Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (3289)
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuoret aikuiset lue enää kirjoja. Historian tunnilla koulussa ei ole keskitytty, siellä vaatimustasoja laskettu tälläkin saralla.
Eivät he tiedä, eivätkä he ymmärrä historiasta yhtään mitään. On vain minä minä ja minun tarpeeni ja tämä aika on raskainta kaikista sönkötystä.
Toivottavasti elämä opettaa ja saavat perspektiiviä jossakin vaiheessa.
Miksiköhän suuret ikäluokat sitten historiassa tunnetaan nimenomaan ITSEKKÄÄNÄ sukupolvena.
Siksi, että meillä on 30 + ikäpolvi, mille mikään ei riitä. He haluaisivat oman osansa ja myös kaikkien muiden osan jaettavaksi heille. Etenkin boomereiden. Täällä vauvalla on ollut sellaissiakin ketjuja, missä kolmikymppiset perustelevat miten yli kuusikymppisten omaisuus pitäisi sosialisoida nuoremmille ja ne kuusikymppiset pistää laitoksiin odottelemnaan kuolemaa. Jakaa siis talot ja rahat random nuorille. On niin vaivalloista kun joret eivät ole rikkain ikäluokka. Eikä niitä juttuja ole kirjoitettu vitsillä.
Kaikki kolmikymppiset eivät tietenkään ajattele noin, mutta juuri tuosta ikäluokasta se ns. boomeriviha kumpuaa.
Tiesit varmaan, että Suomessa suurin ikäluokka juuri nyt on 1990 syntyneet.
Tuo näkyy vaikka vihreiden puolueohjelmassa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Tuo yleistys on tietysti ihan harhaa. Osa äideistä oli ennen hyvinkin läsnä lapsilleen, eikä toisaalta nyky äideistäkään kaikki ole läsnä.
Akkojen kanssa juoruilu on vaihtunut nettiin ja sosiaaliseen mediaan ja siiheen käytetty aika moninkertaistunut.
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
En ole kokenut tuollaista aikakutta ja olen jo elämäni ehtoopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Tuo yleistys on tietysti ihan harhaa. Osa äideistä oli ennen hyvinkin läsnä lapsilleen, eikä toisaalta nyky äideistäkään kaikki ole läsnä.
Akkojen kanssa juoruilu on vaihtunut nettiin ja sosiaaliseen mediaan ja siiheen käytetty aika moninkertaistunut.
Tuo oli sitä äitiyttä ennen. Ja niiden akkojen kanssa juoruilua oli päivät täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Tuo yleistys on tietysti ihan harhaa. Osa äideistä oli ennen hyvinkin läsnä lapsilleen, eikä toisaalta nyky äideistäkään kaikki ole läsnä.
Akkojen kanssa juoruilu on vaihtunut nettiin ja sosiaaliseen mediaan ja siiheen käytetty aika moninkertaistunut.
Tuo oli sitä äitiyttä ennen. Ja niiden akkojen kanssa juoruilua oli päivät täynnä.
Mistä ihmeestä sinä sen yleistäen tiedät? Oletko koskaan katsonut kuinka paljon olet päivässä älylaitteilla tai tietokoneella. Tänäänkin ilmeisesti aamusta asti koko päivän. Eihän siellä maalla entisaikaan edes ollut akkoja keiden kanssa juoruta.
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Miten minusta tuntuu, että tuokin tuulesta temmattu väite on toistettu nyt ainaakin tuhat kertaa.... toistat itseäsi kuin papukaija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Tuo yleistys on tietysti ihan harhaa. Osa äideistä oli ennen hyvinkin läsnä lapsilleen, eikä toisaalta nyky äideistäkään kaikki ole läsnä.
Akkojen kanssa juoruilu on vaihtunut nettiin ja sosiaaliseen mediaan ja siiheen käytetty aika moninkertaistunut.
Tuo oli sitä äitiyttä ennen. Ja niiden akkojen kanssa juoruilua oli päivät täynnä.
Mistä ihmeestä sinä sen yleistäen tiedät? Oletko koskaan katsonut kuinka paljon olet päivässä älylaitteilla tai tietokoneella. Tänäänkin ilmeisesti aamusta asti koko päivän. Eihän siellä maalla entisaikaan edes ollut akkoja keiden kanssa juoruta.
