Miksi toiset lapset saavat asua samassa perheessä, mutta toiset eivät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että meillä lapsuudessa sijoitetuilla on sellaista kokemusta elämästä mitä heillä ei ole jotka on asuneet vanhempiensa kanssa. On vahvuutta, herkkyyttä, ymmärrämme enemmän ja olemme olleet itsenäisempiä lapsesta asti. Nuorena ihmetytti, kun 19v hoidin itse kaikki asiat, muilla oli ne vanhemmat auttamassa esim asunnon hankinnassa, muutossa ja tukemassa taloudellisesti lapsiaan. Olen oppinut ajattelemaan että tämä elämän polkuni on antanut sellaista mitä en olisi muuten saanut, itsenäisyydestä olen erityisen ylpeä. Mieheni on samanlaisesta taustasta joten ymmärretään toisiamme erilailla kuin sellaiset jotka on eläneet vanhempiensa kanssa.

Mihin tuo väite siitä että olisi itsennäisempiä oiekin perustuu?

Eikös kodin ulkopuolelle sijoitetut saa jälkihuollon, mihin asti, 23v vai 25v? Eli käytännössä sosiaalityöntekijän auttamaan asioissa sekä erityistä taloudellista tukea.

Käytännössä ei minkäänlaista tukea. Harkinnan mukaan voivat jotain hankintoja korvata.

Höpönpöpön, jälkihuollossa oleva saa sosiaalihuollosta ohjausta arjesta ja elämänhallinnasta, rahankäytöstä jne. Saa apua asunnon hankkimiseen, käytännössä tämä tarkoittaa sitä että huostanuorille järjestetään asunto ja maksetaan tuet että pärjäävät ns. omillaan. Jälkihuollossa olevalla on subjektiivinen oikeus taloudelliseen tukeen. Kurkkaapa vaikka thl:n sivuilta, aika kattava listaus.

Voi siellä lukea mitä vaan mutta ei se noin mene. Tiedän asian kun itse olen yrittänyt saada tukea nuorelle.

Kyllä menee, nuo on ihan lakisääteisiä apuja huostassa olleille. Jos kokee ettei ole näitä saanut kannattaa laittaa huomautusta menemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että meillä lapsuudessa sijoitetuilla on sellaista kokemusta elämästä mitä heillä ei ole jotka on asuneet vanhempiensa kanssa. On vahvuutta, herkkyyttä, ymmärrämme enemmän ja olemme olleet itsenäisempiä lapsesta asti. Nuorena ihmetytti, kun 19v hoidin itse kaikki asiat, muilla oli ne vanhemmat auttamassa esim asunnon hankinnassa, muutossa ja tukemassa taloudellisesti lapsiaan. Olen oppinut ajattelemaan että tämä elämän polkuni on antanut sellaista mitä en olisi muuten saanut, itsenäisyydestä olen erityisen ylpeä. Mieheni on samanlaisesta taustasta joten ymmärretään toisiamme erilailla kuin sellaiset jotka on eläneet vanhempiensa kanssa.

Mihin tuo väite siitä että olisi itsennäisempiä oiekin perustuu?

Eikös kodin ulkopuolelle sijoitetut saa jälkihuollon, mihin asti, 23v vai 25v? Eli käytännössä sosiaalityöntekijän auttamaan asioissa sekä erityistä taloudellista tukea.

Käytännössä ei minkäänlaista tukea. Harkinnan mukaan voivat jotain hankintoja korvata.

Höpönpöpön, jälkihuollossa oleva saa sosiaalihuollosta ohjausta arjesta ja elämänhallinnasta, rahankäytöstä jne. Saa apua asunnon hankkimiseen, käytännössä tämä tarkoittaa sitä että huostanuorille järjestetään asunto ja maksetaan tuet että pärjäävät ns. omillaan. Jälkihuollossa olevalla on subjektiivinen oikeus taloudelliseen tukeen. Kurkkaapa vaikka thl:n sivuilta, aika kattava listaus.

Voi siellä lukea mitä vaan mutta ei se noin mene. Tiedän asian kun itse olen yrittänyt saada tukea nuorelle.

Kyllä menee, nuo on ihan lakisääteisiä apuja huostassa olleille. Jos kokee ettei ole näitä saanut kannattaa laittaa huomautusta menemään.

Todellakin olen. Hallinto- oikeudessa nyt odottaa käsittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että meillä lapsuudessa sijoitetuilla on sellaista kokemusta elämästä mitä heillä ei ole jotka on asuneet vanhempiensa kanssa. On vahvuutta, herkkyyttä, ymmärrämme enemmän ja olemme olleet itsenäisempiä lapsesta asti. Nuorena ihmetytti, kun 19v hoidin itse kaikki asiat, muilla oli ne vanhemmat auttamassa esim asunnon hankinnassa, muutossa ja tukemassa taloudellisesti lapsiaan. Olen oppinut ajattelemaan että tämä elämän polkuni on antanut sellaista mitä en olisi muuten saanut, itsenäisyydestä olen erityisen ylpeä. Mieheni on samanlaisesta taustasta joten ymmärretään toisiamme erilailla kuin sellaiset jotka on eläneet vanhempiensa kanssa.

