Milleniaalit eivät osaa jutustella
Olin tuossa äitienpäivälounaalla. Isoäiti, kaksi eläkeikäistä äitiä, yksi vanha isä ja kolme kolmekymppistä "lasta". Nämä nuoret eivät sanoneet juurikaan mitään koko aterian aikana, me vanhemmat huolehdimme keskustelusta. Yritin monenlaisia aloituksia, joihin nämä keski-ikää lähestyvät "nuoretkin" voisivat osallistua, mutta ei. He eivät vain osaa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia, että kolmikymppiset eivät osaa keskustella vanhempien ihmisten kanssa? Oletan että keskenään osaavat, ainakin jotenkin.
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi milleniaalipikkusiskoa, toinen on puhelias, toinen hiljaisempi. Molemmat osaavat keskustella tilanteeseen sopivasti tarvittaessa. Hiljaisempi ei ole kaikissa tilanteissa hiljaa ja on tilanteita, joissa puheliaampi vaikenee kuin simpukka.
Perhepiirissä emme "painosta" hiljaisempia puhumaan, emmekä hillitse perheen pälättäjiä, jollei mene ihan mahdottomaksi. Yritämme kyllä hiljentyä ja kuunnella, kun hiljaisemmat kertovat jotain.
Perhe- ja sukutapaamiset voivat olla haastavia, vaikka niiden toivoisi olen rentoa yhdessä jutustelua. Sukukohtaamiset ovat tunteekkaampia kuin useimmat muut ihmiskohtaamiset, niihin liittyy odotuksia ja menneisyyden painolastia. Ihan kauhean suuria yleistyksiä ei kannata vetää yhdestä lounaasta.
Vaikka arvostankin hyviä käytöstapoja ja kevyen jutustelun taitoa, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan myös ihmisten kykyä olla oma itsensä tilanteessa kuin tilanteessa. Jos kevyt jutustelu tuntuu vaikealta, miksi teeskennellä?
Kun antaudut keskusteluun jonkun kanssa, annat jotain itsestäsi. Annat katseesi kautta energiaa ja läsnäoloa, hymysi kautta välittyy jotain, äänensävyn kautta tapahtuu myös kommunikaatiota.
En ymmärrä, miksi täällä jotkut suhtautuvat kommunikaatioon niin vihamielisesti. Ettekö halua antaa itsestänne mitään muille?
Itsellä ainakin se, että nykyään ihmisillä tuntuu suurimpana motivaattorina vuorovaikutukseen olevan oman tunnelastin vuodattaminen toisen päälle. Tai sitten ollaan kinuamassa jotain.
Millenniaalit on lopulta kasvatettu aika itsenäiseksi. Heille toisten tarvitsevuus on usein myrkkyä. Vuorovaikutus voi toteutua kylmän teknisestikin. Zetat kai enemmän hakee sitä kohdatuksi tulemista, myös työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisit nyt AP että millaisia ne sinun monenlaiset aloituksesi olivat?
Jos mitään voi päätellä tästä aloituksestasi, niin ne taisivat sisältää yleistyksiä, ihmisten lyttäämistä ja "kysymyksiä" joihin olet jo päättänyt mikä se vastaus on.
Sanoin jo aiemmin, että aloituksiani oli puutarhahoidosta ja windowsin päivityksistä, muita en nyt muista. Mummo teki omia aloituksiaan, muisteli, millaista oli ennen kesäisin kun koko perhe muutti saareen kolmeksi kuukaudeksi, jopa ompelukone mukana, ilman autoa. Minusta tämä oli mielenkiitoista käytännön historiaa. Vävyn isäukko teki omia aloituksiaan, en nyt niitä muista. Ainoana näistä nuorista fiksu vävyni osallistui keskusteluun jonkin verran. Mutta ilman meitä "aikuisia" oltaisiin istuttu hiljaisuudessa ja kuunneltiu toistemme pureskelua. :) Onko se sitten viihtyisää ja lämmintä? Itse en ainakaan enää koskaan lähde tällä yhdistelmällä millekään lounaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta turha keskustelu, ei ole osaamisesta kiinni.
Tämä. En jaksa jauhaa turhanpäiväisyyksistä. Sitten kun on kiinnostava keskustelu niin osallistun mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Millenniaalit ovat -81-> syntynyt sukupolvi, eli reilusti yli nelikymppisiä jo.
