Muistellaan, millaista oli käydä koulua 80- ja 90-luvuilla!
Minä kävin kouluni noina vuosikymmeninä.
80-luvulla ala-asteella oli todella tiukka kuri. Häiriköitä ei ollut, sillä heidät oli siirretty tarkkikselle (eli tarkkailuluokalle).
Oppitunneilla kaikki istuivat hiljaa omissa pulpeteissaan ja puhuivat vain luvalla ja silloinkin piti nousta seisomaan. Kun opettaja tuli luokkaan, piti nousta seisomaan. Istua sai vasta, kun annettiin lupa. Ruokarukous luettiin ja ruokalaan mentiin siistissä parijonossa hiljaa. Opettajille ei ikinä huudeltu, ei vängätty vastaan.
Ruokaa ei itse saanut ottaa, vaan se annosteltiin sinulle. Ruokaa ei saanut jättää, jos jätti, sai pahoja mulkaisuja. Kaunokirjoitusta harjoiteltiin todella paljon, myös aineiden kirjoitusta kaunokirjoituksella. Kun välituntikello soi, piti asettua siistiin jonoon ulos oven eteen luokittain. Vasta kun jono oli hiljainen ja suora, opettaja päästi sisään. Maahanmuuttajia ei ollut ensimmäistäkään koko koulussa. Kaikkien äidinkieli oli suomi. Tällaista Espoossa kasarilla.
Kommentit (494)
Vierailija kirjoitti:
Maitopropaganda, koulun seinillä maitoa ylistäviä julisteita, Maitotyttö kävi koulussa mainostamassa maitoa. Samoin jotkut terveysihmiset jotka pitivät luentoja kuinka maito on hyödyllistä ja jos ei juo joka päivä maitoa niin sairastuu, luut murtuu yms.
Maito on oikeasti terveydelle hyödyllistä ja kotieläinten hoidon aloittamisella ja niiden maidon käytön aloittamisella oli tärkeä, jopa ratkaiseva osuus ihmiskunnan kehityksessä.
Kondekasta muistan, kun meillä oli salskea kolmekymppinen iso mies opettaja. Oli auktoriteettia. Aukoili päätään. Ei olisi kannattanut. Aukoi myös paikallisessa pubissa päätään ja joku paikallinen sitten läpsytteli. No tuli muutaman viikon päästä takaisin kouluun. Oli hampaat niitattu yhteen, jotta murtunut leuka pysyi kasassa. Kyllä me naurettiin, kun se yritti puhua. Kaikille ei kannata vittuilla. Saa syödä kuukauden pari keittoa. Tervetulon vaan kaikille Kontulaan. Siellä sinulla on ystävä tai sitten "Juokse poika juokse" (kirjallisuuslainaus Niki Gruts run Run boy run.) Meillä oli kiva tapahtumarikas koulu.
Lumipesuja ja jääkkärillä heittelyä talvella 80-luvulla. Kovat jätkät ja gimmat eivät pitäneet talvella pipoa muuten, eikä jaloissa saanut olla mamiksia. Avointa kiusaamista pihalla ja ulkona. Ei tule ikävä noita aikoja. Meno siistiytynyt jossain määrin noista ajoista, mutta ei kaikkialla. En haluaisi elää noita aikoja mistään hinnasta uudelleen. Terveisin, kiusattu
Vierailija kirjoitti:
Kondekasta muistan, kun meillä oli salskea kolmekymppinen iso mies opettaja. Oli auktoriteettia. Aukoili päätään. Ei olisi kannattanut. Aukoi myös paikallisessa pubissa päätään ja joku paikallinen sitten läpsytteli. No tuli muutaman viikon päästä takaisin kouluun. Oli hampaat niitattu yhteen, jotta murtunut leuka pysyi kasassa. Kyllä me naurettiin, kun se yritti puhua. Kaikille ei kannata vittuilla. Saa syödä kuukauden pari keittoa. Tervetulon vaan kaikille Kontulaan. Siellä sinulla on ystävä tai sitten "Juokse poika juokse" (kirjallisuuslainaus Niki Gruts run Run boy run.) Meillä oli kiva tapahtumarikas koulu.
