Älyttömän hintaisia lastenvaatteita -kuka ostaa?

Ja puhunkin kokoajan omasta perheestämme, ja omista kokemuksistani. Meillä tehdään toistaiseksi näin, ja katsotaan mikä tilanne on esimerkiksi neljän vuoden päästä :-). Täällä meidän kaupungissa jää kyllä nii-in paljon kaiken ikäisten lasten merkkivaatteita alennusmyyntiin, että oikein hirvittää kauppiaan puolesta. Tiedän hyvin, että esim. Pompiissa näin ei käy, vaan heti alen -30% ekana päivänä häviää kaikki vähänkin fiksumpi, saati onko niitä enää aleen edes jäännyt. Mutta meillä onneksi tämä ilo, että kaiken ikäisille löytyy vielä -50% alesta vaikka mitä. Kummilapset kun on 3, 5 ja 7, niin vähän kaikkia kokoja tullut osteltua.



Ja jo kummilapsien ( kaikki vielä remupääpoikia..) tiedän, että onnellinen saa olla jo kesän jälkeen yksikään vaate on vielä ehjä. Heidän äitinsä on meinaan oma siskoni. Mutta juu, vähän keskustelu lähtenyt uomiltansa. Tarkoitin lähinnä, että ei se merkkivaatteiden ostelu ole automaattisesti sitä, että meillä on 50 kpl 50 euroa maksaneita vaatekappaleita, ja meillä täten meni " kankkulankaivoon" 2500e. Vielä toistaiseksi ollaan saatu aika iso (yllättävänkin) prosentti myymällä eteenpäin takaisin. Tiedän kyllä, että vaatteet eivät enää niin siistinä jatkossa säily. Tämä höpötys meidän elämästä vain siksi, että kun kova kohu oli, että miten voi olla varaa. Tämä selitys siitä, että miksi meidän " pirkko-liisalla" on merkkivaatteita ilman, että ollaan synnytty kultalusikka suussa ;-).

" vaatteiden määrä"

Kenkiä kulutetaan, kunnes ne ovat puhki. Sitten hankitaan uudet. Tämä on mielestäni ihan normaalia toimintaa. Nyt kesäaikaan minulla on yhdet sandaalit, joita käytän koko ajan. Kun ne on rikki, ostan uudet. Yksinkertaista!

Mun mielestä ei todellakaan ole noin yksinkertaista. Kenkiä pitäisi kyllä kaikilla olla useammat kuin yhdet, joita vaihdellaan. Ihan jalkojen hyvinvoinnin pahraaksi.

" rahan kuluminen"

Jos pienen lapsen vaatteet saa vuodeksi 50 eurolla kirppikseltä tai muusta kierrätyksestä niin aika helposti tuo 500 euroa alittuu.

Nostan kyllä hattua, jos saat 50 eurolla pienen lapsen vaatteet vuodeksi kaikkine talvi- ja välikausiasusteineen.. !

Minä, joka ilmoittauduin " espoolaisuuden" perikuvaksi, tein sen nimenomaan lainausmerkeissä viitaten aiempien kirjoittajien esittämään stereotyyppiseen kuvaan hyvätuloisesta esikaupunkilaisesta. Aivan varmasti ei kukaan ketjuun kirjoittanut kuvittele, että kaikilla espoolaisilla olisi varaa pukea lapsensa Baby Dioriin, mutta tosiasia kuitenkin on, että Espoossa on sekä absoluuttisesti että prosentuaalisesti enemmän kansallista keskiarvoa hyvätuloisempia asukkaita kuin vaikkapa Elimäellä tai Enontekiöllä.



Rumaahan se tietysti on, että etenkin pääkaupunkiseudun muiden kuntien asukkaat viljelevät tällaisia stereotyyppejä. Pahoittelen mustamaalaamisesta aiheutunutta mielipahaa. ;-)

Itse ostan vaatteita ulkonäön ja laadun perusteella niin lapsille kuin myös itselleni. Vaikka olisi siis kallis ja laadukas merkkivaate mikä kuitenkin olisi mielestäni ruma, niin sellaista en kelpuuttaisi kenenkään vaatehuoneeseen.



Lapset ovat myös melko pienestä saaneet itse vaikuttaa omiin vaatehankintoihinsa, vaikkapa valitsemalla kahdesta vaihtoehdosta mieluisimman. Tosin olen huomannut, että esikoisesta alkaa tulla jo niin iso tyttö, ettei äidin ja hänen makunsa enää aina kohtaa kovinkaan usein :). Ehkäpä on tullut aika äidin vähän joustaa siis tässä asiassa. Koska kuten jo joku aikaisemmin mainitsi, ei niitä vaatteita kannata hankkia, jos jäävät täysin käyttämättä.



