan. Lucia-kulkueessa erityisesti.
Ja koska sulla oli koulussa paha mieli, pitää muillakin olla?
Laulamaan oppii laulamalla.
Liikkumaan oppii liikkumalla.
Mikä.ihme on, ettei liikunta saa olla samanlainen oppiaine kuin muutkin? Usein liikunta tunnilla opetetaan eri lajeja. Ja numeron siitäkin saa ja pitää saada. Voisihan koulu olla paikka,jossa merkitään aineet vain suoritetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorisovalmentajan olisi hyvä ynmärtää, ettei hänen mielipide on sama asia kuin kaikkien mielipide. Miten osan aikuisista on vaikea ymmärtää, että kaikki eivät koe asioita samanlailla?
Missä hän sellaista väitti? Hänhän nimenomaan kertoi oman mielipiteensä.
Hänhän nimenomaan ihmetteli, kun koulu ei toimi liikuntatunneilla hänen näkemyksen mukaan
Hänen mielestään kilpaileminen on juuri se, mikä innostaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria liikuntaan.
Eli se on hänen mielipide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Ai joka kerta musiikin tai kuviksen tunnilla oppilaat julkisesti paremmuusjärjestykseen?
Kyllä. Lapsi kuulee kyllä laulaako huonommin vai paremmin tai piirtääkö paremmin tai huonommin kuin muut. Lisäksi noistakin aineista saa numerot.
Ihmiset kilpailee koko ajan, oli se järjestettyä tai ei. Se vanhempien lihavaksi ja huonokuntoiseksi päästämä lapsi tuntee olonsa ihan yhtä paskaksi, oli se huono liikuntatunnilla muuten vaan koko ajan, vs. Kilpailussa.
Minulla ei ole lainkaan laulunääntä, ja todellakin olin siitä tietoinen koko kouluajan. Lucia-kulkueessa erityisesti.
Ja koska sulla oli koulussa paha mieli, pitää muillakin olla?
Laulamaan oppii laulamalla.
Liikkumaan oppii liikkumalla.
Mikä.ihme on, ettei liikunta saa olla samanlainen oppiaine kuin muutkin? Usein liikunta tunnilla opetetaan eri lajeja. Ja numeron siitäkin saa ja pitää saada. Voisihan koulu olla paikka,jossa merkitään aineet vain suoritetuksi.
Liikunta nimenomaan on samanlainen oppiaine kuin muutkin, ja siksi se ei ole urheilukilpailua.
Minusta on suotavaa, että koulussa opetetaan että liikunta voi olla muutakin kuin kilpailemista. Urheilukisoja tulee telkkarista vuoden ympäri ja niihin latautuu hirveästi tunteita ja odotusta. Ai ai että on hyödyllistä jatkaa samaa vielä koulussakin, varsinkin kun ne voittajat yleensä on ne samat.
Itse inhoan kaikenlaista kilpailua, eikä sellainen todellakaan motivoi minua. Olisin tykännyt, jos koulussa olisi liikuntatunnilla keskitytty siihen, miten hyvältä liikunta ja itsensä ylittäminen tuntuu kehossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö jo ole ymmärtäneet että kouluopetuksen vaatimustaso asetetaan aina heikoimpien mukaan ettei heille tulisi paha mieli. Paremmat buustatkoot egoaan muualla.
Tosin siinä jää sitten valtavasti lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä.Suomi on siitä kumma maa, että meidän koulujärjestelmä ei edes tahdo että lahjakkaat saavuttaisivat täyden potentiaalinsa. Pikemminkin on ikävä asia, jos joku on parempi kuin muut.
Kuitenkin ne lahjakkaat pystyy vetämään kivireen perässään ylämäkeen, eli viemään yhteiskuntaa eteenpäin. Yhteiskunta ei mene eteenpäin sillä, että työnnetään koko ajan pyllystä niitä joista ei koskaan tule mitään. Se on resurssien haaskausta.
Se pyllystä työnnettäväkin hyötyisi eniten siitä, että lahjakkaat vetää kaiki eteenpäin.
Seuratoiminta, joukkueet, harrastaminen. Kilpaurheilu.
