Älyttömän hintaisia lastenvaatteita -kuka ostaa?

Itse en kuulu näihin. Tosin ostan yleensä kalliit ulkohaalarit ja kengät monestakin eri syystä, mutta sisävaatteissa Henkka maukka on meidän suosiossa. Itse löydänkin kyseisestä putiikista vaatteita, jotka miellyttävät äidin ja lapsen silmää.



Jos jolla kulla on varaa ostaa Burberryä, ei se minua mietitytä. Kukin tavallaan ja varojensa mukaan.

ihan luonnollisesta syystä:rahat eivät riitä moisiin.Pari kertaa käytettyjä ihanuuksia saa tosi siisteinä käytettynä kohtuu hintaan.

No, Ison omenan asiakaskuntaan varmaan kuuluu Westendit,haukilahdet yn. alueilla asuvat joiden ei hintalappua tarvitse katsoa.

Hyvä,että joku näitä ostaa uusina niin saa sitten jälkijunassa ostaa siistinä käytettynä :)vaikkapa vauva-palstan kirpparilta.

Näillä näkymin satsaan ison summan rahaa pojan vaatteisiin todennäköisesti sitten kun (toivottavasti) tarvitsee ylioppilaspuvun ;)

(paitsi että ennen sitä hän varmaan rupeaa itse vaatimaan merkkivaatteita...)



Jotenkin vain minusta tuntuisi hassulta laittaa paljon rahaa varsinkaan juhlavaatteisiin, joita käytetään vain pari-muutaman kertaa. Ulkovaatteisiin voin satsatakin, koska ovat joka päivä käytössä.



Jokainen tyylillään ja tietysti kukkaron mukaan. Jos rahaa olisi paljon enemmän kuin nyt, ehkä innostuisin ostamaan ihania, kalliita juhlavaatteita. Tai sitten en - todennäköisesti innostuisin jostain muusta, aika monta juttua menee lasten juhlavaatteiden edelle tällä hetkellä omissa haaveissani... Tosi henkilökohtaisesti mikä on kenellekin tärkeää.

Onhan nyt Suomessakin, ja varsinkin Espoossa, sentään sen verran varakkaita ihmisiä että tuon hintaiset vaatteet kaupaksi menevät. Itsellä ei ihan tulot yllä tuohon hintaluokkaan kuin alesta, mutta lahjaksi on saatu.

Vaikka muuten merkkivaatteita ostankin paljon. Ja olen samaa mieltä, pari kertaa käytettävässä 100e:n mekossa ei ole järkeä, mutta eipä ole paljon missään muussakaan. :-)

Juuri muuten selasin Ison Omenan kuvastoa ja oli pakko vilkaista uudestaan ko. mekkoja.Vaikka mulla olisi rahaa niin en silti maksaisi juhlavaatteista tuollaisia summia,nättejä saa paljon halvemmallakin.

eli joo ostan kyllä jos silmää sattuu miellyttämään. Oililylta ostin ihanan trikoomekon 98EUR. Käytämme myös kalliita vaatteita päiväkodissa ja muualla joten jos ei nyt ihan juhlamekko ole niin käyttöön tulee.

En nyt, enkä ostaisi vaikka olis miljoonatulot.



En ole ko. katalogia nähnyt, joten en tiedä millaiset mekot on kyseessä, mutta Burberrya en ostaisi vaikka ne maksaisi 5 euroa per kolttu...

Enkä ihmetellyt kun kävin katsomassa.

Sieltä loppuunmyynnistä (90% ale) tuli ostettua mm. lippalakit, joiden ovh yli 70 ¿. Normaalihintaan ei ikinä olisi tarttunut mukaan, vastaavia saa viitosella Tarjoustalosta. Niissä ei edes ole mitään logoa, että vastaantulijat tietäisi merkkivaatteeksi. Enpä taida voida myöskään myydä niitä eteenpäin voitolla ;)

Normaalisti en juhlavaatteisiin halua satsata suuria summia, koska se käyttö on kuitenkin niin vähäistä. Esimerkiksi Me Too:lla on mielestäni huippuhienoja mekkoja sopuhintaan. Arkivaatteissa saatan käyttää suhteessa enemän rahaa.



