Milleniaalit eivät osaa jutustella
Olin tuossa äitienpäivälounaalla. Isoäiti, kaksi eläkeikäistä äitiä, yksi vanha isä ja kolme kolmekymppistä "lasta". Nämä nuoret eivät sanoneet juurikaan mitään koko aterian aikana, me vanhemmat huolehdimme keskustelusta. Yritin monenlaisia aloituksia, joihin nämä keski-ikää lähestyvät "nuoretkin" voisivat osallistua, mutta ei. He eivät vain osaa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia, että kolmikymppiset eivät osaa keskustella vanhempien ihmisten kanssa? Oletan että keskenään osaavat, ainakin jotenkin.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
Olikos listassasi mitään näkökulmaa, joka huomioi sen vuorovaikutuksen toisen osapuolen osuuden epäonnistuneeseen kommunikaatioon?
Mainitsin siitä, että yritin löytää aiheita, joihin kaikilla olisi jotain sanottavaa. Tilanne ei suinkaan ollut sellainen, että olisin pälpättänyt kaiken aikaa. Oli pitkiä hiljaisuuksia. Omasta mielestäni kyllä tein parhaani keskustelun ylläpitämiseksi liikaa dominoimatta.
Välillä tietysti ihmiset keskustelivat myös vieruskaverin kanssa, minä vieressäni istuvan tyttäreni apen.
Miksi jotkut ihmiset on niin loukkaantuneita tästä kokemukseni kuvailusta?
Ainakin tässä keskustelussa kommunikaatiosi on ikävää ja ylimielistä. Poistun tästä keskustelusta. Enkä ihmettele, että juttukumppanisi live-elämässä ovat kokeneet samoin. Tämä oli vain oma kokemukseni ja tiedän jo, että et ole siitä kiinnostunut. Heippa!
Edelleenkään en ole saanut keneltäkään esimerkkejä siitä, mitkä sanat tai lauseet ovat loukkaavia tai epäkohteliaita. Asia roikkuu ilmassa, pelkän mustatuntuu-fiiliksen varassa.
Sehän on nykyajalle luonteenomaista: tunteellinen pahastuminen jonkun maailmankuvasta tai mielipiteistä. Miksi ihmeessä?? Jokin suodatin puuttuu psyyken rakenteista varmaan, kaikki otetaan niin henkilökohtaisesti. Itse pystyn sujuvasti kommunikoimaan niin fundamentalisti-kristityn kuin kommunisti-ateistin kanssa. Ihmisiä ollaan kaikki.
Jostain syystä maailmankuvien moninaisuus ei olekaan niin hyvä ja kannatettava asia kuin sukupuolten moninaisuus. :)
ollaan niin naimisissa mielipiteiden kanssa eikä ne usein ole edes omia. toistellaan iltalehden otsikoita kun omia ajatuksia. ei maistu aiheet
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo nykyajan mykät sitten aikoo pärjätä asiakaspalvelusta kun odotetaan että pystyy heittämään sitten tarinaa tarvittaessa ja ei pelkkää kiitosta ja näkemiin?
Minä olen niitä mykkiä, asiakaspalvelussa kun pitää jutella asiakkaiden kanssa, en jaksa enää työajan ulkopuolella. Muutenkaan ei kiinnosta onko jonkun mummon rippikoulu kaveri kuollut vai ei tai joku hänen vanha naapuri, mitä siitä voisi keskustella kun et ole ennen koko ihmisistä kuullut ?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on koko draamankaari, millaista on mukavasti jutustella boomerin kanssa. Ensin boomeri julistaa mielipiteen. Jankkaa ja jankkaa. Ohittaa vaihtoehtoiset näkökulmat ja jankatessaan loukkaa lisää juttukumppaniaan. Suuttuu vasta-argumenteista. Käyttää "minä en ainakaan"- kortin ja "nykyään ollaan niin herkkähipiäisiä"-kortin ja "kyllä sitten opitte kun tulette vanhoiksi ja viisaiksi"-kortin. Tässä kohtaa juttukumppani on henkisesti (ehkä fyysisestikin) poistunut keskustelusta. Tätä boomeri ei välttämättä edes huomaa tai sitten huomaa ja suuttuu.
Kiitos yrityksestä perustella!
Sanot, että ohitan vaihtoehtoiset näkökulmat, mutta en mielestäni tee sitä. Olen ottanut selitysmalleja lisää muilta tämän keskustelun aikana. En ollut niitä tullut ajatelleeksi.