Siellä on se oikea paikka liikunnan kilpailulle.
Egon buustaamiselle, lahjakkuuksien eteenpäin viennille.
Ei kouliikuntatunnilla.
Lahjakkaat eivät vedä pyllystä työnnettäviä mukanaan vaan polkevat heitä alaspäin noustessaa itse ylöspäin.
Tästä seuraa liikunnan vihaaminen aikuisena, totaalilikkumattomuus mistä seuraa taas terveydellisiä ongelmia.
Alaspäin polkeminen saa aikaan myös mielenterveydellisiä ongelmia.
Eikö olisi parempi että koululiikunta ohjaisi terveelliseen liikunnalliseen elämään. Tuottaviin yksilöihin ja onnellisuuteen?
Kilpailua haluavat voisivat toteuttaa itseään seuroissa ja itse harrastaen, samamkaltaisten kanssa
Vierailija kirjoitti:
Lapselleni osui liikunnanopettajaksi tuollainen kilpailuviettinen tapaus, jonka oli mahdotonta ymmärtää, että jatkuvan mittaamisen sijaan tutustuminen eri lajeihin ja edes liikkeiden oikeaoppinen tekeminen olisivat tärkeämpiä kuin 1,5 km juoksun nopeus. Ehei, elokuusta lokakuulle juoksua ja jalkapalloa (aina kilpailuna!, paras joukkoe sai lähteä ensimmäisenä suihkuun ja myy jäivät laittamaan kenttää kuntoon) ja sisäliikunnassa kuntopiiriä. Lapsestani tuli liikunnanvihaaja ja hän yksinkertaisesti löi koko homman läskiski parin kaverinsa kanssa. He totesivat, että viitosta huonompaa numeroa et voi antaa, ihan sama. Joka luokalla oli lopulta 5-10 sellaista lasta/nuorta, jotka tekivät saman päätöksen. Heitä ei kiinnostanut kilpailu.
Koulu liikunta perustuu Opetushallituksen oppisuunnitelmiin. Samalla tavalla kuin muutkin aineet. Sama pohja kaikilla kouluilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Ai joka kerta musiikin tai kuviksen tunnilla oppilaat julkisesti paremmuusjärjestykseen?
Kyllä. Lapsi kuulee kyllä laulaako huonommin vai paremmin tai piirtääkö paremmin tai huonommin kuin muut. Lisäksi noistakin aineista saa numerot.
Ihmiset kilpailee koko ajan, oli se järjestettyä tai ei. Se vanhempien lihavaksi ja huonokuntoiseksi päästämä lapsi tuntee olonsa ihan yhtä paskaksi, oli se huono liikuntatunnilla muuten vaan koko ajan, vs. Kilpailussa.
Minulla ei ole lainkaan laulunääntä, ja todellakin olin siitä tietoinen koko kouluajan. Lucia-kulkueessa erityisesti.
Ja koska sulla oli koulussa paha mieli, pitää muillakin olla?
Laulamaan oppii laulamalla.
Liikkumaan oppii liikkumalla.
Mikä.ihme on, ettei liikunta saa olla samanlainen oppiaine kuin muutkin? Usein liikunta tunnilla opetetaan eri lajeja. Ja numeron siitäkin saa ja pitää saada. Voisihan koulu olla paikka,jossa merkitään aineet vain suoritetuksi.
Liikunta nimenomaan on samanlainen oppiaine kuin muutkin, ja siksi se ei ole urheilukilpailua.
Niin, siksi siinä oppilas kilpailee syorituksillaan itsensä kanssa. Ja tuloksista katsotaan omaa kehitystä.
Liikunnassa annetaan numerot ja suoritukset mitataan. Kevään Cooperin testin toivotaan olevan vähän parempi kuin syksyn.