Mutta tosiaan, jokin ihan spesiaali tilanne voisi olla asia erikseen. Tosin sellainen mekko päätyisi taatusti " perintömekoksi" . Äitini on säästänyt muutamia hienompia mekkojani ja ihaniahan ne ovat edelleen. :)

..mutta kyseessä on sellainen morsiusneitomekko. Ei tuollaista varmaan kukaan osta kuin erikoistilanteeseen.

ja miettinyt ihan samaa. Kuka niitä ostaa??! Vaikka omat tulot olisikin riittävät noihin vaatteisiin, en silti ostaisi niitä lapsilleni. Meille kelpaa ihan tavalliset kuten H&M jne.. :)

Olisi pitänyt ottaa paremmat kuvat, vaikka lapsen päällä, niin tulisi oikeuksiinsa...



En kyllä osta minäkään tuon hintaisia paitsi ehkä alesta ;)

Että minä taidan ostaa niitä " älyttömän hintaisia lastenvaatteita" , joihin voi mennä se 100e, kun ostaa saman setin ylä- ja alaosan. Minun harmiton harrastukseni, kun ei mm. alkoholiin ja tupakkaan mene penniäkään ;-).



Ja onneksi näillä kalliilla merkkivaatteilla on varsin hyvä jälleenmyyntiarvo, joten se hinta joka itse vaatteen käytöstä jää, on onneksi varsin kohtuullinen.

Juuri ostin sekä tytölle että pojalle 100 ¿n asut kummallekin - ihan arkikäyttöön vieläpä. Samoin olen valmis maksamaan kodin sisustuksesta, matkoista, omasta vaatetuksesta jne. joidenkin mielestä " älyttömiä" summia. Mutta ne ovat minun luksustani - joku muu rentoutuu vaikka bailaamalla. :)



Eikä tuotteen hinta ole minulle ratkaiseva, vaan sen ominaisuudet. Jos löytäisin vaikka sen 100 ¿n juhlamekon käytettynä, ostaisin ilman muuta mieluummin sen kuin saman uutena kaupasta. Harvoin vain käy niin hyvä flaksi, että käytettynä löytää juuri sitä, mitä sillä hetkellä tarvitsee.

Tarkistin nettisivuja selailemalla missä oma " kipurajani" menee, ja se taitaa olla max 60-70 euroa juhlavaatteesta (ja harvoin ostan näin kallista). Syy on yksinkertainen: vähemmälläkin saa jo superhienoja juttuja monesta nettiliikkeestä.



Uskon että osa niistä jotka hankkivat esim. Burberryä päästä varpaisiin ovat sellaisia joilla on paljon rahaa mutta ei aikaa eikä mielenkiintoa tutkia mitä markkinoilla on. Monelle tämän palstan vakkarille vaatteet, muoti ja hieman liioitellusti " stailaus" (tarkoitan oman ilmeen etsiminen ja luominen, myös lapsille) ovat harrastus ja taito. Kaikkia tällainen ei kiinnosta tai taitoa ei ole joten on helpompi ostaa yhdestä ja samasta liikkeestä kallis setti.

Olen kylläkin luonteeltani merkkien karttelija, eli en osta Burberryä siksi, että en ole valmis maksamaan brandista. Jos joku on niin tonttu, että tulisi tarjoamaan minulle, tavikselle, sponsorisopimusta niin sitten voisi käyttää vaatteita joiden merkin näkee päältä. Muutoin minusta kissankokoiset Hilfiger yms. tekstit ja vaatemerkkien logot näkyvästi vaatteissa ovat mauttomia.



Vaatteet ovat vaatteita ja mikään vaate ei ole niin laadukas, että olisin valmis maksamaan siitä hirveitä summia. Olen myös vaihtelunhaluinen joten siinäkin on syy olla ostamatta ylihinnoiteltuja vaatteita.