Mitä vaatteiden merkkeihin tulee, niin kaipa meidän perheen voi laskea merkkivaatteita kuluttaviin. Vaatteita valittaessa siinä ei kuitenkaan tosiaankaan " paina" se vaatteen merkki vaan em. laatu ja ulkonäkö. Toisaalta tykkään myös yksinkertaisesta " ei-tusina-tavarasta" jolloin esim. ruotsalaisvaateketjujen liikkeet jäävät useimmiten kiertelemättä.

Olipa onni että satuin vilkaisemaan tätä palstaa! Itse juuri riemuitsin kun löysin huuto.netin ja hoksasin, että sieltä saa noin 50 eurolla helposti vaatteet VUODEKSI lapselle. Myydään suuria paketteja täysin uuden näköisiä vaatteita, saattaa olla hyvinkin 50-60 erilaista vaatekappaletta paketissa. Ei tulisi ikinä mieleen ostaa lapselle mitään uutta, ennen kuin vasta kouluiässä kun lasta alkaa itseään kiinnostaa mitä päällä on. Ja silloinkin opetetaan asiallista taloudenpitoa, kuten alennuksista ja kirpputoreilta ostamista eikä mennä jokaisen kuvaston ja muotivillityksen mukana.



Mitä tulee juhlavaatteisiin, niin nehän voi, hyvänen aika, vaikka vuokrata! Aika kalliiksi tulisi juhliin osallistuminen jos olisi vaikkapa kolme lasta ja kaikille pitäisi hankkia 100e mekot ja puvut pelkästään juhlaa varten. En hanki sellaisia itsellenikään, vaan pidän samoja kerran juhlakäyttöön hankittuja vaatteita vuodesta toiseen. Tosin kirppikseltä saa helposti viidellä eurolla hienon koltun. Tarkennettakoon, että 90% vaatteistani on joka tapauksessa kirppareilta, mikä on hieman kiusallista koska ihmiset usein kehuvat vaatteitani ja kyselevät mistä voisivat hankkia samanlaisia. En muista milloin olisin viimeksi käyttänyt yli 25 euroa vaatteeseen. Tai itse asiassa muistan! Se oli joskus toukokuussa 2006 kun ostin Seppälän alesta hienon tunikamallisen paidan. Ollut nyt pari kertaa juhlissa päällä (kirppikseltä eurolla saadun hameen kanssa) ja kovasti on kehuttu. Suurin osa kengistäkin on kirppikseltä, mm. talvilenkkarit jotka maksoivat 2 euroa ja joilla on tehokkaasti tallusteltu viime syyskuusta asti joka päivä (edelleen ehjät ja todella mukavat jalassa).



Tosin mitä lapsiin tulee, niin kenkien laatuun täytyy kiinnittää huomiota. Niistä voikin sitten maksaa enemmän, mielellään niin, että hinnassa näkyy myös reilu kauppa tai muu asiallinen tuotanto muissa kuin lapsityövoimamaissa. Sama laatuvaatimus pätee ulkovaatteisiin. Joka tapauksessa on erittäin vaikea kuvitella, että lapsen vaatteisiin alle kouluiässä saisi kulumaan edes 500 euroa vuodessa. Minulla on ainakin huomattavasti tärkeämpiä rahankäyttökohteita (lapsen tilille säästäminen, luomuruoka, kestovaipat jne) kuin huippumuodin hankkiminen taaperolle. Mutta kukin tyylillään...

kannattaa pitää mielessä että jotta sinä voisit ostaa sen hienon juhlakoltun edullisesti, JONKUN on täytynyt ostaa se uutena JA kalliina. Jotta sinä saat siistejä käyttövaatteita kirpparilta, se edellyttää että joku muu hankkii ne ensin. :)

On hassua moralisoida uusien vaatteiden ostajia (en väitä että sinä niin teet, mutta monet tekevät) ja suosia kirpparia (mikä ON aivan loistava systeemi!), kun vain muistaa että nämä uusien vaatteiden ostajat ovat kuitenkin niitä jotka ylläpitävätä tätä järjestelyä.

Jos kaikki ihmiset ostaisivat vaatteensa kirppareilta, kuinkahan kauan sitä vaatetta kestäisi käyttökelpoisena?

