Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?
Kun tässä Suvivirsi-keskustelussa tunnutaan ajattelevan, että ateistinen laulu olisi jotenkin neutraalimpi kuin uskonnollisia asioita sisältävä.
Mutta onhan ateismi uskomusjärjestelmä muiden joukossa, ei sen neutraalimpi.
Kukaan ei voi todistaa, että ateistinen maailmankuva olisi totuudenmukainen, enempää kuin sitäkään että Luoja olisi olemassa. Tasoissa siis ollaan.
Kommentit (2965)
”Olen hyväksynyt elämän luonteen, en minä pysty muuttamaan Jumalan toimia vaikka kuinka olisin täydellinen”
Kuten jo sanoin, niitä jumalan tekoja ei tarvitse valehdella rakkaudeksi jos ne eivät sitä oikeasti ole. Siinä vain huijaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
”Olen hyväksynyt elämän luonteen, en minä pysty muuttamaan Jumalan toimia vaikka kuinka olisin täydellinen”
Kuten jo sanoin, niitä jumalan tekoja ei tarvitse valehdella rakkaudeksi jos ne eivät sitä oikeasti ole. Siinä vain huijaa itseään.
No kuten sanoin, ihmisten näkökulma on useasti erilainen.
”Jumala ei tee mitään pahaa meille vaikka meidän näkökulmastamme tapahtuukin hirveitäkin asioita Jumalan toimesta. ”
Musta ei muutu valkeaksi sanallisella kikkailulla. Paha aiheuttaa aina pahaa.
Tiede ja omat havainnot eivät todista jumalista. Miksi pitäisi asettaa uskovaisten hörhöraukkojen fantasiat niiden edelle.
Vierailija kirjoitti:
Tiede ja omat havainnot eivät todista jumalista. Miksi pitäisi asettaa uskovaisten hörhöraukkojen fantasiat niiden edelle.
Minäkin olen ateisti/agnostikko, mutta en toki ajattele noin. En yksinkertaisesti suostu uskomaan, että niin moni ihminen olisi naiiviudessaan tasolla, että uskoisi historin, ajankuvan ja kulttuurin muovaamaa tarustoa ilman henkilökohtaista hengellistä kokemusta - iso osa myös ihan akateemisia. Ajattelen, että olen itse jäänyt tällaisesta paitsi. Se on sääli.
”No kuten sanoin, ihmisten näkökulma on useasti erilainen. ”
Rakkaus ja hyvyys ei ole näkökulmakysymys.
”. En yksinkertaisesti suostu uskomaan, että niin moni ihminen olisi naiiviudessaan tasolla, että uskoisi historin, ajankuvan ja kulttuurin muovaamaa tarustoa ilman henkilökohtaista hengellistä kokemusta”
Ihmiset kokevat vahvoja tunnepitoisia kokemuksia monessa eri yhteydessä, urheilussa, konserteissa jne. Ne kuitenkin useimmiten tajutaan tilanteen ja vaikka yhteisöllisyyden aiheuttamiksi, ei varsinaisesti todeksi.
Uskonnot tarjoavat vastaavia kokemuksia mutta niissä tämän fiiliksen perusteella valitaan kokonaisia maailmankuvia ja maailmanselityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Tiede ja omat havainnot eivät todista jumalista. Miksi pitäisi asettaa uskovaisten hörhöraukkojen fantasiat niiden edelle.
Oletko sinä tiedeuskovainen? Hmm,,, ja omat subjektiiviset havainnot? Sepä vasta vankka perusta onkin!
Vierailija kirjoitti:
”. En yksinkertaisesti suostu uskomaan, että niin moni ihminen olisi naiiviudessaan tasolla, että uskoisi historin, ajankuvan ja kulttuurin muovaamaa tarustoa ilman henkilökohtaista hengellistä kokemusta”
Ihmiset kokevat vahvoja tunnepitoisia kokemuksia monessa eri yhteydessä, urheilussa, konserteissa jne. Ne kuitenkin useimmiten tajutaan tilanteen ja vaikka yhteisöllisyyden aiheuttamiksi, ei varsinaisesti todeksi.Uskonnot tarjoavat vastaavia kokemuksia mutta niissä tämän fiiliksen perusteella valitaan kokonaisia maailmankuvia ja maailmanselityksiä.
Tästä voidaan vetää johtopäätös kuinka voimallisia tällaiset fiilikset ovat, jos ne uppoaa jopa kovien tieteiden parissa puuhasteleviin ihmisiin. Ja kuinka suuri tarve ja kaipuu ihmisellä tällaiseen on.
Minua - tällaisiin kokemuksiin osattomana - hämmästyttää myös se, kuinka ihmiset selittävät itselleen mitä olisivat, jos olisivat varttuneet täysin erilaisessa kulttuurissa, ajassa tai ympäristössä - ei ehkä koskaan Kristuksesta tai kristinuskosta kuulleenakaan. Olisivatko he yhä hengellisiä olentoja oman ajankuvansa ja kulttuurinsa piirissä? Miten tämän mukaan silloin kävisi Yhden Totuuden ja vain ainoastaan pelastumisen Kristuksen kautta?