Juokse poika juokse on Nicky Cruzin vuonna 1968 kirjoittama omaelämäkerrallinen romaani. Kirjassa kerrotaan hänen tarinansa Mau-Mau-jengin johtajana,
Vierailija kirjoitti:
Kondekasta muistan, kun meillä oli salskea kolmekymppinen iso mies opettaja. Oli auktoriteettia. Aukoili päätään. Ei olisi kannattanut. Aukoi myös paikallisessa pubissa päätään ja joku paikallinen sitten läpsytteli. No tuli muutaman viikon päästä takaisin kouluun. Oli hampaat niitattu yhteen, jotta murtunut leuka pysyi kasassa. Kyllä me naurettiin, kun se yritti puhua. Kaikille ei kannata vittuilla. Saa syödä kuukauden pari keittoa. Tervetulon vaan kaikille Kontulaan. Siellä sinulla on ystävä tai sitten "Juokse poika juokse" (kirjallisuuslainaus Niki Gruts run Run boy run.) Meillä oli kiva tapahtumarikas koulu.
mee nyt muualle satuilemaan.
terveisin oikea kontulalainen -70
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin yläasteella poikien liikuntaan, koska tyttöjen liikuntatunnit olivat liian lällyjä minulle. Hyvä ettei joka viikko tamburiinin tahdissa kirmailtu pitkin liikuntasalia. Varmaan aika paljon oli opettajasta kiinni, millaista liikuntaa tytöille järjestettiin. Meillä oli varmaan joku 20-luvun naisvoimistelija opettajana.
Vaihtoa pidettiin vähän erikoisena, mutta siihen suostuttiin, ja pääsin pelaamaan jalkapalloa ja hiihtämään kunnon lenkkejä.
Kävin kouluni enimmäkseen 2000-luvun puolella, mutta pakko sanoa tähän, että vielä silloinkin erot tyttöjen ja poikien liikuntatunneissa olivat huvittavia. Ala-asteella kokeilimme monipuolisemmin kaikkea, mutta yläasteella tyttöjen tunneilla oli järjestään tosi kevyitä ja ns. feminiinisiä juttuja. Siis me tytöt olisimme itse halunneet enemmän esim. salibandya, koripalloa tai jääkiekkoa, mutta toiveitamme ei kuunneltu. Talvisin pojat pelasivat aina lätkää, meillä tytöillä oli järjestään ringetteä. Mitään oikeaa syytähän tällaiseen jakoon ei ole.
Meillä oli myös tyttöjen liikuntatunneilla aina aerobicia, voimistelua tms. Joskus harvoin lentopalloa tai koripalloa. Kentän ympäri luistelua tai sitten jotain alkeellisia taitoluisteluliikkeitä.
tuota aerobicciä oli meilläkin tuskastuttavan paljon kasarilla.mutta oli myös jääpalloa kun kenttä oli koulun takana. luistelusta kyllä tykkäsin ja niistä kaarista mitä opeteltiin ne oli aika kivoja.
Yläasteella liikunnan open oma lapsi + kaverinsa, saivat molemmat kympin todistukseen. Muut saivat paljon huonommat.
Itse pärjäsin testeissä huomattavasti paremmin kuin edellä mainitut, mutta eipä tainnut tulla kasia parempaa arvosanaa.
Lisäksi tämä ope vielä aukoi päätänsä ja naureskeli ivalllisesti oppilaille.
Ala-asteella miesopettaja veti avokämmenellä poskelle yhtä oppilasta, joka oli erehtynyt kikkailemaan koulun laitteella.
Ala-asteella hiihdettiin lähes verenmaku suussa.
Välitunneilla leikittiin koko ajan aktiivisesti tai luisteltiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Rivissä käytävälle fluoria tai mitä lie myrkkyä purskuttelemaan
Ja syötiin fluoritabletteja ja hampaita värjääviä pillereitä...
Kasaripenkkareilla päivänavauksessa esitettiin hautajaisvirsi. Opettajat ottivat siitä todella nokkiinsa.
Noo, ajat oli sellaiset.
Menin hiihtämällä kouluun kun oli hiihto liikunnassa tai hiihtokilpailut. 1984 oli kovat pakkaset 40 astetta pakkasta ja paljon lunta talvella.
Oli aika erilaista. Ruokana oli joskus kesäkeittoa tai tillilihaa, kumpikaan ei suosikkejani. Toki oli monia hyviäkin ruokia. Kaikki kävivät ruokalassa syömässä.
Luokassa oli aika rauhallista, joskus joku levoton siirrettiin toiselle luokalle. Joutuiko peräti tarkkikselle?
Talvella oli paljon lunta aina ja lumipalloja sai heitellä.
