Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa vähemmän tienaavan toimesta
Onko tää nykyään oikeasti hyväksyttävää vai miksi tästä ei saa koskaan puhua ääneen?
Mua on alkanut suorastaan oksettaa tämä “maksukykyjen mukaan” -ajattelu parisuhteissa. Eli käytännössä se, että enemmän tienaava maksaa kaiken isomman osuuden asumisesta, ruoista, autoista, lomista ja elämästä yleensä — ja vähemmän tienaava saa elää leveämmin omilla rahoillaan, koska ei muka pysty osallistumaan enempää. Tää on se mikä raivostuttaa, miten tää muka EI ole taloudellista hyväksikäyttöä?
Jos toinen tekee pidempää päivää, kantaa enemmän vastuuta, stressaa rahasta enemmän ja maksaa vaikka 70 % yhteisistä menoista, niin miksi sitä pidetään automaattisesti reiluna? Samaan aikaan toinen voi shoppailla, tehdä lyhyempää työviikkoa tai valita huonompipalkkaisen työn muka koska raha ei ole tärkeintä, kun tietää että toinen paikkaa erotuksen.
Ja ennen ku joku vetää herneet nenään: mä en puhu tilanteista missä sokea jalkapuoli äiti on kotona kuuden vammaisen lapsen kanssa tai oikeasti vaikeassa tilanteessa. Puhun ihan tavallisista parisuhteista, joissa perhe elää niin, että toisen aikuisen palkka on automaattisesti myös toisen palkkaa sillä hankittavan elintason muodossa.
Jos sukupuolet olisi toisin päin eli mies nautiskelisi naisen suuremmista tuloista, tästä puhuttaisiin hyväksikäyttönä välittömästi.
Onko täällä muita jotka on vihdoin tajunneet, että ns ”maksukyvyn mukaan osallistuminen” on yleensä vain kauniimpi nimi sille, että toinen elää siivellä?
Kommentit (770)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä, jotka euroja ja senttejä niin kovasti laskeskelee, niin teettehän nämä prioriteetit selviksi jo seurusteluaikana, että toinen tietää ottaa jalat alleen ja juosta nopeasti karkuun?
Ilmeisesti rakastatte rahaa enemmän kuin puolisoa ja lapsia?
Itse olen perheessämme se varakkaampi puoliso, eikä tulisi mieleenkään alkaa tekemään jotain tasajakolaskelmia.
Eikö ne jalat voi ottaa alle ihan missä vaiheessa tahansa jos yhteisymmärrystä asioista ei löydy?
Toki, mutta helpompi olisi skipata heti alkuunsa rahaa rakastavat, niin ei tulisi erolapsia juoksemaan kahden kodin väliä.
Onko rahaa rakastava nyt se joka haluaa hyötyä toisen rahoista, vai se joka elättää itsensä ja olettaa kumppaninsa tekevän samoin?
Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Tai siis vaimolle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Tai siis vaimolle on.
Miksi olette vaimon kanssa sitten yhdessä?
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Vierailija kirjoitti:
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Kun olettaa että molemmat elättää itsemsä.
"Miksi olette vaimon kanssa sitten yhdessä?"
En tiedä miksi ovat, kommentoin tuon ohiksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Tai siis vaimolle on.
Ei, vaan molemmille. Et muuten täällä kirjoittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainenhan sen itse päättää millaisen puolison kanssa on? Kukaan vähempituloinen ei voi pakottaa toista maksamaan isompaa osaa yhteisistä kuluista, kun silloin voi parempituloinen ilmoittaa erosta.
Entä jos se vähempituloinen on nainen joka on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia? Tai sairas vaimo kotona?
Voi kai se mieskin jäädä lapsia hoitamaan?
Meillä mies tienaa melkein tonnin minua enemmän kuussa, joten ei olisi ollut järkeä hänen jäädä hoitamaan lapsia.
Jos mennään kuluissa tiukalla 50/50 jaolla, niin silloin isompi palkkaisen pitää jäädä hoitamaan lapsia. Hänelle on varmasti kertynyt säästöjä, kun on tarvinnut maksaa vain puolet kuluista. On kohtuutonta, jos pienempi palkkaisen pitää menettää vähätkin tulonsa ja sen lisäksi edelleen maksaa puolet kuluista. Eri asia silloin, kun kustannukset jaetaan sen mukaan paljonko kummallakin on varaa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Kun olettaa että molemmat elättää itsemsä.
Miten selität sen, että minä olen onnellisessa avioliitossa jossa molemmat elättävät itse itsensä? Pitäisikö siis erota?
