HS: lahjakas oppilas vaatii tasoryhmiä
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Ehkä poikasi ei ole kiusaaja, mutta kaveritaitoja voisi kyllä opetella... :D
...sanoi se vitosen tyttö. Millaista kaveritaitoa on väittää menestystä ja sen näyttämistä koulukiusaamiseksi?
En ole vitosen tyttö, enkä ottanut mitään kantaa niiden tyttöjen toimintaan. Mun mielestä on vaan uskomattoman huonokäytöksistä mennä hehkuttamaan niille huonommin pärjänneille omaa menestystään. Urheilukisoissakin niitä toiseksi tulleita halataan/kätellään eikä hehkuteta, miten itse on paljon parempi kuin ne alemmille palkintosijoille jääneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisia ääripään lahjakkuuksia on kyllä, totta kai. Mutta heidät pyritään kaikin keinoin tasapäistämään. Lahjakkuus on tabu, todellakin.
Luin Hesarin jutun aamulla ja olin yllättynyt, että edelleen kouluissa naureskellaan niille jotka opiskelevat ja saavat hyviä numeroita. Olisin kuvitellut, että siitä on jo siirrytty eteenpäin, kun itsensä kehittäminen, start upit, omaisuuden korostaminen ja muu vastaava trendaa somessa.
Olisiko se jotakin omaa epävarmuutta/alemmuuden tunnetta, ja reaktio päinvastainen?
Pääkaupunkiseudulla (jossa asuu) olisi kyllä tarjolla luonnontiede- ja matikkapainotteisia luokkia, joihin haetaan pääsykokeiden kautta. Tai yksi eliittikoulukin. Niistä löytyisi varmaan samanhenkisiä oppilastovereita. Näissä opiskelu suomeksi, mutta sehän toisi vaan vähän sopivaa lisähaastetta. Ruotsin saisi varmasti pienillä järjestelyillä suorittaa äidinkielenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
No, tämä on just se pointti. Mitä jos et turhautuisikaan siellä vaan sullekin olis haastavia tehtäviä? Joutuisit ponnistelemaan. Tästä vois olla loppupeleissä hyötyä sekä sulle että kaikille muille.
Olen keskustellut tästä sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Etenkin yläkoulussa suuri osa lahjakkaista oppilaista kokee vaikeammat tehtävät eriarvoistavina. Siinä iässä on monenlaista kehitystehtävää menossa, ja usein on ihan hyvä, ettei nuoria vedetä loppuun siinä iässä.
Ihmiset, jotka nauttivat oppimisesta, eivät pala loppuun siitä, että saavat haastavampia tehtäviä. Pikemminkin he palavat loppuun siitä, että tehtävät eivät haasta heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Mutta hän ehtisi omaksua paljon enemmän ja kehittyä pidemmlle, ellei olisi kiviriippana kaikkia alimpia yhteisiä nimittäjiä. Kai jopa sinä sen tajuat?
Tässä kyllä haisee 2020-luku. Kaikkien mielestä on täysin mahdoton ajatus, että oma lapsi oli sellainen alin yhteinen nimittäjä. Jos näin kävisi, raivottaisiin ja itkettäisiin erityistä tukea.
No millainen sun lapsi on tai millainen itse olit? Olisitko itse hyväksynyt sen, että sua tai sun lasta nimiteltäisiin alimmaiseksi yhteiseksi nimittäjäksi?
Jos näitä tasoryhmiä/erikoisluokkia lähdetään järjestämään, niin ihan ensimmäiseksi pitäisi purkaa pois noi kaikki nimittelyt. Tosi kiva adhd-diagnosoituna ihmisenä kuulla, että me ollaan kaikki häirikköjä. Mun lapsesta ei vielä tiedä onko sillä adhd vai ei, ja mun mielestä on vaan hyvä, jos hän pääsisi pienryhmään, jos hänellä on tulevaisuudessa ongelmia keskittyä koulussa, mutta en todellakaan hyväksyisi sitä, että hänet automaattisesti oletettaisiin häiriköksi. Ne alemmissa tasoryhmissä olevat oppilaatkin ovat arvokkaita ja hekin voivat menestyä, vaikka eivät akateemisesti lahjakkaita olisikaan.
