Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. 

Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.

"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.  

Eihän sano. Sinulla on puutteita luetun ymmärtämisessä. Luepa se lause uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. 

Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.

"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.  

Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.

Mutta ateismin virallinen kanta on tuo Marxin määritelmä, ei sinun oma mielesi mukaan muokattu "ateismi". Eli onko se sitten ateismia ollenkaan.

Ei ateismilla edelleenkään ole kantaa, tyhmeliini. Se on vain uskon puutetta jumaliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. 

Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.

"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.  

Ei sano. Tehdäänpä selväksi mitä tuossa sanotaan: Sitä vastoin uskomisen vastaisuus ja ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Se ei ollut ateismin määritelmä, vaan ateismi vain esiintyi tuossa luettelossa.

Voi kuinka sinä tahallasi haluatkaan ymmärtää väärin. Täytyy oikein aprikoida, että miksi. Sinua ehkä harmittaa, että uskomuksesi ei kestä rationaalista tarkastelua ja haluat uskon puutteenkin olevan yhtä kelvotonta.

Vierailija kirjoitti:

"Raamattu sanoo, että Jumala antaa sateen ja auringon paisteen niin hyville kuin huonoillekin. "

 

Tuo ei ole se mistä puhuttiin. Kristityt uskovat aika yleisesti että kaikki ihmisen hyvät teot ovat peräisin tavalla tai toisella jumalasta mutta huonot teot ihmisestä itsestään. 

Joka johtaa loogisiin ongelmiin siinä että miten sitten ne jotka eivät usko voisivat tehdä mitään hyvää vaikka joka päivä näemme että he silti tekevät.

Se kertoo juuri siitä, että Jumala antaa ihmiselle vapaan tahdon valita, hyvän ja pahan väliltä. Raamatun mukaan meidät tuomitaan tuonpuoleisessa tekojemme mukaan. Me saamme syntimme anteeksi, jos uskomme Jeesuksen lunastaneen meidät, pyydämme syntimme anteeksi ja teemme parannuksen täällä maan päällä eläessämme. Tuo sade- ja aurinko vertaus tarkoittaa juuri sitä, että Jumala ei tee valintaa meidän puolestamme. Hän ei selitä pahoja tekojamme hyväksi. Eikä sen puoleen laske kaikkea hyväntekeväisyyttä ansioksemme. Emme pääse taivaaseen omilla teoillamme on viittaus tähän. Jeesus antaa kaikki synnit anteeksi, mutta kaikki eivät pyydä. 

Tämä on uskovaisen näkemys Raamatun sanomasta ja perustuu vuoden 1933/38 käännökseen. Mukaanlukien VT, missä Vapahtajan tuleminen ennustettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. 

Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.

"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.  

Lue nyt ihan itse tuo Marx-lainauksesi. Silleen ajatuksella, jos osaat. Ja minun Marxisimini rajoittu lähinnä Grouchoon, Chicoon ja Zeppoon, enkä ota heiltäkään ohjeita maailmankatsomukseeni.

Mutta ateismin virallinen kanta on tuo Marxin määritelmä, ei sinun oma mielesi mukaan muokattu "ateismi". Eli onko se sitten ateismia ollenkaan.

Tuo ei ollut määritelmä eikä virallinen. Miksi valehtelet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. 

Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.

"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.  

Ei sano. Tehdäänpä selväksi mitä tuossa sanotaan: Sitä vastoin uskomisen vastaisuus ja ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Se ei ollut ateismin määritelmä, vaan ateismi vain esiintyi tuossa luettelossa.

Voi kuinka sinä tahallasi haluatkaan ymmärtää väärin. Täytyy oikein aprikoida, että miksi. Sinua ehkä harmittaa, että uskomuksesi ei kestä rationaalista tarkastelua ja haluat uskon puutteenkin olevan yhtä kelvotonta.

