HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Vierailija kirjoitti:

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Jos näitä löytyy 1 kappale kymmenestä koulusta, siitä on paha muodostaa "tasoryhmää". Ja siinä käy äkkiä niin, ettei opettajan oma tieto riitä.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavoin tasa-arvo toteutuu, jos nyt vaaditaan jopa peruskoulun helpottamista, että kaikki sen läpäisevät. Mitä tasa-arvoa se on? 

Peruskoulu on nyt jo niin helppo, että älykkäät lapset oppivat siellä lähinnä siihen, ettei koskaan tuli läksyjä, koska he tekevät ne jo tunnilla. Sitten lukiossa onkin jo toinen taso, kun matematiikassa onkin se pitkä matematiikka ja teettää töitä ihan toiseen malliin kun peruskoulun matikka.

Olin kympin oppilas kun aloitin lukion. Pitkän matikan ekalla tunnilla aloitettiin derivointi. Järkytyin että mitä helvettiä. Opin kuitenkin ja DI minusta loppujen lopuksi tuli.

Vierailija kirjoitti:

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Luin Hesarin jutun aamulla ja olin yllättynyt, että edelleen kouluissa naureskellaan niille jotka opiskelevat ja saavat hyviä numeroita. Olisin kuvitellut, että siitä on jo siirrytty eteenpäin, kun itsensä kehittäminen, start upit, omaisuuden korostaminen ja muu vastaava trendaa somessa.

Hölmöä. Junioriurheilussakin on tasoryhmiä, ja se on hyvä juttu. Tasoryhmien välillä on liikettä sen mukaan, kuinka taidot kehittyy tai taantuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.

No, tämä on just se pointti. Mitä jos et turhautuisikaan siellä vaan sullekin olis haastavia tehtäviä? Joutuisit ponnistelemaan. Tästä vois olla loppupeleissä hyötyä sekä sulle että kaikille muille. 

Olen keskustellut tästä sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Etenkin yläkoulussa suuri osa lahjakkaista oppilaista kokee vaikeammat tehtävät eriarvoistavina. Siinä iässä on monenlaista kehitystehtävää menossa, ja usein on ihan hyvä, ettei nuoria vedetä loppuun siinä iässä.

Niitä kannattaakin antaa ala-asteella, kun lapset on vielä innokkaita oppimaan ja monet aineet ihan ylihelppoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Luin Hesarin jutun aamulla ja olin yllättynyt, että edelleen kouluissa naureskellaan niille jotka opiskelevat ja saavat hyviä numeroita. Olisin kuvitellut, että siitä on jo siirrytty eteenpäin, kun itsensä kehittäminen, start upit, omaisuuden korostaminen ja muu vastaava trendaa somessa.

Taitavat tuntea paremmin MrBeastit yms. influensserit. College dropout, joka rikastui järjettömiä tubevideoita tekemällä. Nettoarvo 2,5 miljardia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.

Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.

Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.

 

T. Tavallinen tyhmä

Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat. 

 

Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin. 

Yhteiskuntaa hyödyttäisi eniten se, että lahjakkaat saavuttavat täyden potentiaalinsa. 

 

Sekin on kiva, että kaikki oppivat jotain. Nämä kaksi asiaa voivat aivan hyvin toteutua yhtä aikaa: itse asiassa ne toteutuvat molemmat PAREMMIN, jos ne selvästi lahjakkaat ja motivoituneet otetaan omaan, nopeammin etenevään ryhmäänsä jolle opetetaan enemmän, ja sitten ne hitaammin oppivat ja vähemmän motivoituneet opetetaan rauhallisemmin ja perusteellisemmin. 

 

Itse olen niitä, jotka eivät peruskoulussa tehneet yhtään mitään ja silti keskiarvo oli välillä yli 9. Eihän siinäkään mitään järkeä ole. 

 

Inkluusio on vähän kuin kommunismi. Hirveän kaunis ajatus, vahinko vaan ettei toimi käytännössä lainkaan, koska me ihmiset emme yksinkertaisesti toimi tuontyyppisellä logiikalla, vaan jokainen tarvitsee sopivaa motivointia ja ponnistelua. 