Tåsså taitaa olla se mindset-ero. Joko ihminen ymmärtää ja hyväksyy sen, että osa on oppimisessa siellä alhaisimpien yhteisten nimittäjien ryhmässä tai ei hyväksy. Ei-hyväksyjät sitten keksivät narratiiivin, miksi lahjakkaampien pitää alistua alimpien yhteisten nimittäjien terroriin tavalla tai toisella. Se narratiivi voi olla nimeltään vaikka tasa-arvo tai inkluusio.
Vierailija kirjoitti:
"Ei tarvitse olla edes erityisen lahjakas, joku taso pitää olla. Lahjakas oppilas voi olla kiusaaja, kun ei ole mitään muuta tekemistä kun seurata ns pölkkypäiden "edistymistä". "
'
Kiusaajat pitää laittaa taloudelliseen vastuuseen, eristyksiin ja rangaistuksena kuoppaa kaivamaan, vaikka kuinka olisivat hyviä koulussa. Oppivatpa olemaan.
Sairasta puolustella kiusaajia sillä, että eivät voi itselleen mitään, koska ovat kympin oppilaita.
Jopa joo! Kannatan! Laitetaan vaan oppimishaluiset S2 ryhmään ja tylsistymään. Toivotaan ulkomailta insinöörejä, lääkäreitä ja arkkitehteja hoitamaan työt.
Ei ole niin väliä onko paperit saatu pientä maksua vastaan ja onko vaimoina vuohia. Jälkeläiset nostavat Suomen talouden nousuun. Suomalaiset vastuuseen myös siitä, että kehitysrahoitus jatkuu. Lahjoitetut kanat ja lampaat on syöty viikossa. Rakennetut vessat on paskaa täynnä kun ei kukaan ole tietoinen kuinka tyhjennetään. Jne jne... Sosiaaliturva on valitettavasti taattu viherpiipertäjien toimesta. Voi v..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, itse olen sieltä tyhmemmästä päästä.
Mielestäni ne ketkä osaavat ja pärjäävät, pitäisi saada nopeutettua opintojaan jotta resurssia jäisi meille heikommille.
Mallia urheilusta, tuskin barkovista, selänteestä tai grezkystä olisi tullut sitä mitä heistä tuli, jos treeneissä olisi keskitytty hassuttamaan itseään huomattavasti heikompia.
T. Tavallinen tyhmä
Koulutus ja kouluosaaminen eroaa ammattiurheilusta sillä ratkaisevalla tavalla, että ammattiurheilun kohdalla halutaan löytää huippulahjakkuuksia ja olla tuhlaamatta vähemmän lahjakkaisiin resursseja, kun taas koulutuksen suhteen halutaan, että kaikki oppisivat.
Koulutus vertautuu ehkä paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, jota toivotaan niiltäkin, jotka eivät ole erityisen liikunnallisia. Esimerkiksi juuri koululiikunnan tarkoituksena ei varmaankaan ole niinkään etsiä ja tukea lahjakkuuksia, vaan laittaa myös vähemmän liikunnalliset tutustumaan eri liikuntamuotoihin ja lajeihin.
Yhteiskuntaa hyödyttäisi eniten se, että lahjakkaat saavuttavat täyden potentiaalinsa.
Sekin on kiva, että kaikki oppivat jotain. Nämä kaksi asiaa voivat aivan hyvin toteutua yhtä aikaa: itse asiassa ne toteutuvat molemmat PAREMMIN, jos ne selvästi lahjakkaat ja motivoituneet otetaan omaan, nopeammin etenevään ryhmäänsä jolle opetetaan enemmän, ja sitten ne hitaammin oppivat ja vähemmän motivoituneet opetetaan rauhallisemmin ja perusteellisemmin.
Itse olen niitä, jotka eivät peruskoulussa tehneet yhtään mitään ja silti keskiarvo oli välillä yli 9. Eihän siinäkään mitään järkeä ole.
Inkluusio on vähän kuin kommunismi. Hirveän kaunis ajatus, vahinko vaan ettei toimi käytännössä lainkaan, koska me ihmiset emme yksinkertaisesti toimi tuontyyppisellä logiikalla, vaan jokainen tarvitsee sopivaa motivointia ja ponnistelua.
