Sdp:n Antti Lindtman kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa puolueensa kuuden kohdan sopeutuslistan
Lindtman lupaa, että Sdp sitoutuu 8–12 miljardin euron sopeutuksiin ensi vaalikaudella.
Jos Sdp on ensi kaudella pääministeripuolue, suurimmat leikkaukset tulevat koskemaan esimerkiksi yritystukia.
Lindtman lupaa äänestäjille toteuttaa ensimmäisenä työmarkkinoille korjausliikkeen ja varmistaa hoitotakuun kahteen viikkoon.
Antti Lindtman kertoa vaihtoehdon, joka sisältää kuusi kohtaa. Lindtman kuitenkin lisää, että tarkka talousohjelma julkistetaan vuodenvaihteessa.
Ensimmäiset kaksi kohtaa ovat yhteisöveron alennuksen ja hankintalain peruminen. Kolmas on suurituloisten veroalennusten peruminen.
– Hallituksen veropolitiikalla on tehty suurituloisille isoja veroalennuksia, jotka hyödyttävät eniten suuryrityksiä ja suurituloisia. Hankintalaista on tulossa satojen miljoonien kustannukset. Kyllä tämä kokonaisuus pitää käydä läpi uudestaan. Puhutaan yli 1,5 miljardin euron kokonaisuudesta.
Kolmanneksi Sdp haluaa käydä läpi ne säästöt, joihin ”hallitus ei ole halunnut syystä tai toisesta uskaltanut puuttua”.
– Siellä on yritystukia, jotka pitää käydä läpi. Meillä maksetaan tänäkin vuonna lähes 100 miljoonaa euroa tukia sellaisille tiloille, jotka eivät ole tuottaneet markkinoille mitään viiteen vuoteen.
Siellä on myös Kela-korvauksia ja kotihoidon tuen uudistamista. Se on miljardiluokan kokonaisuus. Esimerkiksi kelakorvauksista olemme valmiita leikkaamaan.
Neljäs kokonaisuus ovat verotulot. Lindtman sanoo, että on paljon erilaisia ”verovähennyksiä ja veroaukkoja”, joita pystyvät käyttämään kaikkein suurituloisimmat.
– Korkovähennysoikeuden rajaaminen, lähdevero ja sijoitusvakuutuksille pieni vero ja monia muita. Voidaan tehdä paljon ilman, että mennään tavallisen suomalaisen tai pienyrittäjän kukkarolle. Näistä on mahdollista saada miljardiluokan kokonaisuus.
Viides kokonaisuus on puolustusinvestoinnit, jotka ovat Lindtmanin mukaan välttämättömiä.
– Tavoite pitää olla, että isompi osa niistä hyödyttää kotimaista kansantaloutta. Jos meillä on vuosittain kolmen miljardin euron hankinnat, niin jos jokaiseen käytettyyn euroon saataisiin esimerkiksi 50 senttiä ylijäämää hyödyttämään kansantaloutta, olisi vaikutus bruttokansantuotteeseen jo 1,5 miljardia euroa.
Kuudentena kohtana on tekoälyn hyödyntäminen, työntekijöiden parempi palkitseminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset hankinnat.
– Tekoälyllä ja digitalisaatiolla on valtava potentiaali. En tiedä, onko se ihan sitä Juha Sipilän (kesk) mainitsemaa kahdeksaa miljardia, mutta kuitenkin.
Jos Sdp on ensi kaudella pääministeripuolue, mikä on teidän suurin leikkauskohteenne?
– Yritystuet ovat yksi suuri alue, jota tullaan varmasti tarkastelemaan. Suurimmat kohteet sopeutuspuolella ovat hallituksen julkista taloutta heikentävät päätökset.
Perutteko Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset, jos olette pääministeripuolue?
– Tämä hallitus on aiheuttanut niin paljon vahinkoa, että tarvitaan tuntuva korjausliike. Ja kun sitä vahinkoa näyttää tulevan vielä lisää, niin on katsottava koko saldo. Mutta nyt voi jo sanoa, että työttömyysturvan suojaosat pitää palauttaa. Tarvitsemme myös uuden aikuiskoulutustuen, joka rahoitetaan työllisyysrahastosta.
Jään odottelemaan, että kokoomus ja perussuomalaiset, jotka kyselevät minulta tätä ensi vaalikauden kymmentä miljardia, laittaisivat nyt edes itse ensimmäisen euron pöytään.
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti ei luoaa mitään on vain juoksupoika. Kuka uskaltaa äänestää Tytin puoluetta?
Vaihtoehtoja heillä silti on! Miljardien edestä. Vai väitätkö muka vielä jotain muuta? Jokainen leikattu euro mm tehottomista yritystuista vähentää painetta karsia ihmisten elintärkeää perusturvaa.
Mutta mitkä yritystuet ovat tehottomia?