Eipä ole ihme koulut sylkee nynnyjä ulos. Ei saa kilpailla kun joillekin saattaa tulla paha mieli. Voi voi ja nyyh sille. Sitten koulun jälkeen kova, kilpailuun perustuva maailma iskee täysillä päin näköä. Lähes kaikesta pitää kilpailla, opiskelupaikasta, työpaikasta ja myöhemmin työpaikalla ym ym.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ihme koulut sylkee nynnyjä ulos. Ei saa kilpailla kun joillekin saattaa tulla paha mieli. Voi voi ja nyyh sille. Sitten koulun jälkeen kova, kilpailuun perustuva maailma iskee täysillä päin näköä. Lähes kaikesta pitää kilpailla, opiskelupaikasta, työpaikasta ja myöhemmin työpaikalla ym ym.
Samaa sanoi mun muinainen liikunnanopettaja, että odotas vaan, aikuisena sitä pitää vasta tehdäkin kaikkea mitä ei halua. Mun täytyy sanoa, että missään ei ole nöyryytetty samalla tavalla kuin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikissa muissa kouluaineissa kilpailu on suotavaa?
Ai joka kerta musiikin tai kuviksen tunnilla oppilaat julkisesti paremmuusjärjestykseen?
Kyllä muusikissa erottuu kuka osaa soittaa soittimia tai piirustukset ovat edelleen näytillä julkisesti. Ja kyllä lapset tietää toistensa koenumerot ja edelleen luetaan ääneen sekä äidinkielessä, että kielissä. Lapset kilpailee myös ruokatunnilla ja välitunnilla. Kuka syö eniten pinaattilettuja tai voittaa leuanvedon yms.
Yhteiskunta ja työ perustuu nykyään kilpailuun. Siksi se kannattaa oppia jo koulussa.
Kyllä on ankea elämä kilpailuhenkisellä. Jo lapsena pitää kytätä herkeämättä, kuka on hierarkiassa missäkin kohdassa, kuka suoriutui paremmin, kaikkien numerot pitää käydä erikseen kysymässä, pakko kyylätä, mitä muilla on päällä ja kuka söi kuinkakin monta pinaattilettua. Hetkeäkään ei ehdi olla luova, olla rauhassa tai saada mitään iloa omasta tekemisestä, kun pitää vain vertailla joka hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselleni osui liikunnanopettajaksi tuollainen kilpailuviettinen tapaus, jonka oli mahdotonta ymmärtää, että jatkuvan mittaamisen sijaan tutustuminen eri lajeihin ja edes liikkeiden oikeaoppinen tekeminen olisivat tärkeämpiä kuin 1,5 km juoksun nopeus. Ehei, elokuusta lokakuulle juoksua ja jalkapalloa (aina kilpailuna!, paras joukkoe sai lähteä ensimmäisenä suihkuun ja myy jäivät laittamaan kenttää kuntoon) ja sisäliikunnassa kuntopiiriä. Lapsestani tuli liikunnanvihaaja ja hän yksinkertaisesti löi koko homman läskiski parin kaverinsa kanssa. He totesivat, että viitosta huonompaa numeroa et voi antaa, ihan sama. Joka luokalla oli lopulta 5-10 sellaista lasta/nuorta, jotka tekivät saman päätöksen. Heitä ei kiinnostanut kilpailu.
Koulu liikunta perustuu Opetushallituksen oppisuunnitelmiin. Samalla tavalla kuin muutkin aineet. Sama pohja kaikilla kouluilla.
Olen tietoinen tästä, mutta jos opettaja päättää olla noudattamatta ko. suunnitelmaa vedoten koulun olosuhteisiin, niin sitten juostaan kilpaa pururadalla. Loppupelissä opettaja on se, joka tulkitsee opetussuunnitelmaa ja päättää, miten hänen tunneillaan sitä noudatetaan. Tutustuminen eri lajeihin voi olla sitä, että opettaja kertoo, että muitakin lajeja on olemassa. Se riittää.
Mutta samaan aikaan on ok laittaa lapset kilpailemaan kuka saa parhaan arvosansn äidinkielestä, tai vaikka historiasta.
Jollain laosella/nuorella ne ei-akateemiset aineet voi olla ainoat missä pörjää, mutta siitä ei saa kilpailua tehdä.
Luulisi suomalaisen, noinkin nuoren ihmisen jo tietävän, millaista koululiikunta on, vai kävikö hän koulunsa jossain toisessa maassa?