Yläasteella oli tasoryhmät kielissä ja matematiikassa. Aivan loistava juttu. Muistaakseni Ruotsin osalta 2 tasoa, Englannin ja matematiikan osalta taisi olla peräti 3 tasoryhmää. Koottu siis rinnakkaisluokista. Aivan loistava systeemi, paremmat pääsivät etenemään hyvin ja nopeasti, heikommille taottiin perusasioita hitaammalla tahdilla. Ja kaikki oppivat, eivätkä estäneet toisten oppimista tai heikommat jääneet kokonaan kelkasta.
Luokkaretkiäkin tehtiin muutaman kerran, bussilla pidemmälle,
Lapset olivat enemmän liikkeessä, paikkoihin mentiin kävellen tai pyörällä. Vain tosi kaukaa tulevat tulivat bussilla tms. vanhemmat eivät tuoneet lapsia autolla kouluun. Kunto oli parempi ja ehkä lapset enemmän keskikokoisia. Superlaihoja ja todella pulskia oli selvästi vähemmän kun nykyään.
Lapsilla oli varmasti vähemmän stressiä kun nykyään. Koulu oli aika rauhallinen ja turvallinen paikka verrattuna nykypäivään. Toki kiusaamista ja lievää väkivaltaakin oli, mutta ei mitään nykypäivään verrattavaa.
Tämä kaikki siis ennen lama-aikaa...
Olin kävin peruskoulun 90 luvulla. Kuria oli ja sen muistan, että yhdellä opettajalla oli todella hyvä sihti. Liitu osui kunnon vauhdilla suoraan otsaan kun ei osannut tunnilla käyttäytyä. Ei paljoakaan vanhempia hetkauttanut valitukset, kysyttiin vain että mitäs teit sen ansaitaksesi.
Opettajia pääsääntöisesti kuunneltiin ja koulussa oli sina se yksi mies ope jota kaikki pelkäsivät.
Vierailija kirjoitti:
liikuntatunneilla oli tämä valintatilaisuus omiin joukkueisiin ja olin aina viimeistä edellinen joka valittiin ei tullut kyllä traumoja siitä mutta ihmettelin miksen koskaan viimeinen.
Kukakohan s**tanan sosiopaatti tämän valkkusysteemin oli kehittänyt? Ja valkut olivat käytännössä aina samat tyypit, suosittuja oppilaita ja hyviä liikunnassa. Ihan uskomattoman älytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
liikuntatunneilla oli tämä valintatilaisuus omiin joukkueisiin ja olin aina viimeistä edellinen joka valittiin ei tullut kyllä traumoja siitä mutta ihmettelin miksen koskaan viimeinen.
Kukakohan s**tanan sosiopaatti tämän valkkusysteemin oli kehittänyt? Ja valkut olivat käytännössä aina samat tyypit, suosittuja oppilaita ja hyviä liikunnassa. Ihan uskomattoman älytöntä.
Valkku? Eikös se ole lyhenne sanasta valmentaja?
Muistan nää huutoäänestykset, joissa kaksi valitsi aina vuorollaan jäsenen joukkueeseensa. Kaikki meni hyvin aina siihen asti, kun jäljellä oli ne viimeiset, joita kumpikaan joukkue ei halunnut itselleen. Varmasti tuntui tosi pahalta niistä viimeisistä. Mutta tietysti muuten saattoi tulla tosi tasaiset joukkueet, kun vuorotellen valittiin, jos oli paljon taitoeroja oppilailla. Ainakin paljon tasaisemmat kuin arpomalla tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
liikuntatunneilla oli tämä valintatilaisuus omiin joukkueisiin ja olin aina viimeistä edellinen joka valittiin ei tullut kyllä traumoja siitä mutta ihmettelin miksen koskaan viimeinen.
Kukakohan s**tanan sosiopaatti tämän valkkusysteemin oli kehittänyt? Ja valkut olivat käytännössä aina samat tyypit, suosittuja oppilaita ja hyviä liikunnassa. Ihan uskomattoman älytöntä.
Äläs nyt. Lajista riippuen olin usein 5 ensimmäisen joukossa. Tarkoitus oli luoda kilpailuasetelma jonka oppilaat ratkaisivat itse.
Ja unohdin mainita: Mies opettajilla Ei saanut olla pitkää tukkaa, ja resuja Farkkuja . Piti olla siisti puku ja lyhyet hiukset , eikä pojilla kyllä muistutettiin siitä.
Opettaja tarkisti säännöllisesti kynsien aluset, jos oli kynsien alla, kyllä koko luokka sai kuulla.