Lily, voi olla että tosiaan hämmennyin. Elän itse maailmassa, missä ihmiset suosivat ensisijassa kierrätettyä ja käytettyä (tuloista riippumatta) ja olen aina kuvitellut, että nämä muodin mukana kulkevat tyypit ovat jokin pieni vähemmistö. Näiden viestien perusteella näyttää siltä, että tilanne onkin toisin päin! Minun lapsuudessani oli ihan normaalia, että uudet vaatteet shopattiin jostain Löytötexistä ja Anttilan alennuksista, eikä tullut mieleenkään odottaa mitään muuta. Siihen aikaan lapset leikkivät eivätkä selailleet muotikuvastoja! Muistan selailleeni jotain Elloksen vaatekuvastoa ensimmäistä kertaa joskus 13-vuotiaana, sitä ennen käytin niitä vaatteita mitä minulle ostettiin ja aloin sitten itsekin hankkimaan vaatteita vaihtorilta ja kirppiksiltä (äitini kauhuksi). Minulla oli paljon luokkakavereita, joilla oli vielä tiukempaa, vaatteita tehtiin itse tai käytiin hankkimassa hallitusti kaksi kertaa vuodessa alennusmyynneistä.



Minusta tämä olisi edelleen ihan toimiva tapa, mutta ainakin tämän palstan perusteella näyttää siltä, että vanhemmat haluavat tietoisesti opettaa lapsensa kulutushysteerisiksi. Mitenkähän nyt syntyvät sukupolvet mahtavat kestää väistämättömän elintason laskun mikä on ilmastonmuutoksen takia odotettavissa 10-20 vuoden sisällä? Voipi tulla itku silmään kun ei enää saakaan joka kuussa uusia vaatteita kun vähät rahat pitää säästää bensaan (jonka hinta on 10 euroa litra) ja säännöstellä sähköä ja vettä (kuten jo nyt joudutaan eteläisemmässä Euroopassa tekemään).



Itse melkeinpä jo unelmoin siitä, että palataan takaisin aikakauteen jolloin ostetaan kankaita ja tehdään tai teetätetään mittojen mukaan ompelijalla asuja, joita on sitten 2-3 per henkilö ja joita korjataan ja käytetään kunnes ne päätyvät lattiaräteiksi ja matonkuteiksi. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun ihmiset kutoivat itse kankaansa itse viljelemästään pellavasta ja hampusta, ja tällä maailman menolla näyttäisi siltä, ettei kestä kovinkaan pitkä aika kun palataan takaisin samaan järjestelmään. Tästäkin syystä on minusta hassua opettaa lapset seuraamaan kaiken maailman brändejä ja merkkejä vauvasta asti, sen sijaan että korostettaisiin taloudellisuutta, säästäväisyyttä ja ekologisuutta. Ja vaatteethan kyllä kestävät, minulla on paljon kirppiksiltä ostettuja vaatteita joita olen käyttänyt helpostikin 10-15 vuotta. Tänä päivänähän ihmiset eivät osta uusia vaatteita entisten kulumisen takia vaan siksi että muotivärit muuttuvat.... Mutta mikäs siinä, ostakaa vaan niitä 100 euron vaatteita ja heittäkää pois kuukauden kuluttua, kyllä ne käyttöön pääsevät sieltä kirppiksiltä kun hinta on pudonnut kahteen euroon. Vaikka ei sillä, kyllä minäkin voin käyttää 100 euroa johonkin vaatteeseen, edellyttäen että materiaalina on luomupuuvilla, - villa tai -hamppu, ja myyntipaikkana reilun kaupan liike!

Itse en ostaisi 100e mekkoa. Meillä käytetään jokaista ostettua vaatetta ja kierrätetään sisarusten kesten. Vaatetta ei ole ylettömiä määriä, mutta enemmän kuin vain se välttämätön. Tosiasia kuitenkin on, että jos kaikki ihmiset ostaisivat tästä hetkestä vaatteensa kirpputoreilta, alkaisi pian harventua nuo jutut, miten joku löysi niiiiin ihanan mekon niiin halvalla.



Entisiä aikoja on mukava romantisoida, mutta tosiasia on se, että kautta aikojen pikkutytöt - ja isommatkin, ovat tykänneet pukeutua nätisti (näin yleistyksenä). Oma mummoni, joka asui kahden huoneen mökissä neljän lapsensa ja miehensä kanssa, elivät täysin omavaraistaloudessa ja olivat äärimmäisen köyhiä kutoi joka kesä itselleen uuden kesäleningin, joka oli paitsi käytännöllinen myös kaunis. Jos taloudellinen tilanne olisi antanut myöden, uskonpa että leninkejä olisi ollut enemmän. En usko siihen että ihminen olisi jotenkin turhamaisempi nykyään, elintaso ja kehitys vain antaa myöden asioiden mennä näin suureellisiksi. Tämä siis vain minun mielipiteeni.

Ihminen vain on esteettinen olento. Muistan ikuisesti Firenzen kerjäläisnaiset, jotka ostivat torilta silkkikukkia hyvin pienellä rahalla ja somistivat niillä hiuksiaan.



