Lapsiperheet kaipaavat kotiavulta apua kotitöihin
Kyllä on nykyään laiskaa porukkaa.
Toista se oli ennen!
T. Kolmen äiti
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012051307.html?utm_source=ampparit
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nimenomaan sai apua myös kotitöihin, että en nyt tiedä, kuka tässä on laiska.
Miksi sinkut ei saa apua kotitöihin?
Eivät kasvata yhteiskunnalle hyödyllisiä veronmaksajia
Jos halutaan katsoa tulevaisuuteen, niin syntyvyys pitäisi saada nousuun, jos nyt hedelmällisyysluku lähentelee Suomessa jo yhtä, niin pian loppuu veronmaksat ja työntekijät, ellei ongelmaa sitten ratkaista maahanmuutolla, mutta luulisi silläkin olevan hintalappu, vielä korkeampi, kuin lapsiperheen tuet.
Esim. Virossa syntyyys on saatu nousuu, parantamalla perheiden tukia ja palveluita ja siellä esim toinen vanhempi saa 18kk ajan j kotihoidontukea jopa n. 2.400€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä harkkapaikat eivät olleet sosiaaliapua vaan mahdollisuus "paremmassa lapsiperheessä" saada työkokemusta ja harjoittelu tehtyä.
Just todistettiin työttömät näyttelijätkin sai sellaisen harjoitteiljan.
Tokkopa melasniemet olivat työttömiä 70-luvulla? Mutta eihän se meille kuulu. Noin Halkola haastattelussa kuitenkin kertoi että kelpasivat harjoittelupaikaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nimenomaan sai apua myös kotitöihin, että en nyt tiedä, kuka tässä on laiska.
Miksi sinkut ei saa apua kotitöihin?
Eivät kasvata yhteiskunnalle hyödyllisiä veronmaksajia
Kyllä vammaiset sinkut saa yhteiskunnalta ilmaista apua kotiin. Olen itsekin toiminut henkilökohtaisena avustajana. Siihen kuului kaupassa käynti, ruuan laittoa, kylvetys, siistimistä, ulkoilua, vaatehuoltoa jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä harkkapaikat eivät olleet sosiaaliapua vaan mahdollisuus "paremmassa lapsiperheessä" saada työkokemusta ja harjoittelu tehtyä.
Just todistettiin työttömät näyttelijätkin sai sellaisen harjoitteiljan.
Tokkopa melasniemet olivat työttömiä 70-luvulla? Mutta eihän se meille kuulu. Noin Halkola haastattelussa kuitenkin kertoi että kelpasivat harjoittelupaikaksi.
Melasniemet olivat todellakin työttömiä 70-luvulla.
Kristiina Halkola: Poliitikoksi, ja vieläpä melko rankkaan asemaan, hän sanoo lähteneensä osittain siksi, että hänellä oli pitkäaikaistyöttömänä luppoaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Et ilmeisesti ole ikinä istunut vauva sylissä pytyllä ja pitänyt samalla kiinni taaperosta toivoen,ettei ruoka pala uuniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä harkkapaikat eivät olleet sosiaaliapua vaan mahdollisuus "paremmassa lapsiperheessä" saada työkokemusta ja harjoittelu tehtyä.
Just todistettiin työttömät näyttelijätkin sai sellaisen harjoitteiljan.
Tokkopa melasniemet olivat työttömiä 70-luvulla? Mutta eihän se meille kuulu. Noin Halkola haastattelussa kuitenkin kertoi että kelpasivat harjoittelupaikaksi.
Melasniemet olivat todellakin työttömiä 70-luvulla.
Kristiina Halkola: Poliitikoksi, ja vieläpä melko rankkaan asemaan, hän sanoo lähteneensä osittain siksi, että hänellä oli pitkäaikaistyöttömänä luppoaikaa.