"Oletko sinä tiedeuskovainen? "
Tiedeuskovainen on manipuloiva sana. Tieteeseen voi usko sillä tasolla että se on järjestelmä joka todistettavasti tuottaa parhaiten luotettavaa tietoa kaikista eri järjestelmistä. Silti sen tuloksia ei tarvitse kritiikittä uskoa eikä kukaan sellaista vaadikaan. Tieteessä on sisäänrakennettuna juuri alttius kritiikkiin ja kyky hyväksyä se jos todisteet puhuvat sen puolesta.
"Tästä voidaan vetää johtopäätös kuinka voimallisia tällaiset fiilikset ovat, jos ne uppoaa jopa kovien tieteiden parissa puuhasteleviin ihmisiin. Ja kuinka suuri tarve ja kaipuu ihmisellä tällaiseen on. "
Kyllä. Ne ovat voimallisia. Voi verrata vaikka rakastumiseen. Ja siinäkin on eroja eri ihmisten välillä. Osa ihmisistä saattaa hullaantua toiseen ihmiseen niin voimallisesti että sivuuttaa kaikki varoitusmerkit. Myös hyvin älykkäät ihmiset. Osalla sitten pysyy paremmin järki päässä myös rakastuessa. Eikä tämä ole tosiaan älystä kiinni. Se on vain ihmisen ominaisuus jota ei voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ja omat havainnot eivät todista jumalista. Miksi pitäisi asettaa uskovaisten hörhöraukkojen fantasiat niiden edelle.
Minäkin olen ateisti/agnostikko, mutta en toki ajattele noin. En yksinkertaisesti suostu uskomaan, että niin moni ihminen olisi naiiviudessaan tasolla, että uskoisi historin, ajankuvan ja kulttuurin muovaamaa tarustoa ilman henkilökohtaista hengellistä kokemusta - iso osa myös ihan akateemisia. Ajattelen, että olen itse jäänyt tällaisesta paitsi. Se on sääli.
Vaikutat kyllä enemmän teistiltä.
"Hmm,,, ja omat subjektiiviset havainnot? Sepä vasta vankka perusta onkin! "
Ja silti uskonnollisuus valitaan käytännössä kokonaan juuri näihin perustuen. Koska siis varsinaisia todisteita ei ole olemassa.
"En yksinkertaisesti suostu uskomaan, että niin moni ihminen olisi naiiviudessaan tasolla, että uskoisi historin, ajankuvan ja kulttuurin muovaamaa tarustoa ilman henkilökohtaista hengellistä kokemusta - iso osa myös ihan akateemisia."
En oikein ymmärrä mitä tässä yrität sanoa. Eihän kukaan sano että ihmisillä ei olisi aitoja ja vahvoja uskonnollisia kokemuksia. Se että kokemus on ihmiselle itselleen aito ja voimakas on silti eri asia kuin että se uskonto olisi jotenkin tosi. Ihmisellä on hyvä kyky eläytyä myös ihan fiktioon niin että se aiheuttaa voimakkaita tunteita. Juuri siksi vaikka elokuvat, näytelmät, kirjat jne ovat niin suosittuja koska ne tarjoavat mahdollisuuden upota maailmaan jota ei ole oikeasti olemassa mutta jotka silti saavat ainaan tunteita. Kun ihminen haluaa upota siihen fiktioon, hän voi unohtaa hetkeksi että se ei ole totta ja tuntea tunteita ihan kuin se olisi totta. Itkeä kun päähenkilön rakastettu kuolee tai jotain vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mitään uskontoa ei ole todistettu oikeaksi. Ei ole tosistettu ettei Jumalaa tms. ole, eikä ole todistettu että on.
Uskonnon ei tarvitse olla oikea, se on tullut valituksi.
Kun aina perätään todisteita uskontojen todellisuudesta unohtuu helposti se että uskonnot ovat olemassa juuri koska niistä ei ole niitä todisteita. Varmojen todisteiden puute antaa sen tilan ihmiselle uskoa ja haluta uskoa. Eikä sitä järkytä se että asia voitaisini helposti todistaa varmasti vääräksi kuten monen muun asian kohdalla on.
Uskonnon koko juju on se että se vaatii vain uskoa, ei todisteita.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että ei ole mitään pelkoa siitä että tulisi kevätjuhlalaulua jossa laulettaisiin "Jumalaa ei oo olemassa" eikä mitään muutakaan ateismien uskomuksia tunnustavaa.
AP taitaa sekoittaa uskontoneutraalin ja ateismin toisiinsa.
Tässä yhteiskunnassa kaikki tuntuu olevan mahdollista joten ethän luota sokeasti tähän yhteiskuntaan.
"Uskonnon ei tarvitse olla oikea, se on tullut valituksi."
Mitään jumalaakaan ei tarvitse olla olemassa ja silti se uskonto toimii vaikka loputtomiin ikäänkuin olisi. Pelkästää se että ihmiset uskovat ja käyttäytyvät ikäänkuin se jumala olisi todellinen riittää siihen.
Lisäys.
Puhun useasti Jumalasta sillä asioita ei ymmärretä yhtään jos sen sijaan puhun oppaista. Kyseessä ovat kuitenkin yksi ja sama asia.
Tämä nyt selvennöksenä kun ihmettelette miksi sanon olevani ateisti mutta puhun Jumalasta.