Off topic tämä.

mummosi toiminta vaikuttaa juurikin oikealta! Tottakai missä kulttuurissa hyvänsä ihmiset koristautuvat ja sonnustautuvat, kuka simpukoilla, kuka vaatteilla. Länsimaissa touhu vaan menee hieman yli. Ja mitä tulee elintasoon, niin sehän tulee, kuten sanottu, romahtamaan tässä lähiaikoina. Maailmanlaajuista lamaa ei tarvitse varmaan montaa vuotta odotella. Mutta mitä tulee esim. omaan vaatekaappiini, minulla on varmaan arviolta 20 housut, 50 erilaista yläosaa, 15 hametta, 10 ulkotakkia jne mikä on hieman enemmän kuin mummosi vaatevaraston uudistuminen kerran vuodessa. Ja minulla ilmeisesti on vielä suhteellisen vähän vaatteita verrattuna moniin kanssasisariini. Nyt tietysti voi tulla vaatevaraston uusimista kun raskauden ja synnytyksen myötä tulee uudet mitat (toivottavasti!) ja joutuu luopumaan jostain pienimmistä vaatteistaan. Ilman raskautta en varmaan edes miettisi shoppailua pariin vuoteen, minulla kun on kaikki mitä tarvitsen.



Mitä tulee lastenkasvatukseen ja lastenvaatteisiin niin pääpainon pitäisi olla jossain ihan muualla kuin merkkituotteissa. Tai no, mikä sitten on merkkituote? Ainu on vauvantarvikkeiden merkkituote, ihan ymmärretävistä syistä. Mutta mikä ihme on olevinaan Tommy Hilfiger-tuttipullo? Kyllä se maito varmaan maistuukin paremmalta kun on ihan Hilfiger-pullo käytössä ja onhan siitä hienoa maksaa ylihintaa vaikka se tulee samalta tehtaalta kuin halpahallin jätemuovipullot (näin niin kuin kärjistettynä). Samoin Jutta on mielestäni asiallinen lastenvaatemerkki, luomua ja ekoa, suomalaista tuotantoa. Niistä on ilo maksaa enemmänkin. Sen sijaan Adidakset ja Levikset sun muut ovat kasvavalle lapselle aika omituinen hankinta. En ensinnäkään usko, että ne ovat tuotteina millään lailla parempia (ts. kestävämpiä) kuin tusinamerkit ja jos ne sattuisivat sitä olemaan, on aika outoa ostaa joidenkin kuukausien käyttövaatteeksi joku merkkituote missä on 70% ylihintaa merkin takia. Varsinkin kun tekijänä on ylikansallinen tuote, jonka tuotanprosessista ja raaka-aineiden alkuperästä on erittäin vaikea saada luotettavaa tietoa.



Mutta kukin tehköön rahoillaan mitä lystää. Jotenkin vaan luulisi, että nykyisellään vanhemmat haluaisivat valmistaa lapsiaan tulevaisuuteen, joka tulee olemaan hyvin, hyvin erilainen kuin 70-90 luvut lasten vanhempien mielessä ja muistikuvissa...

Sinulla on vaatteiden lukumäärän perusteella paljon laajempi vaaterepertuaari kuin minulla. Itse ostan kaiken uuden ja ns. kalliilla, vähän mutta laatua. Osaan onnekseni ostaa vaatteita, jotka ovat kaikki yhdisteltävissä, kestävät niin käytössä kuin myös ajassa. Maku on pysynyt onneksi samana vuosia, ja myös koko :-).



Lilyä ( jos oikein nimimerkin ) muistan kompatakseni, jonkun ne vaatteet tosiaan on tosiaan uutena ostettava. Olisihan se ihanaa, jos me kaikki voitaisiin ostaa kirppareilta uudenveroisia, puoli-ilmaisia vaatteita. Minä olisin ainakin onneni kukkuloilla.



Sen sijaan tuntuu kauhealta, että pilaisin lapseni tulevaisuuden sillä, että käytän ns. paljon rahaa hänen vaatteisiin. Onneksi ei taida ihan vaatevalinnat kenenkään tulevaisuutta pilata, eikä myöskään onnea tuoda. Sen sijaan tärkeämpää lienee se, miten opettaa lapsensa suhtautumaan muihin, vaatteista välittämättä. Ennakkoluuloista asennetta se on noinkin päin. Minä en muuten olisi uskaltanut edes lasta tehdä, jos näkisin maailmankuvan noin synkkänä ;-).