Minä ajattelen juuri toisin. Lahjakkaat pärjäävät aina. Heille oppiminen on niin vaivatonta, että heistä kyllä tulee kirurgeita tai tuomareita tai he lähtevät ulkomaalaisiin yliopistoihin ja luovat uraa siellä.
Mutta sitten jos meidän koulumme keskikasti tyhmenee, meillä on kohta maa täynnä nykyistä tyhmempiä poliiseja, sairaanhoitajia, opettajia ja insinöörejä. Mitenkäs sitten suu pannaan?Opettajan ja insinöörin koulutus vaatii kyllä huomattavasti enemmän kuin sairaanhoitajan ja poliisin.
Muutenkaan kommenttisi ei pidä paikkaansa. Nykysysteemi tuottaa keskimäärin alisuoriutujia.
Koulutus joo. Työelämässä sitten voikin mennä toisinpäin.
Lisää yksityiskouluja suomalaisille. Niin sieltä saadaan hyviä Pisa-tuloksiakin. Onhan Suomeen pesiytynyt myös pelkästään englanninkielisiä koulujakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunneilla voi lukea vaikka omiin harrastuksiin liittyviä juttuja. Nimimerkillä kokemusta on. Ei ole mikään kiire rynnätä aikuisten elämään. Enemmän tai vähemmän stressaavaa elämää joutuu viettämään kuitenkin sen 40-50 vuotta.
Omiin harrastuksiin liittyviä juttuja voi lukea vaikka kotonakin. Miksi lahjakas edes käy sitten koulua, jos häntä ei tueta oppimisessa, ainoastaan alisuorittajia tuetaan?
Se lahjakas ehtii omaksumaan tarvittavat asiat 18-vuotiaanakin aivan yhtä helposti.
Mutta hän ehtisi omaksua paljon enemmän ja kehittyä pidemmlle, ellei olisi kiviriippana kaikkia alimpia yhteisiä nimittäjiä. Kai jopa sinä sen tajuat?
Tässä kyllä haisee 2020-luku. Kaikkien mielestä on täysin mahdoton ajatus, että oma lapsi oli sellainen alin yhteinen nimittäjä. Jos näin kävisi, raivottaisiin ja itkettäisiin erityistä tukea.
No millainen sun lapsi on tai millainen itse olit? Olisitko itse hyväksynyt sen, että sua tai sun lasta nimiteltäisiin alimmaiseksi yhteiseksi nimittäjäksi?
Jos näitä tasoryhmiä/erikoisluokkia lähdetään järjestämään, niin ihan ensimmäiseksi pitäisi purkaa pois noi kaikki nimittelyt. Tosi kiva adhd-diagnosoituna ihmisenä kuulla, että me ollaan kaikki häirikköjä. Mun lapsesta ei vielä tiedä onko sillä adhd vai ei, ja mun mielestä on vaan hyvä, jos hän pääsisi pienryhmään, jos hänellä on tulevaisuudessa ongelmia keskittyä koulussa, mutta en todellakaan hyväksyisi sitä, että hänet automaattisesti oletettaisiin häiriköksi. Ne alemmissa tasoryhmissä olevat oppilaatkin ovat arvokkaita ja hekin voivat menestyä, vaikka eivät akateemisesti lahjakkaita olisikaan.
Ei kai tässä nyt ollutkaan siitä kyse, etteivätkö kaikki olisi arvokkaita. Vaan siitä että miksi kaikki energia käytetään heikosti menestyviin oppilaisiin ja muut jäävät ilman opettajan tukea tai eivät saa oppimiskokemuksia koska edetään vain hitaampien tahtiin. Miksi lahjakkaita ei tueta?
Jollain diagnoosilla varustettu ihminen voi olla hyvinkin lahjakas ihan missä tahansa aineessa, vaikka samalla olisikin ns. häirikkö tai vaatisi pienryhmäopetusta, jotta opiskelu sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa osaamisesta ja oppimisesta on tullut melkein rikos.