Ei tueta maajusseja, ja saadaan muualta halvempaa ruokaa. Meillä kuitenkin sota on melko todennäköinen lähivuosina, niin täällä ei sitten ole tuotantoa ja meren ollessa suljettuna nähdään nälkää.
Tai varustamot. Ei niitä kannata Suomen lipun alla pitää tai edes ajaa täällä, jos tukia ei ole. Verot ja työt menetetään, mutta sodassa Itämeri on suljettu, joten eipä tuo kai haittaa.Tai kaikki ne tuet, jotka ovat tosiasiassa vain vähän vähemmän verottamista. Sitten ei tule investointeja. Mikäs siinä, jos rahat käytetään tuettoman kasvun mahdollistamiseen, mutta jos vaan aletaan kasvattaa tulonsiirtoja, niin amerikkalaiset kiittää, kun iPhoneja menee kaupaksi enemmän.
Ekonomisti löysi helposti jopa 500 miljoonaa euroa leikattavaa yritystuista. Isoja varustamotuensaajia ovat sekä laivayhtiöt, etunenässä Viking Line, sekä miljoonavoittoja takovat metsäyhtiöt kuten UPM ja Stora Enso. Tukia jaetaan vuodessa miljardeja euroja, joten iso osa jäisi jäljelle leikkausten jälkeenkin.
– Se, että ylläpidetään tiettyä teollisuutta tai tehdään helpotuksia jollekin energiamuodolle, vääristää markkinaa ja kuluttaa veronmaksajien rahaa. - Ekonomisti Elias Erämaja Ylellä 31.8.2024.
Uudempaa dataa en nyt löytänyt, mutta näin katsoenhan me ollaan oikein kilpailukykyisiä. Vasta EU:n kolmanneksi suurin julkkari työpanoksella mitattuna!
In 2017, the share of those employed in the government sector varied among the Member States, with the highest proportions observed in Sweden (29 % of total employment), Denmark (28 %), Finland (24 %), France and Lithuania (both 22 %) and the lowest in Germany (10 %), the Netherlands and Luxembourg (both 12 %), Italy (13 %) and Portugal (14 %).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d023d15-e928-4d0b-8d0d-31218ec293…
Julkinen sektori on suhteellisesti maailman suurin! Nyt jmalauta leikkuria peliin ja ihmiset yksityiselle puolelle tekemään tuottavia asioita.
Sitten kasvun kannustimet paikalleen. Verotus sille tasolle, että joka jannu lähtee euron kuvat silmissä metsästämään niitä verottomia osinkoja. Ja tuet vastaavasti sille tasolle, että terve ihminen ei voi jäädä oleskelemaan.
Lapset, sairaat, vanhukset ja muut saavat säällisen elintason. Se ei ole ongelma meille, vaan kasvun puute, julkkaririippuvuus ja oleskelijat.Antti ja Nasima tai kuka tahansa saavat ääneni, jos lupaavat yllä olevaa.
Ei ole suurin. Mikään muu euroopan maa ei laske julkisen sektorin menoihinsa eläkkeitä. Tämä yksistään selittää jo yli puolet tuosta oikeiston hokemasta "ylipaisuneesta julkisesta sektorista". Suomessa käytetään itse asiassa vähiten julkista rahaa terveydenhuoltoon kaikista muista pohjoismaista.
Laita linkki johonkin lähteeseen, joka ei ole maksumuurin takana. Muuten noilla väitteilläsi ei ole mitään painoarvoa eivätkä ne hyödytä keskustelua.
Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeiden laskeminen osaksi julkisen sektorin kokoa (julkisen talouden kokonaismenoja suhteessa BKT:hen) antaa Suomesta todellisuutta suuremman kuvan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet on rahastoitu ja ne luetaan osaksi julkisyhteisöjen taloutta, toisin kuin monessa muussa maassa.
Kansainvälinen vertailu: Monissa muissa Euroopan maissa eläkkeet rahoitetaan ja maksetaan suoraan valtion budjetista tai ne ovat yksityisiä lisäeläkkeitä, jolloin ne eivät näy julkisen sektorin kokonaismenoissa samalla tavalla kuin Suomessa.
Miksi tämä vääristää kuvaa?
Kun eläkemenot (työeläkkeet ja kansaneläkkeet) lasketaan mukaan julkisen sektorin menoihin, Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on usein EU:n kärkeä. Tämä johtaa siihen, että Suomen julkinen sektori näyttää paperilla valtavalta ja raskaalta, vaikka kyse on suurelta osin yksityisen työn ja työnantajan rahoittamasta, puskurirahastoidusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä, jonka hallinnoinnista vastaavat työmarkkinaosapuolet ja eläkeyhtiöt, ei niinkään valtionhallinto.Jos eläkkeet poistetaan tarkastelusta ja verrataan vain varsinaisten julkisten palveluiden (kuten terveydenhuolto, koulutus, yleishallinto) osuutta BKT:hen, Suomen julkinen sektori asettuu lähemmäs pohjoismaista keskiarvoa.