että olen jotenkin radikaali. Näissä olosuhteissa minusta vaan tuntuu kummalta, että kun nousukauden ja markkinatalouden kulta-aikana 80-luvullakin oman kotipaikkakunnan vanhemmat tähtäsivät ensi sijassa säästäväisyyteen lasten vaatteiden suhteen, niin nyt sitten valtavien maailmanmullistusten edellä opetetaan lapsille kerskakulutuskulttuuria. Se olisi tosiaan eri asia, jos " kallis vaate" olisi yhtä kuin luomu tai reilun kaupan tuote, mutta tämän ketjun perusteella siitä ei ole tosiaankaan kyse vaan siitä, että jo kaksivuotiaan tenavan on oltava trendikäs ja muodikas ja pukeuduttava samoihin merkkeihin kuin vanhempiensa. Vähän ihmeellistä minusta. Jotenkin tuli mieleen se vanha juttu Helsingin Sanomista missä joku äiti vakavissaan esitti, että kaksivuotiailla lapsilla on oikeus " näyttää nätiltä" eli toisin sanoen, meikata, hiekkalaatikolle.



Mitä tulee maailmankuvaani, niin pidän sitä enemmän realistisena kuin pessimistisenä. Haluan että lapseni selviävät hengissä tulevista muutoksista, ovat niihin henkisesti valmistautuneita ja ymmärtävät että elämän sisältö ja merkitys tulee jostain muusta kuin materiasta. Tällä hetkellä ei ole mitään tietoa siitä, millainen maailma on sitten kun he ovat aikuisia. Nykyisten varovaisten arvioiden mukaan merenpinta on noussut 2 metriä, miljoonia ihmisiä on pakolaisina ympäri maailmaa, sadot tuhoutuvat omituisten sääolojen takia, ja tämä kaikki pelkästään ilmastonmuutoksen takia, sodat ja muut hankaluudet ovat sitten asia erikseen. Ja nämä ovat faktoja, eivät mitään pessimistisiä uhkakuvia. Tähän skenaarioon istuu jotenkin todella huonosti ajatus siitä, että on jotenkin olennaista ja tärkeää että pikkulapsi on muodikas.



Joten jos rautalangasta vääntää, niin ymmärrän mainiosti jos joku haluaa satsata rahaa laatuun, eli esim. ekovaatteisiin tai reilun kaupan tuotteisiin, tai suomalaisten pienfirmojen tuotteisiin. Sellainen on minusta ihan perusteltua. Mutta se että tehdään lasten vaatevalintoja muodin ja brändien perusteella on jotenkin outoa, varsinkin kun kansanmuoti tarkoittaa yleensä epämääräisesti tuotettuja ylikansallisten firmojen tuotteita. Kulttuurin opettaminen alkaa vauvasta asti, ja ostosvalinnat ovat osa kulttuuria. Olisi hyvä muistaa, että jokainen kauppaan syydetty euro on myös kannanotto ja valinta tulevaisuuden maailmasta. Jos tulevat muutokset oikeasti pelottavat, kannattaa ehkä ensimmäisenä miettiä omia valintojaan ostajana ja kuluttajana. Silloin ehkä meidänkin lapsilla on vielä aikuisiällä maailma jossa elää.



Ihan vaan tällaisena reality checkinä kaikille :)

Ei tulisi ikinä mieleen ostaa lapselle mitään uutta, ennen kuin vasta kouluiässä kun lasta alkaa itseään kiinnostaa mitä päällä on. Ja silloinkin opetetaan asiallista taloudenpitoa, kuten alennuksista ja kirpputoreilta ostamista eikä mennä jokaisen kuvaston ja muotivillityksen mukana.

Meillä kyllä 4-vuotias on jo varsin kiinnostunut siitä mitä hänellä on päällään :) Myös 2-vuotias rakastaa peilailla itseään mekko päällä peilin edessä.

Tarkoittaa asiallinen taloudenpito samaa kuin kirpputorit ja alennusmyynnit? Eikö se voi tarkoittaa myös laadukkaita merkkivaatteita, joita ostetaan harvakseltaan?

Ihmettelen myös mitä pahaa muodissa on?

Tosin kirppikseltä saa helposti viidellä eurolla hienon koltun. ¿Suurin osa kengistäkin on kirppikseltä, mm. talvilenkkarit jotka maksoivat 2 euroa ja joilla on tehokkaasti tallusteltu viime syyskuusta asti joka päivä (edelleen ehjät ja todella mukavat jalassa).

Totean saman mitä niin moni muukin: jonkun toisen on tarvinnut nämä vaatteet ostaa normaaliin hintaan kaupasta, jotta sinä tai minä voidaan hankkia ne halvalla kirpparilta.

Ja anteeksi, tämä kertomasi 2 euron talvilenkkarijuttu on kyllä hauska : ) Viime syyskuusta asti joka päivä talvilenkkareissa¿. :D

Joka tapauksessa on erittäin vaikea kuvitella, että lapsen vaatteisiin alle kouluiässä saisi kulumaan edes 500 euroa vuodessa. Minulla on ainakin huomattavasti tärkeämpiä rahankäyttökohteita (lapsen tilille säästäminen, luomuruoka, kestovaipat jne) kuin huippumuodin hankkiminen taaperolle. Mutta kukin tyylillään...