Pari vuotta sitten puitiin poikani koulukiusaamista, kaksi luokan tyttöä väitti, että poikani kiusaa. Kuraattori ja koulupsykologi olivat samoilla linjoilla ja sitten istuttiin ryhmänä opettajan kanssa pohtimaan, että mitä tehdä. Kysyin, miten poikani kiusaa ja vastaus oli, että kertomalla olevansa hyvä ja paras, koska saa kokeista kymppejä. Kysyin, nimitteleekö hän muita tyhmiksi - ei. Kysyin, lyökö, onko väkivaltainen - ei. Estääkö muita onnistumasta - ei. Ainoa kiusaamismuoto oli tuo osaaminen ja sen tekeminen näkyväksi.
Koulupsykologin mielestä se aiheutti tytöissä huonommuudentunnetta, he menettivät oppimisintonsa. Koulukuraattori ehdotti, että pojalleni voitaisiin antaa kokeissa numeroksi 7, vaikka hän osaisi kaiken, koska sillä tavalla tuettaisiin tyttöjä, jotka yleensä saivat arvosanan 5 tai 6, heille tulisi tunne, että he ovat aika lailla hyviä, jo poikani ei saa kymppiä. Opettaja ei suostunut tähän, hänen mielestään oppimisesta tulee palkita ja koenumero on se palkinto. No annetaan tytöille kokeista 10, he kokevat onnistuneensa. Opettaja ei suostunut tähänkään.
Pidin koko episodia täysin absurdina näytelmänä, jossa kouluun vakavasti suhtautuvasta oppilaasta tehtiin pahis, koska hän luki kokeisiin, osasi ja osoitti sen. Nähtävästi samanlaista on muuallakin.
Oon entinen koulupsykologi, ja en hetkeäkään usko, että kukaan psykologi olisi ehdottanut, että annetaan huonoille oppilaille kympit, ettei niille tule paha mieli. Tai puhumattakaan siitä, että kuraattori olisi ehdottanut kympin oppilaalle oikean kiitettävän numeron sijasta seiskaa.🙄
Ja sivuhuomautuksena: myös sellainen käytös on huonoa ja eräänlaista kiusaamista, että huutelee ja lällättelee isoon ääneen luokassa, että oon paras. Oon itse entinen kympin oppilas, eikä olisi tullut mieleenkään huudella tuollaisia "oon paras" tai oikein hieroa naamaan omaa onnistumista kutosen oppilaille.
Juuri noin sanoi se koulupsykologi: paras ei saa sanoa olevansa paras, koska muille tulee paha mieli. Faktan sanominen ääneen oli siis kiusaamista, koska ne, jotka eivät lukeneet kokeisiin, eivät kokeissa menestyneet ja heille oli kurjaa kuulla, että joku toinen osasi.
Tuossa koulussa oli tapana, että täydet pisteet saaneiden nimet kerrottiin ääneen. Poikani nimi sanottiin käytännössä joka kerta ja sehän on paha asia, että joku oppii koulussa sen, mität pitääkin. Koulupsykologin ohje oli, että ei kerrota, kuka on oppinut eikä tunnilla koskaan kysytä pojaltani, vaikka hän viittaa, koska muiden ikävä olo johtuu siitäkin, että siellä on aina se yksi, joka tietää.
Minä en ymmärrä, mitä kiusaamista on siinä, että kertoo itsestään faktan. Kyllä, sain kokeista kympin ja olin paras. Se on siis kiusaamisen muoto, josta oppilasta tulee rangaista antamalla hänelle osaamistaan huonompia arvosanoja? Siinäpä oppii, ettei kannata oppia!
Nyt kyllä piippaa trollitutka aika kovaa. Tai sitten olette erityisiä sekä lapsi että vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nykyään kaikki oppimateriaali on netissä, niin miten on mahdollista ettei ole jotain valtakunnallista lisätehtäväpankkia, mihin voisi ohjata osan tekemään lisätehtäviä kun varsinaiset tehtävät on tehty?
Ei niistä lisätehtävistä ole juuri iloa, kun on kuitenkin pakko istua siellä luokassa kuuntelemassa älämölöä eikä se itse koulunkäynti yhtään nopeammin edisty. Kyllä jo ysärillä olisi voinut kynällä ja paperilla tehdä lisätehtäviä, mutta en minä peruskoulusta sen nopeammin ulos päässyt ja jouduin istumaan vieressä, kun luokkakaverit heittelivät pulpetteja ja haistattelivat opettajille.