Lähteet: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot… https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj… https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/elakkeet-ja-julkinen-talous/
Hyvää AI-pöhinää. Lähteistä tosin opimme ainoastaan sen, että julkisten menojen osuus on Euroopan korkein.
Pyydä vaikka jotain aikuista selittämään jos linkkien sisältö oli sinulle liian vaikea ymmärrettäväksi äläkä lässytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti ei luoaa mitään on vain juoksupoika. Kuka uskaltaa äänestää Tytin puoluetta?
Vaihtoehtoja heillä silti on! Miljardien edestä. Vai väitätkö muka vielä jotain muuta? Jokainen leikattu euro mm tehottomista yritystuista vähentää painetta karsia ihmisten elintärkeää perusturvaa.
Mutta mitkä yritystuet ovat tehottomia?
Ei tueta maajusseja, ja saadaan muualta halvempaa ruokaa. Meillä kuitenkin sota on melko todennäköinen lähivuosina, niin täällä ei sitten ole tuotantoa ja meren ollessa suljettuna nähdään nälkää.
Tai varustamot. Ei niitä kannata Suomen lipun alla pitää tai edes ajaa täällä, jos tukia ei ole. Verot ja työt menetetään, mutta sodassa Itämeri on suljettu, joten eipä tuo kai haittaa.Tai kaikki ne tuet, jotka ovat tosiasiassa vain vähän vähemmän verottamista. Sitten ei tule investointeja. Mikäs siinä, jos rahat käytetään tuettoman kasvun mahdollistamiseen, mutta jos vaan aletaan kasvattaa tulonsiirtoja, niin amerikkalaiset kiittää, kun iPhoneja menee kaupaksi enemmän.
Ekonomisti löysi helposti jopa 500 miljoonaa euroa leikattavaa yritystuista. Isoja varustamotuensaajia ovat sekä laivayhtiöt, etunenässä Viking Line, sekä miljoonavoittoja takovat metsäyhtiöt kuten UPM ja Stora Enso. Tukia jaetaan vuodessa miljardeja euroja, joten iso osa jäisi jäljelle leikkausten jälkeenkin.
– Se, että ylläpidetään tiettyä teollisuutta tai tehdään helpotuksia jollekin energiamuodolle, vääristää markkinaa ja kuluttaa veronmaksajien rahaa. - Ekonomisti Elias Erämaja Ylellä 31.8.2024.
Kaikki voidaan leikata, mutta sitten vaan tuettu toiminta loppuu. Ei se ole sen kummempaa.
Suunta on hyvä, mutta säästyneet rahat pitää käyttää siihen, että syntyy korvaavaa fiksumpaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Uudempaa dataa en nyt löytänyt, mutta näin katsoenhan me ollaan oikein kilpailukykyisiä. Vasta EU:n kolmanneksi suurin julkkari työpanoksella mitattuna!
In 2017, the share of those employed in the government sector varied among the Member States, with the highest proportions observed in Sweden (29 % of total employment), Denmark (28 %), Finland (24 %), France and Lithuania (both 22 %) and the lowest in Germany (10 %), the Netherlands and Luxembourg (both 12 %), Italy (13 %) and Portugal (14 %).
Selitätkö miten ne kaksi suuremman julkkarin maata pärjäävät? Miten nämä valtiot (Tanska ja Ranska) voivat olla vielä pystyssä? Eihän tämän pitänyt oikeistologiikan mukaan olla mahdollista..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d023d15-e928-4d0b-8d0d-31218ec293…
Julkinen sektori on suhteellisesti maailman suurin! Nyt jmalauta leikkuria peliin ja ihmiset yksityiselle puolelle tekemään tuottavia asioita.
Sitten kasvun kannustimet paikalleen. Verotus sille tasolle, että joka jannu lähtee euron kuvat silmissä metsästämään niitä verottomia osinkoja. Ja tuet vastaavasti sille tasolle, että terve ihminen ei voi jäädä oleskelemaan.
Lapset, sairaat, vanhukset ja muut saavat säällisen elintason. Se ei ole ongelma meille, vaan kasvun puute, julkkaririippuvuus ja oleskelijat.Antti ja Nasima tai kuka tahansa saavat ääneni, jos lupaavat yllä olevaa.
Ei ole suurin. Mikään muu euroopan maa ei laske julkisen sektorin menoihinsa eläkkeitä. Tämä yksistään selittää jo yli puolet tuosta oikeiston hokemasta "ylipaisuneesta julkisesta sektorista". Suomessa käytetään itse asiassa vähiten julkista rahaa terveydenhuoltoon kaikista muista pohjoismaista.
Laita linkki johonkin lähteeseen, joka ei ole maksumuurin takana. Muuten noilla väitteilläsi ei ole mitään painoarvoa eivätkä ne hyödytä keskustelua.
Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeiden laskeminen osaksi julkisen sektorin kokoa (julkisen talouden kokonaismenoja suhteessa BKT:hen) antaa Suomesta todellisuutta suuremman kuvan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet on rahastoitu ja ne luetaan osaksi julkisyhteisöjen taloutta, toisin kuin monessa muussa maassa.
Kansainvälinen vertailu: Monissa muissa Euroopan maissa eläkkeet rahoitetaan ja maksetaan suoraan valtion budjetista tai ne ovat yksityisiä lisäeläkkeitä, jolloin ne eivät näy julkisen sektorin kokonaismenoissa samalla tavalla kuin Suomessa.
Miksi tämä vääristää kuvaa?
Kun eläkemenot (työeläkkeet ja kansaneläkkeet) lasketaan mukaan julkisen sektorin menoihin, Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on usein EU:n kärkeä. Tämä johtaa siihen, että Suomen julkinen sektori näyttää paperilla valtavalta ja raskaalta, vaikka kyse on suurelta osin yksityisen työn ja työnantajan rahoittamasta, puskurirahastoidusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä, jonka hallinnoinnista vastaavat työmarkkinaosapuolet ja eläkeyhtiöt, ei niinkään valtionhallinto.Jos eläkkeet poistetaan tarkastelusta ja verrataan vain varsinaisten julkisten palveluiden (kuten terveydenhuolto, koulutus, yleishallinto) osuutta BKT:hen, Suomen julkinen sektori asettuu lähemmäs pohjoismaista keskiarvoa.
Lähteet: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot… https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj… https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/elakkeet-ja-julkinen-talous/
Hyvää AI-pöhinää. Lähteistä tosin opimme ainoastaan sen, että julkisten menojen osuus on Euroopan korkein.
Pyydä vaikka jotain aikuista selittämään jos linkkien sisältö oli sinulle liian vaikea ymmärrettäväksi äläkä lässytä.
Mikä on vertailukelpoinen luku linkkien mukaan ja millä sijalla pääsymme OECD-vertailussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d023d15-e928-4d0b-8d0d-31218ec293…
Julkinen sektori on suhteellisesti maailman suurin! Nyt jmalauta leikkuria peliin ja ihmiset yksityiselle puolelle tekemään tuottavia asioita.
Sitten kasvun kannustimet paikalleen. Verotus sille tasolle, että joka jannu lähtee euron kuvat silmissä metsästämään niitä verottomia osinkoja. Ja tuet vastaavasti sille tasolle, että terve ihminen ei voi jäädä oleskelemaan.
Lapset, sairaat, vanhukset ja muut saavat säällisen elintason. Se ei ole ongelma meille, vaan kasvun puute, julkkaririippuvuus ja oleskelijat.Antti ja Nasima tai kuka tahansa saavat ääneni, jos lupaavat yllä olevaa.
Ei ole suurin. Mikään muu euroopan maa ei laske julkisen sektorin menoihinsa eläkkeitä. Tämä yksistään selittää jo yli puolet tuosta oikeiston hokemasta "ylipaisuneesta julkisesta sektorista". Suomessa käytetään itse asiassa vähiten julkista rahaa terveydenhuoltoon kaikista muista pohjoismaista.
Laita linkki johonkin lähteeseen, joka ei ole maksumuurin takana. Muuten noilla väitteilläsi ei ole mitään painoarvoa eivätkä ne hyödytä keskustelua.
Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeiden laskeminen osaksi julkisen sektorin kokoa (julkisen talouden kokonaismenoja suhteessa BKT:hen) antaa Suomesta todellisuutta suuremman kuvan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet on rahastoitu ja ne luetaan osaksi julkisyhteisöjen taloutta, toisin kuin monessa muussa maassa.
Kansainvälinen vertailu: Monissa muissa Euroopan maissa eläkkeet rahoitetaan ja maksetaan suoraan valtion budjetista tai ne ovat yksityisiä lisäeläkkeitä, jolloin ne eivät näy julkisen sektorin kokonaismenoissa samalla tavalla kuin Suomessa.
Miksi tämä vääristää kuvaa?
Kun eläkemenot (työeläkkeet ja kansaneläkkeet) lasketaan mukaan julkisen sektorin menoihin, Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on usein EU:n kärkeä. Tämä johtaa siihen, että Suomen julkinen sektori näyttää paperilla valtavalta ja raskaalta, vaikka kyse on suurelta osin yksityisen työn ja työnantajan rahoittamasta, puskurirahastoidusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä, jonka hallinnoinnista vastaavat työmarkkinaosapuolet ja eläkeyhtiöt, ei niinkään valtionhallinto.Jos eläkkeet poistetaan tarkastelusta ja verrataan vain varsinaisten julkisten palveluiden (kuten terveydenhuolto, koulutus, yleishallinto) osuutta BKT:hen, Suomen julkinen sektori asettuu lähemmäs pohjoismaista keskiarvoa.