Jos todella panostat esim. Lasten kenkiin niin tuon summan saa hyvinkin kulumaan vuodessa. Mihin muuten perustuu se, että alle kouluikäisten vaatteisiin kuluisi vähemmän rahaa kuin kouluikäisten vaatteisiin?

Minun lapsuudessani oli ihan normaalia, että uudet vaatteet shopattiin jostain Löytötexistä ja Anttilan alennuksista, eikä tullut mieleenkään odottaa mitään muuta. Siihen aikaan lapset leikkivät eivätkä selailleet muotikuvastoja! Muistan selailleeni jotain Elloksen vaatekuvastoa ensimmäistä kertaa joskus 13-vuotiaana, sitä ennen käytin niitä vaatteita mitä minulle ostettiin ja aloin sitten itsekin hankkimaan vaatteita vaihtorilta ja kirppiksiltä (äitini kauhuksi). Minulla oli paljon luokkakavereita, joilla oli vielä tiukempaa, vaatteita tehtiin itse tai käytiin hankkimassa hallitusti kaksi kertaa vuodessa alennusmyynneistä.

Minun ystäväpiirissäni ei lapsuudessakaan ostettu vaatteita vain alennusmyynneistä ja jostain Löytötexistä, eli tavat ovat olleet monet.. Mutta mitä hallitumpaa on ostaa vaatteita kaksi kertaa vuodessa aleista, kuin pitkin vuotta? Sitä paitsi nykyisin on enemmän alejakin kuin tuolloin, jolloin oli nuo kaksi alea vuodessa.

Mitenkähän nyt syntyvät sukupolvet mahtavat kestää väistämättömän elintason laskun mikä on ilmastonmuutoksen takia odotettavissa 10-20 vuoden sisällä? Voipi tulla itku silmään kun ei enää saakaan joka kuussa uusia vaatteita kun vähät rahat pitää säästää bensaan (jonka hinta on 10 euroa litra) ja säännöstellä sähköä ja vettä (kuten jo nyt joudutaan eteläisemmässä Euroopassa tekemään).

Aika varmaa tietoa sulla ilmastonmuutoksen vaikutuksista, esim. tuo bensan hinta. Ihminen sopeutuu yllättävän hyvin ja eiköhän nämä nyt syntyvät sukupolvetkin pärjää tulevaisuudessa.

Mutta mitä tulee esim. omaan vaatekaappiini, minulla on varmaan arviolta 20 housut, 50 erilaista yläosaa, 15 hametta, 10 ulkotakkia jne mikä on hieman enemmän kuin mummosi vaatevaraston uudistuminen kerran vuodessa. Ja minulla ilmeisesti on vielä suhteellisen vähän vaatteita verrattuna moniin kanssasisariini.

Itse asiassa mun mielestä tuo on MIELETÖN määrä vaatetta.

Mitä tulee lastenkasvatukseen ja lastenvaatteisiin niin pääpainon pitäisi olla jossain ihan muualla kuin merkkituotteissa. Tai no, mikä sitten on merkkituote? Ainu on vauvantarvikkeiden merkkituote, ihan ymmärretävistä syistä. Mutta mikä ihme on olevinaan Tommy Hilfiger-tuttipullo?

Ainu siis sallitaan, Hilfiger ei ; )

Sen sijaan Adidakset ja Levikset sun muut ovat kasvavalle lapselle aika omituinen hankinta. En ensinnäkään usko, että ne ovat tuotteina millään lailla parempia (ts. kestävämpiä) kuin tusinamerkit ja jos ne sattuisivat sitä olemaan, on aika outoa ostaa joidenkin kuukausien käyttövaatteeksi joku merkkituote missä on 70% ylihintaa merkin takia. Varsinkin kun tekijänä on ylikansallinen tuote, jonka tuotanprosessista ja raaka-aineiden alkuperästä on erittäin vaikea saada luotettavaa tietoa.

Minä taas sanoisin, että Adidakset, Levikset sun muut ovat jokaisen oma valinta.

Joten jos rautalangasta vääntää, niin ymmärrän mainiosti jos joku haluaa satsata rahaa laatuun, eli esim. ekovaatteisiin tai reilun kaupan tuotteisiin, tai suomalaisten pienfirmojen tuotteisiin. Sellainen on minusta ihan perusteltua.

