Lue keskustelun säännöt.
HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Oon entinen koulupsykologi, ja en hetkeäkään usko, että kukaan psykologi olisi ehdottanut, että annetaan huonoille oppilaille kympit, ettei niille tule paha mieli. Tai puhumattakaan siitä, että kuraattori olisi ehdottanut kympin oppilaalle oikean kiitettävän numeron sijasta seiskaa.🙄
Ja sivuhuomautuksena: myös sellainen käytös on huonoa ja eräänlaista kiusaamista, että huutelee ja lällättelee isoon ääneen luokassa, että oon paras. Oon itse entinen kympin oppilas, eikä olisi tullut mieleenkään huudella tuollaisia "oon paras" tai oikein hieroa naamaan omaa onnistumista kutosen oppilaille.
Oma lapsi kertoi että niitä koenumeroita tivattiin välkälä niin kauan että jotakin vastasi. Jos sai 9-10 oli nörtti ja hikke ja suljettiin ulos porukasta. Jos sai 8 niin ihmeteltiin suureen ääneen että mikset saanut 10. Nörtin leima kun oli jo alusta alkaen.
Nyt luonnontiedelukiossa tuo on puhjennut kukkaan, kaltaistensa seurassa, kun ei eroa muista.
Kannatan tasoryhmiä ja tarkkailuluokkaa! Olkoon vaikka ne apukoululaiset samalla luokalla integroituna, ne ei riko toisten psyykettä samoin kuin nuo käytöshäiriöiset.
Toisaalta, onko apukoululaiselle itselleen kovin itsetuntoa kohottavaa, jos hän kokee jatkuvasti olevansa muita huonompi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Oon entinen koulupsykologi, ja en hetkeäkään usko, että kukaan psykologi olisi ehdottanut, että annetaan huonoille oppilaille kympit, ettei niille tule paha mieli. Tai puhumattakaan siitä, että kuraattori olisi ehdottanut kympin oppilaalle oikean kiitettävän numeron sijasta seiskaa.🙄
Ja sivuhuomautuksena: myös sellainen käytös on huonoa ja eräänlaista kiusaamista, että huutelee ja lällättelee isoon ääneen luokassa, että oon paras. Oon itse entinen kympin oppilas, eikä olisi tullut mieleenkään huudella tuollaisia "oon paras" tai oikein hieroa naamaan omaa onnistumista kutosen oppilaille.
Juuri noin sanoi se koulupsykologi: paras ei saa sanoa olevansa paras, koska muille tulee paha mieli. Faktan sanominen ääneen oli siis kiusaamista, koska ne, jotka eivät lukeneet kokeisiin, eivät kokeissa menestyneet ja heille oli kurjaa kuulla, että joku toinen osasi.
Tuossa koulussa oli tapana, että täydet pisteet saaneiden nimet kerrottiin ääneen. Poikani nimi sanottiin käytännössä joka kerta ja sehän on paha asia, että joku oppii koulussa sen, mität pitääkin. Koulupsykologin ohje oli, että ei kerrota, kuka on oppinut eikä tunnilla koskaan kysytä pojaltani, vaikka hän viittaa, koska muiden ikävä olo johtuu siitäkin, että siellä on aina se yksi, joka tietää.
Minä en ymmärrä, mitä kiusaamista on siinä, että kertoo itsestään faktan. Kyllä, sain kokeista kympin ja olin paras. Se on siis kiusaamisen muoto, josta oppilasta tulee rangaista antamalla hänelle osaamistaan huonompia arvosanoja? Siinäpä oppii, ettei kannata oppia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D
Onneksi kiusaajien ei tarvitse moisia taitoja opetella, he osaavat ne luonnostaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D
Onneksi kiusaajien ei tarvitse moisia taitoja opetella, he osaavat ne luonnostaan?
Tuohan se juuri on. Itse kapinoin peruskoulussa välttyäkseni pahimmalta kiusaamiselta. Sopivasti, mutten niin pahoin että se olisi haitannut tulevaisuuttani millään tavalla. Peruskoulu voi olla yhdeksän tasoinen helvetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?
Miksi kukaan haluaisi tehdä sitä enempää, kun on jo tehnyt tai pitää tehdä?
Tässähän on kyse juuri siitä, että toisille ryhmän mukaan eteneminen on liian hidasta. Eli heille olisi jotain vähän haastavampaa tai syventävää materiaalia ja tehtäviä samasta aiheesta missä muut tahkoavat perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aimmin on ollut suppea, keski ja laaja-tasot. Ne toimivat mainiosti. Noiden lisäksi oli tarkkailuluokat.
Mitä on nyt tilalla? Inkluusio.
