Lue keskustelun säännöt.
Mies on vihainen, kun en suostu muuttamaan hänen töittensä perässä
04.06.2026 |
Asutaan pienehkössä keskisuomalaisessa kaupungissa. Mies sai kovan luokan työtarjouksen Espoosta. Meillä on 7,9 ja 11v lapset. Ihana koulu, upeat kaverit ja kiva 5h asunto uudessa kerrostalossa. En suostu muuttamaan. Lasten takia. En halua repiä lapsia juuriltaan.
Mies on vihainen ja murjottaa toista viikkoa, koska olen muka este hänen menestykselleen. Yksin mies ei suostu muuttamaan.
Mitä tästä suhteesta voi enää tulla?
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Siis nyt on juuri alkanut lasten kesäloma. Tässähän olisi hyvää aikaa tutustua uuteen kotikaupunkiin ja sopeutua sinne ennen koulun alkamista.
Mieshän on vasta saanut työtarjouksen, siitä on vielä pitkä aika muuttoon. Siinä ehtii alkaa uusi kouluvuosi ennen kuin mitään on valmiina. Asuntokin pitäisi ostaa parissa viikossa ja sitä ennen myydä entinen asunto. Eihän tuo ole mahdollista ajallisesti.
Miksi pitää ostaa asunto, kun Espoosta löytyy vuokra-asuntojakin?
Muutto onnistuu kesäkuussa, siinä on sen jälkeen 6 vko aikaa opetella elämään pääkaupunkiseudulla.
Jos he vaikka eivät halua asua vuokralla? Entinen asunto pitää silti saada myydyksi, se vie muuten ihan turhaan rahaa.
Kuudessa viikossa pitää lapsille etsiä koulut, harrastukset ja kaverit. Siinä on miehellå puuhaa, joten uutta työtä ei voi aloittaa ennen syyskuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies vois vuokrata sieltä jonkun airb&b:n kuukaudeksi kerrallaan. Ajelee sitten vkonloppuisin kotia.
Jos sitten tuntuu muutaman kuukauden päästä siltä että ette halua olla erossa mutta mies tienaa paljon, muutatte perässä. Tai sitten tulee ero jos ei suhde kestä erossaolemista muutamaa päivää kerrallaan.
En nyt yhtäkkiä lähtis muuttamaan itsekään lasten takia, mutta vaikka ensi kesänä sitten voisi miettiä sitä muuttoa jos palkka on niin hyvä että sieltä Espoosta saisi hyvältä paikalta talon.
Palkka ei varmasti ole niin iso että saisi Espoosta hyvältä paikalta talon. Alle 600 000 ei nimittäin siihen riitä ja se taas on semmoinen summa ettei sitä työtä tekemällä yksi ihminen tienaa.
Nyt on lama.
Jopa uudellamaallakin on taloja 50 000...100 000 eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies ymmärtää, että kyse on hänen elämästään. Perhe pärjää pikkukaupungissa, vaikka isä kävisi kotona kerran kuukaudessa. Ap oppii kyllä huolehtimaan kaikesta ja maksamaan yksin kulut. Kun mies ei enää asu perheen kanssa, ei hänellä ole velvollisuutta osallistua kuluihin.
Lasten elatusvelvollisuus ei häviä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ei siitä suhteesta muuta tule niin ero. Osta miehesi osuus asunnosta ja sano hänelle, että lähtee sinne Espooseen. Mutta älä sitten valita yh-arkea täällä.
Eihän tuossa erota tarvitse. Mies muuttaa ensin, on siellä viikot ja jos haluaa nähdä perhettään, matkustaa viikonlopuiksi kotiin. Todennäköisesti hän pystyy tekemään osin etätöitä. Perheen ei kannata muuttaa ennen kuin koeaika on kulunut, sitten asiaa voi pohtia.
Tämä.