Lähteet: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot… https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj… https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/elakkeet-ja-julkinen-talous/
Hyvää AI-pöhinää. Lähteistä tosin opimme ainoastaan sen, että julkisten menojen osuus on Euroopan korkein.
Pyydä vaikka jotain aikuista selittämään jos linkkien sisältö oli sinulle liian vaikea ymmärrettäväksi äläkä lässytä.
Mikä on vertailukelpoinen luku linkkien mukaan ja millä sijalla pääsymme OECD-vertailussa?
OECD-vertailussa Suomen julkinen sektori on kymmenen suurimman joukossa. Tämä ei silti selitä sitä, miksi esim Tanska ja Ranska pärjäävät suomeakin suuremmalla julkisella sektorilla, ja kireämmällä kokonaisveroasteella. Jos meillä olisi Tanskan veroaste käytössä, velka-astemme olisi lähes puolet pienempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti ei luoaa mitään on vain juoksupoika. Kuka uskaltaa äänestää Tytin puoluetta?
Vaihtoehtoja heillä silti on! Miljardien edestä. Vai väitätkö muka vielä jotain muuta? Jokainen leikattu euro mm tehottomista yritystuista vähentää painetta karsia ihmisten elintärkeää perusturvaa.
Mutta mitkä yritystuet ovat tehottomia?
Ei tueta maajusseja, ja saadaan muualta halvempaa ruokaa. Meillä kuitenkin sota on melko todennäköinen lähivuosina, niin täällä ei sitten ole tuotantoa ja meren ollessa suljettuna nähdään nälkää.
Tai varustamot. Ei niitä kannata Suomen lipun alla pitää tai edes ajaa täällä, jos tukia ei ole. Verot ja työt menetetään, mutta sodassa Itämeri on suljettu, joten eipä tuo kai haittaa.Tai kaikki ne tuet, jotka ovat tosiasiassa vain vähän vähemmän verottamista. Sitten ei tule investointeja. Mikäs siinä, jos rahat käytetään tuettoman kasvun mahdollistamiseen, mutta jos vaan aletaan kasvattaa tulonsiirtoja, niin amerikkalaiset kiittää, kun iPhoneja menee kaupaksi enemmän.
Ekonomisti löysi helposti jopa 500 miljoonaa euroa leikattavaa yritystuista. Isoja varustamotuensaajia ovat sekä laivayhtiöt, etunenässä Viking Line, sekä miljoonavoittoja takovat metsäyhtiöt kuten UPM ja Stora Enso. Tukia jaetaan vuodessa miljardeja euroja, joten iso osa jäisi jäljelle leikkausten jälkeenkin.
– Se, että ylläpidetään tiettyä teollisuutta tai tehdään helpotuksia jollekin energiamuodolle, vääristää markkinaa ja kuluttaa veronmaksajien rahaa. - Ekonomisti Elias Erämaja Ylellä 31.8.2024.
Varustamoilta leikattuja tukia ei maksa matkustajat jotka voivat jättäå risteilemättäkin, vaan rahtiliikenne ja lopulta sinä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d023d15-e928-4d0b-8d0d-31218ec293…
Julkinen sektori on suhteellisesti maailman suurin! Nyt jmalauta leikkuria peliin ja ihmiset yksityiselle puolelle tekemään tuottavia asioita.
Sitten kasvun kannustimet paikalleen. Verotus sille tasolle, että joka jannu lähtee euron kuvat silmissä metsästämään niitä verottomia osinkoja. Ja tuet vastaavasti sille tasolle, että terve ihminen ei voi jäädä oleskelemaan.
Lapset, sairaat, vanhukset ja muut saavat säällisen elintason. Se ei ole ongelma meille, vaan kasvun puute, julkkaririippuvuus ja oleskelijat.Antti ja Nasima tai kuka tahansa saavat ääneni, jos lupaavat yllä olevaa.
Ei ole suurin. Mikään muu euroopan maa ei laske julkisen sektorin menoihinsa eläkkeitä. Tämä yksistään selittää jo yli puolet tuosta oikeiston hokemasta "ylipaisuneesta julkisesta sektorista". Suomessa käytetään itse asiassa vähiten julkista rahaa terveydenhuoltoon kaikista muista pohjoismaista.
Laita linkki johonkin lähteeseen, joka ei ole maksumuurin takana. Muuten noilla väitteilläsi ei ole mitään painoarvoa eivätkä ne hyödytä keskustelua.
Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeiden laskeminen osaksi julkisen sektorin kokoa (julkisen talouden kokonaismenoja suhteessa BKT:hen) antaa Suomesta todellisuutta suuremman kuvan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet on rahastoitu ja ne luetaan osaksi julkisyhteisöjen taloutta, toisin kuin monessa muussa maassa.