Silloin kun minä olin peruskoulussa, oli kolme tasoa (suppea, keski ja laaja) englannissa ja matematiikassa, ja kaksi taosa (suppea ja laaja) ruotsissa. Keskikurssin tai laajan valinneet saivat kelpoisuuden hakea lukioon. Suppeita valinneet saivat hakea ammattikouluun. Siinä mielessä tuo oli huono, että ne valinnat tehtiin jo 6. luokalla 12-13-vuotiaina, ja siinä samalla päätettiin aika tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suppeille kursseille meni erityisesti työläisperheiden poikia, joten järjestelmä lukitsi yhteiskuntaluokkia. Suppeista ryhmistä muodostui usein aika levottomia, vaikka tarkkailuluokat olikin erikseen. Ehkä suppeissa ryhmissäkin olisi ollut hyvä pitää pienempiä ryhmiä. Vaikka tasokursseissa oli hyviä puolia, ei ne minusta siis nyt mitenkään mainiosti toimineet. Jos tasokurssit halutaan palauttaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota noihin ongelmiin.
Tasokurssit voisivat lähteä siltä pohjalta, että nykyinen perustaso antaa valmiudet myös lukioon, ja laaja taso olisi vain bonusta sen päälle. Toista astetta voisi ehkä myös nopeuttaa siten, että jos on suorittanut peruskoulussa laajan kurssin, niin lukiossa ja ammattikoulussa voisi osoittaa osaamisensa pelkillä kokeilla, eikä kurssia tarvitsisi suorittaa kokonaan.
Juu, tuossa on ideaa. Olisi hyvä, ettei enää palattaisi siihen umpiperään, mikä tuolloin oli suppeiden kurssien ongelma. Ehkä ei tarvita kolmea tasoa kuten ennen. Voisi olla vain tuo perustaso (entinen keskitaso) ja laaja taso.
Mutta jäin miettimään tuota osaamisen osoittamista toisella asteella, että eikös aiemmin hankitun osaamisen osoittaminen tentillä pitäisi olla mahdollista ihan riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Ei kai se siitä riipu, millä kurssilla on ollut, vai onko esimerkiksi oppinut englantia vaihdossa, kielikurssilla tai asumalla ulkomailla. Osaaminenhan siinä pitäisi ratkaista, eikä se, miten se on hankittu.
Mietin myös, että ratkaiseeko vain kolmen aineen tasokurssit niitä ongelmia, mitä tällä hetkellä on peruskoulussa. Ptäisikö tasokursseja olla myös äidinkielessä - ja ehkä muissakin aineissa?
Mielestäni tasokurssit saisi olla matemaattisissa aineissa, kielissä ja äidinkielessä. Lopuissa lisäopetusta voisi sitten antaa valinnaisissa, koska niissä on mahdollista jakaa opetusta enemmän teemoittain.
Päivän oppimisannos eteen, ne jotka omaksuu sen tunnissa (omin nokkineen), niille lähtötentti ja saavat poistua. Muut jää hikoilemaan ja kiusaamaan toisiaan kunnes määrätyt tunnit on täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D
Tasapäistäminenkö on niitä kaveritaitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D
...sanoi se vitosen tyttö. Millaista kaveritaitoa on väittää menestystä ja sen näyttämistä koulukiusaamiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse olla edes erityisen lahjakas, joku taso pitää olla. Lahjakas oppilas voi olla kiusaaja, kun ei ole mitään muuta tekemistä kun seurata ns pölkkypäiden "edistymistä".
Joku adhd-oppilas voi olla viihdyttävää katseltavaa jonkun aikaa. Sitten ei enää!
Antakaa opiskelulle mahdollisuus, eikä mennä sen alimman tason mukaan.
”Ei ole niin, että vain jakamalla oppilaat ryhmiin tason mukaan osalle syntyy identiteetti, että he olisivat huonoja. Kyllä sama tapahtuu myös tasapäistävässä luokassa, jossa osa oppilaista näkee, miten he saavat suurella työllä seiskan ja toiset kympin tuskin tekemättä mitään. Se vasta epämotivoivaa onkin."
Mitä tämä on tarkoittavinaan? Miten huonompia oppilaita motivoi opiskelu, jos luokassa ei ole kympin oppilaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tasaväkisestä koulusta on keskusteltu jo monta kertaa aikaisemminkin. Kaikki täysijärkiset tietävät, että opiskelu ja opetus on lähes mahdotonta jos häiriköt ja "huonot oppilaat" ovat samassa luokassa koko ajan. Niin vain joidenkin idioottien piti kuitenkin tunkea inkluusio väkisin kouluihin.
"Ei tarvitse olla edes erityisen lahjakas, joku taso pitää olla. Lahjakas oppilas voi olla kiusaaja, kun ei ole mitään muuta tekemistä kun seurata ns pölkkypäiden "edistymistä". "
'
Kiusaajat pitää laittaa taloudelliseen vastuuseen, eristyksiin ja rangaistuksena kuoppaa kaivamaan, vaikka kuinka olisivat hyviä koulussa. Oppivatpa olemaan.