Minusta ei ole jankkaamista, jos joku sanoo, että yleistän, ja minä sanon siihen, että tutkimustieto tukee havaintojani. Syytös yleistämisestä on tässä tapauksessa vailla pohjaa, ja siksi ammun sen alas, sori siitä. Se voi tuntua tylyltä.
Olen lisäksi tässä keskustelussa hakenut perusteluja käyttäytymistieteistä siihen, millaisia lajityypillisiä tarpeita ihmisellä on. Kuulin juuri eilen kiinnostavan radio-ohjelman "ulossulkemisesta", siinä puhuttiin juuri tästä ihmisen tarvitsevuudesta ja siitä, että se tulee esiin nimenomaan kriisien hetkellä:
"Muurahaiset ovat erittäin sosiaalisia. Lepakoilla on vastavuoroista auttamista. Ihminen pitää enemmän heistä, jotka osoittavat hyviä aikomuksia. Ostrakismia eli yksilön sulkemista lauman ulkopuolle esiintyy kaikilla lajeilla. Miksi? Millaista on mukaanottava yhteistyö? Toimittaja Satu Kivelän vieraana kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ekologian evoluutiobiologian dosentti ja yliopistonlehtori Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. 49 min"
"Havaintoja muutoksesta" https://areena.yle.fi/1-77826282
Kuten jo aiemmin sanoin, aikuisethan ovat tämän kasvokkain-taitoja heikentävän teknologian lasten ja nuorten käsiin antaneet - saadakseen enemmän "omaa aikaa". Ei ole siis tarpeen syyllistää liikaa nuoria, ja pyydänkin anteeksi, jos niin olen tehnyt ja loukannut jonkun tunteita!
Mutta on nuorillakin oma mahdollisuutensa parantaa sosiaalisia taitojaan, ja monet niin tekevätkin ihan työelämän harjoittamina.
Tsekeissä on joka kesä ekoleiri, jolle kokoontuvat nuoret ovat kaksi viikkoa ilman kännykkää. Tunnen nuoren, joka käy siellä. Hän kaipaa läsnäoloa muiden nuorten kanssa ilman älypuhelimen vaikutusta.
On kahdenlaisia ihmisiä, toiset puhuu ja toiset tekee.
Vierailija kirjoitti:
Millenniaalit on nelikymppisiä.
:D
muutenkin tästä keskustelusta katosi punainen lanka jo ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
''Minusta taas normaaliälyinen ja hyvin kasvatettu ihminen osaa puhua edes jotain kaikkien kanssa. Se kuuluu hyviin tapoihin. Eihän keskustelun ole tarkoitus vain tyydyttää vain ja ainoastaan sinun omia tarpeitasi vaan kyse on sosiaalisten suhteiden luomisesta ja ylläpitämisestä. Ihmisolennoilla se tapahtuu kommunikoimalla. ''
Ehkä niitä sosiaalisia suhteita kannattaisi harrastaa niiden kanssa, joita aidosti kiinnostaa seurasi. En ymmärrä tätä, että pitäisi väkisin ylläpitää monia ihmissuhteita, vain jotta niitä olisi paljon. Jos tyhjän puhuminen on itselle merkityksellistä ja suorastaan tarpeellista ja pakollista, niin kannattaa höpötellä tyhjänpuhujien kanssa ja jättää muut rauhaan.
No joo taas tämä "normaali älyinen osaa keskustella kaikkien kanssa" jossa pyritään vähättelemään jotenkin toisen normaliutta tai älyä jos ei jonkun boomerin kanssa halua jutella. Boomereiden kanssa kun jutellaan niin alkaa aivan hillitön määräily ja päteminen, vaikka itsekin olen jo 40 vuotias niin pidetään vauvana. Kaikkia itsestäänselviä neuvoja jaellaan vaikkei tiedetä tuon taivaallista esim. nykyajan vanhemmuudesta. Tee niin, tee noin jatkuvaa neuvontaa eikä mitään omaa tilaa ja yli kävelyä. Ärsyttää suunattomasti nuo pyytämättä annetut jatkuvat neuvot esim. lastenkasvatukseen. Kun ajat on täysin erit eikä se boomereiden päähän mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on koko draamankaari, millaista on mukavasti jutustella boomerin kanssa. Ensin boomeri julistaa mielipiteen. Jankkaa ja jankkaa. Ohittaa vaihtoehtoiset näkökulmat ja jankatessaan loukkaa lisää juttukumppaniaan. Suuttuu vasta-argumenteista. Käyttää "minä en ainakaan"- kortin ja "nykyään ollaan niin herkkähipiäisiä"-kortin ja "kyllä sitten opitte kun tulette vanhoiksi ja viisaiksi"-kortin. Tässä kohtaa juttukumppani on henkisesti (ehkä fyysisestikin) poistunut keskustelusta. Tätä boomeri ei välttämättä edes huomaa tai sitten huomaa ja suuttuu.
