Onko tutkijan ammatti kaikista hienoin, arvostettavin ja akateemisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän jotkut tekee molempia eli ovat tutkijoita ja myös samalla työläisiä eli tekevät töitä ja tutkimusta yhtä aikaa. Ethän sinä silloin ole akateeminen jos teet vain töitä. Jos on korkein koulutus eli Yliopisto koulutus niin voihan sellainen ihminen kutsua itseään akateemiseksi tottakai. Sillätavalla kyllä Yliopiston käynyt lääkäri on akateeminen mun mielestä tai kuka tahansa muu Yliopiston tutkinto opiskelija. Mutta raja menee varmaan pätevyydessä eli jos on käynyt muutaman kurssin avoimessa Yliopistossa niin ei silloin ole akateeminen vielä. 

Opettelisit edes kirjoittamaan kelvollista suomen kieltä ennen kuin tulet ”viisastelemaan” tänne akateemisuudesta saati yliopistosta. Varjele, millainen amisjuntti...

Lukisitpa dippainssien diplomitöitä tai kandintutkielmia. Monella ei ole yhdyssanoista alkeellisintakaan käsitystä.

Ne vihreet korjataan äidinkielen huollossa, ennen työn jättämistä. Tietenkin. Ehkä ei jossain Oulussa, mutta muualla kyllä

Humanistisilla aloilla tutkimustulosten edellytetään tukevan wokeismia ja vihervasemmistolaista maailmankuvaa. Ihan niin kuin vielä Galilein aikaan piti tukea maakeskeistä maailmankuvaa tai joutui canceloiduksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä mitä tutkija tutkii. Itse arvostan esim. lääketieteellistä tutkimusta hyvin korkealle, mutta pidän kaikenlaista naistutkimusta, köyhyystutkimusta ja muuta nollatutkimusta lähinnä suojatyöpaikkoina niille lahjattomille, jotka eivät kykene mihinkään oikeisiin töihin esim. siivoojiksi tai mäkkärin kassalle.

Sekin,  että  tutkiiko  olemassa  olevia  itsestään  selvyyksiä,   vanhojen  teorioiden  pohjalta  niin  kyvykkäästi  kuin  voi,  vai  kasaako  jotain  uutta.  

Suurin osa tutkimuksesta tehdään vanhojen teorioiden pohjalta soveltamalla olemassaolevaa teoriaa jonkin ilmiön selittämiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin luonnontieteissä ja kouluasioissa poliitikot pyyhkii tutkimustuloksilla prsttä, että ei oikein motivoi tutkijaksi.

Niin, tutkimuksia tehdään päätöksenteon tukivälineeksi. Ikävä kyllä poliitikot tekevät silti päätöksiä ideologisesti eikä tutkimustuloksiin perustuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä mitä tutkija tutkii. Itse arvostan esim. lääketieteellistä tutkimusta hyvin korkealle, mutta pidän kaikenlaista naistutkimusta, köyhyystutkimusta ja muuta nollatutkimusta lähinnä suojatyöpaikkoina niille lahjattomille, jotka eivät kykene mihinkään oikeisiin töihin esim. siivoojiksi tai mäkkärin kassalle.

Sekin,  että  tutkiiko  olemassa  olevia  itsestään  selvyyksiä,   vanhojen  teorioiden  pohjalta  niin  kyvykkäästi  kuin  voi,  vai  kasaako  jotain  uutta.  

Suurin osa tutkimuksesta tehdään vanhojen teorioiden pohjalta soveltamalla olemassaolevaa teoriaa jonkin ilmiön selittämiseen. 

Niinpä. Itse asiassa on vaikea tuoda esiin todella uusia tuloksia ja tulkintoja. Vertaisarviointi pitää siitä huolen: kaikki pitää suhteuttaa olemassa oleviin selitysmalleihin ja metodeihin ja voi sinua, jos poikkeat niistä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän jotkut tekee molempia eli ovat tutkijoita ja myös samalla työläisiä eli tekevät töitä ja tutkimusta yhtä aikaa. Ethän sinä silloin ole akateeminen jos teet vain töitä. Jos on korkein koulutus eli Yliopisto koulutus niin voihan sellainen ihminen kutsua itseään akateemiseksi tottakai. Sillätavalla kyllä Yliopiston käynyt lääkäri on akateeminen mun mielestä tai kuka tahansa muu Yliopiston tutkinto opiskelija. Mutta raja menee varmaan pätevyydessä eli jos on käynyt muutaman kurssin avoimessa Yliopistossa niin ei silloin ole akateeminen vielä. 

Opettelisit edes kirjoittamaan kelvollista suomen kieltä ennen kuin tulet ”viisastelemaan” tänne akateemisuudesta saati yliopistosta. Varjele, millainen amisjuntti...

Opettelisit sinä olemaan kiusaamatta ja vähemmän sosiopaattinen. Se amis tuo sullekkin ruuan pöytään mutta aina  sen voi lopettaa niin opit vähän nöyryyttä että kannattaako amislaisille vittuilla. Parempi olla viisas kuin tuollainen ryöhkeä ylimielinen riidanhaastaja ja yhteisöllisyyden pilaaja. Varjele minkälaiset ihmiset luulee olevansa älykkäitä. Ihan sama sille on miten kirjoittaa jos on käytöstapoja, hyvät kirjoitustaidot eivät käytöstapoja näköjään takaa. Hieno, että joku osaa kirjoittaa oikeaoppisesti mutta ei se kenestäkään hyvää ihmistä tee eikä fiksua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä mitä tutkija tutkii. Itse arvostan esim. lääketieteellistä tutkimusta hyvin korkealle, mutta pidän kaikenlaista naistutkimusta, köyhyystutkimusta ja muuta nollatutkimusta lähinnä suojatyöpaikkoina niille lahjattomille, jotka eivät kykene mihinkään oikeisiin töihin esim. siivoojiksi tai mäkkärin kassalle.

Sekin,  että  tutkiiko  olemassa  olevia  itsestään  selvyyksiä,   vanhojen  teorioiden  pohjalta  niin  kyvykkäästi  kuin  voi,  vai  kasaako  jotain  uutta.  

Suurin osa tutkimuksesta tehdään vanhojen teorioiden pohjalta soveltamalla olemassaolevaa teoriaa jonkin ilmiön selittämiseen. 

Niinpä. Itse asiassa on vaikea tuoda esiin todella uusia tuloksia ja tulkintoja. Vertaisarviointi pitää siitä huolen: kaikki pitää suhteuttaa olemassa oleviin selitysmalleihin ja metodeihin ja voi sinua, jos poikkeat niistä liikaa.

Minä olen uskaltanut poiketa vaikka saankin esseistä huonompia arvosanoja kun en aina komppaa vanhaa. 

Mitä tieteellistä esimerkiksi punikkitutkija kehittää? 

Olen ollut tutkijana yhteiskuntatieteiden saralla. En kokenut olevani hienossa ammatissa. Pidin toki siitä, mutta halusin säännöllisemmät tulot lasten tultua. Opiskelin sitten sairaanhoitajaksi. Psyk.sh.