Minä ajattelen juuri toisin. Lahjakkaat pärjäävät aina. Heille oppiminen on niin vaivatonta, että heistä kyllä tulee kirurgeita tai tuomareita tai he lähtevät ulkomaalaisiin yliopistoihin ja luovat uraa siellä. 
Mutta sitten jos meidän koulumme keskikasti tyhmenee, meillä on kohta maa täynnä nykyistä tyhmempiä poliiseja, sairaanhoitajia, opettajia ja insinöörejä. Mitenkäs sitten suu pannaan?

Opettajan ja insinöörin koulutus vaatii kyllä huomattavasti enemmän kuin sairaanhoitajan ja poliisin. 

Muutenkaan kommenttisi ei pidä paikkaansa. Nykysysteemi tuottaa keskimäärin alisuoriutujia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavoin tasa-arvo toteutuu, jos nyt vaaditaan jopa peruskoulun helpottamista, että kaikki sen läpäisevät. Mitä tasa-arvoa se on? 

Peruskoulu on nyt jo niin helppo, että älykkäät lapset oppivat siellä lähinnä siihen, ettei koskaan tuli läksyjä, koska he tekevät ne jo tunnilla. Sitten lukiossa onkin jo toinen taso, kun matematiikassa onkin se pitkä matematiikka ja teettää töitä ihan toiseen malliin kun peruskoulun matikka.

Olin kympin oppilas kun aloitin lukion. Pitkän matikan ekalla tunnilla aloitettiin derivointi. Järkytyin että mitä helvettiä. Opin kuitenkin ja DI minusta loppujen lopuksi tuli.

Integraali on antiderivaatta, ts. kun integroidaan derivaattafunktio, saadaan lopputuloksena itse funktio. Itselläni oli lukion ekalla keskiarvo tasan 10, mutta aloin sitten kapinoimaan etananvauhtia, jota edettiin mm. pitkässä matematiikassa. Opettaja antoi abstraktin yksinkertaisen derivointisäännön, jonka ymmärsin heti ja odotin, että seuraavana tulee uusi derivointisääntö, mutta ei tullut, vaan laskettiin lopputunti esimerkkejä yksinkertaisesta derivointisäännöstä, jotta hämeen hitainkin ymmärsi, mistä oli kyse. Tämä oli 1980-luvun loppua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Luin Hesarin jutun aamulla ja olin yllättynyt, että edelleen kouluissa naureskellaan niille jotka opiskelevat ja saavat hyviä numeroita. Olisin kuvitellut, että siitä on jo siirrytty eteenpäin, kun itsensä kehittäminen, start upit, omaisuuden korostaminen ja muu vastaava trendaa somessa.

Taitavat tuntea paremmin MrBeastit yms. influensserit. College dropout, joka rikastui järjettömiä tubevideoita tekemällä. Nettoarvo 2,5 miljardia.

Fiksu mies kuitenkin, kanavoinut vaan energiansa firman rakentamiseen ja näkyvyyden optimointiin mikä vaatii analyyttistä ajattelua ja pitkäjänteisyyttä. Ei tyhjän nauraja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Luin Hesarin jutun aamulla ja olin yllättynyt, että edelleen kouluissa naureskellaan niille jotka opiskelevat ja saavat hyviä numeroita. Olisin kuvitellut, että siitä on jo siirrytty eteenpäin, kun itsensä kehittäminen, start upit, omaisuuden korostaminen ja muu vastaava trendaa somessa.

Taitavat tuntea paremmin MrBeastit yms. influensserit. College dropout, joka rikastui järjettömiä tubevideoita tekemällä. Nettoarvo 2,5 miljardia.

Fiksu mies kuitenkin, kanavoinut vaan energiansa firman rakentamiseen ja näkyvyyden optimointiin mikä vaatii analyyttistä ajattelua ja pitkäjänteisyyttä. Ei tyhjän nauraja.

Pari videota katselleena silti menee täysin yli ymmärryksen kuka niitä hänen haasteitaan jaksaa katsoa ja pitää viihdyttävinä.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että mikään ei etene ennen kuin olette valmiita hylkäämään ajatuksen tasa-arvosta. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja niin on hyvä. 