No minulle tuli mieleen keskustelun aihe, kotitalousharjoittelijat. He eivät siis olleet narkkikodista toiseen rientäviä siivoojia vaan niissä "paremmissa kodeissa" työharjoittelujaksonsa suorittavia.
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin synnytyksen jälkeen ollaan sairaalassa ehkä vuorokausi kaksi. Sitten tullaan kotiin. Isillä on isyyslomat olemassa, isommilla lapsilla päivähoito. Mikä se terveen lapsen vanhempien konkreettinen tuen tarve on? Raskausaika kestää 9kk. Pienituloinenkin ehtii säästää itselleen puskuria, jolla ostaa lapsenhoitoa tai siivousta, jos vauvavuonna sellaista tarvitsee.
Itselle on tehty kolme suunniteltua sektiota Naistenklinikalla. Jokaisen kohdalla kotiutus oli seuraavana aamuna. Aamupalan sai syödä sairaalassa. Sitten ulos vauvan kanssa ja seuraava potilas huoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Silti jotkut ovat kertoneet, että juurikin entisaikaan esim. 70-luvulla, se kotiapu lapsiperheelle oli kodin askareiden tekemistä kuten siivousta, ruoanlaittoa, veden hakua, jos se piti hakea kaivosta yms.
Olivatko 70-luvun perheenäidit siis avuttomia käytännön töissä?
Tuon artikkelin mukaan nykyään lapsiperheen kotiapu ei olekaan käytännön työtä vaan keskustelua ja kahvittelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Et ilmeisesti ole ikinä istunut vauva sylissä pytyllä ja pitänyt samalla kiinni taaperosta toivoen,ettei ruoka pala uuniin.
Minulla oli kaksi vaippaikäistä yhtä aikaa. Syntyneet vuoden välein. Vauva on istunut sitterissä sen ajan, kun asioin pytyllä. Taapero leikkii siinä lähellä. Minä en ole nepsy, eikä mun lapset ole nepsyjä. Ruoka otetaan uunista ennen, kun mennään vessa-asioille. Liedeltä otetaan paistinpannu sivuun, jos on asiaa vessaan. Näin nykyäänkin. Jos tulee äkkihätä, niin ei muuta kuin kattila tai pannu pois liedeltä siksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä olin opiskeluihin liittyvässä harjoittelussa kotipalvelun ohjaajana. Silloin henkilökuntaa oli paljon ja asiakkaita välillä vähemmän. Soiteltiin isoille tai haastaville lapsiperheille, että sopiiko, jos kotiavustaja tulee teille tänään töihin esim.lapsia hoitamaan. Sopi se aina.
Oli sekin aikaa, kun suomalaisten rahat käytettiin suomalaisten avuksi.
Meilläkin oli usein näitä harjoittelijoita, kun meitä neljä sisarta ja vanhemmat töisså, saattoivat leipoa, siivota jne. Periaatteessa ei kait mitään tarvetta meillä, mutta opiskelijoille piti saada harjoittelupaikka. ihania muistoja lapsuudesta, kun tulin koulusta, lämpimät sämpylät odotti.
Nuo harjoittelupaikat valittiin tarkoin. Semmosia parempilaatuisia koteja. Esim kristiina halkola kertoi heidän kotinsa päässeen seulasta läpi ja saivat harjoittelijan. Vaikka itse epäili ammattinsa ja eron takia.
Eli Kristiina Halkola sai apua yhteiskunnalta 70-luvullakin, vaikka hänellä oli vain yksi lapsi, joka ei ollut edes enää vauva? I rest my case.
Periaatteessa kyllä, kun sitä apua oli tarjolla. Opiskeluun liittyi harjoittelujaksot perheissä ja niistä harjoittelupaikoista oli pulaa. Itse kävin talouskoulun 70-luvun lopussa ja meillä oli muistaakseni yksi harjoittelupäivä viikossa tai parissa ja käytiin työparin kanssa perheessä siivoamassa, laittamassa ruokaa, hoitamsssa lapsia jne. Kaikissa kouluissa oli työharjoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Silti jotkut ovat kertoneet, että juurikin entisaikaan esim. 70-luvulla, se kotiapu lapsiperheelle oli kodin askareiden tekemistä kuten siivousta, ruoanlaittoa, veden hakua, jos se piti hakea kaivosta yms.