Vauvapalstan " uhrina" olen kerran ostanut esikoisellemme Reimatecin haalarin, sen piti olla ylivertainen ja vain lapsistaan välittämätön olisi voinut kävellä Reimatecien ohi :-).

Käytännössä huomasin, että haalari ei poikennut laadultaan muista meillä aiemmin käytetyistä haalareista ja lopulta minusta oli jopa noloa, että pojalla oli Reimatecit. Että " vaatteillako se välittäminen muka näytetään ja tyhmät ne vaatteilla koreilee jne" . Ei silti, puku oli hyvä, mutta ei hintansa arvoinen.



Ainoat merkkivaatteet, tai vaatteet joita Suomessa pidetään merkkivaatteina, mitä itse olen ostanut ovat olleet niitä mitä olen jenkeistä tuonut. Ne ovat olleet outleteista ostettuja ja tarkoin valittu niin, että niistä ei merkit loista päällepäin. Niin, että kuljen minä sittenkin merkkivaatteissa, mutta tuskin kukaan huomaa, että farkkuni ovat Calvin Kleinin ja paitani Ralph Laurenin :-)))

Varmasti on paljon ihmisiä joille tuo 100¿ lastenvaatteesta ei kirpase. Olen joskus miettinyt, että miksi lastenvaatteisiin rahan laittaminen on niin suuri rikos? Ostanhan itselleni yli 100¿ maksavia vaatteita tuosta noin sen enempää ajattelematta. Mieheni laittaa tonneja auton lisävarusteisiin. Ystäväni käy ulkona pitkän kaavan mukaan ja helposti menee 500¿ iltaan jos lähtee miehensä kanssa. Kaikki laittaa rahansa johonkin...ja pääkaupunkiseudulta (myös muualta) löytyy ihmisiä joilla on ostovoimaa ja halua panostaa myös lasten pukeutumiseen!

Ja äidille ylpeys, miten lapsi on puettu. Rahaa saa tosiaan laitettua niin eri kohteisiin. Se mikä toisen mielestä järjetöntä, on taas toisen rakas harrastus. Ja minulla ainakin on ollut paljon kalliimpiakin ajanvietteitä :)!



Mutta aika harvassa on Suomessa varmaankin lapsi, joka yltäpäältä merkkivaatteissa. Kulkee H&M ja se-iänikuinen-esimerkki Burberry rinnakkain. Ja hauskana esimerkkinä, että miehen sukulaiset kauhistelivat kuinka hienona meidän neiti on hiekkalaatikolla, kun hänellä oli Zarasta ostetut vaatteet. Espanjan Seppälä on kovassa kurssissa täällä ;-).



PS. Naapurimme käyvät kerran vuodessa ulkomailla, miten he raaskivat?! ;-) (V-I-T-S-I!).. Annetaan kaikkien kukkien kukkia!

(lähinnä isompien) vaatteet olivat.

Onhan 100 euroa iso summa, vaikka se nykyään häviää aika äkkiä " ei mihinkään" ja itselle tulee ostettua selkeästi kalliimpia vaatteita " tosta noin vaan" miettimättä. Suhteellisesti katsottuna upotan minäkin paljon isompia summia lasten arkivaatteisiin ja esim takkeihin, joten periaatteessa voisinkin ostaa lapselle 100 euron juhlamekon, mutta harvemmin näin tulee tehtyä - kauniita mekkoja löytää edullisemminkin, esim toissa kesänä kun tyttäremme olivat morsiusneitoja löysin morsiustyttöjen superkauniit (Ellen) mekot noin 70 eurolla/kpl. Edullisempien (ja kauniiden tietysti) vaihtoehtojen hakeminen vaatii tietysti hieman aikaa ja vaivannäköä.

Joskus myös on ihan perusteltua ostaa laadukas, kallis vaate, koska meillä esikoinen jo sen verran iso, ettei kasva niin nopeasti enää (kunnes taas tulee kasvupyrähdys) ja hyvän vaatteen voi pikkusisko periä.