Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa vähemmän tienaavan toimesta
Onko tää nykyään oikeasti hyväksyttävää vai miksi tästä ei saa koskaan puhua ääneen?
Mua on alkanut suorastaan oksettaa tämä “maksukykyjen mukaan” -ajattelu parisuhteissa. Eli käytännössä se, että enemmän tienaava maksaa kaiken isomman osuuden asumisesta, ruoista, autoista, lomista ja elämästä yleensä — ja vähemmän tienaava saa elää leveämmin omilla rahoillaan, koska ei muka pysty osallistumaan enempää. Tää on se mikä raivostuttaa, miten tää muka EI ole taloudellista hyväksikäyttöä?
Jos toinen tekee pidempää päivää, kantaa enemmän vastuuta, stressaa rahasta enemmän ja maksaa vaikka 70 % yhteisistä menoista, niin miksi sitä pidetään automaattisesti reiluna? Samaan aikaan toinen voi shoppailla, tehdä lyhyempää työviikkoa tai valita huonompipalkkaisen työn muka koska raha ei ole tärkeintä, kun tietää että toinen paikkaa erotuksen.
Ja ennen ku joku vetää herneet nenään: mä en puhu tilanteista missä sokea jalkapuoli äiti on kotona kuuden vammaisen lapsen kanssa tai oikeasti vaikeassa tilanteessa. Puhun ihan tavallisista parisuhteista, joissa perhe elää niin, että toisen aikuisen palkka on automaattisesti myös toisen palkkaa sillä hankittavan elintason muodossa.
Jos sukupuolet olisi toisin päin eli mies nautiskelisi naisen suuremmista tuloista, tästä puhuttaisiin hyväksikäyttönä välittömästi.
Onko täällä muita jotka on vihdoin tajunneet, että ns ”maksukyvyn mukaan osallistuminen” on yleensä vain kauniimpi nimi sille, että toinen elää siivellä?
Kommentit (770)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Meillä minä tienaan 3300 e brutto ja puoliso 8000 e brutto. Jos maksaisimme kaiken puoliksi, rahat eivät riittäisi tähän elintasoon mikä meillä on (suuri, uudehko kivitalo hyvällä sijainnilla, kaksi autoa, omat ja lasten harrastamiset jne.). Eli itse menisin ennen pitkää konkurssiin ja puoliso sijoittaisi samalla pari tonnia kuussa. Nyt koko perheellä on mukava elintaso ja molemmilla meistä on varaa sijoittaa kivasti. Sekö toisi hyvinvointia, että pienituloisempi kärvistelee?
Kunhan olet rehellinen ja myönnät loisivasi.
Kenelle se pitää myöntää ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Meillä minä tienaan 3300 e brutto ja puoliso 8000 e brutto. Jos maksaisimme kaiken puoliksi, rahat eivät riittäisi tähän elintasoon mikä meillä on (suuri, uudehko kivitalo hyvällä sijainnilla, kaksi autoa, omat ja lasten harrastamiset jne.). Eli itse menisin ennen pitkää konkurssiin ja puoliso sijoittaisi samalla pari tonnia kuussa. Nyt koko perheellä on mukava elintaso ja molemmilla meistä on varaa sijoittaa kivasti. Sekö toisi hyvinvointia, että pienituloisempi kärvistelee?
Kunhan olet rehellinen ja myönnät loisivasi.
Kenelle se pitää myöntää ja miksi?
Eri. Mitä loisimista se on jos molemmille kyseinen tilanne on OK?
Vierailija kirjoitti:
Ongelmallista siitä tulee siinä kohtaa kun pienituloinen edellyttää jotain suurempituloiselta. Vaikkapa uutta käsilaukkua.
Edellyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmallista siitä tulee siinä kohtaa kun pienituloinen edellyttää jotain suurempituloiselta. Vaikkapa uutta käsilaukkua.
Edellyttää?
Katkera incel vikisee kuinka naiset ovat lompakkoloisia yms. paskaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Meillä minä tienaan 3300 e brutto ja puoliso 8000 e brutto. Jos maksaisimme kaiken puoliksi, rahat eivät riittäisi tähän elintasoon mikä meillä on (suuri, uudehko kivitalo hyvällä sijainnilla, kaksi autoa, omat ja lasten harrastamiset jne.). Eli itse menisin ennen pitkää konkurssiin ja puoliso sijoittaisi samalla pari tonnia kuussa. Nyt koko perheellä on mukava elintaso ja molemmilla meistä on varaa sijoittaa kivasti. Sekö toisi hyvinvointia, että pienituloisempi kärvistelee?