Mä olen joskus miettinyt sitä, miksi nuo esim. nuo luomuvaatteet ovat niin hirveän hintaisia ja miksi niistä ollaan valmiita maksamaan melkein mitä vaan? Onko mitenkään mahdollista, että tässä on nähty mahdollisuus ja näilläkin osataan rahastaa.. Koska puhdas totuus on myös se, että kukaan ei myy vaatteita hyväntekeväisyyttään vaan myös luomujen myyjät tekevät bisnestä..

...ja rönsyilee aika tavalla.



Emmuli, onnittelut valveutuneisuudesta. Hieman taidat mielipiteinesi olla ääripäässä, mutta ennemmin sinun tavallasi kuin sillä toisella (siis kulutushysteria).



Rose: jostain syystä vauvoille ja leikki-ikäisille on saatavilla paljon enemmän vaatteita käytettyinä kuin kouluikäisille. Mistähän syystä?



Kommenttiisi siitä, että Ainu on sallittu, mutta Hilfiger ei. Minusta ne ovat ihan eri planeeltalta. Ainu on ns. merkkituote, koska joku merkki pitää vauvatarvikesarjallakin olla. Kukaan lapsi ei tarvitse Hilfigerin 30 euron tuttipulloa tai Burberryn pullonkantopussukkaa, mutta esim. oma poikani ei taitaisi olla edes hengissä ilman Ainun pulloja.



Ja tuosta tulevien sukupolvien sopeutumisesta en taida viitsiä edes aloittaa keskustelua. Sen verran absurdi tuo asenne on.

Pompelmo:

Ja tuosta tulevien sukupolvien sopeutumisesta en taida viitsiä edes aloittaa keskustelua. Sen verran absurdi tuo asenne on.

Mun asenne on absurdi, voitko kertoa miten? Miten tämän suhteen, josta kukaan EI TIEDÄ MITÄÄN, jonkun toisen asenne voi olla absurdi?? Mun mielestä tuo ajatus, että bensalitra maksaa 10 e ja nämä Hilfigerin tuttipulloista juovat lapset eivät tule sopeutumaan on kanssa yhtä absurdi.... :D

Ja lisäyksenä, sama kait mitä merkkiä se tuttipullo on. Ihmettelen vain aina sitä suvaitsemattomuutta (ja varmaankin kateutta, joka kaiken takana on), että joku juttu on hyväksyttävä, mutta toinen ei.

Mä en itsekään käytä lasten vaatteisiin mielettömiä määriä, osta Hilfigerin tuttipulloja tai Burberryn mekkoja. Samasta syystä kuin monet muut: ovat mielestäni liian kalliita ja turhia. Kauniita vaatteita saa halvemmallakin :)

Rose, en kommentoinut bensalitran hintaan (sitä en osaa enkä haluakaan ennustaa) vaan tuohon " eiköhän ne tulevatkin sukupolvet pärjää" . Voi olla, että ymmärsin kommenttisi väärin ja pahoittelen, jos niin tein, mutta tuo lause esiintyy yleensä samassa yhteydessä kuin asenne " minun ei tarvitse tehdä mitään tai muuttaa mitään, minun teoillani ei ole merkitystä" . Minulla on alkanut tulla asiaan pienoinen yliherkkyys ja siksi kommentoin kärkkäästi.



Minä en ole kateellinen sille, joka ostaa Hilfigerin tuttipullon. varaa olisi itsellänikin, jos sen katsoisin asialliseksi. Laitan vaan rahani ennemmin johonkin järkevään.



Pojallani oli eilen 2-vuotispäivät, ja parhaimmat lahjat minusta toivat ne, jotka olivat lahjoittaneet lahjarahat esim. kehitysmaiden lasten koulunkäyntiin tai rokotuksiin. Sitä krääsää tuli kuitenkin ihan kiitettävästi...Tämä siis " hieman" jo off-topic.

Tarkoitus ei tosiaan ollut antaa kuvaa, etten välittäisi tulevaisuudesta. Todentotta välitän ja mietin sitä paljonkin, yritän myös toimia niin, että lastemme tulevaisuus olisi turvallinen. Eli itse ajattelen, että teoillani on merkitystä. Silti kuitenkin myös ajattelen, että ihmiset sopeutuvat, kun on pakko.



Enkä tarkoita, että sinä olisit kateellinen. Mutta valitettavan usein kateus on taustalla, kun mietitään miksi jollain on jotain jne.

täältä Espoosta. Eilen kun hain lapsia päiväkodista, niin pihassa oli mm. Ferrari, joku avo-bemari ynnä järkkyiso upouusi Jeeppimaasturi sekä muita varmaan joista en edes tajua, että ovat hienoja kun ovat vaan bemareita ja audeja. Eikä tämä edes ole Westendiä. Niin ja voin sanoa, että mikään edellä luetelluista ei ole (nyyh) oma kärryni, mutta silti ostan kyllä aika vapaalla kädellä ns. merkkikamaa.