Lisäksi lapset ovat isoja vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Sutten voi tehdä mitä lystää kotipaikan suhteen.
Työtarjous tuskin on silloin enää voimassa.
Kun astuu avioliittoon ja perustaa perheen niin ei voi enää vaatia että kaikki tehdään aina oman tahdon mukaan. Kaikesta on keskusteltava, mukaanlukien työtarjoukset kaukaa toiselta paikkakunnalta. Tässä tapauksessa neljän muun perheenjäsenen koko elämä mullistuisi kokonaan koska yksi haluaa muuttaa. Lapset menettäisivät kaikki kaverit ja vaimo myös työpaikan. Hakiko mies siis varta vasten tuota hommaa kysymättä ensin perheen mielipidettä? Jos noin, niin itsekästä touhua.
Minun mielipide on että mies muuttakoot ja kokeilee miten homma toimii. Muun perheen ei ole mikään pakko seurata perässä ainakaan heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Aika monessa skenaariossa mies nostaa kytkintä, jos ap ei suostu lähtemään. Eli suhde olisi näissä skenaarioissa on valmiiksi huteralla pohjalla.
Voisi olettaa, että riski olisi suuri siihen, että yhteisen muuton jälkeenkin toinen nostaa kytkintä jonkun syyn takia. Ja sitten on muutettu kauas kotoa, ei töitä eikä omia ympyröitä, ja tullut jätetyksi.
Nämä toki nyt kuvitteellisia tilanteita, mutta pistipä silmään.
Vierailija kirjoitti:
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Espoolaisetkin voivat lähteä opiskelemaan jonnekin muualle. Sehän on itsestään selvää, että lapset muuttavat parikymppisenä omilleen. Ei he mieti siinä vaiheessa vanhempiaan vaan sitä, missä itse haluavat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut samassa tilanteessa aikanaan. Asuimme Keski-Suomessa ja mies sai unelmatyön espoosta. Minulla oli lupaava tutkijanura, eikä mitään tietoa työpaikasta Espoossa. Halusin tukea miestäni ja muutimme Espooseen, pieneen kaksioon slummialueelle. Mutta eipä siinä mitään, jonkin ajan kuluttua työllistyin ja totesin työmahdollisuudet paljon aiempaa monipuolisemmiksi. Nyt olemme asuneet Espoossa jo yli 20 vuotta, molemmat olemme hyvissä töissä, lapsi on aikuinen ja asuu perheineen Espoossa. Joten kyllä muuttamisesta voi seurata hyvääkin.
Ei seuraa, jos ei tahdo asua pk-seudulla. Osa meistä arvostaa sellaisia kummallisia asioita kuin erämaata samottavaksi ja kalavesiä.
Työ kun ei ole koko elämä, edes silloin kun on ura eikä vaan työpaikka.
Espoossahan niitä isoja ulkoilualueita vasta onkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa ap ryhtyy maksamaan miehelle korvausta siitä, että mies ei voi perheen takia tehdä asioita, joita hän haluaa tehdä. Niinhän sitä sanotaan silloinkin, kun nainen jää kotiin hoitamaan lapsia: miehen tulee korvata se ansionmenetys, joka perheestä huolehtimisesta syntyy. Nyt siis toisin päin eli nainen maksaa, kun mies ei saa edetä uralla.
No höpön höpön nyt taas. Mies voi ihan vapaasti muuttaa ja sukkuloida viikonloppuisin kotiin. Tekosyy ettei muka voi viikolla asua Espoossa. Monella on tuollaisia järjestelyjä, miksei tuolle miehelle onnistu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Espoolaisetkin voivat lähteä opiskelemaan jonnekin muualle. Sehän on itsestään selvää, että lapset muuttavat parikymppisenä omilleen. Ei he mieti siinä vaiheessa vanhempiaan vaan sitä, missä itse haluavat olla.