Kunhan olet rehellinen ja myönnät loisivasi.
Kenelle se pitää myöntää ja miksi?
Eri. Mitä loisimista se on jos molemmille kyseinen tilanne on OK?
En kyllä yhtään tiedä mutta edelleen kenelle se pitäisi myöntää?
Hyväksikäyttö edellyttää että on uhri, ja parisuhteessa usein on niin että se rahakkaampi maksaa mielellään enemmän menoja kun kerta yhteistä elämää eletään. Jos ei halua maksaa enemmän niin se on tietenkin ok, jokaisen suhteen oma asia. Useimmat vaan eivät halua suhteessa elää kahden elintason arkea koska se on hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvätuloinen ja puoliso pitkäaikaistyötön. Kyllähän se niin on, että jos haluan elää tämän puolison kanssa sitä elintasoa mitä halua, niin silloin minä maksan enemmän. Mitä ihmettelemistä tai känisemistä siinä on?
Sinä olet varmasti mies. Nainen ei suostuisi elättämään työtöntä miestä.
Ei ole pakko olla parisuhteessa tai tehdä lapsia jos pelkää että joutuu jostain maksamaankin jostain. Pitkä parisuhde 35 vuotta ja 2 aikuista lasta niin ei todellakaan ole mitään sun ja mun rahoja tai omaisuutta eikä eri elintasoa perheessä. Kaikki on yhteistä eikä ikinä ole tarvinnut rahasta tapella. Yhdessä nautitaan elämästä. Aluksi minä olin varakkaampi ja sitten mies. Perintöjäkin on tullut ja niistäkin on koko perhe saanut hyötyä eikä vain se yksi petinnönsaaja. Me olemme tiimi ja oikea perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Meillä minä tienaan 3300 e brutto ja puoliso 8000 e brutto. Jos maksaisimme kaiken puoliksi, rahat eivät riittäisi tähän elintasoon mikä meillä on (suuri, uudehko kivitalo hyvällä sijainnilla, kaksi autoa, omat ja lasten harrastamiset jne.). Eli itse menisin ennen pitkää konkurssiin ja puoliso sijoittaisi samalla pari tonnia kuussa. Nyt koko perheellä on mukava elintaso ja molemmilla meistä on varaa sijoittaa kivasti. Sekö toisi hyvinvointia, että pienituloisempi kärvistelee?
Kunhan olet rehellinen ja myönnät loisivasi.
Kenelle se pitää myöntää ja miksi?
Eri. Mitä loisimista se on jos molemmille kyseinen tilanne on OK?
En kyllä yhtään tiedä mutta edelleen kenelle se pitäisi myöntää?
Ei kysymys ollut sinulle vaan alkuperäisen kysymyksen esittäjälle.
Vierailija kirjoitti:
Jos suurituloisempi tekee ylitöitä ja pienituloisempi omasta halustaan vajaata työaikaa (vaikka hänellä olisi mahdollista saada täydet tunnit) niin ei tietenkään ole reilua että se enemmän töitä tekevä maksaa enemmän.
Mutta jos osa-aikaisuus johtuu esim. yhteisen lapsen hoitamisesta ja siitä ollaan yhdessä sovittu, niin silloin suurituloisemman kuuluu maksaa enemmän.
Aika monet suurituloiset (miehet) jää tarkoituksella ylitöihin välttääkseen perhevelvollisuuksia. Lisätulot on vain bonus siihen päälle. Ne nauttii siitä työstä enemmän kuin kotioloista ja jättää sitten kotona olevalle ne ikävät velvollisuudet. Ehkä nämä osa-aikaisuutta tekevät on joutuneet vähentään omia töitään juuri siksi, että toinen ei ole koskaan kotona auttamassa ja ovat oman jaksamisensa äärirajoilla. Pienipalkkainen duuni ei ole synonyymi kevyelle, helpolle tai mieluisalle työlle.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, moni kyllä puhuu taloudellisesta väkivallasta mutta koskaan ei saa sanoa ääneen että toisen siivellä eläminen on myös vallankäyttöä. Ihan yhtälailla siinä toinen joutuu elättämään aikuista ihmistä vastentahtoisesti.
Samaa mieltä.
Pahimpia on tilanteet, joissa ensin puntit on menneet tasan, mutta jostain syystä yhtäkkiä toinen osapuoli ilmoittaa, että mulla ei olekaan rahaa.