Ei ihan, olen 89 syntynyt eli alle 40 vielä. Mutta keski-ikäinen yhtä kaikki enkä mitään tiktok-sukupolvea.
Ap lienee ikäpolvea, jolle on mahdotonta antaa keskustelussa suunvuoroa. Esimerkiksi äitini ja anoppini kanssa "keskustelu" on aivan turhaa, kun molemmat jyräävät omaa monologiaan kuuntelematta yhtään vastapuolta. Helpompi vain kuunnella hiljaa ja antaa toisen hölistä. Tai sitten sukulaisesi ei vain pidä sinusta tai halua kertoa asioitaan, koska kerrot ne eteenpäin ilkeän filtterin läpi suodatettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisit nyt AP että millaisia ne sinun monenlaiset aloituksesi olivat?
Jos mitään voi päätellä tästä aloituksestasi, niin ne taisivat sisältää yleistyksiä, ihmisten lyttäämistä ja "kysymyksiä" joihin olet jo päättänyt mikä se vastaus on.
Sanoin jo aiemmin, että aloituksiani oli puutarhahoidosta ja windowsin päivityksistä, muita en nyt muista. Mummo teki omia aloituksiaan, muisteli, millaista oli ennen kesäisin kun koko perhe muutti saareen kolmeksi kuukaudeksi, jopa ompelukone mukana, ilman autoa. Minusta tämä oli mielenkiitoista käytännön historiaa. Vävyn isäukko teki omia aloituksiaan, en nyt niitä muista. Ainoana näistä nuorista fiksu vävyni osallistui keskusteluun jonkin verran. Mutta ilman meitä "aikuisia" oltaisiin istuttu hiljaisuudessa ja kuunneltiu toistemme pureskelua. :) Onko se sitten viihtyisää ja lämmintä? Itse en ainakaan enää koskaan lähde tällä yhdistelmällä millekään lounaalle.
1. Et laittanut siihen kommenttiin että olet AP.
2. Luulin että se oli joku trolli kun sanoi että yritti keskustella Windowsin päivityksestä :D Oikeesti, sellaisestako pitäisi innostua ja alkaa höpöttelemään? Ei ihme että olivat hiljaa.
Olen introvertti 70-luvulla syntynyt GenX mies ja en kyllä ole minäkään mitenkään puhelias tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
"Sitten on vielä ne boomereiden jälkeen syntyneet zoomerit, minkä ikäisiä he ovat?"
Boomerit 1945 - 1960
X-sukupolvi (gen X) 1961 - 1979
Y-sukupolvi (millenniaalit) 1980 - 1996
Z-sukupolvi (zoomerit, zetat) 1997-2012
Alfa-sukupolvi 2013-2024
Beta-sukupolvi 2025-
Eri maissa vuodet määritellään vähän eri tavalla, mutta suurin piirtein näin.
Häiritsee, kun määritelmiä on muutettu matkan varrella. Vielä 90-luvulla suuriin ikäluokkiin eli ns. boomereihin laskettiin viimeistään vuonna 1950 syntyneet. Sitä nuorempia ei luettu tuohon kategoriaan. Nyt sitten kaikki 50-luvulla syntyneet onkin niputettu tuohon samaan porukkaan.
Ei tällä muuten olisi väliä, mutta vanhempani ovat syntyneet tuossa välissä ja aiemmin he siis eivät olleet boomereita ja nyt sitten yhtäkkiä ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisit nyt AP että millaisia ne sinun monenlaiset aloituksesi olivat?
Jos mitään voi päätellä tästä aloituksestasi, niin ne taisivat sisältää yleistyksiä, ihmisten lyttäämistä ja "kysymyksiä" joihin olet jo päättänyt mikä se vastaus on.
Sanoin jo aiemmin, että aloituksiani oli puutarhahoidosta ja windowsin päivityksistä, muita en nyt muista. Mummo teki omia aloituksiaan, muisteli, millaista oli ennen kesäisin kun koko perhe muutti saareen kolmeksi kuukaudeksi, jopa ompelukone mukana, ilman autoa. Minusta tämä oli mielenkiitoista käytännön historiaa. Vävyn isäukko teki omia aloituksiaan, en nyt niitä muista. Ainoana näistä nuorista fiksu vävyni osallistui keskusteluun jonkin verran. Mutta ilman meitä "aikuisia" oltaisiin istuttu hiljaisuudessa ja kuunneltiu toistemme pureskelua. :) Onko se sitten viihtyisää ja lämmintä? Itse en ainakaan enää koskaan lähde tällä yhdistelmällä millekään lounaalle.