Ja sinä reppana täytät päiväsi muiden kyttäämisellä. Juoruämmäperinne siis voimissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuoret aikuiset lue enää kirjoja. Historian tunnilla koulussa ei ole keskitytty, siellä vaatimustasoja laskettu tälläkin saralla.
Eivät he tiedä, eivätkä he ymmärrä historiasta yhtään mitään. On vain minä minä ja minun tarpeeni ja tämä aika on raskainta kaikista sönkötystä.
Toivottavasti elämä opettaa ja saavat perspektiiviä jossakin vaiheessa.
Miksiköhän suuret ikäluokat sitten historiassa tunnetaan nimenomaan ITSEKKÄÄNÄ sukupolvena.
Siksi, että meillä on 30 + ikäpolvi, mille mikään ei riitä. He haluaisivat oman osansa ja myös kaikkien muiden osan jaettavaksi heille. Etenkin boomereiden. Täällä vauvalla on ollut sellaissiakin ketjuja, missä kolmikymppiset perustelevat miten yli kuusikymppisten omaisuus pitäisi sosialisoida nuoremmille ja ne kuusikymppiset pistää laitoksiin odottelemnaan kuolemaa. Jakaa siis talot ja rahat random nuorille. On niin vaivalloista kun joret eivät ole rikkain ikäluokka. Eikä niitä juttuja ole kirjoitettu vitsillä.
Kaikki kolmikymppiset eivät tietenkään ajattele noin, mutta juuri tuosta ikäluokasta se ns. boomeriviha kumpuaa.
Tiesit varmaan, että Suomessa suurin ikäluokka juuri nyt on 1990 syntyneet.
Just, ja sitten ihmettelevat, kun voimia ei riittää. Ahneus, kateus, v iha, egoismi, pahantahtoisuus vievätkin tämmöisiltä viimeiset jaksamiset ja energian. Sitä saa, mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti että aamulla laittoi ulos ja illalla huusi syömään. Ei todellakaan olleet äidit läsnä millään tasolla. Ja naistenlehtiä sai plärätä mielin määrin ja juoruilla akkojen kanssa.
Tuo yleistys on tietysti ihan harhaa. Osa äideistä oli ennen hyvinkin läsnä lapsilleen, eikä toisaalta nyky äideistäkään kaikki ole läsnä.
Akkojen kanssa juoruilu on vaihtunut nettiin ja sosiaaliseen mediaan ja siiheen käytetty aika moninkertaistunut.
Tuo oli sitä äitiyttä ennen. Ja niiden akkojen kanssa juoruilua oli päivät täynnä.
Mistä ihmeestä sinä sen yleistäen tiedät? Oletko koskaan katsonut kuinka paljon olet päivässä älylaitteilla tai tietokoneella. Tänäänkin ilmeisesti aamusta asti koko päivän. Eihän siellä maalla entisaikaan edes ollut akkoja keiden kanssa juoruta.
Ja sinä reppana täytät päiväsi muiden kyttäämisellä. Juoruämmäperinne siis voimissaan.
Kun jää aiheesta alakynteen, mennään AINA henkilöön. Tyypillistä!
Olen 64-vuotias, vaikeita perussairauksia on ja teen kaksivuorotyötä. Minun on nukuttava yöni joten ihan pieniä en voi ottaa yökylään. Sitten, kun osaavat itse hoitaa yölliset vessakäynnit ym. Tytär ei oikein ymmärrä vaan laiskana pitää. Päivähoidossa ovat kyllä usein.
Vierailija kirjoitti:
Perheet voivat palkata itsenäisesti sen kodinhoitajan kuten ennenkin tehtiin vrt taloudenhoitaja/kotiapulainen. Kukaan ei ole estämässä. Ei siihen verovaroja riitä, kun on subjektiivinen päivähoito-oikeus, oikeus vaikka lomallakin viedä lapset hoitoon.
On tuossakin perää. Minä olen kadehdittu babyboomeri, syntynyt 60 -luvun alussa. Kun oli kymmenen vanha, äitini kävi hoitamassa rikkaan perheen lapsia, isä oli tehtaassa töissä ja lapset pärjättiin omillamme, mikä ei kyllä harmittanut yhtään, oli mukavan vapaata elämää 70 -luvulla.
