Lue keskustelun säännöt.
Miksi toiset lapset saavat asua samassa perheessä, mutta toiset eivät?
23.06.2026 |
Ehkä pysyvää sijaisperhettä ei aina ole mahdollista löytää heti, mutta miksi toisia sijoitetaan uudelleen eri laitoksiin tai perheisiin, samalla kun toiset saavat asua samassa perheessä alusta alkaen?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tytön joka on asunut samassa perheessä 2-vuotiaasta aikuiseksi, ei kuulemma ole edes ollut lastenkodissa tai vastaanottoperheessä ennen tätä. Minut taas sijoitettiin ensin lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen, uudelleen vastaanottokotiin ja sieltä toiseen sijaisperheeseen, mistä lopulta perhekotiin.
Sijoitus riippuu aina tilanteesta, kun vanhemmat ovat elossa ja edelleen huoltajia mutta lapsesta tehty kiireellinen sijoitus tai huostaanottopäätös, voi tilanne olla ihan erilainen, eikä pysyvää sijoituspaikkaa, saati perhettä, ole välttämättä mahdollistakaan hankkia heti. Toki on ikävää jos lapsi joutuu kokemaan useamman siirron laitokseen tai sijaisperheeseen.
Itse en sellaista onneksi kokenut. Toinenkin vanhempani kuoli kun olin alle kouluikäinen, minusta huolehti välittömästi tämän jälkeen perhetuttu, joka oli ollut tuossa tilanteessa mukana työnsä puolesta poliisina. Heistä vaimonsa kanssa tuli huoltajiani ja myöhemmin vanhempiani myös juridisesti.
Ei varmasti ole totta, kyllä huostaanotto tehdään kaikille ja sijoitus lastenkotiin.
Ei niitä lapsia väkisin aleta mihinkään lastenkotiin laittamaan jos lähipiiristä löytyy heti paikka, jonka lasu-viranomaisetkin arvioivat sopiviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tytön joka on asunut samassa perheessä 2-vuotiaasta aikuiseksi, ei kuulemma ole edes ollut lastenkodissa tai vastaanottoperheessä ennen tätä. Minut taas sijoitettiin ensin lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen, uudelleen vastaanottokotiin ja sieltä toiseen sijaisperheeseen, mistä lopulta perhekotiin.
Sijoitus riippuu aina tilanteesta, kun vanhemmat ovat elossa ja edelleen huoltajia mutta lapsesta tehty kiireellinen sijoitus tai huostaanottopäätös, voi tilanne olla ihan erilainen, eikä pysyvää sijoituspaikkaa, saati perhettä, ole välttämättä mahdollistakaan hankkia heti. Toki on ikävää jos lapsi joutuu kokemaan useamman siirron laitokseen tai sijaisperheeseen.
Itse en sellaista onneksi kokenut. Toinenkin vanhempani kuoli kun olin alle kouluikäinen, minusta huolehti välittömästi tämän jälkeen perhetuttu, joka oli ollut tuossa tilanteessa mukana työnsä puolesta poliisina. Heistä vaimonsa kanssa tuli huoltajiani ja myöhemmin vanhempiani myös juridisesti.
Ei varmasti ole totta, kyllä huostaanotto tehdään kaikille ja sijoitus lastenkotiin.
Ei niitä lapsia väkisin aleta mihinkään lastenkotiin laittamaan jos lähipiiristä löytyy heti paikka, jonka lasu-viranomaisetkin arvioivat sopiviksi.
Näin. Perhesijoitus, joka tietenkin on lapselle aina se ykkösvaihtoehto, myös maksaa murto-osan laitoshoidon kustannuksista ja hyvinvointialueilla karsitaan kuluja tosi kovalla kädellä.
Vanhempien vaatimuksethan tuohon johtavat. Äiti ja isä eivät halua, että lapsi kiintyisi muihin aikuisiin, siksi lasta viskellään perheestä toiseen, koska vanhemmat löytävät sijaisperheestä aina jotain vikaa ja biologinen vanhemmuus menee aina myös lapsen edun edelle. Tutussa sijaisperheessä oli yksi lapsi 4 kk iästä alkaen aina aikuisuuteen asti, äidillä vakava mielenterveysongelma, mutta rakasti lastaan niin paljon, että halusi tälle hyvän, pysyvän kodin. Samassa perheessä on ollut monia lapsia 1-3 vuoden ajan, vanhemmat tekevät kiusaa, minkä ennättävät, lapsilla koko ajan turvaton olo, kun ei tiedä, milloin joutuu taas lähtemään.