Kiitos yrityksestä perustella!
Sanot, että ohitan vaihtoehtoiset näkökulmat, mutta en mielestäni tee sitä. Olen ottanut selitysmalleja lisää muilta tämän keskustelun aikana. En ollut niitä tullut ajatelleeksi.
Minusta ei ole jankkaamista, jos joku sanoo, että yleistän, ja minä sanon siihen, että tutkimustieto tukee havaintojani. Syytös yleistämisestä on tässä tapauksessa vailla pohjaa, ja siksi ammun sen alas, sori siitä. Se voi tuntua tylyltä.
Olen lisäksi tässä keskustelussa hakenut perusteluja käyttäytymistieteistä siihen, millaisia lajityypillisiä tarpeita ihmisellä on. Kuulin juuri eilen kiinnostavan radio-ohjelman "ulossulkemisesta", siinä puhuttiin juuri tästä ihmisen tarvitsevuudesta ja siitä, että se tulee esiin nimenomaan kriisien hetkellä:
"Muurahaiset ovat erittäin sosiaalisia. Lepakoilla on vastavuoroista auttamista. Ihminen pitää enemmän heistä, jotka osoittavat hyviä aikomuksia. Ostrakismia eli yksilön sulkemista lauman ulkopuolle esiintyy kaikilla lajeilla. Miksi? Millaista on mukaanottava yhteistyö? Toimittaja Satu Kivelän vieraana kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ekologian evoluutiobiologian dosentti ja yliopistonlehtori Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. 49 min"
"Havaintoja muutoksesta" https://areena.yle.fi/1-77826282
Kuten jo aiemmin sanoin, aikuisethan ovat tämän kasvokkain-taitoja heikentävän teknologian lasten ja nuorten käsiin antaneet - saadakseen enemmän "omaa aikaa". Ei ole siis tarpeen syyllistää liikaa nuoria, ja pyydänkin anteeksi, jos niin olen tehnyt ja loukannut jonkun tunteita!
Mutta on nuorillakin oma mahdollisuutensa parantaa sosiaalisia taitojaan, ja monet niin tekevätkin ihan työelämän harjoittamina.
Tsekeissä on joka kesä ekoleiri, jolle kokoontuvat nuoret ovat kaksi viikkoa ilman kännykkää. Tunnen nuoren, joka käy siellä. Hän kaipaa läsnäoloa muiden nuorten kanssa ilman älypuhelimen vaikutusta.
Eli ihan tosissasi kuvittelet, että tämä ketju on näyte mukavasta jutustelustasi? Jokainen viestisi on esimerkki alentuvasta jankkaamisesta. Et sinä ole kiinnostunut milleniaalin näkökulmasta, että voisit oppia jotain uutta ja hyödyllistä. Mikäli näin olet "jutustellut" saat torjuntaa jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskenään tiktokkaavat. Ja työpaikoilla hiljaa se standardi-ilme naamalla ja pystyvät tuijottamaan jopa tunnin ilman, että räpäyttävät silmiään kertaakaan.
- soteala
Kai sä tajuat, että milleniaalit ovat nelikymppisiä? Eivät he ole tiktok-sukipolvea, vaan minipokkarisukupolvea.
Millenniaalit ovat syntyneet vuosina 1981–1996, eli vanhimmat heistä ovat jo nelikymppisiä, mutta suurin osa on kolmikymppisiä. Tiktokia ei ollut, kun he olivat teinejä, mutta nykyään Tiktokin käyttäjistä aika suuri osa on millenniaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo nykyajan mykät sitten aikoo pärjätä asiakaspalvelusta kun odotetaan että pystyy heittämään sitten tarinaa tarvittaessa ja ei pelkkää kiitosta ja näkemiin?
Sehän tästä puuttuisi että asiakaspalvelija alkaisi tarinoimaan. Kiitos ja näkemiin riittää.