Eihän mikään estä sitä että nuori olisi itsenäinen vaikka eläisi vanhempiensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Niitä sijaisperheitä ei vain riittävästi ole. Yhtä perhettä kohden olisi useampi lapsi tulossa  ja vain sovittu määrä voidaan sijoittaa ja yleensä perusteena kiireellisyys, kun siellä laitoksessakaan ei ole tilaa. 

 

Sijoitettujen lasten tilanne on todella huone. 

Sijaisperheitä on riittävästi. Asiakasohjaus vaan sakkaa ja hva:lla yksittäisillä työntekijöillä on valtava valta. Jos kyseenalaistat jotain, olet ulos. Vaikka myöhemmin selviäisi, että olet oikeassa. Mustamaalaavat perheitä myös sosiaalityöntekijät keskenään. En uskoisi, ellen tietäisi. 

Mutta sijaisperjeitä on/olisi, jos hommat toimisi!

Eihän perhesijoitusta voida tehdä jos sosiaalitoimen selvitysten mukaan lapsen on parempi elää muualla.

Se on kattos sitä miljoonaluokan bisnestä nimeltä sijaishuolto.  Nehän tienaa satojatuhansia euroja toisten kersoilla. Syyksi huostalle riittää luulet ja epäilyt. Ja kassakone kilisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Kumpi asui sijaisperheessä? Kiusaaja vai kiusattu? Biovanhempien luona asuvan huoltajilla on parempi mahdollisuus puuttua asiaan. Sijoitetun lapsen huoltajilla ei välttämättä ole voimia tai kykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Kumpi asui sijaisperheessä? Kiusaaja vai kiusattu? Biovanhempien luona asuvan huoltajilla on parempi mahdollisuus puuttua asiaan. Sijoitetun lapsen huoltajilla ei välttämättä ole voimia tai kykyä.

Tuollahan se lukee, sijaisperheessä asunut lapsi kiusasi. Huoltajat eivät puuttuneet lapsen tekemisiin joten sosiaalitoimen päätöksellä lapsi siirrettiin lastenkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Kumpi asui sijaisperheessä? Kiusaaja vai kiusattu? Biovanhempien luona asuvan huoltajilla on parempi mahdollisuus puuttua asiaan. Sijoitetun lapsen huoltajilla ei välttämättä ole voimia tai kykyä.

Tuollahan se lukee, sijaisperheessä asunut lapsi kiusasi. Huoltajat eivät puuttuneet lapsen tekemisiin joten sosiaalitoimen päätöksellä lapsi siirrettiin lastenkotiin.

Kummallista kyllä kun lastensuojelu ei puuttunut asiaan. Eihän huoltajilla ole sijaisperheessä asuvan lapsen asioihin useinkaan mahdollista vaikuttaa. Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijän olisi pitänyt olla aktiivisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Kumpi asui sijaisperheessä? Kiusaaja vai kiusattu? Biovanhempien luona asuvan huoltajilla on parempi mahdollisuus puuttua asiaan. Sijoitetun lapsen huoltajilla ei välttämättä ole voimia tai kykyä.

Tuollahan se lukee, sijaisperheessä asunut lapsi kiusasi. Huoltajat eivät puuttuneet lapsen tekemisiin joten sosiaalitoimen päätöksellä lapsi siirrettiin lastenkotiin.

Eihän se sijaisperheen syy ole jos huoltajat eivät tehneet mitä olisi pitänyt.

Lapsen haastavuus, sijaisperhe ei voi esimerkiksi rojoittaa lasta samalla tavalla kuin laitos. Lapsen biologiset vanhemmat voivat estää lapsen sijoituksen perheeseen. Perheistä on myös pulaa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen haastavuus, sijaisperhe ei voi esimerkiksi rojoittaa lasta samalla tavalla kuin laitos. Lapsen biologiset vanhemmat voivat estää lapsen sijoituksen perheeseen. Perheistä on myös pulaa. 

Ei kai vanhemmat voi tuohon vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Oliko huostaanotto siis purettu ja lapsi piti uudelleen huostaanottaa? Minä en pysy kärryillä.

Vierailija kirjoitti:

Se on kattos sitä miljoonaluokan bisnestä nimeltä sijaishuolto.  Nehän tienaa satojatuhansia euroja toisten kersoilla. Syyksi huostalle riittää luulet ja epäilyt. Ja kassakone kilisee.

Ketkä ne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sijaisperheessä asunut lapsi siirrettiin lastenkotiin kun tuli ilminettä oli kiusannut koulussa, eivätkä huoltajansa tehneet mitään asialle.

Mitä huoltajat olisivat voineet tehdä?

Olisiko vaikka puuttua holhokkinsa kiusaamistoimintaan?

Tiesivätkö huoltajat kiusaamisesta? Luottivatko siihen että sijaishuolto ja sosiaalityöntekijät puuttuisivat asiaan?

On huoltajan asia puuttua huollettavansa tekemisiin, myös siihen kiusaamiseen. Tosin jos huoltajalla ei ole kykyä, niinnehkö parempi että sosiaalitoimi huostaa lapsen uudelleen ja toimittaa huostaanpanolaitokseen.

Huostaanpanolaitos? On toki avohuollon sijoituksia mutta yleensä huostaanotettuja sijaisperheessä. Ei sellaista lasta uudelleen huostaanoteta. Huoltajat ei läheskään tiedä tai haluakkaan tietää lapsen asioista. Joskus huostaanotetun huoltajiin ei saada yhteyttä eikä ole edes tietoa missä ovat.