Lue keskustelun säännöt.
Mies on vihainen, kun en suostu muuttamaan hänen töittensä perässä
04.06.2026 |
Asutaan pienehkössä keskisuomalaisessa kaupungissa. Mies sai kovan luokan työtarjouksen Espoosta. Meillä on 7,9 ja 11v lapset. Ihana koulu, upeat kaverit ja kiva 5h asunto uudessa kerrostalossa. En suostu muuttamaan. Lasten takia. En halua repiä lapsia juuriltaan.
Mies on vihainen ja murjottaa toista viikkoa, koska olen muka este hänen menestykselleen. Yksin mies ei suostu muuttamaan.
Mitä tästä suhteesta voi enää tulla?
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Siis nyt on juuri alkanut lasten kesäloma. Tässähän olisi hyvää aikaa tutustua uuteen kotikaupunkiin ja sopeutua sinne ennen koulun alkamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäli mies asuu erillään perheestään viikot, se käytännössä hajottaa perheyhteyden. Toimiihan se toki väliaikaisena ratkaisuna, mutta ei pysyvästi. Vaimo löytää varmasti työpaikan pääkaupunkiseudulta, missä työmahdollisuudet ovat Suomen parhaat.
Eihän mies asu viikkoja erillään vaan muutaman yön viikossa, jos sitäkään. Asiantuntijatyö ei vaadi läsnäoloa työpaikalla kuin hyvin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Siis nyt on juuri alkanut lasten kesäloma. Tässähän olisi hyvää aikaa tutustua uuteen kotikaupunkiin ja sopeutua sinne ennen koulun alkamista.
Mieshän on vasta saanut työtarjouksen, siitä on vielä pitkä aika muuttoon. Siinä ehtii alkaa uusi kouluvuosi ennen kuin mitään on valmiina. Asuntokin pitäisi ostaa parissa viikossa ja sitä ennen myydä entinen asunto. Eihän tuo ole mahdollista ajallisesti.
Mies voi jäädä ja irtisanoo samalla itsensä perheen arjesta. Ap huomaa alle vuodessa, että saman katon alla, mutta vain itselleen elävä mies ei ehkä sittenkään ollut se paras vaihtoehto. Kun yhteiselle taloustilille ei enää tulekaan automaattisesti rahaa eikä miehen auto ole perheen käytettävissä koska tahansa, voi ap:n pinna kiristyä, mutta ei siihen ole mitään syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ny kovemman luokan asia on oma perhe ja lapset, työ on vain työtä.
Asia on kyllä niinkin, että hyvän työpaikan saaminen ei nykypäivänä ole mikään itsestäänselvyys. Siitä luopuminen voi myöhemmin herättää miehessä katkeruutta. Minkä ikäinen Ap:m mies on? Miehilläkin on nykyisin parasta ennen -päiväys, jonka jälkeen työnsaanti tai nykyisen työpaikan säilyminen ovat epävarmalla pohjalla.
Mies voi ottaa työn vastaan, kukaan ei ole kieltänyt.
Mieto lasten opiskelua ja tulevaisuutta. Espoossa on enemmän mahdollisuuksia kuin Jämsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienehkö keskisuomalainen kaupunki??
Nyt on hyvä aika muuttaa!
Tuttavani on kotoisin sellaisesta. Sanoi että piti lähteä koulun jälkeen koska siellä ei ole töitä eikä opiskelu paikkoja nuorille.
Jos sinä jäät, niin lapsesi kuitenkin muuttavat pois ja he lopulta asuvat perheineen muualla
Tämä palsta on täynnä pk-seudulla asuvia työttömiä. Nytkö siellä yhtäkkiä onkin töitä, etenkin nuorille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Siis nyt on juuri alkanut lasten kesäloma. Tässähän olisi hyvää aikaa tutustua uuteen kotikaupunkiin ja sopeutua sinne ennen koulun alkamista.
Mieshän on vasta saanut työtarjouksen, siitä on vielä pitkä aika muuttoon. Siinä ehtii alkaa uusi kouluvuosi ennen kuin mitään on valmiina. Asuntokin pitäisi ostaa parissa viikossa ja sitä ennen myydä entinen asunto. Eihän tuo ole mahdollista ajallisesti.
Miksi pitää ostaa asunto, kun Espoosta löytyy vuokra-asuntojakin?
Muutto onnistuu kesäkuussa, siinä on sen jälkeen 6 vko aikaa opetella elämään pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ny kovemman luokan asia on oma perhe ja lapset, työ on vain työtä.
Asia on kyllä niinkin, että hyvän työpaikan saaminen ei nykypäivänä ole mikään itsestäänselvyys. Siitä luopuminen voi myöhemmin herättää miehessä katkeruutta. Minkä ikäinen Ap:m mies on? Miehilläkin on nykyisin parasta ennen -päiväys, jonka jälkeen työnsaanti tai nykyisen työpaikan säilyminen ovat epävarmalla pohjalla.
Niin. Jos ap:lla on riittävän hyvä työ nykyisellä paikkakunnalla, se voi tosiaan herättää ajatuksia, jos muuttaa puolison perässä eikä enää työllisty / ei löydä yhtä mielekästä työtä.