Vierailija kirjoitti:
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Ihan viiden minuutin jälkeen olisi paras dinun kanssasi.
Paljonko mies haluaa maksaa siitä, että hänen sukusolunsa jatkaa elämää hänen jälkeen?
Paljonko mies haluaa maksaa seksistä? Koska tällaisen aloitteen tekijät ovat yleensä niitävälinneellisesti itsetyydyttäjiä, jossa nainen jää täysin ilman.
Nämä yleensäovat myös niitä, jotka jättävät lapset, kodin ja kaiken muunkin oman työnsä ulkopuolisen työn naisen harteille. Mitähän tämä maksaiis ostopalveluna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Ihan viiden minuutin jälkeen olisi paras dinun kanssasi.
Koska elätän itseni, vai?
No, pääasia että minä ja mieheni ollaan tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Kun olettaa että molemmat elättää itsemsä.
Miten selität sen, että minä olen onnellisessa avioliitossa jossa molemmat elättävät itse itsensä? Pitäisikö siis erota?
Miksi hxx mun pitäisi selittää sinun suhteesi?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvätuloinen ja puoliso pitkäaikaistyötön. Kyllähän se niin on, että jos haluan elää tämän puolison kanssa sitä elintasoa mitä halua, niin silloin minä maksan enemmän. Mitä ihmettelemistä tai känisemistä siinä on?
Tämä. Ja mitä muiden suhteet aloittajalle kuuluu?
Olen itse joutunut loisivan miehen taloudellisesti hyväksikäyttämäksi. Mies loisi myös kotitöillä ja oli sängyssä itsekäs. Uhriutui ja raivosi, kun asioihin yritti saada muutosta.
Myös petti ja oli mustasukkainen. Kerran lähdettyään "poikien viikonloppuun mökille" kävi parin tunnin sisällä kaksi kertaa kotona "hakemassa unohtuneita tavaroita" eli tarkastamassa, etten itse pettänyt hänen ollessa pettämisreissuillaan.
Jätettyäni hänet ei suostunut låhtemään omistamastani asunnosta puoleen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eikö se ero ole kaikken selvin tuossa kohtaa niin molemmat elättää itsensä."
Missä kohtaa?
Kun olettaa että molemmat elättää itsemsä.
Miten selität sen, että minä olen onnellisessa avioliitossa jossa molemmat elättävät itse itsensä? Pitäisikö siis erota?
Miksi hxx mun pitäisi selittää sinun suhteesi?
Ei sitä, vaan että miksi pitäisi erota kun molemmat elättävät itsensä suhteessa? Ymmärrän jos erotaan jos on uskottomuutta, riitoja yms. mutta miksi tuosta syystä?
Vierailija kirjoitti:
Ongelmallista siitä tulee siinä kohtaa kun pienituloinen edellyttää jotain suurempituloiselta. Vaikkapa uutta käsilaukkua.
Mitä tuo käsilaukkujuttu tarkoittaa? Minä voin ihan vaan itsekseni harkita ostoksiani, mutta en osaa oikein nauttia turhasta ostelusta. Puolison kanssa opeteltu säästeliäiksi, kun yhteisen elämän alkutaipale oli niin köyhää. Nyt ei tarvitsisi joka ostosta kovin paljon miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46
Meillä myös minä tienaan x3 verrattuna mieheeni. Olemme ratkaisseet tilanteen näin:
Molemmat laittavat 40% nettotuloistaan yhteiselle tilille, josta hoidetaan yhteiset menot: vastike, sähkö, netti, pk-maksu, ruoka, lastenvaatteet jne. Lainanlyhennys menee omistusosuuden mukaan (65/35). Molemmille jää kivasti rahaa myös itselle ja homma tuntuu reilulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Lasten vaatteita tuskin tarvitsee ostaa monella sadalla eurolla joka kuukausi. Ja totta myönnän että ehkä tässä muutenkin muista syistä ollaan eron partaalla jolloin tällaisiin asioihin ehkä kiinnittää enemmän huomiota.
Ja kyllähän meidän pitäisi pariskuntana pystyä keskustelemaan rahankäytöstä ilman että toinen osapuoli suuttuu heti. Voin sanoa että se iso tili ei tule helpolla vaan vaatii paljon enemmän tunteja kuin 8-16 työ. Lapset ovat teinejä ja osallistun kyllä kotitöihin 50-50.
Huomatkaa että progressiivinen verotus tekee sen ettö nettona ero on huomattavasti pienempi kuin bruttona. Vaikka bruttona tienaan 2,5-3 kertaisesti niin nettona se on vain noin 2 kertainen.
M46
Rahoistaan tarkka huolisi lapset kotiinsa?