Jep. Osa tosiaan aikanaan lähti ylemmäs Suomeen opintojen perässä omassakin tuttavapiirissä. Osa jäi sille tielle, eli jäivät pysyvästi opiskelupaikkakunnille asumaan.
Ap sanoi, että hän on yrittäjä ja tekee työtä kotona. Voi tehdä työtään mistä vain. Tämä siksi, kun monet kirjoittavat, että vaimo jättäisi työnsä muuttaessaan. Minä muuttaisin mieheni perässä. Olen muuttanutkin. Toisin päinkin on tehty. Eikä harmita yhtään. Saa vähän vaihtelua, kun maisema muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Espoolaisetkin voivat lähteä opiskelemaan jonnekin muualle. Sehän on itsestään selvää, että lapset muuttavat parikymppisenä omilleen. Ei he mieti siinä vaiheessa vanhempiaan vaan sitä, missä itse haluavat olla.
Aivan niin. Mutta missä heillä on paremmat opiskelumahdollisuudet: pk-seudulla vai Keski-Suomessa?
Minusta tuossa on vinha ero.
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi, että hän on yrittäjä ja tekee työtä kotona. Voi tehdä työtään mistä vain. Tämä siksi, kun monet kirjoittavat, että vaimo jättäisi työnsä muuttaessaan. Minä muuttaisin mieheni perässä. Olen muuttanutkin. Toisin päinkin on tehty. Eikä harmita yhtään. Saa vähän vaihtelua, kun maisema muuttuu.
No, minä taas en muuttaisi. Parisuhde on kuitenkin väliaikainen olotila, niin isojen muutoksien syy elämässäni pitää olla jokin muu kuin se, että tein toisen mieliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on väärän miehen kanssa kun ei suostu seuraamaan.
Nainen ei ole mikään koira, hänellä on oma elämä, josta hän saa päättää itse.
Miksi olet miehen kanssa jonka kanssa et halua olla?
Missä on sanottu, ettei halua olla? Miehen vain ei pidä kuvitella että nainen on joku lemmikki, joka vain seuraa miestä vailla omaa tahtoa. Parisuhteessa on kaksi osapuolta, molemmilla oma tahto ja asioista keskustella, jos ollaan eri mieltä. Se ei ole mikään terve tilanne, että toinen vain taipuu seuraamaan vaikka olisi eri mieltä, saamatta takaisin mitään.
Koko perhe saa paremman elintason. Ja naisen kuuluu seurata miestään.
Ensinnäkin, mistä päättelet, että perhe saa paremman elintason? Espoossa eläminen on kallista, joten palkan täytyisi olla aika helvetisti isompi, jotta se kattaisi kalliimmat hinnat ja silti olisi elintaso parempi kuin lähtöpaikassa.
Toiseksi, kaikki eivät ole materialisteja. Raha ei monillekaan korvaa sitä elämää ja verkostoa, joka ympärillä on. Silloin ei tee mieli hypätä sokeasti tuntemattomaan vain jotta joku muu saisi tahtonsa läpi.
Kolmanneksi, naisen ei ole mikään pakko seurata miestään yhtään mihinkään. 2020-luvun Suomessa nainen ei ole mikään miehen tavara, jonka voi vain kuljettaa mukana ties minne. Parisuhde on kahden ihmisen välinen yhteinen elämä ja se sisältää sopimista ja kompromisseja. Ei ole mitään syytä miksi vain miehen pitää saada kaikki haluamansa ja naisen kiltisti alistua.
Mikä helvetin verkosto? Mihin vahva itsenäinen nainen sitä tarvitsee? 😅 Nainen seuraa miestään jos on kunnioittamansa miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa ap ryhtyy maksamaan miehelle korvausta siitä, että mies ei voi perheen takia tehdä asioita, joita hän haluaa tehdä. Niinhän sitä sanotaan silloinkin, kun nainen jää kotiin hoitamaan lapsia: miehen tulee korvata se ansionmenetys, joka perheestä huolehtimisesta syntyy. Nyt siis toisin päin eli nainen maksaa, kun mies ei saa edetä uralla.