No mitä sä olisit tehnyt päästyäsi peruskoulusta ulos, jos se olisi ollut mahdollista?
Mennyt lukioon ja yliopistoon, ilman tuota kolmen vuoden jaksoa, joilloin päivät menivät mellakoinnin ja koulukiusaamisen kestämiseen.
Kai tajuat, että sulla ei olisi ollut siellä lukiossa ja yliopistossa yhtään ystävää, kun toiset olisivat olleet henkisesti täysin eri kypsyystasolla kuin sinä. Toiset olisivat käyneet baareissa ja ajaneet autolla, sinä olisit elänyt ihan eri kehitysvaihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
No, tämä on just se pointti. Mitä jos et turhautuisikaan siellä vaan sullekin olis haastavia tehtäviä? Joutuisit ponnistelemaan. Tästä vois olla loppupeleissä hyötyä sekä sulle että kaikille muille.
Olen keskustellut tästä sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Etenkin yläkoulussa suuri osa lahjakkaista oppilaista kokee vaikeammat tehtävät eriarvoistavina. Siinä iässä on monenlaista kehitystehtävää menossa, ja usein on ihan hyvä, ettei nuoria vedetä loppuun siinä iässä.
Ihmiset, jotka nauttivat oppimisesta, eivät pala loppuun siitä, että saavat haastavampia tehtäviä. Pikemminkin he palavat loppuun siitä, että tehtävät eivät haasta heitä.
Aamen. Ja lopultakin voitaisiin ymmärtää, että nykykoulu kohtelee kaltoin oikeastaan kaikkia. Tasa-arvon pitäisi tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei ketään sidota tehtäviin, joita hän ei pysty tekemään. Joko siksi, että ne ovat liian vaikeita tai siksi, että ne ovat liian helppoja. Keskikastissa taas on paljon porukkaa tekemässä liikaa töitä liian tosissaan pärjätäkseen itseään lahjakkaampien kanssa ymmärtämättä, mikä on riittävästi. Nettiaikakaudella pitäisi olla mahdollista antaa tehtäviä sen mukaan, miksi joku asia ei mene perille, tai minkätyyppisiä asioita joku tarvitsee tullakseen riittävästi haastetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
No, tämä on just se pointti. Mitä jos et turhautuisikaan siellä vaan sullekin olis haastavia tehtäviä? Joutuisit ponnistelemaan. Tästä vois olla loppupeleissä hyötyä sekä sulle että kaikille muille.
Olen keskustellut tästä sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Etenkin yläkoulussa suuri osa lahjakkaista oppilaista kokee vaikeammat tehtävät eriarvoistavina. Siinä iässä on monenlaista kehitystehtävää menossa, ja usein on ihan hyvä, ettei nuoria vedetä loppuun siinä iässä.
Ihmiset, jotka nauttivat oppimisesta, eivät pala loppuun siitä, että saavat haastavampia tehtäviä. Pikemminkin he palavat loppuun siitä, että tehtävät eivät haasta heitä.
Mutta tietenkään kaikki siellä ylimmän tason ryhmässä eivät olisi lahjakkaita. Siellä olisi paljon juurikin kuuliaisia suorittajia. Nykyäänkin lukio väsyttää monet tuollaiset persoonat. En ymmärrä, miksi samaan pitäisi mennä jo peruskoulun puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjakas joutuu sietämään tylsyyttä päiväkodissa, koulussa, jatko-opinnoissa ja töissä. Se on väistämätön osa elämää, jos selviytyy tehtävistä muiten paremmin ja tehokkaammin.
No, tämä on just se pointti. Mitä jos et turhautuisikaan siellä vaan sullekin olis haastavia tehtäviä? Joutuisit ponnistelemaan. Tästä vois olla loppupeleissä hyötyä sekä sulle että kaikille muille.
Olen keskustellut tästä sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Etenkin yläkoulussa suuri osa lahjakkaista oppilaista kokee vaikeammat tehtävät eriarvoistavina. Siinä iässä on monenlaista kehitystehtävää menossa, ja usein on ihan hyvä, ettei nuoria vedetä loppuun siinä iässä.