Aina välillä ihmetyttää kun kuulee, että sisarukset on laitettu eri paikkoihin. Varmaan kyllä tosi harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tässä on myös paljon tuuria, että löytyy jo varhaisessa vaiheessa sijaisperhe johon lapsi sopii ja jonka olosuhteet pysyvät vakaina.
Minulle ei löytynyt koskaan pysyvää sijaisperhettä, vaan elin ikävuodet 9-18 sellaisessa pallottelukierteessä. Huostaanoton aikoihin olin sen verran huonossa kunnossa, ettei minulle valikoituneet sijaisperheet oikein jaksaneet minua. Pallottelu taas aiheutti sen, ettei tullut mitään pysyvyyttä, mitä olisin ehkä tarvinnut ja aika pian olin "toivoton tapaus" kategoriassa. Sen sijaan yhdelle tutulle löytyi heti sopiva sijaisperhe ja hän eli siellä kuin perheen omat lapset ja on edelleen heidän kanssaan läheisissä väleissä, kutsuu vanhemmikseen jne.
Kouluikäisen tai esiteinin sijoittaminen on aika erilaista kuin pikkulapsen.
Tietenkin on, kuten myös kahden saman ikäisen, mutta täysin erilaisista taustoista tulevien lasten.
Silti uskon, että kyseessä on paljon sattumaa. Kaverini löysi heti sijaisperheen, missä osattiin vastata tämän haasteisiin ja tarpeisiin, mutta minä en, vaikka ihan saman ikäisiä olimme sijoitusten aikaan. Hänellä kävi vain tuuri, minulla ei, eikä se ole yhdenkään lastensuojelun työntekijän, sijaisperheen tai ehkä minunkaan vikani.
Eiköhän sijoituksessa taustat vaikuta enemmän kuin sattuma. Tuon kaiken sijoitusten syistä saat toki tilaamalla omat lasupaperisi, niissä on kerrottu sijoituksen, ja myös sijoituspaikan vahdon, perusteet.
Pahoitteluni, jos ilmaisin itseäni epäselvästi. En siis tarkoittanut, että lapsia sattumanvaraisesti sijoitettaisiin ilman, että sijoituspaikkaa peilattaisiin lapsen taustoihin. Tarkoitin vain sitä, että lopulta se on sitten tuurista kiinni onko se paperilla hyväksi ajateltu sijoituspaikka lopulta onnistunut.
Olen tilannut omat asiakirjani ja niiden mukaan sijaisperheet kokivat, etteivät pysty vastaamaan tarpeisiini tai minusta koitui liikaa negatiivisia vaikutuksia perheen muille lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Ladtnesuojelu on kovaa bisnestä. Yrityksinä pyöriville lastenkodeille on aina parempi mitä useampi perheeseen sijoitus epäonnistuu. Kun tämän faktan hyväksyy, ymmärtää paremmin miksi jotkut lapset aina palautetaan laitokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Noille tuollaisille lapsillehan on ns. omat sijaisperheet, jotka ovat erikoistuneet todella vaikeista oloista tuleviin lapsiin. Se paras paikkahan tuollaiselle lapselle on juurikin osaava sijaisperhe, kuin kylmä laitos.
Noita perheitä on kuitenkin sen verran vähän, että kyllä se on aikalailla tuuripeliä, että tuollainen paikka löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ladtnesuojelu on kovaa bisnestä. Yrityksinä pyöriville lastenkodeille on aina parempi mitä useampi perheeseen sijoitus epäonnistuu. Kun tämän faktan hyväksyy, ymmärtää paremmin miksi jotkut lapset aina palautetaan laitokseen.
Höpö löpö.
Meillä on perhesijoitettuja lapsia, ja sain tosi kovasti tehdä töitä, että saatiin pahasti oireileva nuori laitokseen, hva ei meinannut millään suostua. Nuori siis karkaili, käytti aineita, viilteli (ja teki tätä jo ennen meille tuloaan, mutta erinäisistä syistä yritettiin vielä perhehoitoa kokeilla ja hän meillä lähes vuoden olikin), mutta aina vastaus oli vain koettakaa pärjätä, voitte soitella tukihenkilölle, missään ei ole tilaa.
Sos. työntekijöillä on kova paine kun lastensuojelun kuluja pitäisi karsia ja ohjeistus on että laitossijoituksia vältellään viimeiseen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Noille tuollaisille lapsillehan on ns. omat sijaisperheet, jotka ovat erikoistuneet todella vaikeista oloista tuleviin lapsiin. Se paras paikkahan tuollaiselle lapselle on juurikin osaava sijaisperhe, kuin kylmä laitos.