"voi teitä" - huudahdus löytyy myös Raamatusta. Se tarkoittaa kyllä sitä, että voivotellaan jumalattomia. 

Vierailija kirjoitti:

En kuulu mihinkään uskontoon koska aikuisten mielikuvitusystävät eivät jaksa kiinnostaa minua.

En ole myöskään ateisti koska ateismi edellyttää aktiivisuutta jankuttaa kaikille asiasta joka ei minua kiinnosta.

Tuntemani ateistit ovat vielä jehovia rasittavampia tyyppejä jotka yrittävät käännyttää uskovaisia omaan uskonpuutteeseensa.

Luulevainen siinä tekeytyy ateistiksi. Kirjoituksen tyhmyys paljasti sen.

Ateismi ei edellytä mitään. Miten uskon puute jumaliin edellyttäisi mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Hengellisyys on myös yksi korkeamman ajattelun muoto"

 

Ei ole. Hengellisyys on rationaalisen ajattelun korvaamista tunteilla ja fiilistelyllä. Usko on tunne.

Ei pidä paikkaansa.

Toki pitää. Et vain halua asian olevan niin. Haluat kuvitella, että uskomuksillesi on jotain todisteita. 

Ei pidä paikkaansa vaikka kuinka intät vastaan. 

Minun ei ole tarvinnut luopua mistään älyllisyydestäni saadakseni sitä lisää. Loogista?

Korostat paljon tuota älykkyyttäsi, oletko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Monilla ihmisillä (mutta ei välttämättä kaikilla) on kyky ajatella ja olettaa  ei-näkyviä asioita."

 

Kyky ajatella näitä asioita ei vielä ole sama asia kuin usko. Vasta jos vakuuttuu näiden asioiden olevaisuudesta, se saa aikaa tunteen että asia on totta. Ja sitä ihmisen sisäistä tunnetta asian totuudellisuudesta kutsutaan uskoksi.

Usko on siis edelleen tunne.

Usko on jotain, jonka Jumala antaa sinulle, jos otat Jeesuksen vastaan. 

Eikös ole jännää, että Jeesus tulee lähinnä niille, joiden vanhemmat ja lähiympäristö ovat jo valmiiksi kristinuskon piirissä? Harvemmin kuulee, että joku borneon viidakossa erillään muusta maailmasta asuva alkuasukas tulee itsekseen kristinuskoon?

Se on tosi jännää, vai mitä luulevaiset? Oletteko uskaltaneet pohtia tätä lain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Hengellisyys on myös yksi korkeamman ajattelun muoto"

 

Ei ole. Hengellisyys on rationaalisen ajattelun korvaamista tunteilla ja fiilistelyllä. Usko on tunne.

Ei pidä paikkaansa.

Toki pitää. Et vain halua asian olevan niin. Haluat kuvitella, että uskomuksillesi on jotain todisteita. 

Ei pidä paikkaansa vaikka kuinka intät vastaan. 

Minun ei ole tarvinnut luopua mistään älyllisyydestäni saadakseni sitä lisää. Loogista?

Korostat paljon tuota älykkyyttäsi, oletko?

Mainitsin kerran olevani älyllinen. Saat tehdä asiasta omat päätelmäsi.

Vierailija kirjoitti:

Ateistilla on omat uskomuksensa, kuten että kaikki tuli räjähdyksessä tyhjästä ja kaaoksesta tuli järjestys. Ja aineesta muodostui elämä. Jota tosin eivät saa tehtyä koeputkessa.

 

Uskonto 

Joillakin ateisteilla ehkä. Et ole tyhmeliini vieläkään ymmärtänyt, että ateisteilta puuttuu usko jumaliin. Muuten he ovat vain yksilöitä ilman yhteisiä sovittuja uskomuksia. Päinvastoin kuin uskontoihin kuuluvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hedelmätön keskustelu, mitään selvyyttä ateismin ydinsanomaan ei ole tullut. 