Kansainvälinen vertailu: Monissa muissa Euroopan maissa eläkkeet rahoitetaan ja maksetaan suoraan valtion budjetista tai ne ovat yksityisiä lisäeläkkeitä, jolloin ne eivät näy julkisen sektorin kokonaismenoissa samalla tavalla kuin Suomessa.
Miksi tämä vääristää kuvaa?
Kun eläkemenot (työeläkkeet ja kansaneläkkeet) lasketaan mukaan julkisen sektorin menoihin, Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on usein EU:n kärkeä. Tämä johtaa siihen, että Suomen julkinen sektori näyttää paperilla valtavalta ja raskaalta, vaikka kyse on suurelta osin yksityisen työn ja työnantajan rahoittamasta, puskurirahastoidusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä, jonka hallinnoinnista vastaavat työmarkkinaosapuolet ja eläkeyhtiöt, ei niinkään valtionhallinto.Jos eläkkeet poistetaan tarkastelusta ja verrataan vain varsinaisten julkisten palveluiden (kuten terveydenhuolto, koulutus, yleishallinto) osuutta BKT:hen, Suomen julkinen sektori asettuu lähemmäs pohjoismaista keskiarvoa.
Lähteet: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot… https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj… https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/elakkeet-ja-julkinen-talous/
Hyvää AI-pöhinää. Lähteistä tosin opimme ainoastaan sen, että julkisten menojen osuus on Euroopan korkein.
Pyydä vaikka jotain aikuista selittämään jos linkkien sisältö oli sinulle liian vaikea ymmärrettäväksi äläkä lässytä.
Mikä on vertailukelpoinen luku linkkien mukaan ja millä sijalla pääsymme OECD-vertailussa?
OECD-vertailussa Suomen julkinen sektori on kymmenen suurimman joukossa. Tämä ei silti selitä sitä, miksi esim Tanska ja Ranska pärjäävät suomeakin suuremmalla julkisella sektorilla, ja kireämmällä kokonaisveroasteella. Jos meillä olisi Tanskan veroaste käytössä, velka-astemme olisi lähes puolet pienempi.
niin, täällä on kokoomuksen johdolla roiskittu veroaleja vastuuttomasti sinne ja tänne. Veronkevennykset voivat kansantalouden kannalta useasti olla hyväkin ratkaisu, kunhan ne kohdennetaan maltilla ja järkevästi. Ns rikkaiden verotus suomessa on jo kansainvälisesti vertaillen varsin kevyttä. Vakavaraisten yritysten yhteisöveroa on laskettu vuosi tolkulla kilpailijamaitamme alemmas, tulosta ei ole tästä huolimatta syntynyt. Yritystukemme ovat pohjoismaisittain anteliaimpia, eikä listaamattomien yritysten osinkoveroaleakaan käytä yksikään muu maa koko maailmassa. Näillä keinoilla olisi jo luullut talouskasvun piristyvän. Vaan ei. Oikeistolaista leikkuu- ja veroalepolitiikkaa on nyt aika monta vuotta kokeiltu velaksi. Enää se ei valitettavasti onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d023d15-e928-4d0b-8d0d-31218ec293…
Julkinen sektori on suhteellisesti maailman suurin! Nyt jmalauta leikkuria peliin ja ihmiset yksityiselle puolelle tekemään tuottavia asioita.
Sitten kasvun kannustimet paikalleen. Verotus sille tasolle, että joka jannu lähtee euron kuvat silmissä metsästämään niitä verottomia osinkoja. Ja tuet vastaavasti sille tasolle, että terve ihminen ei voi jäädä oleskelemaan.
Lapset, sairaat, vanhukset ja muut saavat säällisen elintason. Se ei ole ongelma meille, vaan kasvun puute, julkkaririippuvuus ja oleskelijat.Antti ja Nasima tai kuka tahansa saavat ääneni, jos lupaavat yllä olevaa.
Ei ole suurin. Mikään muu euroopan maa ei laske julkisen sektorin menoihinsa eläkkeitä. Tämä yksistään selittää jo yli puolet tuosta oikeiston hokemasta "ylipaisuneesta julkisesta sektorista". Suomessa käytetään itse asiassa vähiten julkista rahaa terveydenhuoltoon kaikista muista pohjoismaista.
Laita linkki johonkin lähteeseen, joka ei ole maksumuurin takana. Muuten noilla väitteilläsi ei ole mitään painoarvoa eivätkä ne hyödytä keskustelua.
Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeiden laskeminen osaksi julkisen sektorin kokoa (julkisen talouden kokonaismenoja suhteessa BKT:hen) antaa Suomesta todellisuutta suuremman kuvan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet on rahastoitu ja ne luetaan osaksi julkisyhteisöjen taloutta, toisin kuin monessa muussa maassa.