Noita perheitä on kuitenkin sen verran vähän, että kyllä se on aikalailla tuuripeliä, että tuollainen paikka löytyy.
Käytännössä perhesijoitus ei enää toimi kun nuori käyttää väkivaltaa. Siinä kohtaa kyseessä on myös yleensä aineiden käyttö ja hoitamattomat mt-ongelmat, ja tavan kotioloissa ei voida rajoittaa nuorta millään tavalla. Tällöin myöskään ei voida häntä auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ladtnesuojelu on kovaa bisnestä. Yrityksinä pyöriville lastenkodeille on aina parempi mitä useampi perheeseen sijoitus epäonnistuu. Kun tämän faktan hyväksyy, ymmärtää paremmin miksi jotkut lapset aina palautetaan laitokseen.
Höpö löpö.
Meillä on perhesijoitettuja lapsia, ja sain tosi kovasti tehdä töitä, että saatiin pahasti oireileva nuori laitokseen, hva ei meinannut millään suostua. Nuori siis karkaili, käytti aineita, viilteli (ja teki tätä jo ennen meille tuloaan, mutta erinäisistä syistä yritettiin vielä perhehoitoa kokeilla ja hän meillä lähes vuoden olikin), mutta aina vastaus oli vain koettakaa pärjätä, voitte soitella tukihenkilölle, missään ei ole tilaa.
Sos. työntekijöillä on kova paine kun lastensuojelun kuluja pitäisi karsia ja ohjeistus on että laitossijoituksia vältellään viimeiseen saakka.
Miksi teille sijoitettiin tollanen nuori?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Noille tuollaisille lapsillehan on ns. omat sijaisperheet, jotka ovat erikoistuneet todella vaikeista oloista tuleviin lapsiin. Se paras paikkahan tuollaiselle lapselle on juurikin osaava sijaisperhe, kuin kylmä laitos.
Noita perheitä on kuitenkin sen verran vähän, että kyllä se on aikalailla tuuripeliä, että tuollainen paikka löytyy.
Käytännössä perhesijoitus ei enää toimi kun nuori käyttää väkivaltaa. Siinä kohtaa kyseessä on myös yleensä aineiden käyttö ja hoitamattomat mt-ongelmat, ja tavan kotioloissa ei voida rajoittaa nuorta millään tavalla. Tällöin myöskään ei voida häntä auttaa.
Kaikki vakavat oireet ei ilmene väkivaltana, en ymmärrä miksi jankutat siitä. Lisäksi on myös niitä perheitä, joilla on osaamista (ja puitteet) jopa väkivaltaisten lasten/nuorten kanssa.
Muutenkin aika kylmä näkemys sulla, että jo alaikäisen kohdalle lyödään leima, ettei voi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ladtnesuojelu on kovaa bisnestä. Yrityksinä pyöriville lastenkodeille on aina parempi mitä useampi perheeseen sijoitus epäonnistuu. Kun tämän faktan hyväksyy, ymmärtää paremmin miksi jotkut lapset aina palautetaan laitokseen.
Höpö löpö.
Meillä on perhesijoitettuja lapsia, ja sain tosi kovasti tehdä töitä, että saatiin pahasti oireileva nuori laitokseen, hva ei meinannut millään suostua. Nuori siis karkaili, käytti aineita, viilteli (ja teki tätä jo ennen meille tuloaan, mutta erinäisistä syistä yritettiin vielä perhehoitoa kokeilla ja hän meillä lähes vuoden olikin), mutta aina vastaus oli vain koettakaa pärjätä, voitte soitella tukihenkilölle, missään ei ole tilaa.
Sos. työntekijöillä on kova paine kun lastensuojelun kuluja pitäisi karsia ja ohjeistus on että laitossijoituksia vältellään viimeiseen saakka.
Miksi teille sijoitettiin tollanen nuori?
Oli vähän kaukaa haettu perhesijoitus, eli kaukainen sukulainen.
Meillä oli myös kokemusta haastavista sijoituslapsista ennestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Noille tuollaisille lapsillehan on ns. omat sijaisperheet, jotka ovat erikoistuneet todella vaikeista oloista tuleviin lapsiin. Se paras paikkahan tuollaiselle lapselle on juurikin osaava sijaisperhe, kuin kylmä laitos.
