Muistellaan, millaista oli käydä koulua 80- ja 90-luvuilla!

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatuntejen joukkue valinnat oli aina nöyryyttämistä ja koulukiusaamista. Kisuatut ja lihavat ja nörtit ja nössöt valittiin viimeisinä aina. Suositut ensimmäisinä. Muistan jopa säälineeni yhtäkin kiusattua, mutta en ikinä sanonut mitään, koska pelkäsin että minua alettaisiin syrjimään. Opettajaa ei kiinnostanut Vi#un vertaa mitkään kiusaamisjutut. 

Meillä tuo valinta meni niin, että valittin omat kaverit ensin. Lihavia ei meidän luokilla ollut 1980-luvulla. Tämä yläasteella

Vierailija kirjoitti:

Kotitalous oli monen lempiaine kasariajan yläasteella.

Mitenkähän nykyään?

valitsin kotitalouden, koska kuulin, että luokassa on vapaampaa. Ja niin olikin. Opettaja antoi ryhmille tehtävät ja sitten kiersi katsomassa miten homma sujuu. Opettaja oli kannustava ja antoi kaikille aina hyvää palautetta. 

Meillä pelattiin paljon pesistä Kondekadssa. Hups oho ohi, Hups. Hups. Ja sitten käveltiin  pukuhuonerakennuksen taakse tupakalle. Neljä kaveria neljät hudit. Itselleni ei koskaan selvinnyt, miksi piti lyödä palloa ja juosta, että pääsi samaan paikkaan takaisin. No me taidettiin olla hieman epäsosiaalisia.

Liikkamaikka merkitsi jotain rukseja pikku vihreäkantiseen kirjaseensa. Jokun kysyi, että revinkö mä ton saatanan kirjan ja heitän sen jonkkaan. Saatoinpa olla minä. No pisti kirjan piiloon perstaskuunsa. Kyllä meitä taas nauratti. Yksi kysyi opelta tulta tupakkaan. Ei se sanonut mitään, mutta ei tullut tulta. Ei seisty suorassa eikä vastattu, jos kysyttiin. Ei me mitään orjia oltu. Yksi katsoi kerran taivaalle ja louhi sanomaan "vuuuttuuko toi molo paistaa. Kävelimme sisätiloihin.

Ulkovessat välitunnilla Kondekassa. Mentiin kavereiden kanssa gussalle. Kauhea hässäkkä, kun joku oli ylös alaisin vassan pöntössä. "Nyt loppuu se hiusten pesu" Jumankaude, kun ei edes vessassa saanut käydä rauhassa

Ei ollut megistä tietoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotitalous oli monen lempiaine kasariajan yläasteella.

Mitenkähän nykyään?

valitsin kotitalouden, koska kuulin, että luokassa on vapaampaa. Ja niin olikin. Opettaja antoi ryhmille tehtävät ja sitten kiersi katsomassa miten homma sujuu. Opettaja oli kannustava ja antoi kaikille aina hyvää palautetta. 

Ei ollut valinta-aine vaan pakollinen.

En ollut ysärillä enää koulussa ja vuonna 85 loppui lukio. Siitä sitten töihin. Mutta ei tarvinnut meillä kyllä nousta seisomaan kun vastasi. Ei edes ala-asteella. Millaisessa tiukkapipoisessa koulussa niin piti tehdä? Kuria kyllä oli, eli pojat joutui joskus nurkkaan seisomaan. Opettajaa toteltiin, eikä inisty vastaan. 

Silloin tietysti opiskeltiin kirjasta ja tehtiin muistiinpanoja käsin vihkoon. Meillä 80-luvulla kaikki kirjat sai vielä omaksi ja tehtäväkirjat olivat erikseen. ysärillä suurin osa kierrätettiin. Oppilaiden kiinnostuksen herätti televisiosta katsottu opetusohjelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan 80-luvulla ja 90-luvun alussa pitänyt nousta seisomaan, jos puhui. Ihan viitattiin ja opettaja kysyi ja pulpetissa istuen sai vastata. Ja jo 80-luvun lopussa meillä oli tummaihoinen ja yksi turkista kotoisin ollut perhe pienessä itäsuomalaiskaupungissa.

Koko ala-asteen ajan piti nousta seisomaan pulpetin viereen sen jälkeen, kun opettaja antoi luvan puhumiselle.

Tämä 80-luvulla. Piti siis aina puhua seisten.

90-luvulla yläasteella ei enää ollut noin.

Espoo.

Olen syntynyt 1980, kävin koulut Espoossa eikä meillä koskaan noustu seisomaan kun puhuttiin. Viitattiin kylläkin. Ainoastaan aamulla muistelen että seistiin kun sanottiin hyvää huomenta opettaja ja sitten istuttiin kaikki. Meillä tuli kolme vietnamilaista pakolaista, yksi oppi hyvin suomea, kaksi tuskin. Huvikseni hieman googlasin mihin ovat päätyneet niin se oppimishaluinen on näköjään häipynyt Suomesta ja on joku it-asiantuntija. Asuin alueilla, joissa oli aika villiä. Jo ekalta lähti pari lasta tarkkikselle, opettaja oli todella puolueellinen uskovainen diabeetikko, joka antoi lasten auttaa/katsella pistoksia. Kolmosella meille tuli miesopettaja, joka ilmeisesti menetti hermonsa lopullisesti meidän luokan kanssa. Muistelen, että lapsia oli 32 ja luokka oli iso. Pojat paini ja tappeli keskennään tunneilla ja kannettiin käytävään. Lopulta alkoi tappelu käytävässä. Sijaisia itketettiin, 5 ja 6 luokan aikana meille tuli rehtori jos oma opettaja oli poissa ja sijainen meni rehtorin luokkaan. Lukion jälkeen tein itse muutamia sijaisuuksia, pärjäsin pääosin hyvin koska tiesin jo mitä odottaa. Parhaissa kouluissa oppilaat avasi itse kirjat ja alkoivat tehdä samantien juuri mitä kehotin.  

