Lue keskustelun säännöt.
Milleniaalit eivät osaa jutustella
12.05.2026 |
Olin tuossa äitienpäivälounaalla. Isoäiti, kaksi eläkeikäistä äitiä, yksi vanha isä ja kolme kolmekymppistä "lasta". Nämä nuoret eivät sanoneet juurikaan mitään koko aterian aikana, me vanhemmat huolehdimme keskustelusta. Yritin monenlaisia aloituksia, joihin nämä keski-ikää lähestyvät "nuoretkin" voisivat osallistua, mutta ei. He eivät vain osaa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia, että kolmikymppiset eivät osaa keskustella vanhempien ihmisten kanssa? Oletan että keskenään osaavat, ainakin jotenkin.
Kommentit (254)
Luin ketjun läpi ja kiinnitin huomiota ap:n tapaan ilmaista itseään. En usko, että pitäisin häntä miellyttävänä juttuseurana. Viestit ovat hyvin ikäviä.
Onneksi en ole niin idiootti, että leimaisin tämän perusteella koko ap:n ikäluokan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun läpi ja kiinnitin huomiota ap:n tapaan ilmaista itseään. En usko, että pitäisin häntä miellyttävänä juttuseurana. Viestit ovat hyvin ikäviä.
Onneksi en ole niin idiootti, että leimaisin tämän perusteella koko ap:n ikäluokan.
Voisitko poimia jonkin esimerkin mainitsemastasi "ikävästä" asenteestani? Et perustele mielipidettäsi esimerkillä, mikä aiheuttaa sen, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, se on vain huitaisu.
Usein väittelyssä tuntuu väittelijästä ikävältä se, että vastaväittäjä sanoo asian, josta itse on eri mieltä. Mutta se ei tarkoita, että vastaväittäjä olisi ikävä. Olen argumentoinut koko ajan huippuasiallisesti, ilman alatyylisiä heittoja tai nimittelyä. Sekö sinua ärsyttää?
Mitä tulee nuorten kasvokkain-taitojen heikkenemiseen, kyse ei ole yhden ihmisen mielipiteestä, vaan yleistyneestä ilmiöstä, johon tutkimuksessakin on kiinnitetty huomiota. Myös koulussa olemme huomanneet tämän, että oppilaat ovat tulleet paljon aremmiksi ilmaisemaan itseään verrattuna aikaan ennen somea.
Me aikuisethan olemme tällaisen maailman nuorille rakentaneet, joka hajottaa yhteisöllisyyden kulttuurissamme, siksi ei kannata syyttää vain nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
No sinähän sen sanoit ja oikeassa olet tietysti. Ehkäpä milleniaalit mykistyvät pelkästä suorituspaineesta, kun kohtaavat boomereiden ylivertaiset sosiaaliset taidot. On muuten hieno sana tuo funktio. Kertoo jo pelkästään hienoista kielellisistä kyvyistäsi. Lämpö ja rakkaus varmasti myös huokuu sinusta, en muuta uskalla edes epäillä. Nyt vaan toivotaan, että ikä istuttaa meihin milleniaaleihin nuo hienot piirteet. Harmi, että ette ole enää niitä sitten näkemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun läpi ja kiinnitin huomiota ap:n tapaan ilmaista itseään. En usko, että pitäisin häntä miellyttävänä juttuseurana. Viestit ovat hyvin ikäviä.
Onneksi en ole niin idiootti, että leimaisin tämän perusteella koko ap:n ikäluokan.
Voisitko poimia jonkin esimerkin mainitsemastasi "ikävästä" asenteestani? Et perustele mielipidettäsi esimerkillä, mikä aiheuttaa sen, että sillä ei ole juurikaan merkitystä, se on vain huitaisu.
Usein väittelyssä tuntuu väittelijästä ikävältä se, että vastaväittäjä sanoo asian, josta itse on eri mieltä. Mutta se ei tarkoita, että vastaväittäjä olisi ikävä. Olen argumentoinut koko ajan huippuasiallisesti, ilman alatyylisiä heittoja tai nimittelyä. Sekö sinua ärsyttää?
Mitä tulee nuorten kasvokkain-taitojen heikkenemiseen, kyse ei ole yhden ihmisen mielipiteestä, vaan yleistyneestä ilmiöstä, johon tutkimuksessakin on kiinnitetty huomiota. Myös koulussa olemme huomanneet tämän, että oppilaat ovat tulleet paljon aremmiksi ilmaisemaan itseään verrattuna aikaan ennen somea.
