Miksi ihminen muuttuu rahan myötä pihiksi?
Muistan kun olin opiskelija, niin laskin jokaisen sentin ja olin todella pihi ja tarkka kaikesta.
Kun menin töihin ja rupesin saamaan hyvää palkkaa, niin ensimmäiset vuodet menivät mukavasti ja leveästi ja oli kivaa kun menee kauppaan, niin ostaa mitä haluaa.
Nyt kun on ollut muutaman vuoden töissä ja tilillä on kymppitonneja + sijoitukset, niin huomaan olevani alkupisteessä, eli ole tasan yhtä pihi kuin ennenkin, vaikka taloudellista syytä tähän ei varsinaisesti ole.
Yleensä rikkaita sanotaan piheiksi, mutta mistä tämä oikein kumpuaa. Huomaan lipuvani samaan veneeseen iän myötä, vaikka olen vasta 33.
Kommentit (25)
Itselleni tuota ei ole koskaan käynyt. Olen viisikymppinen, ollut koko työurani hyvätuloinen, ja kaiken tulevan tuhlaus innostaa edelleen 😄 Eikä ole koskaan kiinnostanut säästää tai sijoittaa. Yhdessä vaiheessa perin hieman rahaa, ja kulutin sen saman tien ostamalla kesämökin.
Vierailija kirjoitti:
Vastaa sinä. Mikä sinut saa tekemään näin?
En todella tiedä. Ei meillä lapsuudessakaan pihejä oltu, mutta toki tarkkoja ja vastuullisia rahankäyttäjiä. Vanhemmillani on 20v vanha Toyota, vaikka bruttovarallisuus on varmaan miljoona.
Ei ole onneksi kokemusta mutta veikkaan / arvaan että Ahneus iskee? Mikään ei riitä?
Pihiksi tekee! Hyvin läheltä seurannut ex-miestä ja hänen koko sukuaan. Luulen, että kun on oikein pihi omaisuutta vain kertyy. Ahdistavaa. Luulen, että kysymys ei ollut pelkästään pihiydestä vaan jonkunnäköisestä persoonallisuushäiriöstä näissä tapauksissa
Ei se ole rahan määrästä kiinni kuinka pihi on. Jos on köyhä niin on pakko laskea senttejä ja säästää rahaa, mutta jos rahaa on niin se on itsestä kiinni kuinka sitä käyttää. Säästäminen ja tarjousten hyödyntäminen on ihan fiksua, mutta jossain vaiheessa se menee yli, kun käyt kauppakeskuksen vessassa ettei oma vessa kulu ja käytät talouspaperin uudelleen kun olet kuivannut sen patterilla niin se alkaa olla sairasta.
Inhoan rahaa. Rahan säilyttäminenkin tekee ahdistuneeksi. Sen kulutan minkä soskusta saan.
Ehkä oppii arvostamaan sitä mitä on itse hankkinut ja yrittää pitää siitä kiinni kynsin ja hampain kun sitä vihdoinkin on.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole rahan määrästä kiinni kuinka pihi on. Jos on köyhä niin on pakko laskea senttejä ja säästää rahaa, mutta jos rahaa on niin se on itsestä kiinni kuinka sitä käyttää. Säästäminen ja tarjousten hyödyntäminen on ihan fiksua, mutta jossain vaiheessa se menee yli, kun käyt kauppakeskuksen vessassa ettei oma vessa kulu ja käytät talouspaperin uudelleen kun olet kuivannut sen patterilla niin se alkaa olla sairasta.
Heh! Voihan sitä vessapaperia ottaa mukaan, jos oikein pihi on. Käy vaikka useammassa yleisessä vessassa😉 nälän voi sammuttaa kauppojen ruokaesittelyillä
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole rahan määrästä kiinni kuinka pihi on. Jos on köyhä niin on pakko laskea senttejä ja säästää rahaa, mutta jos rahaa on niin se on itsestä kiinni kuinka sitä käyttää. Säästäminen ja tarjousten hyödyntäminen on ihan fiksua, mutta jossain vaiheessa se menee yli, kun käyt kauppakeskuksen vessassa ettei oma vessa kulu ja käytät talouspaperin uudelleen kun olet kuivannut sen patterilla niin se alkaa olla sairasta.
Tätä meinaankin, että köyhänä se on luonnollista ja pakon edessä tapahtuvaa normaalia, mutta mikä saa ns. hyvätuloisen jatkamaan samalla tavalla?
Joo no nuo esimerkkisi menevät sitten jo sairauden puolelle.
Viimeinkin arvostaa kovan työn ja uurastuksen ansioita. Rahoistaan kannattaakin olla erittäin tarkkana.