Meillä lopetettiin seisomaan nousu ehkä 5. luokalla, v.84-85.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

liikuntatunneilla oli tämä valintatilaisuus omiin joukkueisiin ja olin aina viimeistä edellinen joka valittiin ei tullut kyllä traumoja siitä mutta ihmettelin miksen koskaan viimeinen.

Kukakohan s**tanan sosiopaatti tämän valkkusysteemin oli kehittänyt? Ja valkut olivat käytännössä aina samat tyypit, suosittuja oppilaita ja hyviä liikunnassa. Ihan uskomattoman älytöntä.

Jep. Itse olin hyvä liikunnassa, mutta muistan että tunsin empatiaa näitä viimeiseksi valittuja kohtaan. Sairas juttu. Vielä nykyäänkin joissain kouluissa käytössä… 

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut megistä tietoa

Mikä tai kuka on meg?

Jos energiajuoma Megaforcea tarkoitat, niin ainakin meillä päin nuoriso kutsuu sitä lempinimellä Megis. Taipuisi tuossa lauseessa, että ei ollut Megiksestä tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvinnut noista seisomaan kun vastasi, en oikein usko että missään on koskaan tarvinnut, tekee ihan liian kömpelöä opetuksesta.

Kyllä ainakin meidän ala-asteella piti myös nousta seisomaan. t. helsinki 80-90 luvulla koulussa

Vierailija kirjoitti:

Meillä lopetettiin seisomaan nousu ehkä 5. luokalla, v.84-85.

tutulta kuulostaa, meillä sanoin vaikka kävin kahta eri koulua niinä vuosina

Muistan miten 90-luvulla yläasteella löytyi parakissa olevan köksän luokan jauhoista hiirten jätöksiä. Jotkut poltti jauhot ihan mustaksi, kun tehtiin ruskeaa kastiketta, ja yksi ryhmä taas vatkasi kermastaan voita. Köksän tunnit oli kyllä aina mukavan rentoja.

Inhosin opettajaani. Hullu diktaattori, joka haukkui oppilaat pataluhaksi jo ennenkuin ensimmäinenkään oppitunti alkoi. Oli myös väkivaltainen. Luojan kiitos ne ajat ovat ohi!

Aamunavaus oi joka aamu, opettaja luki jotain uskonnollista. Olin ehkä ainoa lapsi joka oli eroperheestä. Mitään luontoretkiä tms. ei tehty, niinkuin nyt. Olympiahiihtoja katsottiin joskus. Joulujuhlat ja kevätjuhlat olivat virsien täyteiset, se kuului asiaan ja oli aivan harmitonta. Uskonto oli raamatun opetusta. Jälkeenpäin ajateltuna opetus on ollut tosi kristillistä.. Kösityön tunneilla tytöt ohjattiin kangaskässään ja pojat puukässään. 
Opettaja näki kerran kynsilakkaa jollain tytöistä ja käski yrittää pestä sitä pois. 

-80 luvulla meidän koulussa, ei ollut ainuttakaan nokikeppiä.
T.Maukka

Olen käynyt kouluni 1971-1983. Ei todellakaan tarvinnut nousta seisomaan kun vastattiin kysymyksiin. Kyllä, silloin kaikki oli ikään kuin harmonisempaa. Oli kirjat, vihkot ja läksyt. Ei ollut isulin ja äitylin pikku Jani-Petteriä tai Viliinaa, joille pitää olla oma ruoka. Syötiin mitä eteen tuotiin eikä kukaan potenut mitään intoleranssia tai keliakiaa. Opettajat opetti ja lapset oppi. Nythän ilmeisesti kouluissa on kaikenlaista härdelliä ja liikaa tiedostavia ja uusavuttomia vanhempia, jotka asettavat opettajat hankalaan välikäteen vaatimuksillaan. 

Uudellamaalla ihmeteltiin kun kouluun tuli uusi oppilas joka puhui Turun murretta. Elämäkin oli jossain määrin turvallisempaa, vaikka tarkkislaisia pelättiin -joskus syystäkin. 

Aloitin koulun ysärin puolivälissä melkein maalla. Pienehkö koulu, luokalla kuitenkin yli 20 oppilasta. Välipalaa ei enää tarjottu, koulukirjoja kierrätettiin ja luokkaretkelle päästiin, kun oli myyjäisiä yms. Muuten lama ei koetellut. Luokkakaverit olivat keskiluokkaisista perheistä. Kaikki ydinperheitä. Yhdessä perheessä isä ei ollut suomalainen Leikittiin paljon pihalla, talvisin laskettiin mäkeä ja hiihdettiin.