1. Et laittanut siihen kommenttiin että olet AP.
2. Luulin että se oli joku trolli kun sanoi että yritti keskustella Windowsin päivityksestä :D Oikeesti, sellaisestako pitäisi innostua ja alkaa höpöttelemään? Ei ihme että olivat hiljaa.
Windows 10:n päivityksen jatkoajan yksityiskohdathan puhuttivat tälläkin palstalla viime lokakuussa kun se oli ajankohtainen.
Ei ole kyse siitä ettei osata. On kyse siitä ettei haluta.
Sen takia niitä sanotaan zombieksi. Tyhjä naama - ei ilmeitä - tylsä tuijotus - ei sanoja
Kyllä se on x degeneraatio, joka ei osaa keskustella ja jutella mistään... Koska ei ne tiedä mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut. On ihan yksilöllistä. Itse en meinaa jaksaa millään turhanpäiväisiä keskusteluja. Olen syntynyt 70-luvulla.
Olet x-sukupolvea, milleniaalien ja boomereiden välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi milleniaalipikkusiskoa, toinen on puhelias, toinen hiljaisempi. Molemmat osaavat keskustella tilanteeseen sopivasti tarvittaessa. Hiljaisempi ei ole kaikissa tilanteissa hiljaa ja on tilanteita, joissa puheliaampi vaikenee kuin simpukka.
Perhepiirissä emme "painosta" hiljaisempia puhumaan, emmekä hillitse perheen pälättäjiä, jollei mene ihan mahdottomaksi. Yritämme kyllä hiljentyä ja kuunnella, kun hiljaisemmat kertovat jotain.
Perhe- ja sukutapaamiset voivat olla haastavia, vaikka niiden toivoisi olen rentoa yhdessä jutustelua. Sukukohtaamiset ovat tunteekkaampia kuin useimmat muut ihmiskohtaamiset, niihin liittyy odotuksia ja menneisyyden painolastia. Ihan kauhean suuria yleistyksiä ei kannata vetää yhdestä lounaasta.
Vaikka arvostankin hyviä käytöstapoja ja kevyen jutustelun taitoa, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan myös ihmisten kykyä olla oma itsensä tilanteessa kuin tilanteessa. Jos kevyt jutustelu tuntuu vaikealta, miksi teeskennellä?
Kun antaudut keskusteluun jonkun kanssa, annat jotain itsestäsi. Annat katseesi kautta energiaa ja läsnäoloa, hymysi kautta välittyy jotain, äänensävyn kautta tapahtuu myös kommunikaatiota.
En ymmärrä, miksi täällä jotkut suhtautuvat kommunikaatioon niin vihamielisesti. Ettekö halua antaa itsestänne mitään muille?
Riippuu ihan siitä paljonko maksat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi milleniaalipikkusiskoa, toinen on puhelias, toinen hiljaisempi. Molemmat osaavat keskustella tilanteeseen sopivasti tarvittaessa. Hiljaisempi ei ole kaikissa tilanteissa hiljaa ja on tilanteita, joissa puheliaampi vaikenee kuin simpukka.
Perhepiirissä emme "painosta" hiljaisempia puhumaan, emmekä hillitse perheen pälättäjiä, jollei mene ihan mahdottomaksi. Yritämme kyllä hiljentyä ja kuunnella, kun hiljaisemmat kertovat jotain.
Perhe- ja sukutapaamiset voivat olla haastavia, vaikka niiden toivoisi olen rentoa yhdessä jutustelua. Sukukohtaamiset ovat tunteekkaampia kuin useimmat muut ihmiskohtaamiset, niihin liittyy odotuksia ja menneisyyden painolastia. Ihan kauhean suuria yleistyksiä ei kannata vetää yhdestä lounaasta.
Vaikka arvostankin hyviä käytöstapoja ja kevyen jutustelun taitoa, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan myös ihmisten kykyä olla oma itsensä tilanteessa kuin tilanteessa. Jos kevyt jutustelu tuntuu vaikealta, miksi teeskennellä?