Ihmiset, jotka nauttivat oppimisesta, eivät pala loppuun siitä, että saavat haastavampia tehtäviä. Pikemminkin he palavat loppuun siitä, että tehtävät eivät haasta heitä.
Mutta tietenkään kaikki siellä ylimmän tason ryhmässä eivät olisi lahjakkaita. Siellä olisi paljon juurikin kuuliaisia suorittajia. Nykyäänkin lukio väsyttää monet tuollaiset persoonat. En ymmärrä, miksi samaan pitäisi mennä jo peruskoulun puolella.
Sitä enemmän kuuliaita suorittajia kiusataan, mitä hartaammin he uskovat, että kaikki ovat yhtä fiksuja mutta jotkut tarvitsevat hiukan enemmän toistoja.
Kylläpä tuntuvat lahjakkaat oppilaat ja vanhempansa olevan todella avutonta porukkaa. Täällä huudetaan kurkku suorana tukea opettajalta lahjakkaalle pikku kultsipuppelille.
Peruskoulun tarkoituksena on opettaa kaikille nuorille se oppimäärä, jolla he voivat hakea jatko-opintoihin. Kyllä, kyseessä on kompromissi. Kyllä, heikommat oppilaat tarvitsevat enemmän tukea, jotta saavuttavat tavoitteet. Elämä on.
Lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeasti koulutettuja ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa. Olisiko täysin mahdotonta, että he itse ihan pikkuisen ottaisivat vastuuta omien pilttiensä kasvatuksesta ja opettaisivat näille sitä, mitä pitävät arvokkaana. Kaikenlaisia kursseja on tarjolla, sekä livenä että verkossa, jos muksulle ei kirjasta opiskelu maita eikä itseä kiinnosta opettaa.
En väitä itseäni tai lapsiani erityislahjakkuuksiksi, mutta peruskoulu on mennyt läpi tekemättä töitä. Niinpä kasvatukseen on kuulunut mm. taiteen perusopinnot musiikkiopistossa, shakkia ja koodausta. Lapset ovat viihtyneet myös koulussa, he eivät ole kiusanneet eikä heitä ole kiusattu.
Tässä on ainakin meidän koulualueella käynyt näin, että sitä keskikastia ei enää juuri ole. On jonkin verran hyviä ja sitten niitä heikkoja paljon. Gaussin käyrä on aivan vinksallaan. Kun yrittää mukauttaa opetusta, niin siinä käy niin, että se ole hyvä kenellekään. Liian helppoa hyville, liian vaikeaa heikoille. Tehtävä mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä tuntuvat lahjakkaat oppilaat ja vanhempansa olevan todella avutonta porukkaa. Täällä huudetaan kurkku suorana tukea opettajalta lahjakkaalle pikku kultsipuppelille.
Peruskoulun tarkoituksena on opettaa kaikille nuorille se oppimäärä, jolla he voivat hakea jatko-opintoihin. Kyllä, kyseessä on kompromissi. Kyllä, heikommat oppilaat tarvitsevat enemmän tukea, jotta saavuttavat tavoitteet. Elämä on.
Lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeasti koulutettuja ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa. Olisiko täysin mahdotonta, että he itse ihan pikkuisen ottaisivat vastuuta omien pilttiensä kasvatuksesta ja opettaisivat näille sitä, mitä pitävät arvokkaana. Kaikenlaisia kursseja on tarjolla, sekä livenä että verkossa, jos muksulle ei kirjasta opiskelu maita eikä itseä kiinnosta opettaa.En väitä itseäni tai lapsiani erityislahjakkuuksiksi, mutta peruskoulu on mennyt läpi tekemättä töitä. Niinpä kasvatukseen on kuulunut mm. taiteen perusopinnot musiikkiopistossa, shakkia ja koodausta. Lapset ovat viihtyneet myös koulussa, he eivät ole kiusanneet eikä heitä ole kiusattu.