Se on vaan hyvä merkki että on joku kontrolli rahan käytössä. Mua välillä ärsyttää se kun esimerkiksi yksi tuttu on katkera siitä että hänen toinen vanhempansa on periaatteessa rikas, eli rahaa on oikeasti paljon, mutta hän ei koskaan anna sitä rahaa tälle minun tutulleni, eli siis lapselleen (aikuiselle lapselle). Tuossakin tämä aikuinen lapsi ei tajua sitä, että tämä rikas vanhempi ei ole pihi sen takia, että hän olisi kauhea ihminen, vaan luultavasti sen takia, että hän on tajunnut yhden oleellisimman seikan tästä maailmasta ja ihmisistä. Oleellisin seikka on siis se, että mikään määrä rahaa ei laita ihmistä muuttamaan omia huonoja tapojaan, mitä tällä lapsella on itsellä paljon. Tämän lapsen tulisi itse ensiksi muuttaa omat huonot tapansa ja toimintamallinsa, sitten sitä apuakin varmaan tulisi ja siitä rahasta olisi jotain hyötyäkin. Muutenhan se on ihan sama, heittääkö sitä rahaa kaivoon vai sinne ihmiselle kuka ei osaa käyttää sitä.
kukaan muu ei ole noin tyhmä mode taas tehnyt aloituksen tyhmyydellä vai millä kriteereillä modeksi palkataan.
Rahaa ei kerry jos olet tuhlari! On tapauksia missä miljoonien lottovoitto hassattu 1-2 vuodessa ja sitten taas perseauki!
Siinä on kaksi asiaa. Jos olet tuhlaileva tomppeli, niin pysyt koko ajan vain köyhänä.
Sitten, jos ja kun varallisuutta kertyy, niin siinä käy niin, että mitä enemmän sitä on, sitä paremmin hahmottaa ja ymmärtää sen rajallisuuden. Samoin sen, kuinka paljon työtä sen eteen on tehty. Ikääntymisen myötä ymmärtää, ettei loputtomiin jaksa painaa sata lasissa.
Itselläni on käynyt vielä niin, että korpeaa kun joka helvetin käänteessä on kaiken maailman kinuajaa ja nyppijää, vain sen takia, että omistat yhtä ja toista. Se saa pistämään rahahanat kiinni.
Ei se ole siitä rahasta kiinni vaan siitä mitä puuhastelet ja millainen hormonitoimintasi on. Höveliys on suoraan kiinni hyvinvointiin ja stressitasoon. Stressaantunut on kitsas ja pahantuulinen.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa ei kerry jos olet tuhlari! On tapauksia missä miljoonien lottovoitto hassattu 1-2 vuodessa ja sitten taas perseauki!
Miljoonan nyt hassaa hetkessä kuka tahansa. Eihän se ole kuin kunnon bilekämppä pelipaikalta, pihalle kunnon auto, ja ylenpalttista muuta törsäilyä ja hengailua stadin "eliitin" kanssa yökerhoissa, niin se on siinä.
Voi sillä toki elää järkevästi järjestellen mukavan loppuelämänkin.
Ei se ole tuulesta temmattua, että "uusi raha haisee ja vanha ei".
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan hyvä merkki että on joku kontrolli rahan käytössä. Mua välillä ärsyttää se kun esimerkiksi yksi tuttu on katkera siitä että hänen toinen vanhempansa on periaatteessa rikas, eli rahaa on oikeasti paljon, mutta hän ei koskaan anna sitä rahaa tälle minun tutulleni, eli siis lapselleen (aikuiselle lapselle). Tuossakin tämä aikuinen lapsi ei tajua sitä, että tämä rikas vanhempi ei ole pihi sen takia, että hän olisi kauhea ihminen, vaan luultavasti sen takia, että hän on tajunnut yhden oleellisimman seikan tästä maailmasta ja ihmisistä. Oleellisin seikka on siis se, että mikään määrä rahaa ei laita ihmistä muuttamaan omia huonoja tapojaan, mitä tällä lapsella on itsellä paljon. Tämän lapsen tulisi itse ensiksi muuttaa omat huonot tapansa ja toimintamallinsa, sitten sitä apuakin varmaan tulisi ja siitä rahasta olisi jotain hyötyäkin. Muutenhan se on ihan sama, heittääkö sitä rahaa kaivoon vai sinne ihmiselle kuka ei osaa käyttää sitä.
Näin se pitkälti on. Omasta mielestäni vauras ja varakas vanhempi voi tukea taloudellisesti lapsiansa nuorempana, jos tähän on mahdollisuus, mutta ei kukaan vanhempi voi elättää aikamies hulttiopoikaansa tai tytärtään. Jossain kohtaan rahahanat on laitettava kiinni ja niissä pitää olla myös alun alkujaan "velvoittava" näkökulma. Kyllä itsekin lastani tukisin opiskeluaikoina eri kustannuksissa.
Jos taas lapselle maksaa ja kustantaa kaiken, niin siitä tulee tylsyyttään myöhemmin Ranta-aho tai muu ylimielinen ranttali, joka ei tee mitään, kun vanhemmat maksavat kaiken.
Minä olen säästäväinen kaikessa vaikka ei tarvitsisi.
Punalapputuotteita ostan aina kun kohdalle sattuu sopivaa. Vaatteet käytän loppuun asti, reikäiset t-paidat käy yöasuna, silmäpakoiset sukkikset pitkisten alla.
Jos talouspaperipala on vain märkä niin tottakai kuivatan sen- käy mainiosti esim ruokajämien ja rasvan pyyhkimiseen lautasilta ja paistinpannulta.
Raaskin kyllä käydä ulkona syömässä ja ostan mieluisat kirjat itselleni.
Ihminen on tyhmä. Alkaa kuvittelemaan että se raha on omalla työllä ansaittu. Vaikka olisi lotossa sen voittanut.
"My Precious"
Vastaa sinä. Mikä sinut saa tekemään näin?