Ateismilla nimenomaan ei ole mitään ydinsanomaa. Se vain tarkoittaa sitä, ettei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Sanomat saat etsiä iham muualta.

"Karl Marxin mukaan uskonto on ihmiselle haitallinen. Sitä vastoin uskomisen vastaisuus, ateismi ja materialistinen maailmankatsomus (idealistsen sijasta), voi johtaa ihmiselämän kannalta parempaan."

Sanoo suoraan, että ateismi tarkoittaa, että on uskomisen vastainen. Sinun kuvauksesi, että ateisti ei näe syytä uskoa mihinkään yliluonnolliseen, ei vastaa Marxin määritelmää.  

Tuo on vain yksi MIELIPIDE, ei fakta. Marx ei ole "profeetta" ateisteille.

Eikä tuo edes mitään määritelmää esittänyt kun lukee lainauksen oikein.

Vierailija kirjoitti:

Epäjumaliakin voi palvoa, käytännössä epäjumalalla tulisi tarkoittaa jumalana esiintyvää hahmoa joka ei edusta rakkautta.

 

Toisen uskon tai uskonnon jumalaa ei tulisi kutsua epäjumalaksi vain siksi että usko poikkeaa omasta uskosta ja/tai uskonnosta.

 

Seuraavasta linkistä lisää tietoa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Idolatria

Miten ihmeessä jumalan ja epäjumalan erottaa toisistaan, jos toisen uskonnon jumalat eivät sellaisia ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedeuskovaisuus on ateistin uskonto."

 

Kuten jo kerran kirjoitin, kaikki ei ole uskomista. Tiede on tiedettä ja toimii riippumatta siitä uskooko joku siihen vai ei. 

Uskonnot taas nimenomaan vaativat uskoa tai ne lakkaavat olemasta jos kukaan ei enää niihin usko eikä niillä ole sen jälkeen enää mitään virkaa. Lukemattomat uskonnot ovat maailmasta kadonneet eikä vielä yksikään jumala ole tullut vaatimaan ketään siitä tilillle.

Raamatussa on kyllä kuvattu, miten Jumala vaatii ihmisen tilille tottelemattomuudestaan, mutta jos et ole lukenut.  

Ateismin voisi kai mieltää myös rahan, mammonan palvomiseksi. 

Moni uskovakin palvoo mammonaa. Paavilla on loistava virka-asunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ateistisiksi voidaan kutsua sellaisia todellisuuskäsityksiä, joihin ei sisälly uskontojen oppeja jumalista. Ateismin keskeinen perustelu on, että tiede ei tarvitse jumalia selityksissään. (wikipedia)"

 

Niin? On tietenkin olemassa erilaisia ateistisia eli siis uskonnottomia todellisuuskäsityksiä. Mutta ateismi ei ole sama asia kuin todellisuuskäsitys vaan se on vain tieto siitä että onko ihmisellä itsellään usko johonkin jumaluuteen. Tästä uskon puutteesta sitten seuraa se että ihminen muodostaa todellisuuskäsityksensä ilman jumalaa. Mutta uskon puute ei vielä ole mikään kokonainen todellisuuskäsitys.

 

Ja tuo "ateismin keskeinen perustelu" on sitten taas hieman virheellinen koska ei ateismi tarvitse mitään perustelua sinällään. Sitä uskon puutetta voidaan tietenkin selittää eri tavoin mutta se ei ole sama asia kuin uskon puutteen perustelu. Uskon puute syntyy vain siitä että syystä tai toisesta ei vain usko.

Mutta Wikipediaan nyt voi kuka vain kirjoittaa mitä vain.

Tässä ketjussa ei ole kyllä viitattu yhteenkään tieteelliseen artikkeliin. Sikäli sitten turha ketju.

Heh, eipä tieteellisiä artikkeleita jumalan olemassaolosta ole, joten on huono luulevaisen sellaista esittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedeuskovaisuus on ateistin uskonto."