Niin, tähän nimenomaan esitettiin niitä tasokursseja ratkaisuksi. Miksi ne heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi sitä lisäopetusta ostaa? Tämän kokoisessa maassa huippulahjakkaat todennäköisesti ovat aika harvassa mutta eniten tuosta heikkojen hyysäämisestä kärsii keskikasti, joka pienellä avulla suoriutuisi paljon paremmin mutta ilman opetusta eivät pärjää. Hyvät pärjää opetuksesta huolimatta, todennäköisesti vain alisuoriutuvat.
Peruskoulu oli ihan ok siihen asti kun heikkoja oli luokassa vain muutama ja opettajan kaikki aika ei mennyt heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä tuntuvat lahjakkaat oppilaat ja vanhempansa olevan todella avutonta porukkaa. Täällä huudetaan kurkku suorana tukea opettajalta lahjakkaalle pikku kultsipuppelille.
Peruskoulun tarkoituksena on opettaa kaikille nuorille se oppimäärä, jolla he voivat hakea jatko-opintoihin. Kyllä, kyseessä on kompromissi. Kyllä, heikommat oppilaat tarvitsevat enemmän tukea, jotta saavuttavat tavoitteet. Elämä on.
Lahjakkaiden oppilaiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeasti koulutettuja ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa. Olisiko täysin mahdotonta, että he itse ihan pikkuisen ottaisivat vastuuta omien pilttiensä kasvatuksesta ja opettaisivat näille sitä, mitä pitävät arvokkaana. Kaikenlaisia kursseja on tarjolla, sekä livenä että verkossa, jos muksulle ei kirjasta opiskelu maita eikä itseä kiinnosta opettaa.En väitä itseäni tai lapsiani erityislahjakkuuksiksi, mutta peruskoulu on mennyt läpi tekemättä töitä. Niinpä kasvatukseen on kuulunut mm. taiteen perusopinnot musiikkiopistossa, shakkia ja koodausta. Lapset ovat viihtyneet myös koulussa, he eivät ole kiusanneet eikä heitä ole kiusattu.
Niin, tähän nimenomaan esitettiin niitä tasokursseja ratkaisuksi. Miksi ne heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi sitä lisäopetusta ostaa? Tämän kokoisessa maassa huippulahjakkaat todennäköisesti ovat aika harvassa mutta eniten tuosta heikkojen hyysäämisestä kärsii keskikasti, joka pienellä avulla suoriutuisi paljon paremmin mutta ilman opetusta eivät pärjää. Hyvät pärjää opetuksesta huolimatta, todennäköisesti vain alisuoriutuvat.
Peruskoulu oli ihan ok siihen asti kun heikkoja oli luokassa vain muutama ja opettajan kaikki aika ei mennyt heidän kanssaan.
Ai miksikö heikoimpien oppilaiden vanhemmat eivät voi ostaa sitä lisäopetusta? Johtuisikohan ehkä heidän sosioekonomisesta asemastaan?
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmät kiellettiin vuonna 1984, eikä kieltoa ole kumottu. Jokaisella on oikeus samaan opetukseen. Ihmisellä on oikeus edetä opinnoissaan muita nopeammin, se on eri asia kuin opetuksen evääminen menneisiin suorituksiin vedoten.
Kuvitteletko, että sama tuntimäärä saman aineen opetusta johtaisi kaikilla oppilailla samaan suoritustasoon?
Vaikka vitosen oppilaan ympärillä ahkeroisi viisi erityisopettajaa, hän ei välttämättä saa kokeesta kymppiä.
Peruskoulun perusta on mahdollisuuksien tasa-arvo: perhetaustasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta jokaisella tulisi olla oikeus opiskella kykyjensä mukaan. Nykyinen tasapäistävä koulutuspolitiikka kannustaa lopputuloksen tasa-arvoon. Sama, jos pituushyppykisoissa yksi ponnistaisi laudan valkoiselta osalta, toinen punaisen viivan päältä ja kolmas saisi metrin etumatkaa. Kaikki hyppäävät yhtä pitkälle.
Opetushallinnon mielestä tämä on tasa-arvoa.
Mulla oli aikanaan ala-asteella historianopettaja, joka muiden viisaiden näkemysten ohessa sanoi joskus, että juuri keskikasti tarvitsee opettajaa eniten, koska kaikkein lahjakkaimmat oppivat joka tapauksessa ja vastaavasti osaamattomimmat eivät oikein opi kuitenkaan.