No höpön höpön nyt taas. Mies voi ihan vapaasti muuttaa ja sukkuloida viikonloppuisin kotiin. Tekosyy ettei muka voi viikolla asua Espoossa. Monella on tuollaisia järjestelyjä, miksei tuolle miehelle onnistu?
Haluaa vaimon passaamaan itseään ja hoitamaan yksin koko huushollin.
Joo, voisihan tuo perherakas mies ottaa lapset mukaan Espooseen jos haluavat sinne. Vaimo jää nykyiseen kotiin ja vierailee viikonloppuisin Kaikki voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Espoolaisetkin voivat lähteä opiskelemaan jonnekin muualle. Sehän on itsestään selvää, että lapset muuttavat parikymppisenä omilleen. Ei he mieti siinä vaiheessa vanhempiaan vaan sitä, missä itse haluavat olla.
Jep. Osa tosiaan aikanaan lähti ylemmäs Suomeen opintojen perässä omassakin tuttavapiirissä. Osa jäi sille tielle, eli jäivät pysyvästi opiskelupaikkakunnille asumaan.
Nykyään yleisempää on muuttaa ulkomaille. Mutta toki pk-seudulta on sinnekin vanhempien helpompi matkustaa kuin Keski-Suomesta.
Kun ottaa huomioon että makaat itse työttömänä niin elintaso, myös lasten, paranisi huimasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:llä on tässä joku oma lukko päässä, hän yrittää elää jotain kuvittelemaansa perheidylliä, joka kestää ikuisesti. Hän ei tajua että viimeistään 8 vuoden päästä vanhin lapsi lähtee kumminkin kotoa, jos aikoo mitään järkevää opiskella. Ja muut lapset perässä. Toi idylli tulee kestämään korkeintaan 11 vuotta, sitten perhe hajoaa kumminkin. Ja kun lapset kerran muuttavat opintojen ja/tai työn perässä muualle, eivät enää tulisi takaisin sinne pienen kaupunkiin Keski-Suomeen. Menevät naimisiin ja hankkivat lapsia muualla.
Mikä tulevaisuus lapsilla on tuolla Keski-Suomessa? Varsinkin kun isä on asiantuntija, odottaa varmasti lastensa jatkavat lukioon ja sitten yliopistoon. Ei noista lapsista duunareita aiota. Lopulta AP jäisi kököttämään yksin sinne Keski-Suomeensa, mieskin varmaan olisi siinä vaiheessa lähtenyt nostelemaan uran perässä.
Jos muuttaisivat Espooseen nyt, lapsilla olisi mahdollisuus pk-seudulla opiskella melkein mitä vaan vaikka tohtoriksi asti, ja olisivat silti lähellä vanhempiaan. Ehkä jäisivät alueelle asumaan aikuisina.
AP on hyvin itsekeskeinen ja lyhytnäköinen.
Espoolaisetkin voivat lähteä opiskelemaan jonnekin muualle. Sehän on itsestään selvää, että lapset muuttavat parikymppisenä omilleen. Ei he mieti siinä vaiheessa vanhempiaan vaan sitä, missä itse haluavat olla.
Aivan niin. Mutta missä heillä on paremmat opiskelumahdollisuudet: pk-seudulla vai Keski-Suomessa?
Minusta tuossa on vinha ero.
Eikö esimerkiksi Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Oulussa tai Lappeenrannassa ole mahdollisuuksia? Lapset nyt parikymppisenä muuttavat omilleen.
Tuskinpa Jyväskyläkään on enää mikään lintukoto. Kaukana maalla asuva sukulainen kertoi vuosia sitten, että heidänkin kylällään myytiin ja käytettiin huumeita. Olin kuvitellut, että siellä olisi toisenlaista.