Siis luulen, että näissä perheissä sekä isovanhemmillansa kyllä tehdään lastenvaatteen valinta pääsosin muun kuin hinnan perusteella.



Kerran oli stadissa lastenvaateputiikissa, kuin eräs isoäiti tuli sisälle ja osti koko vaatekerran lapsenlapselleen eikä siinä hintaa katseltu vaan muut asiat olivat tärkeämpiä.

Ollaan hyvätuloisia ja -osaisia, oikein " espoolaisuuden" perikuva, mutta silti olen niin pihi (lue: järkevä ;-), etten osta lapselle kalliita vaatteita. Laadukkaista ulkovaatteista ja kengistä maksan sen minkä täytyy, mutta muuten minusta olisi sulaa hulluutta (siis omalla kohdallani, en nyt hauku ketään muuta hulluksi :-) maksaa satasta sellaisesta vaatteesta, joka jää puolessa vuodessa pieneksi. En osta itsellenikään hirveästi vaatteita, ja omia harvoja sijoituksiani saatan sentään perustella sillä, että ne menevät useamman vuoden.

Johonkin todella, todella erityiseen tilaisuuteen saattaisin ostaa lapselle kalliin juhlapuvun, jos se olisi oikein hieno ja " pakko saada" . Mutta muuten kyllä fiinit lastenvaateputiikit menisivät konkkaan alta aikayksikön, jos minusta riippuisi.

Vaatteiden jälleenmyyntiarvoa en viitsi ajatella niitä ostaessani. Työssäkäyvänä minulla ei ole aikaa pyörittää käytettyjen vaatteiden bisnestä huutiksessa, vaan vanhat vaatteet menevät sukulaisten ja kavereiden lapsille.

oxå:

täältä Espoosta. Eilen kun hain lapsia päiväkodista, niin pihassa oli mm. Ferrari, joku avo-bemari ynnä järkkyiso upouusi Jeeppimaasturi sekä muita varmaan joista en edes tajua, että ovat hienoja kun ovat vaan bemareita ja audeja. Eikä tämä edes ole Westendiä. Niin ja voin sanoa, että mikään edellä luetelluista ei ole (nyyh) oma kärryni, mutta silti ostan kyllä aika vapaalla kädellä ns. merkkikamaa.

Siis luulen, että näissä perheissä sekä isovanhemmillansa kyllä tehdään lastenvaatteen valinta pääsosin muun kuin hinnan perusteella.

Kerran oli stadissa lastenvaateputiikissa, kuin eräs isoäiti tuli sisälle ja osti koko vaatekerran lapsenlapselleen eikä siinä hintaa katseltu vaan muut asiat olivat tärkeämpiä.

Meidän lasten päiväkodin pihassa seisoo aamuisin Mersun maasturia, R-Mersua, Land Roveria, Bemareita ja Audeja, mutta lapset kulkee 99 % halpiksissa. Kevätjuhlissakin oli harvalla mitään kunnon juhlavaatetta päällä. Eli siis usein varakkaissa perheissä _ei_ laiteta lasten sisävaatteisiin paljon rahaa (ulkovaatteet on usein laadukaampia) , joko niihin ei enää autojen ja talojen jälkeen jää juuri mitään ;-) , tai sitten ajatellaan että lasten vaatteiden merkeillä ei ole niin väliä. Näistä perheistä suuri osa asuu muuten Westendissä :) .

oxå:

Kerran oli stadissa lastenvaateputiikissa, kuin eräs isoäiti tuli sisälle ja osti koko vaatekerran lapsenlapselleen eikä siinä hintaa katseltu vaan muut asiat olivat tärkeämpiä.

Liekö oli merkki tärkein ;) Tämä on mun mielestä esimerkki siitä, että rahaa on ja sitä ei tarvitse yhtään miettiä.

Luulenpa, että jokainen ns. tavallinen perhe joutuu joitain valintoja tekemään eikä kaikki vaatteet voi kalliita merkkivaatteita olla.

Myönnän, että muutamien merkkien vaatteet ovat niiiiiiiin kivan näköisiä, että mielelläni ostaisin vain niitä lapsilleni. Mutta järki on pakko ottaa käteen :)

Yksinkertaisesti mun mielestä ei ole mitään järkeä ostaa 50 euron t-paitoja lapsille... tai 100 euron mekkoja tytölle. Kaunista saa halvemmallakin :) ja jos / kun tulee tahroja tms. niin ei harmita niin kovin.

Meillä ainakin 4-vuotias poika tuhoaa vaatteensa leikeissään tällä hetkellä täysin ja suosiolla käytän mm. H&M:aa.

Kalliimpia merkkivaatteita löytyy meidänkin kaapeista, mutta ei jokapäiväisessä käytössä :)