Kun antaudut keskusteluun jonkun kanssa, annat jotain itsestäsi. Annat katseesi kautta energiaa ja läsnäoloa, hymysi kautta välittyy jotain, äänensävyn kautta tapahtuu myös kommunikaatiota.
En ymmärrä, miksi täällä jotkut suhtautuvat kommunikaatioon niin vihamielisesti. Ettekö halua antaa itsestänne mitään muille?
Itsellä ainakin se, että nykyään ihmisillä tuntuu suurimpana motivaattorina vuorovaikutukseen olevan oman tunnelastin vuodattaminen toisen päälle. Tai sitten ollaan kinuamassa jotain.
Millenniaalit on lopulta kasvatettu aika itsenäiseksi. Heille toisten tarvitsevuus on usein myrkkyä. Vuorovaikutus voi toteutua kylmän teknisestikin. Zetat kai enemmän hakee sitä kohdatuksi tulemista, myös työelämässä.
On kehitetty ihmistyyppi, joka ei tarvitse läheisyyttä? En usko. Vieroitusoireet läheisyydestä ovat kovat kuten porno- ja seksiaddikiot ja huumeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisit nyt AP että millaisia ne sinun monenlaiset aloituksesi olivat?
Jos mitään voi päätellä tästä aloituksestasi, niin ne taisivat sisältää yleistyksiä, ihmisten lyttäämistä ja "kysymyksiä" joihin olet jo päättänyt mikä se vastaus on.
Sanoin jo aiemmin, että aloituksiani oli puutarhahoidosta ja windowsin päivityksistä, muita en nyt muista. Mummo teki omia aloituksiaan, muisteli, millaista oli ennen kesäisin kun koko perhe muutti saareen kolmeksi kuukaudeksi, jopa ompelukone mukana, ilman autoa. Minusta tämä oli mielenkiitoista käytännön historiaa. Vävyn isäukko teki omia aloituksiaan, en nyt niitä muista. Ainoana näistä nuorista fiksu vävyni osallistui keskusteluun jonkin verran. Mutta ilman meitä "aikuisia" oltaisiin istuttu hiljaisuudessa ja kuunneltiu toistemme pureskelua. :) Onko se sitten viihtyisää ja lämmintä? Itse en ainakaan enää koskaan lähde tällä yhdistelmällä millekään lounaalle.
Hyvä, kuulostat todella rasittavalta seuralta.
Vierailija kirjoitti:
Sen takia niitä sanotaan zombieksi. Tyhjä naama - ei ilmeitä - tylsä tuijotus - ei sanoja
z-sukupolvi 1997-2012 syntyneitä sanotaan zombeiksi, ei milleniaaleja.
Vierailija kirjoitti:
"Sitten on vielä ne boomereiden jälkeen syntyneet zoomerit, minkä ikäisiä he ovat?"
Boomerit 1945 - 1960
X-sukupolvi (gen X) 1961 - 1979
Y-sukupolvi (millenniaalit) 1980 - 1996
Z-sukupolvi (zoomerit, zetat) 1997-2012
Alfa-sukupolvi 2013-2024
Beta-sukupolvi 2025-
Eri maissa vuodet määritellään vähän eri tavalla, mutta suurin piirtein näin.
Kiitos
Boomereihin lasketaan kai täällä vielä 1964 syntyneet, ja boomereissa lisäksi joitain myöhemmin syntyneitä sanotaan baby boomereiksi, yksi tällainen on Ben Zyskowitch (menikö oikein?). Eli generation x ja milleniaalit olivat vielä ennen zoomereita.
Onko Alfa- ja Beta-sukupolvet saaneet nimensä Huxleyn Uusi uljas maailma -kirjasta? Muistan, että nuo nimet olisi yhdistetty hänen kirjaansa? Mikä tulee Betan jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Sen takia niitä sanotaan zombieksi. Tyhjä naama - ei ilmeitä - tylsä tuijotus - ei sanoja
zoomertuijotushan on tyhjä ja eleetön kuin kaatunut sovellus joka ei reagoi mihinkään.
Nuoret? Milleniaalit ovat tosiaan jo keski-ikäisiä ihmisiä ja moni elää raskaimpia ruuhkavuosiaikoja.
Kyllä mun kaikki kolme lasta osaa jutella