Olivatko 70-luvun perheenäidit siis avuttomia käytännön töissä?
Tuon artikkelin mukaan nykyään lapsiperheen kotiapu ei olekaan käytännön työtä vaan keskustelua ja kahvittelua?
Tervetuloa vuoteen 2026
Totta kai ennen pärjättiin paremmin kun vielä 80luvulla isosisar sai hakea pikkusisaren esikoulusta ja käydä ostamassa ruokaa kaupasta "Korhosen Martan tilille",kun äiti ja isä tulivat kotiin niin siellä oli ruoka tehtynä ja kumpikin lapsi läksyjen kimpussa.
Nykyään jos huomataan että isolla sisarella on liikaa vastuuta,niin se on lasu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Et ilmeisesti ole ikinä istunut vauva sylissä pytyllä ja pitänyt samalla kiinni taaperosta toivoen,ettei ruoka pala uuniin.
Minulla oli kaksi vaippaikäistä yhtä aikaa. Syntyneet vuoden välein. Vauva on istunut sitterissä sen ajan, kun asioin pytyllä. Taapero leikkii siinä lähellä. Minä en ole nepsy, eikä mun lapset ole nepsyjä. Ruoka otetaan uunista ennen, kun mennään vessa-asioille. Liedeltä otetaan paistinpannu sivuun, jos on asiaa vessaan. Näin nykyäänkin. Jos tulee äkkihätä, niin ei muuta kuin kattila tai pannu pois liedeltä siksi aikaa.
Kokeile kuule vauvaa joka EI VIIHDY sitterissä eikä vaunuissa vaan huutaa pää punaisena,kunnes pääsee syliin. Siinä kuulee oppii pissimään lisäpainin kanssa. Ärsyttää kun kaltaisesi ihmiset,joilla on ollut helpot lapset, tulevat pätemään.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ennen pärjättiin paremmin kun vielä 80luvulla isosisar sai hakea pikkusisaren esikoulusta ja käydä ostamassa ruokaa kaupasta "Korhosen Martan tilille",kun äiti ja isä tulivat kotiin niin siellä oli ruoka tehtynä ja kumpikin lapsi läksyjen kimpussa.
Nykyään jos huomataan että isolla sisarella on liikaa vastuuta,niin se on lasu.
Ei mun lapsen isosisar ole hakenut vuotta nuorempaansa koskaan mistään hoidosta. Minä hoidin itse lapset kotona kouluikäisiksi. Ikäeroa on 1 vuosi. Ei mitään apua kotiin saanut.
Lopettakaa se jonninjoutava uikutus lasten hoitamisen vaikeudesta. Ihan normaalia elämistä se on kahdenkin vaippaikäisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Et ilmeisesti ole ikinä istunut vauva sylissä pytyllä ja pitänyt samalla kiinni taaperosta toivoen,ettei ruoka pala uuniin.
Minulla oli kaksi vaippaikäistä yhtä aikaa. Syntyneet vuoden välein. Vauva on istunut sitterissä sen ajan, kun asioin pytyllä. Taapero leikkii siinä lähellä. Minä en ole nepsy, eikä mun lapset ole nepsyjä. Ruoka otetaan uunista ennen, kun mennään vessa-asioille. Liedeltä otetaan paistinpannu sivuun, jos on asiaa vessaan. Näin nykyäänkin. Jos tulee äkkihätä, niin ei muuta kuin kattila tai pannu pois liedeltä siksi aikaa.