Kaikessa on puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Mies voi jäädä ja irtisanoo samalla itsensä perheen arjesta. Ap huomaa alle vuodessa, että saman katon alla, mutta vain itselleen elävä mies ei ehkä sittenkään ollut se paras vaihtoehto. Kun yhteiselle taloustilille ei enää tulekaan automaattisesti rahaa eikä miehen auto ole perheen käytettävissä koska tahansa, voi ap:n pinna kiristyä, mutta ei siihen ole mitään syytä.
Voi luoja, etkö sinä yhtään mieti mitä kirjoitat? Ap ei ole mikään tuloton kotirouva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monien kommenttien perusteella ajattelen, että ei ole mikään ihme, että Suomessa avioeroluvut ovat niin korkeat. Mies on todennäköisesti saanut tilaisuuden, joka tulee vastaan kerran elämässä. Vaimo voisi varmasti työllistyä pääkaupunkiseudulla. Lapset useimmiten sopeutuvat. Kuitenkin miestä vaaditaan sopeutumaan ja luopumaan urastaan, vaikka hän varmasti tuo kotiin suurimman osan tuloista. Mielestäni puolisoista toinen on nyt itsekäs, mutta itsekäs osapuoli ei nyt ole mies.
Minun mielestäni nimenomaan mies on se itsekäs. Itse laitan perheen etusijalle, ja nyt mies ajattelee vain itseään ja uraansa. Perhe ei ole hänelle tärkeintä.
Toivottavasti mies ymmärtää, että kyse on hänen elämästään. Perhe pärjää pikkukaupungissa, vaikka isä kävisi kotona kerran kuukaudessa. Ap oppii kyllä huolehtimaan kaikesta ja maksamaan yksin kulut. Kun mies ei enää asu perheen kanssa, ei hänellä ole velvollisuutta osallistua kuluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttomatka 350 km. Teen yrittäjänä kotitoimistossa töitä, joten työni ei ole ongelma. Mutta en haluaisi muuttaa lapsia. Ystävät ja harrastukset jäisivät. Vaikka myönnän, että en ole edes perehtynyt Espoon tarjontaan... En halua repiä lapsia hyvästä elämästä, en varsinkaan "saattaishan ne tykätäkin". Konditionaalis on liian suuri riski. Ja lapsia on 3 ja kaikilla edessä murrosikä. Espoo tuntuu riskiltä.
ap.
Mies on kyllä tooooosi myrtsi. En minä tuollaista jaksa, jos ei otakaan työtä vastaan...
Jos ollaan ihan realistisia, niin pitkäaikainen erillään asuminen saattaa muuttaa perhekuviota tavalla, jota ei voi tietää etukäteen. Ap:n mukaan perheen kolme lasta lähestyvät murrosikää. Jos muuttaminen tuntuu nyt vaikealta, niin varmaan se olisi vielä vaikeampaa parin vuoden kuluttua. Monilta tämä elämäntapa onnistuu, mutta joillekin käy ikävästi.49
Vierailija kirjoitti:
Mies voi jäädä ja irtisanoo samalla itsensä perheen arjesta. Ap huomaa alle vuodessa, että saman katon alla, mutta vain itselleen elävä mies ei ehkä sittenkään ollut se paras vaihtoehto. Kun yhteiselle taloustilille ei enää tulekaan automaattisesti rahaa eikä miehen auto ole perheen käytettävissä koska tahansa, voi ap:n pinna kiristyä, mutta ei siihen ole mitään syytä.
No siis, itsehän tuossa tilanteessa ottaisin eron ja sillä selvä. Turha elää yhdessä, jos toinen on irtisanonut itsensä perheen arjesta.
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Siis nyt on juuri alkanut lasten kesäloma. Tässähän olisi hyvää aikaa tutustua uuteen kotikaupunkiin ja sopeutua sinne ennen koulun alkamista.
Mieshän on vasta saanut työtarjouksen, siitä on vielä pitkä aika muuttoon. Siinä ehtii alkaa uusi kouluvuosi ennen kuin mitään on valmiina. Asuntokin pitäisi ostaa parissa viikossa ja sitä ennen myydä entinen asunto. Eihän tuo ole mahdollista ajallisesti.
Miksi pitää ostaa asunto, kun Espoosta löytyy vuokra-asuntojakin?
Muutto onnistuu kesäkuussa, siinä on sen jälkeen 6 vko aikaa opetella elämään pääkaupunkiseudulla.
Miksi pitää opetella elämään pääkaupunkiseudulla, jos ei halua asua siellä? Jos halua asua keskisuomessa pikkukaupungissa ja siinä nykyisessä asunnossa.
En ikinä suostuisi muuttamaan. Mikään työ ei ole sen arvoista.
Niin no sitähän sinä olet. Este urakehitykselle. Ja kiristät vielä lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies ymmärtää, että kyse on hänen elämästään. Perhe pärjää pikkukaupungissa, vaikka isä kävisi kotona kerran kuukaudessa. Ap oppii kyllä huolehtimaan kaikesta ja maksamaan yksin kulut. Kun mies ei enää asu perheen kanssa, ei hänellä ole velvollisuutta osallistua kuluihin.
Lapsiensa elämään pitää taloudellisesti osallistua.
Asia on kyllä niinkin, että hyvän työpaikan saaminen ei nykypäivänä ole mikään itsestäänselvyys. Siitä luopuminen voi myöhemmin herättää miehessä katkeruutta. Minkä ikäinen Ap:m mies on? Miehilläkin on nykyisin parasta ennen -päiväys, jonka jälkeen työnsaanti tai nykyisen työpaikan säilyminen ovat epävarmalla pohjalla.