M33
Kannattaa ehkä miettiä miksi nuoret ei jutustele. Kyllä ne ainakin mulle juttelee kaikenlaista, olen 40 vuotias ja 20 vuotiaat juttelee kyllä. Pitää olla aidosti empaattinen ja helposti lähestyttävä. Sopivan napakka/jämäkkä muttei liian autoritäärinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on koko draamankaari, millaista on mukavasti jutustella boomerin kanssa. Ensin boomeri julistaa mielipiteen. Jankkaa ja jankkaa. Ohittaa vaihtoehtoiset näkökulmat ja jankatessaan loukkaa lisää juttukumppaniaan. Suuttuu vasta-argumenteista. Käyttää "minä en ainakaan"- kortin ja "nykyään ollaan niin herkkähipiäisiä"-kortin ja "kyllä sitten opitte kun tulette vanhoiksi ja viisaiksi"-kortin. Tässä kohtaa juttukumppani on henkisesti (ehkä fyysisestikin) poistunut keskustelusta. Tätä boomeri ei välttämättä edes huomaa tai sitten huomaa ja suuttuu.
Kiitos yrityksestä perustella!
Sanot, että ohitan vaihtoehtoiset näkökulmat, mutta en mielestäni tee sitä. Olen ottanut selitysmalleja lisää muilta tämän keskustelun aikana. En ollut niitä tullut ajatelleeksi.
Minusta ei ole jankkaamista, jos joku sanoo, että yleistän, ja minä sanon siihen, että tutkimustieto tukee havaintojani. Syytös yleistämisestä on tässä tapauksessa vailla pohjaa, ja siksi ammun sen alas, sori siitä. Se voi tuntua tylyltä.
Olen lisäksi tässä keskustelussa hakenut perusteluja käyttäytymistieteistä siihen, millaisia lajityypillisiä tarpeita ihmisellä on. Kuulin juuri eilen kiinnostavan radio-ohjelman "ulossulkemisesta", siinä puhuttiin juuri tästä ihmisen tarvitsevuudesta ja siitä, että se tulee esiin nimenomaan kriisien hetkellä:
"Muurahaiset ovat erittäin sosiaalisia. Lepakoilla on vastavuoroista auttamista. Ihminen pitää enemmän heistä, jotka osoittavat hyviä aikomuksia. Ostrakismia eli yksilön sulkemista lauman ulkopuolle esiintyy kaikilla lajeilla. Miksi? Millaista on mukaanottava yhteistyö? Toimittaja Satu Kivelän vieraana kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ekologian evoluutiobiologian dosentti ja yliopistonlehtori Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. 49 min"
"Havaintoja muutoksesta" https://areena.yle.fi/1-77826282
Kuten jo aiemmin sanoin, aikuisethan ovat tämän kasvokkain-taitoja heikentävän teknologian lasten ja nuorten käsiin antaneet - saadakseen enemmän "omaa aikaa". Ei ole siis tarpeen syyllistää liikaa nuoria, ja pyydänkin anteeksi, jos niin olen tehnyt ja loukannut jonkun tunteita!
Mutta on nuorillakin oma mahdollisuutensa parantaa sosiaalisia taitojaan, ja monet niin tekevätkin ihan työelämän harjoittamina.
Tsekeissä on joka kesä ekoleiri, jolle kokoontuvat nuoret ovat kaksi viikkoa ilman kännykkää. Tunnen nuoren, joka käy siellä. Hän kaipaa läsnäoloa muiden nuorten kanssa ilman älypuhelimen vaikutusta.
Olet hakenut tästä ketjusta että tutkimustiedosta näkökulmia siihen, miksi milleniaalit eivät keskustele sinua miellyttävällä tavalla. Oliko tarkoituksesi siis jutustella niiden milleniaalien kanssa? Olet haukkunut ja alentanut kokonaista ikäluokkaa jo monen sivun mitalta. Ja edelleen olet hämmästynyt, miksi seurassasi oleva milleniaali on seurassasi torjuva ja etäinen. Hyi! Etsipä iltasi iloksi tutkimustietoa boomereiden tunnetaidoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta turha keskustelu, ei ole osaamisesta kiinni.
Sosiaalisuus on siis perseestä?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehkä miettiä miksi nuoret ei jutustele. Kyllä ne ainakin mulle juttelee kaikenlaista, olen 40 vuotias ja 20 vuotiaat juttelee kyllä. Pitää olla aidosti empaattinen ja helposti lähestyttävä. Sopivan napakka/jämäkkä muttei liian autoritäärinen.
Vuonna 2026 milleniaalit ovat noin 30–45-vuotiaita.
Mutta kun meitäkin on jotka ei haluta olla vaivaksi nuoremmille ! Eikä väkisin kutsua johonkin jos tiedetään ettei kiinnosta. Terveisin x sukupolven edustaja