Kansainvälinen vertailu: Monissa muissa Euroopan maissa eläkkeet rahoitetaan ja maksetaan suoraan valtion budjetista tai ne ovat yksityisiä lisäeläkkeitä, jolloin ne eivät näy julkisen sektorin kokonaismenoissa samalla tavalla kuin Suomessa.
Miksi tämä vääristää kuvaa?
Kun eläkemenot (työeläkkeet ja kansaneläkkeet) lasketaan mukaan julkisen sektorin menoihin, Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on usein EU:n kärkeä. Tämä johtaa siihen, että Suomen julkinen sektori näyttää paperilla valtavalta ja raskaalta, vaikka kyse on suurelta osin yksityisen työn ja työnantajan rahoittamasta, puskurirahastoidusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä, jonka hallinnoinnista vastaavat työmarkkinaosapuolet ja eläkeyhtiöt, ei niinkään valtionhallinto.Jos eläkkeet poistetaan tarkastelusta ja verrataan vain varsinaisten julkisten palveluiden (kuten terveydenhuolto, koulutus, yleishallinto) osuutta BKT:hen, Suomen julkinen sektori asettuu lähemmäs pohjoismaista keskiarvoa.
Lähteet: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot… https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj… https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/elakkeet-ja-julkinen-talous/
Hyvää AI-pöhinää. Lähteistä tosin opimme ainoastaan sen, että julkisten menojen osuus on Euroopan korkein.
Pyydä vaikka jotain aikuista selittämään jos linkkien sisältö oli sinulle liian vaikea ymmärrettäväksi äläkä lässytä.
Mikä on vertailukelpoinen luku linkkien mukaan ja millä sijalla pääsymme OECD-vertailussa?
OECD-vertailussa Suomen julkinen sektori on kymmenen suurimman joukossa. Tämä ei silti selitä sitä, miksi esim Tanska ja Ranska pärjäävät suomeakin suuremmalla julkisella sektorilla, ja kireämmällä kokonaisveroasteella. Jos meillä olisi Tanskan veroaste käytössä, velka-astemme olisi lähes puolet pienempi.
Ei, Suomen julkinen sektori on kooltaan eurooppalaista keskitasoa, kun se puhdistetaan vääristävästä eläkemenokertymästä, jota mikään muu maa ei laske tilastoinnissaan julkisiin menoihin. Toistan: se EI ole euroopan suurimpien joukossa, eikä "ylipaisunut". Johan se todetaan mm evan taannoisessa barometrissä. https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antti on surkea homopoika, joka ei oppositiossa osaa korottaa ääntään.
Sannalla oli sentään kauniit rinnat.
Kauniit ....mitkä ?
Olisimmepa Tanska. Novo ja Märsk yksin vaihtaa kolmasosan koko Suomen BKT:sta. Ei Venäjää naapurina, vaan täysi integraatio Eurooppaan. Uskomattoman joustava työmarkkina. Kyllä kiitos.
Kotimainen maatalous ja omavaraisuus alas? Samalla mammutuksesta ei leikata senttiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Tapettiin sun katit. Terveisin sdp
Onko Näkkälä irti, sitten kissat sisälle sassiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d023d15-e928-4d0b-8d0d-31218ec293…
Julkinen sektori on suhteellisesti maailman suurin! Nyt jmalauta leikkuria peliin ja ihmiset yksityiselle puolelle tekemään tuottavia asioita.
Sitten kasvun kannustimet paikalleen. Verotus sille tasolle, että joka jannu lähtee euron kuvat silmissä metsästämään niitä verottomia osinkoja. Ja tuet vastaavasti sille tasolle, että terve ihminen ei voi jäädä oleskelemaan.
Lapset, sairaat, vanhukset ja muut saavat säällisen elintason. Se ei ole ongelma meille, vaan kasvun puute, julkkaririippuvuus ja oleskelijat.Antti ja Nasima tai kuka tahansa saavat ääneni, jos lupaavat yllä olevaa.
Ei ole suurin. Mikään muu euroopan maa ei laske julkisen sektorin menoihinsa eläkkeitä. Tämä yksistään selittää jo yli puolet tuosta oikeiston hokemasta "ylipaisuneesta julkisesta sektorista". Suomessa käytetään itse asiassa vähiten julkista rahaa terveydenhuoltoon kaikista muista pohjoismaista.
Laita linkki johonkin lähteeseen, joka ei ole maksumuurin takana. Muuten noilla väitteilläsi ei ole mitään painoarvoa eivätkä ne hyödytä keskustelua.
Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeiden laskeminen osaksi julkisen sektorin kokoa (julkisen talouden kokonaismenoja suhteessa BKT:hen) antaa Suomesta todellisuutta suuremman kuvan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet on rahastoitu ja ne luetaan osaksi julkisyhteisöjen taloutta, toisin kuin monessa muussa maassa.
Kansainvälinen vertailu: Monissa muissa Euroopan maissa eläkkeet rahoitetaan ja maksetaan suoraan valtion budjetista tai ne ovat yksityisiä lisäeläkkeitä, jolloin ne eivät näy julkisen sektorin kokonaismenoissa samalla tavalla kuin Suomessa.