Kokeile kuule vauvaa joka EI VIIHDY sitterissä eikä vaunuissa vaan huutaa pää punaisena,kunnes pääsee syliin. Siinä kuulee oppii pissimään lisäpainin kanssa. Ärsyttää kun kaltaisesi ihmiset,joilla on ollut helpot lapset, tulevat pätemään.
Mikä tossa on ongelma. Minun sylissä on vauva matkustanut jopa lentomatkan ajan kiemurrellen.
Ei meilläkään ollut kotiapua 60-luvulla, kun olin syntynyt, mutta äidin vanhemmat asuivat meillä, kun olin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä juuri sosiaalisista syistä kuten nytkin ja erikseen tietysti kaupunkien paremmat perheet .
Ei vaan ihan tavalliset perheet ihan normaalisti, rutiininomaisesti.
Tuohon aikaan vain harva oli niin kädetön, että ei pärjää ilman apua synnytyksen jälkeen.
Vanhemmat sisarukseni saivat lapsensa 60-luvulla. Ei heillä mitään kotiapua ollut. Harkitusti sektioon menneen lapsi 3 v oli kälynsä hoidossa. Lapsen isä oli matkatöissä. Vaimonsa olikin oikea kodinhoidon ihme, tekevämpää ihmistä ja kätevämpää en yht äkkiä muista. Ja hyväntuulinen savolainen.
Kyllä normaali ihminen kykenee hoitamaan lapset ja kodin. Nämä vinkujat on niitä, joiden ei ole tarvinnut tehdä kotonaan koskaan mitään. Sitten ollaan sormi suussa kun palvelija ei ole tekemässä kaikki puolesta.
Ei minulla ole ollut ilmaisia apulaisia, vaikka yksin hoidin lapset ja kodin.
Et ilmeisesti ole ikinä istunut vauva sylissä pytyllä ja pitänyt samalla kiinni taaperosta toivoen,ettei ruoka pala uuniin.
Minulla oli kaksi vaippaikäistä yhtä aikaa. Syntyneet vuoden välein. Vauva on istunut sitterissä sen ajan, kun asioin pytyllä. Taapero leikkii siinä lähellä. Minä en ole nepsy, eikä mun lapset ole nepsyjä. Ruoka otetaan uunista ennen, kun mennään vessa-asioille. Liedeltä otetaan paistinpannu sivuun, jos on asiaa vessaan. Näin nykyäänkin. Jos tulee äkkihätä, niin ei muuta kuin kattila tai pannu pois liedeltä siksi aikaa.
Kokeile kuule vauvaa joka EI VIIHDY sitterissä eikä vaunuissa vaan huutaa pää punaisena,kunnes pääsee syliin. Siinä kuulee oppii pissimään lisäpainin kanssa. Ärsyttää kun kaltaisesi ihmiset,joilla on ollut helpot lapset, tulevat pätemään.
Ei sun vauva siihen kuole sitteriin sillä aikaa kun sinä pissaat sen minuutin ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ennen pärjättiin paremmin kun vielä 80luvulla isosisar sai hakea pikkusisaren esikoulusta ja käydä ostamassa ruokaa kaupasta "Korhosen Martan tilille",kun äiti ja isä tulivat kotiin niin siellä oli ruoka tehtynä ja kumpikin lapsi läksyjen kimpussa.
Nykyään jos huomataan että isolla sisarella on liikaa vastuuta,niin se on lasu.
Ei mun lapsen isosisar ole hakenut vuotta nuorempaansa koskaan mistään hoidosta. Minä hoidin itse lapset kotona kouluikäisiksi. Ikäeroa on 1 vuosi. Ei mitään apua kotiin saanut.
Lopettakaa se jonninjoutava uikutus lasten hoitamisen vaikeudesta. Ihan normaalia elämistä se on kahdenkin vaippaikäisen kanssa.
No mitä ihmeen apua olisit kotiin saanut, kun et sitä tarvinnutkaan.
Tervetuloa vuoteen 2026