Synnyin pohjois-karjalassa pieneen yhden huoneen ja keittiön mökkiin viidenneksi lapseksi. Koulusta sai vaateavustus kuponkeja, että sai omat kumikengät ja talvitakin. Vielä 70 -luvulla etelään muuton jälkeenkin asuttiin huoneen ja keittiön asunnossa, jossa oli ulkohuussi. Samalla alueella asui vastaavasti lähes kaikki työläisperheet.
Tilastojen mukaan elintaso on noussut siitä valtavasti ja se pitääkin paikkansa. Duunariperheillä ei ollut autoja, ei ulkomaanmatkoja ja elintaso samaa luokkaa kuin nykyään toimeentulotuki asiakkaalla. Että sellaisia kaiken saaneita me ollaan. Sitten kun pääsi työelämään 80 -luvulla, niin kymmenen vuoden päästä tuli jo suuri lama.
Vierailija kirjoitti:
Olen 64-vuotias, vaikeita perussairauksia on ja teen kaksivuorotyötä. Minun on nukuttava yöni joten ihan pieniä en voi ottaa yökylään. Sitten, kun osaavat itse hoitaa yölliset vessakäynnit ym. Tytär ei oikein ymmärrä vaan laiskana pitää. Päivähoidossa ovat kyllä usein.
Olen saman ikäinen. Kun aikoinaan hankimme lapsia, hoidimme heidät itse, vaikka molemmat olimme töissä, eikä päivähoitoa ollut saatavissa kuten nyt. Kävimme osin eri aikaan töissä ja palkkasimme lastenhoitajan muutamaksi tunniksi päivässä. Isovanhemmille tarjosimme rusinat pullasta, menimme kylään lapset ruokittuna ja hyväntuulisina. Pari kertaa vuodessa meillä oli yhteistä aikaa kodin ulkopuolella niin, että ruokimme lapset ja pistimme nukkumaan, joku isovanhemmista tuli päivystämään. Sitten kun lapset oli omatoimisia, saatoimme pyytää isovanhempaa katsomaan perään pari tuntia ennen nukkumaan menoa.
Turvaverkkoina meillä oli lisäksi ystäväperheitä, joiden luona kyläiltiin vuoroin ja he meillä. Kun oli jotain pakollista menoa, mihin ei voinut ottaa lasta mukaan, vuorottelimme lasten kaitsemista tässä ringissä. Lomilla Euroopan reissuja myöden mentiin aina perheenä, samoin vaellukset ja retkeilyt. Harrastukset sovitettiin sellaisiksi, että voitiin olla perheenä niissä. Perhe-elämähän on elämäntapa, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
Näin se on. Ennen "kaikki" osallistuivat enemmän tai vähemmän lasten kasvatukseen. Nykyään se jää pääsääntöisesti täysin vanhempien vastuulle ja, kuten kerroin, näin ei ennen ollut. Nykyään mistään ei tahdo saada enää apua ja jos sitä saa, niin se on vain sitä, että sosiaalitantta tulee kotiin kyttäämään ja etsimään virheitä vanhemmista.
Ei pidä paikkaansa. Omassa lapsuudessani 60-70 -luvulla vanhemmat olivat töissä ja aika pienetkin lapset kotona. Ja vaikka vanhemmat olivat kotona, me kakarat vaelsimme isoissa lösseissä pitkin asuinaluetta, leikimme hippaa, kopua sun muuta, vanhemmat eivät puuhanneet kanssamme, emmekä sitä kaivanneet, oli ilo kasvaa vapaana. Toki hyvät tavat opastettiin vanhempien toimesta. Siinä mielessä kylä kasvatti, että jos joku koltosteli, niin kuka tahansa aikuinen saattoi ja sai puuttua ja kiikuttaa kurittoman vaikka kotiin. Mutta jos oli ihmisiksi, ei kukaan ulkopuolinen kasvattanut. Nykyäänhän sivulliset aikuiset eivät uskalla puuttua, koska siitä voi saada syytteen, vaikkei mitään laitonta tekisikään ja vanhemmatkin pahastuvat, jos pikku pirkkoa nuhdellaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulevat, että heidän nurkkiensa nuohoaminen on jotenkin tärkeämpää kuin huonokuntoisten vanhusten, vammaisten ja eri tavalla vammautuneiden ja sairastuneiden auttaminen. Samat pelisäännöt pitää olla kaikille.
Lapsen saaminen ja kasvattaminen on normaalia ihmisten elämää. Kyllä siitä normaali ihminen selviää tiukan paikan tullessakin.