Noita perheitä on kuitenkin sen verran vähän, että kyllä se on aikalailla tuuripeliä, että tuollainen paikka löytyy.
Käytännössä perhesijoitus ei enää toimi kun nuori käyttää väkivaltaa. Siinä kohtaa kyseessä on myös yleensä aineiden käyttö ja hoitamattomat mt-ongelmat, ja tavan kotioloissa ei voida rajoittaa nuorta millään tavalla. Tällöin myöskään ei voida häntä auttaa.
Kaikki vakavat oireet ei ilmene väkivaltana, en ymmärrä miksi jankutat siitä. Lisäksi on myös niitä perheitä, joilla on osaamista (ja puitteet) jopa väkivaltaisten lasten/nuorten kanssa.
Muutenkin aika kylmä näkemys sulla, että jo alaikäisen kohdalle lyödään leima, ettei voi auttaa.
Käytännössä tällöin kyse on ns. ammattimaisista perhekodeista.
Tavallinen perhehoitaja ei saa rajoittaa lasta millään tavalla, ei ottaa/pitää kiinni eikä esimerkiksi estää poistumasta ovesta ulos.
Halu auttaa ei ole sama kuin kyky auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tässä on myös paljon tuuria, että löytyy jo varhaisessa vaiheessa sijaisperhe johon lapsi sopii ja jonka olosuhteet pysyvät vakaina.
Minulle ei löytynyt koskaan pysyvää sijaisperhettä, vaan elin ikävuodet 9-18 sellaisessa pallottelukierteessä. Huostaanoton aikoihin olin sen verran huonossa kunnossa, ettei minulle valikoituneet sijaisperheet oikein jaksaneet minua. Pallottelu taas aiheutti sen, ettei tullut mitään pysyvyyttä, mitä olisin ehkä tarvinnut ja aika pian olin "toivoton tapaus" kategoriassa. Sen sijaan yhdelle tutulle löytyi heti sopiva sijaisperhe ja hän eli siellä kuin perheen omat lapset ja on edelleen heidän kanssaan läheisissä väleissä, kutsuu vanhemmikseen jne.
Kouluikäisen tai esiteinin sijoittaminen on aika erilaista kuin pikkulapsen.
Tietenkin on, kuten myös kahden saman ikäisen, mutta täysin erilaisista taustoista tulevien lasten.
Silti uskon, että kyseessä on paljon sattumaa. Kaverini löysi heti sijaisperheen, missä osattiin vastata tämän haasteisiin ja tarpeisiin, mutta minä en, vaikka ihan saman ikäisiä olimme sijoitusten aikaan. Hänellä kävi vain tuuri, minulla ei, eikä se ole yhdenkään lastensuojelun työntekijän, sijaisperheen tai ehkä minunkaan vikani.
Eiköhän sijoituksessa taustat vaikuta enemmän kuin sattuma. Tuon kaiken sijoitusten syistä saat toki tilaamalla omat lasupaperisi, niissä on kerrottu sijoituksen, ja myös sijoituspaikan vahdon, perusteet.
Pahoitteluni, jos ilmaisin itseäni epäselvästi. En siis tarkoittanut, että lapsia sattumanvaraisesti sijoitettaisiin ilman, että sijoituspaikkaa peilattaisiin lapsen taustoihin. Tarkoitin vain sitä, että lopulta se on sitten tuurista kiinni onko se paperilla hyväksi ajateltu sijoituspaikka lopulta onnistunut.
Olen tilannut omat asiakirjani ja niiden mukaan sijaisperheet kokivat, etteivät pysty vastaamaan tarpeisiini tai minusta koitui liikaa negatiivisia vaikutuksia perheen muille lapsille.
Et sä voit oikein syyttää niitä sijaisperheitä siitä, ettei ne halunnut ottaa jotain väkivaltaista teiniä uhkaamaan muita perheen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Noille tuollaisille lapsillehan on ns. omat sijaisperheet, jotka ovat erikoistuneet todella vaikeista oloista tuleviin lapsiin. Se paras paikkahan tuollaiselle lapselle on juurikin osaava sijaisperhe, kuin kylmä laitos.
Noita perheitä on kuitenkin sen verran vähän, että kyllä se on aikalailla tuuripeliä, että tuollainen paikka löytyy.
Käytännössä perhesijoitus ei enää toimi kun nuori käyttää väkivaltaa. Siinä kohtaa kyseessä on myös yleensä aineiden käyttö ja hoitamattomat mt-ongelmat, ja tavan kotioloissa ei voida rajoittaa nuorta millään tavalla. Tällöin myöskään ei voida häntä auttaa.