 

Kuten jo kerran kirjoitin, kaikki ei ole uskomista. Tiede on tiedettä ja toimii riippumatta siitä uskooko joku siihen vai ei. 

Uskonnot taas nimenomaan vaativat uskoa tai ne lakkaavat olemasta jos kukaan ei enää niihin usko eikä niillä ole sen jälkeen enää mitään virkaa. Lukemattomat uskonnot ovat maailmasta kadonneet eikä vielä yksikään jumala ole tullut vaatimaan ketään siitä tilillle.

Raamatussa on kyllä kuvattu, miten Jumala vaatii ihmisen tilille tottelemattomuudestaan, mutta jos et ole lukenut.  

Ateismin voisi kai mieltää myös rahan, mammonan palvomiseksi. 

Tottakai voi mieltää jos ei ymmärrä ateismin määritelmää. Ateismi on jumaluskon puutetta. Ehkä nyt ymmärsit, niin ei tarvitse mieltää mitään omakeksimiä mielettömyyksiä.

”Se kertoo juuri siitä, että Jumala antaa ihmiselle vapaan tahdon valita, hyvän ja pahan väliltä”

Perisynti tarkoittaa kuitenkin juuri sitä että ihminen on lähtökohtaisesti syntinen. Syntiinlankeemus on juuri se joka Raamatun mukaan sen aiheutti.

Jos näin ei olisi, ei tarvittaisi mitään erityistä pelastusta jostain eikä koko Jeesusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jumalallisuus toimii kauttamme, esimerkiksi:

Kuljet kadulla ja huomaat lompakon. Toimitat sen omistajalle vaikka mielessäsi käväisisikin ajatus siitä että senhän voisi pitää itse. "

 

Uskontojen kieroin väite on se että kaikki ihmisen hyvät teot ovat itse asiassa jumalan tekoja ja kaikki paha jätetään ihmisen kontolle.

Raamattu sanoo, että Jumala antaa sateen ja auringon paisteen niin hyville kuin huonoillekin. 

Sanokoon mitä lystää, mutta niin tapahtuu ilman jumaliakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tiedeuskovaisuus on ateistin uskonto."

 

Kuten jo kerran kirjoitin, kaikki ei ole uskomista. Tiede on tiedettä ja toimii riippumatta siitä uskooko joku siihen vai ei. 

Uskonnot taas nimenomaan vaativat uskoa tai ne lakkaavat olemasta jos kukaan ei enää niihin usko eikä niillä ole sen jälkeen enää mitään virkaa. Lukemattomat uskonnot ovat maailmasta kadonneet eikä vielä yksikään jumala ole tullut vaatimaan ketään siitä tilillle.

Raamatussa on kyllä kuvattu, miten Jumala vaatii ihmisen tilille tottelemattomuudestaan, mutta jos et ole lukenut.  

Ateismin voisi kai mieltää myös rahan, mammonan palvomiseksi. 

Moni uskovakin palvoo mammonaa. Paavilla on loistava virka-asunto.

Uskovatkin tekevät vääriä valintoja elämässään. Jeesuksen seuraajat opettelevat sitä, että elämän Herra on vain yksi ainoa. Siksihän sitä Sanaa luetaan ja opetusta kuunnellaan, että kirkas pysyy kirkkaana omassa mielessä, kun ympäristö ja oma sisin pyrkii sitä samentamaan.

”Miten ihmeessä jumalan ja epäjumalan erottaa toisistaan, jos toisen uskonnon jumalat eivät sellaisia ole?”

Lähtökohtaisesti kaikki uskot ovat uskoa epäjumaliin. Vasta jos sinulla on täydellisen aukottomat todisteet siitä että juuri sinun jumalasi on se oikea, voit ajatella muuta.

Ja todiste ei ole oma varma usko koska niin on kaikkien muidenkin jumalien kannattajilla.