Sairasta puolustella kiusaajia sillä, että eivät voi itselleen mitään, koska ovat kympin oppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Mutta hän ehtisi omaksua paljon enemmän ja kehittyä pidemmlle, ellei olisi kiviriippana kaikkia alimpia yhteisiä nimittäjiä. Kai jopa sinä sen tajuat?
Tässä kyllä haisee 2020-luku. Kaikkien mielestä on täysin mahdoton ajatus, että oma lapsi oli sellainen alin yhteinen nimittäjä. Jos näin kävisi, raivottaisiin ja itkettäisiin erityistä tukea.
No millainen sun lapsi on tai millainen itse olit? Olisitko itse hyväksynyt sen, että sua tai sun lasta nimiteltäisiin alimmaiseksi yhteiseksi nimittäjäksi?
Jos näitä tasoryhmiä/erikoisluokkia lähdetään järjestämään, niin ihan ensimmäiseksi pitäisi purkaa pois noi kaikki nimittelyt. Tosi kiva adhd-diagnosoituna ihmisenä kuulla, että me ollaan kaikki häirikköjä. Mun lapsesta ei vielä tiedä onko sillä adhd vai ei, ja mun mielestä on vaan hyvä, jos hän pääsisi pienryhmään, jos hänellä on tulevaisuudessa ongelmia keskittyä koulussa, mutta en todellakaan hyväksyisi sitä, että hänet automaattisesti oletettaisiin häiriköksi. Ne alemmissa tasoryhmissä olevat oppilaatkin ovat arvokkaita ja hekin voivat menestyä, vaikka eivät akateemisesti lahjakkaita olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Tasaväkisestä koulusta on keskusteltu jo monta kertaa aikaisemminkin. Kaikki täysijärkiset tietävät, että opiskelu ja opetus on lähes mahdotonta jos häiriköt ja "huonot oppilaat" ovat samassa luokassa koko ajan. Niin vain joidenkin idioottien piti kuitenkin tunkea inkluusio väkisin kouluihin.
Keitä ovat "huonot oppilaat", jotka pitää kirjoittaa lainausmerkeissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?
Ei niistä lisätehtävistä ole juuri iloa, kun on kuitenkin pakko istua siellä luokassa kuuntelemassa älämölöä eikä se itse koulunkäynti yhtään nopeammin edisty. Kyllä jo ysärillä olisi voinut kynällä ja paperilla tehdä lisätehtäviä, mutta en minä peruskoulusta sen nopeammin ulos päässyt ja jouduin istumaan vieressä, kun luokkakaverit heittelivät pulpetteja ja haistattelivat opettajille.
Käytännössä lisätehtävät ovat vain rangaistus siitä, että olet fiksu ja osaat.
Itse opin jo tokaluokalla, että ei kannata tehdä tehtäviä nopeasti, koska sitten joudut vaan tekemään lisää samaa paskaa. Ei se tarkoita, että pääsisit nopeammin eteenpäin.
Aamen. Ja työelämässä tämä vasta korostuukin. Mitä nopeammin ja paremmin suoriudut, sitä enemmän saat kuormaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasaväkisestä koulusta on keskusteltu jo monta kertaa aikaisemminkin. Kaikki täysijärkiset tietävät, että opiskelu ja opetus on lähes mahdotonta jos häiriköt ja "huonot oppilaat" ovat samassa luokassa koko ajan. Niin vain joidenkin idioottien piti kuitenkin tunkea inkluusio väkisin kouluihin.
Keitä ovat "huonot oppilaat", jotka pitää kirjoittaa lainausmerkeissä?
En uskonut, että pitää rautalangasta tämäkin vääntää. Huonoilla oppilailla tarkoitin niitä jotka eivät pysy muun luokan mukana. Aikoinaan näille oli omat erityisryhmänsä. Nykyään sellaisia ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?
Ei niistä lisätehtävistä ole juuri iloa, kun on kuitenkin pakko istua siellä luokassa kuuntelemassa älämölöä eikä se itse koulunkäynti yhtään nopeammin edisty. Kyllä jo ysärillä olisi voinut kynällä ja paperilla tehdä lisätehtäviä, mutta en minä peruskoulusta sen nopeammin ulos päässyt ja jouduin istumaan vieressä, kun luokkakaverit heittelivät pulpetteja ja haistattelivat opettajille.
No mitä sä olisit tehnyt päästyäsi peruskoulusta ulos, jos se olisi ollut mahdollista?
Mennyt lukioon ja yliopistoon, ilman tuota kolmen vuoden jaksoa, joilloin päivät menivät mellakoinnin ja koulukiusaamisen kestämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D
Tasapäistäminenkö on niitä kaveritaitoja.
Mä en ole pitänyt itseäni kovin lahjakkaana sosiaalisesti, mutta ilmeisesti olenkin keskimääräistä parempi, kun mun mielestä on ihan itsestäänselvää, ettei huonommin pärjänneille mennä hehkuttamaan, kuinka minä olen paras. :D
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D