Näin on käynyt joillekin tuntemillani naisille. Eli mies on vaan yhtäkkiä ilmoittanut, että rahaa ei ole. No pakkohan toisen on maksaa vuokra sitten kokonaan, ei sitä maksamattakaan voi jättää.
Kyllä se on mun mielestäni taloudellista väkivaltaa, kun pistää toisen maksamaan vaikka näin ei alunperin oltu sovittu.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvätuloinen ja puoliso pitkäaikaistyötön. Kyllähän se niin on, että jos haluan elää tämän puolison kanssa sitä elintasoa mitä halua, niin silloin minä maksan enemmän. Mitä ihmettelemistä tai känisemistä siinä on?
Sinä olet varmasti mies. Nainen ei suostuisi elättämään työtöntä miestä.
Eikö inceleiden olisi jo aika mennä nukkumaan...
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46
Vain 10% parhaimmat geenit omaavista miehistä saavat 50/50 suhteen.. muuten muehen kuuluu maksaa ja reilusti! Mitä lyhyempi, rumempi ja vanhempi sen enempi rahaa laitettava.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46
Zalandosta saa ostettua myös lasten vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vain 10% parhaimmat geenit omaavista miehistä saavat 50/50 suhteen.. muuten muehen kuuluu maksaa ja reilusti! Mitä lyhyempi, rumempi ja vanhempi sen enempi rahaa laitettava.
Incelit nukkumaan!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap kuvaaman tilanteen. Mun bruttotulot on 100–120 tonnia vuodessa riippuen bonuksista ja vaimolla 40 tonnia. Tilanne on mennyt sellaiseksi että minä maksan kaikki kiinteät laskut ja lainanlyhennykset plus kahden auton kulut. Sekä lasten harrastusvälineet ja maksut.
Vaimo siirtää pitkin hampain 400 euroa ”yhteisiin asumiskuluihin”. Loput 2000 kuussa hän ilmeisesti shoppailee pois kun aina on rahat loppu. Toki hän saa myös lapsilisät. Ei hän nyt lapsille niin paljon vaatteita osta ja aika harvoin käy ruokakaupassa. Sen sijaan Zalando paketteja yms tuntuu tulevan monta viikossa.
Kyllä olen ottanut puheeksi. Sieltä tulee takaisin vaan raivodefenssit.
M46
Erotkaa. Raha on teille tärkeämpää kuin parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen mielipide. Meillä minä tienaan 3300 e brutto ja puoliso 8000 e brutto. Jos maksaisimme kaiken puoliksi, rahat eivät riittäisi tähän elintasoon mikä meillä on (suuri, uudehko kivitalo hyvällä sijainnilla, kaksi autoa, omat ja lasten harrastamiset jne.). Eli itse menisin ennen pitkää konkurssiin ja puoliso sijoittaisi samalla pari tonnia kuussa. Nyt koko perheellä on mukava elintaso ja molemmilla meistä on varaa sijoittaa kivasti. Sekö toisi hyvinvointia, että pienituloisempi kärvistelee?
Kunhan olet rehellinen ja myönnät loisivasi.
No, teen 100 % työaikaa ja samalla viimeistelen kauppatieteiden opintojani rahoituksen pääaineesta (jotta joskus olen meistä se, joka kenties jopa tienaa enemmän). Jos tämä plus päävastuu lapsiperhearjen pyörittämisestä (puolison työn luonteen vuoksi) on loisimista niin sitten on. 🤷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä, jotka euroja ja senttejä niin kovasti laskeskelee, niin teettehän nämä prioriteetit selviksi jo seurusteluaikana, että toinen tietää ottaa jalat alleen ja juosta nopeasti karkuun?
Ilmeisesti rakastatte rahaa enemmän kuin puolisoa ja lapsia?
Itse olen perheessämme se varakkaampi puoliso, eikä tulisi mieleenkään alkaa tekemään jotain tasajakolaskelmia.
Eikö ne jalat voi ottaa alle ihan missä vaiheessa tahansa jos yhteisymmärrystä asioista ei löydy?
Toki, mutta helpompi olisi skipata heti alkuunsa rahaa rakastavat, niin ei tulisi erolapsia juoksemaan kahden kodin väliä.
Onko rahaa rakastava nyt se joka haluaa hyötyä toisen rahoista, vai se joka elättää itsensä ja olettaa kumppaninsa tekevän samoin?
Siis miten niin vastentahtoisesti? Mihinkän sellaiseen ei tarvitse suostua mihin ei halua. Kukaan ei pakota perheeseen tai puolisoon jolla ei ole yhtä suuret tulot.