Höpö höpö. Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja onnistuneessa yhteiskunnassa nämä onnistitaan hyödyntämään.  Ilman, että syntyy massiivista eriarvoisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että mikään ei etene ennen kuin olette valmiita hylkäämään ajatuksen tasa-arvosta. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja niin on hyvä. 

Höpö höpö. Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja onnistuneessa yhteiskunnassa nämä onnistitaan hyödyntämään.  Ilman, että syntyy massiivista eriarvoisuutta. 

Kuplaantumaan ehtii myöhemmälläkn iällä. Enemmän olen huolissani oppilaiden turvallisuudesta armottomassa koulumaailmassa kuin että koulu on tylsää.

Eikö Ömericassa ole esim soittokerhoja ja matematiikka-klubeja yms, jonne nörtit voi vapaaehtoisesti mennä oppimaan keskenään lisää. Kävisikö se malli Suomeenkin?

Ongelma peruskoulussa on säästöt ja resurssien puute. Suurin ongelma on inkluusio,  jolloin open aika menee kaikenlaiseen oheistoimitaan ja oppilaiden kaitsemiseen, jolloin opetus kärsii, eikä ehditä eriyttämään ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.

Jos näitä löytyy 1 kappale kymmenestä koulusta, siitä on paha muodostaa "tasoryhmää". Ja siinä käy äkkiä niin, ettei opettajan oma tieto riitä.

Nettiopetus on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että mikään ei etene ennen kuin olette valmiita hylkäämään ajatuksen tasa-arvosta. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja niin on hyvä. 

Höpö höpö. Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja onnistuneessa yhteiskunnassa nämä onnistitaan hyödyntämään.  Ilman, että syntyy massiivista eriarvoisuutta. 

Kyllähän yhteiskunnan voi pitää tasa-arvoisena kaikille, mutta ei siten että laitetaan Yliopisto tason ihmiset 20 vuoden ajaksi moppaamaan tai leikkaamaan nurmikkoa. Tai jos ei ole Yliopistoon kiinostusta on muuten jossakin lahjakas mikä ei tule koulussa esille niin laitetaan just johonkin sellaiseen työhön missä ei pääse mitenkään loistamaan. Eihän siinä mitään järkeä ole. Kyllä se riittää, että opiskelu aikana nöyrtyy tekemään sitä työtä mitä muutkin vaikka siivoamaan ja leikkaamaan nurmikkoa, mutta että 20 vuotta siivota kuten itselleni kävi ja ihmiset teki kaikkensa, että jäisin vain siivoojaksi. Nyt olen Yliopistossa ja hyvin menee. Eli siellä minne kuuluinkin alunperin ilman Suomalaisten kateutta. Minua yritettiin laittaa johonkin tukityöhön ilmaiseksi työntekijäksi siis ihan kaikkea muuta kuin sitä, että mistä yhteiskunta oikeasti hyötyy. 

Vierailija kirjoitti:

Se olla myös hyvä jos jokainen oppilas voisi valita kahdesta ryhmästä, motivoituneet ja ei-motivoituneet ja sitoutua sitten sen ryhmän pelisääntöihin minkä on valinnut. Tuolloin kukaan ulkopuolinen ei päätä että onko oppilas tyhmä vai älykäs, mikä mun mielestä on tuon tasoryhmäjaottelun ongelma. En kyllä haluaisi olla ei-motivoituneiden oppilaiden opettaja

Ahdistava ajatus, että joku fiksu ja salamotivoitunut voisi kaveriporukan paineesta valita sen ei-motivoituneiden ryhmän ja jäädä paljosta annista paitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.

 

Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.

Silloin kun minä olin peruskoulussa, oli kolme tasoa (suppea, keski ja laaja) englannissa ja matematiikassa, ja kaksi taosa (suppea ja laaja) ruotsissa. Keskikurssin tai laajan valinneet saivat kelpoisuuden hakea lukioon. Suppeita valinneet saivat hakea ammattikouluun. Siinä mielessä tuo oli huono, että ne valinnat tehtiin jo 6. luokalla 12-13-vuotiaina, ja siinä samalla päätettiin aika tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suppeille kursseille meni erityisesti työläisperheiden poikia, joten järjestelmä lukitsi yhteiskuntaluokkia. Suppeista ryhmistä muodostui usein aika levottomia, vaikka tarkkailuluokat olikin erikseen. Ehkä suppeissa ryhmissäkin olisi ollut hyvä pitää pienempiä ryhmiä. Vaikka tasokursseissa oli hyviä puolia, ei ne minusta siis nyt mitenkään mainiosti toimineet. Jos tasokurssit halutaan palauttaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota noihin ongelmiin. 