Nehän on samat. Lapsiperheet vaan ei saa lakisääteistä palvelua, josta aiemmat sukupolvet kyllä nauttivat!
Älä naurata, vähissä oli palvelut nykyiseen verrattuna 70 -luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulevat, että heidän nurkkiensa nuohoaminen on jotenkin tärkeämpää kuin huonokuntoisten vanhusten, vammaisten ja eri tavalla vammautuneiden ja sairastuneiden auttaminen. Samat pelisäännöt pitää olla kaikille.
Lapsen saaminen ja kasvattaminen on normaalia ihmisten elämää. Kyllä siitä normaali ihminen selviää tiukan paikan tullessakin.
Nehän on samat. Lapsiperheet vaan ei saa lakisääteistä palvelua, josta aiemmat sukupolvet kyllä nauttivat!
Älä naurata, vähissä oli palvelut nykyiseen verrattuna 70 -luvulla.
Mitä nyt on enemmän?
80-luvulla omat lapset pieniä, päivähoitoon upposi 2/3 toisen vanhemman palkasta, kun oli 3 lasta. Töiden jälkeen olin lasten kanssa ihan kaiken ajan, harrastuksiin en päässyt, ennen kuin pienin oli yli 10v. Siihen aikaan isät (ainakaan meidän perheessä) ei auttaneet paljonkaan. Jos oli vapaalla/lomalla, ei saanu viedä lapsia hoitoon. Nykyään on nää lapsenhoitoavut ihan eri tasolla, siis merkittävästi paremmin kuin 80 -luvulla, omasta lapsuudesta puhumattakaan. Oma äiti oli kovilla, kun oli iso perhe ja äiti kävi töissä. Siihen aikaan ei ollu ees puolivalmiita ruokia, astianpesukoneita tai ees omaa pyykinpesukonetta. Eikä isovanhempia ees nähty kuin kerran kesässä, kun äitin kanssa sinne junalla matkustettiin kylään pariksi päiväksi, ja äiti se sielläkin meitä vahti, eikä mummo.
Toi väite, et lapset laskettiin aamulla ulos ja illalla sisään, ni hui hai. Silloin 70- luvulla huideltiin lähialueella leikkimässä muiden lasten kanssa sitten, kun oltiin jotain 10 v tai enemmän. Samanikäiset huitelevat nykyäänkin keskenään, siellä etelä-suomessa jopa terrorisoimassa muita ihmisiä ja jopa rikoksia tekemässä, jos uutisiin uskominen. Tän ketjun otsikossa puhuttiin pikkulasten äideistä. Ei niitä pikkulapsia päästetty yksin menemään ennenkään, ihan yhtälailla niissä me äidit oltiin kiinni. Silloin 60-luvulla vaan taloudenhoito, ruoanlaitto, pyykkäys, kaupassa käynti jne oli paljon vaikeempaa. Kaupat oli auki viiteen, valmiina ei ostettu mitään ruokia, kaikki tehtiin alusta pitäen itse. Pitäis nää nykyajan äidit tiputtaa sinne 60-luvulle pärjäämään. Loppuis ruikutus.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on niin, että lapsia tehdään vain jos siihen on varaa ja jaksamista. Ihan turha odottaa muilta apuja tai yhteiskunnalta rahaa. Nykyvanhemmat on todella surkeaa sakkia. Mitään ei jakseta ja apuja ollaan vaatimassa. Isovanhemmat auttavat jos aikaa tai intoa riittää. Kautta maailman sivun on omat mukulat hoidettu.
Kautta maailman sivun ja kaikkialla muualla (paitsi näköjään nykyään Suomessa) on ihmisiä autettu mm. lasten kanssa.
Aika harvalla sellaisella perheellä millä menee huonosti on tuohon rahaa. Käyhien lapsiperheiden määrä on noussut jo liki 150 000:een. Se on yli neljännes kaikista lapsiperrheistä. Rikkailla on tietysti varaa ja heillä harvoin on edes sellaisia elämänhallinnan ongelmia kuin köyhemmillä. Voisi vaikka hiukan nippaista rahaa siitä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tuohon kodinhoitajajuttuun. Lastensuojelun tarvekin vähentyisi kummasti ja huostaanottoihin ei menisi niin paljon rahaa.
Mitä apua sinun mielestäsi se sohvan nurkassa istuva sossutäti tuo jos perhe on ihan lopussa ja elämänhallinta tiessään?