Luokan edessä piti laulaa laulukokeessa
Ja opettaja löi kirjalla päähän , samalla luokalla olevaa poikaa, joka ei totellut.
En keksinyt opettajan antamista , äidin kielen kirjoitus aiheista mitään .
Käski minun kirjoittaa Turun palosta aine lukea , se viidennellä luokalla.
Se kirja oli tietysti paksu monta sataa sivua ,.
Siitä ,sitten kirjoittaa aine.
Toisesta kerroksesta piti kantaa piano, juhla - ja liikuntasaliin.
Meidän piti kerätä Sanomalehtiä, jotta saatiin kouluun telkkari.
Totta kai Olympialaiset niitä piti katsoa koulun kanssa.
Ja piti mennä nurkkaan jos ei ollut kiltisti.
Joka aamu oli Aamuhartaus.
Eikä ollut vaitiolovelvollisuutta keksitty, eikä ollut kriisiapua , jos sitä ois tarvittu.
1986 kuultiin Aamu uutisissa ,että Tshernobylin ydinräjähdys onnettomuus on tapahtunut ja Suomeenkin on tullut saasteita( radioaktiivista).
Ja asuimme alueella.
Tuuraaja opettaja oli sodan käynyt veteraani , ja kokenut 1918 sodan , hän vanhmiten ei muistanut tätä rakasta äidin kieltämne Suomen kieltä vaan puhui saksaa
Presidentti Urho Kaleva Kekkonen ja Presidentti Mauno Henrik Koivisto vieraili asuin kunnassamme.
Volvo Markkanen kävi työstämässä myös täällä pankin .
Sellaiset muistot koulujoilta ja lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kondekasta muistan, kun meillä oli salskea kolmekymppinen iso mies opettaja. Oli auktoriteettia. Aukoili päätään. Ei olisi kannattanut. Aukoi myös paikallisessa pubissa päätään ja joku paikallinen sitten läpsytteli. No tuli muutaman viikon päästä takaisin kouluun. Oli hampaat niitattu yhteen, jotta murtunut leuka pysyi kasassa. Kyllä me naurettiin, kun se yritti puhua. Kaikille ei kannata vittuilla. Saa syödä kuukauden pari keittoa. Tervetulon vaan kaikille Kontulaan. Siellä sinulla on ystävä tai sitten "Juokse poika juokse" (kirjallisuuslainaus Niki Gruts run Run boy run.) Meillä oli kiva tapahtumarikas koulu.
mee nyt muualle satuilemaan.
terveisin oikea kontulalainen -70
Kävitkö sitä oppilasmäärältään isointa Suomen koulua urheilukentän naapurissa? No meillä oli aina hauskaa eikä meille vtt***tu koskaan. Olen jättänyt paljon kertomatta mutta kaikki kirjoittamani on totta. Tiedätkö muuten mitä torpedo teki rahasta ja paljonko se maksoi. Minä muistan ja se oli yllättävän halpaa. No vanhentuneita tapauksia hevosella pääsee ja sakoilla selviää. Oli vitsikästä katsella luokan ikkunasta kun poliisien maija kurvasi sisäpihalle ja porukat juoksi takaovesra ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ainakaan 80-luvulla ja 90-luvun alussa pitänyt nousta seisomaan, jos puhui. Ihan viitattiin ja opettaja kysyi ja pulpetissa istuen sai vastata. Ja jo 80-luvun lopussa meillä oli tummaihoinen ja yksi turkista kotoisin ollut perhe pienessä itäsuomalaiskaupungissa.
Koko ala-asteen ajan piti nousta seisomaan pulpetin viereen sen jälkeen, kun opettaja antoi luvan puhumiselle.
Tämä 80-luvulla. Piti siis aina puhua seisten.
90-luvulla yläasteella ei enää ollut noin.
Espoo.
Aloitin ala-asteen 1981. Kahdella eri ala-asteella olin. Ei noustu seisomaan kun puhuttiin ja vastattiin opettajan kysymykseen. Sen muistan, että 80-luvun alussa meillä oli vanha nainen opettajana joka saattoi poikia riuhtoa hiuksista ja retuuttaa lattialla. Tämä siis kun oltiin luokka-asteilla 1–3.
Meillä noustiin seisomaan ala-asteella, kun opettaja tuli luokkaan. Mutta ei kyllä seisty kun vastattiin johonkin.
Kekkonen oli roisto, mutta se oli sentään oma - toisin kuin nämä nykyiset EUnukit!