Miksi tämä vääristää kuvaa?
Kun eläkemenot (työeläkkeet ja kansaneläkkeet) lasketaan mukaan julkisen sektorin menoihin, Suomen julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on usein EU:n kärkeä. Tämä johtaa siihen, että Suomen julkinen sektori näyttää paperilla valtavalta ja raskaalta, vaikka kyse on suurelta osin yksityisen työn ja työnantajan rahoittamasta, puskurirahastoidusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä, jonka hallinnoinnista vastaavat työmarkkinaosapuolet ja eläkeyhtiöt, ei niinkään valtionhallinto.Jos eläkkeet poistetaan tarkastelusta ja verrataan vain varsinaisten julkisten palveluiden (kuten terveydenhuolto, koulutus, yleishallinto) osuutta BKT:hen, Suomen julkinen sektori asettuu lähemmäs pohjoismaista keskiarvoa.
Lähteet: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot… https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj… https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/elakkeet-ja-julkinen-talous/
Hyvää AI-pöhinää. Lähteistä tosin opimme ainoastaan sen, että julkisten menojen osuus on Euroopan korkein.
Pyydä vaikka jotain aikuista selittämään jos linkkien sisältö oli sinulle liian vaikea ymmärrettäväksi äläkä lässytä.
Mikä on vertailukelpoinen luku linkkien mukaan ja millä sijalla pääsymme OECD-vertailussa?
OECD-vertailussa Suomen julkinen sektori on kymmenen suurimman joukossa. Tämä ei silti selitä sitä, miksi esim Tanska ja Ranska pärjäävät suomeakin suuremmalla julkisella sektorilla, ja kireämmällä kokonaisveroasteella. Jos meillä olisi Tanskan veroaste käytössä, velka-astemme olisi lähes puolet pienempi.
Ei, Suomen julkinen sektori on kooltaan eurooppalaista keskitasoa, kun se puhdistetaan vääristävästä eläkemenokertymästä, jota mikään muu maa ei laske tilastoinnissaan julkisiin menoihin. Toistan: se EI ole euroopan suurimpien joukossa, eikä "ylipaisunut". Johan se todetaan mm evan taannoisessa barometrissä. https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakkeensaaj…
Mikä on vertailukelpoinen luku, mitä itse käytät?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä saadaa tuet takas mitä meilt vietii ja paska kela ei o maksanu vaikka niide pitös ja lai mukaa kuuluis
Sinulta ei ole viety mitään,sinulle vaan annetaan vähemmän muiden rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus Orpo on populisti.
Sä et sitten tiedä, mitä populisti tarkoittaa?
Länkyttäjiä riittää tälläkin palstalla, mutta missä ovat ne, jotka tätä yhteistä kakkua leipovat? Onko tullut perustettua ja kasvatettua yrityksiä?
Vierailija kirjoitti:
Olisimmepa Tanska. Novo ja Märsk yksin vaihtaa kolmasosan koko Suomen BKT:sta. Ei Venäjää naapurina, vaan täysi integraatio Eurooppaan. Uskomattoman joustava työmarkkina. Kyllä kiitos.
Työmarkkinoita voisi toki joustaa, mutta sitten pitäisi pohjoismaisen mallin mukaan antaa myös työntekijäpuolelle myönteinen uudistus. Muutenhan tämä ei ole oikeiston haluamaa "ruotsin mallia", vaan valittujen rusinoiden poimimista pullan päältä oman ideologian tueksi. Tanskassa irtisanominen on hieman helpompaa, mutta ansiosidonnaista työttyömyysturvaa vastaavasti saa suomeakin pidempään tililleen. Ja rahaa tähän olisi mm yritystuista ja ministereille jaetuista ylimääräisistä veroalennuksista tinkimällä. Vai eikö oikeistolle käy tämä?
Mutta mitkä yritystuet ovat tehottomia?
Ei tueta maajusseja, ja saadaan muualta halvempaa ruokaa. Meillä kuitenkin sota on melko todennäköinen lähivuosina, niin täällä ei sitten ole tuotantoa ja meren ollessa suljettuna nähdään nälkää.
Tai varustamot. Ei niitä kannata Suomen lipun alla pitää tai edes ajaa täällä, jos tukia ei ole. Verot ja työt menetetään, mutta sodassa Itämeri on suljettu, joten eipä tuo kai haittaa.
Tai kaikki ne tuet, jotka ovat tosiasiassa vain vähän vähemmän verottamista. Sitten ei tule investointeja. Mikäs siinä, jos rahat käytetään tuettoman kasvun mahdollistamiseen, mutta jos vaan aletaan kasvattaa tulonsiirtoja, niin amerikkalaiset kiittää, kun iPhoneja menee kaupaksi enemmän.