Kaikki vakavat oireet ei ilmene väkivaltana, en ymmärrä miksi jankutat siitä. Lisäksi on myös niitä perheitä, joilla on osaamista (ja puitteet) jopa väkivaltaisten lasten/nuorten kanssa.
Muutenkin aika kylmä näkemys sulla, että jo alaikäisen kohdalle lyödään leima, ettei voi auttaa.
Käytännössä tällöin kyse on ns. ammattimaisista perhekodeista.
Tavallinen perhehoitaja ei saa rajoittaa lasta millään tavalla, ei ottaa/pitää kiinni eikä esimerkiksi estää poistumasta ovesta ulos.
Halu auttaa ei ole sama kuin kyky auttaa.
Niinhän tuossa lainaamassasi viestissä juuri sanottiin, että on niitä paikkoja joissa on osaamista. Ei puhuttu mistään halusta auttaa, vaan nimenomaa siitä kyvystä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Totta. Vaikutukset ei välttämättä koske myöskään pelkästään sijaisperhettä, vaan esimerkiksi lapsen luokkakabbereita. Meidän luokalla oli tyttö joka jäi orvoksi, hänet sijoitettiin sukulaisilleen, mutta tämä oireili koulussa kiusaamalla, häiriköimällä ja satuttamalla muita lapsia. Sosiaaliviranomaiset päätyivät sijoittamaan tämän lastensuojelulaitokseen, missä ammattimaista henkilökuntaa, koska sijaisperhekään ei pärjännyt tämän kanssa. Samalla tämä tyttö vaihtoi koulua ja elämä koulussa rauhoittui.
En näe estettä etteikö muutama voi asua samassa. Tai kaikki. Pitää vaan olla sopiva paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on myös niin että jos on erittäin hankala tapaus, niin ei voi olettaa että ihan tavallinen sijaisperhe jaksaisi esim jatkuvaa perseilyä, raivoamista, omien lasten altistumista väkivallalle tai muuta hyvin poikkeavaa käytöstä. Ei se silloin ole "tuuria", kyllä nämä erittäin hankalat lapset kuuluu silloin laitokseen jossa on useita ammattilaisia, jotka ovat tottuneet hoitamaan näitä vaikeita tapauksia. Kyllä perheen kärsivällisyydelläkin on rajansa, se onihan inhimillistä.
Noille tuollaisille lapsillehan on ns. omat sijaisperheet, jotka ovat erikoistuneet todella vaikeista oloista tuleviin lapsiin. Se paras paikkahan tuollaiselle lapselle on juurikin osaava sijaisperhe, kuin kylmä laitos.
Noita perheitä on kuitenkin sen verran vähän, että kyllä se on aikalailla tuuripeliä, että tuollainen paikka löytyy.
Käytännössä perhesijoitus ei enää toimi kun nuori käyttää väkivaltaa. Siinä kohtaa kyseessä on myös yleensä aineiden käyttö ja hoitamattomat mt-ongelmat, ja tavan kotioloissa ei voida rajoittaa nuorta millään tavalla. Tällöin myöskään ei voida häntä auttaa.
Kaikki vakavat oireet ei ilmene väkivaltana, en ymmärrä miksi jankutat siitä. Lisäksi on myös niitä perheitä, joilla on osaamista (ja puitteet) jopa väkivaltaisten lasten/nuorten kanssa.
Muutenkin aika kylmä näkemys sulla, että jo alaikäisen kohdalle lyödään leima, ettei voi auttaa.
Käytännössä tällöin kyse on ns. ammattimaisista perhekodeista.
Tavallinen perhehoitaja ei saa rajoittaa lasta millään tavalla, ei ottaa/pitää kiinni eikä esimerkiksi estää poistumasta ovesta ulos.
Halu auttaa ei ole sama kuin kyky auttaa.
Niinhän tuossa lainaamassasi viestissä juuri sanottiin, että on niitä paikkoja joissa on osaamista. Ei puhuttu mistään halusta auttaa, vaan nimenomaa siitä kyvystä.
Näinhän se tosiaan on, termistö kuntoon.
Sijaisperhe ei välttämättä voi auttaa mutta ammatillinen perhekoti saattaa siihen kyetä.
Eiköhän sijoituksessa taustat vaikuta enemmän kuin sattuma. Tuon kaiken sijoitusten syistä saat toki tilaamalla omat lasupaperisi, niissä on kerrottu sijoituksen, ja myös sijoituspaikan vahdon, perusteet.