Tasokurssit voisivat lähteä siltä pohjalta, että nykyinen perustaso antaa valmiudet myös lukioon, ja laaja taso olisi vain bonusta sen päälle. Toista astetta voisi ehkä myös nopeuttaa siten, että jos on suorittanut peruskoulussa laajan kurssin, niin lukiossa ja ammattikoulussa voisi osoittaa osaamisensa pelkillä kokeilla, eikä kurssia tarvitsisi suorittaa kokonaan.

Juu, tuossa on ideaa. Olisi hyvä, ettei enää palattaisi siihen umpiperään, mikä tuolloin oli suppeiden kurssien ongelma. Ehkä ei tarvita kolmea tasoa kuten ennen. Voisi olla vain tuo perustaso (entinen keskitaso) ja laaja taso. 

Mutta jäin miettimään tuota osaamisen osoittamista toisella  asteella, että eikös aiemmin hankitun osaamisen osoittaminen tentillä pitäisi olla mahdollista ihan riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Ei kai se siitä riipu, millä kurssilla on ollut, vai onko esimerkiksi oppinut englantia vaihdossa, kielikurssilla tai asumalla ulkomailla. Osaaminenhan siinä pitäisi ratkaista, eikä se, miten se on hankittu. 

Mietin myös, että ratkaiseeko vain kolmen aineen tasokurssit niitä ongelmia, mitä tällä hetkellä on peruskoulussa. Ptäisikö tasokursseja olla myös äidinkielessä - ja ehkä muissakin aineissa?

Kahtiajako voi olla ongelmallista, etenkin jos siihen perustason ryhmään tulisi myös nykyiset häiriköt, eikä luotaisi heille erityisluokkia. Kyllä silloin olisi hyvä olla kolmen tasoiset ryhmät: perustaso 5-6 oppilaille, ahkerien ryhmä 7-8 oppilaille ja supertaso 9-10 oppilaille. 

Minulla oli 8,5 keski-arvo peruskoulussa ja olisi varmaan ollut jopa 9 jos olisi saanut enemmän tukea matematiikan oppimiseen, sain siitä muistaakseni 7. Muista aineista paremmat numerot. Sekin on ongelmallista jos sun todellinen taso on parempi, mutta et saa mitään apua johonkin YHTEEN aineeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.

Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.

Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.

Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin. 

Oon entinen koulupsykologi, ja en hetkeäkään usko, että kukaan psykologi olisi ehdottanut, että annetaan huonoille oppilaille kympit, ettei niille tule paha mieli. Tai puhumattakaan siitä, että kuraattori olisi ehdottanut kympin oppilaalle oikean kiitettävän numeron sijasta seiskaa.🙄

Ja sivuhuomautuksena: myös sellainen käytös on huonoa ja eräänlaista kiusaamista, että huutelee ja lällättelee isoon ääneen luokassa, että oon paras. Oon itse entinen kympin oppilas, eikä olisi tullut mieleenkään huudella tuollaisia "oon paras"  tai oikein hieroa naamaan omaa onnistumista kutosen oppilaille. 

Oma lapsi kertoi että niitä koenumeroita tivattiin välkälä niin kauan että jotakin vastasi. Jos sai 9-10 oli nörtti ja hikke ja suljettiin ulos porukasta. Jos sai 8 niin ihmeteltiin suureen ääneen että mikset saanut 10. Nörtin leima kun oli jo alusta alkaen.

Nyt luonnontiedelukiossa  tuo on puhjennut kukkaan, kaltaistensa seurassa, kun ei eroa muista.

Kannatan tasoryhmiä ja tarkkailuluokkaa! Olkoon vaikka ne apukoululaiset samalla luokalla integroituna, ne ei riko toisten psyykettä samoin kuin nuo käytöshäiriöiset.