Me aikuisethan olemme tällaisen maailman nuorille rakentaneet, joka hajottaa yhteisöllisyyden kulttuurissamme, siksi ei kannata syyttää vain nuoria.
No siinähän se on jo todistettu. Mitäpä keskustelemista tässä on? Mutta miksi ihmeessä yrität kommunikoida ihmisten kanssa, jotka ovat noin paljon alapuolellasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
Olikos listassasi mitään näkökulmaa, joka huomioi sen vuorovaikutuksen toisen osapuolen osuuden epäonnistuneeseen kommunikaatioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
No sinähän sen sanoit ja oikeassa olet tietysti. Ehkäpä milleniaalit mykistyvät pelkästä suorituspaineesta, kun kohtaavat boomereiden ylivertaiset sosiaaliset taidot. On muuten hieno sana tuo funktio. Kertoo jo pelkästään hienoista kielellisistä kyvyistäsi. Lämpö ja rakkaus varmasti myös huokuu sinusta, en muuta uskalla edes epäillä. Nyt vaan toivotaan, että ikä istuttaa meihin milleniaaleihin nuo hienot piirteet. Harmi, että ette ole enää niitä sitten näkemässä.
Siis jos sanoo "sustainable" suomenkielisen tekstin keskellä, ei hyvä. Jos käyttää sivistyssanaa, ei hyvä sekään. Minusta "funktio" on aika yleisessä käytössä, ja halusin painottaa keskustelun lajityypillistä ominaisuutta ihmisille. Siksi tuo biologiasta tuttu sana. En tajunnut, että se loukkaa jotakuta. Olemme ongelman ytimessä! :)
Mutta totta kai tämä nuorten kylmä maailma tulee voittamaan, älä ole siitä huolissasi. Me vanhemmat poistumme, ja nuoret jäävät omille henkisen yksinäisyyden vyöhykkeilleen oleskelemaan.
Monet tässä keskustelussa ovat puolustaneet tunnetason välinpitämättömyyttä lähisuvun suhteen sekä oman mielihyvän (kiinnostuksen) ensisijaisuutta vuorovaikutustilanteissa. Kun ne jotka lapsia uskaltautuvat tekemään, kasvattavat lapsensa näillä jäätävillä periaatteilla, ne lapset eivät aikuisina halua vanhentuneita vanhempiaan edes tavata. Nykynuoret voivat vanhuudessaan seurustella botin kanssa vanhainkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
Olikos listassasi mitään näkökulmaa, joka huomioi sen vuorovaikutuksen toisen osapuolen osuuden epäonnistuneeseen kommunikaatioon?
Mainitsin siitä, että yritin löytää aiheita, joihin kaikilla olisi jotain sanottavaa. Tilanne ei suinkaan ollut sellainen, että olisin pälpättänyt kaiken aikaa. Oli pitkiä hiljaisuuksia. Omasta mielestäni kyllä tein parhaani keskustelun ylläpitämiseksi liikaa dominoimatta.
Välillä tietysti ihmiset keskustelivat myös vieruskaverin kanssa, minä vieressäni istuvan tyttäreni apen.
Miksi jotkut ihmiset on niin loukkaantuneita tästä kokemukseni kuvailusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
No sinähän sen sanoit ja oikeassa olet tietysti. Ehkäpä milleniaalit mykistyvät pelkästä suorituspaineesta, kun kohtaavat boomereiden ylivertaiset sosiaaliset taidot. On muuten hieno sana tuo funktio. Kertoo jo pelkästään hienoista kielellisistä kyvyistäsi. Lämpö ja rakkaus varmasti myös huokuu sinusta, en muuta uskalla edes epäillä. Nyt vaan toivotaan, että ikä istuttaa meihin milleniaaleihin nuo hienot piirteet. Harmi, että ette ole enää niitä sitten näkemässä.
Siis jos sanoo "sustainable" suomenkielisen tekstin keskellä, ei hyvä. Jos käyttää sivistyssanaa, ei hyvä sekään. Minusta "funktio" on aika yleisessä käytössä, ja halusin painottaa keskustelun lajityypillistä ominaisuutta ihmisille. Siksi tuo biologiasta tuttu sana. En tajunnut, että se loukkaa jotakuta. Olemme ongelman ytimessä! :)
Mutta totta kai tämä nuorten kylmä maailma tulee voittamaan, älä ole siitä huolissasi. Me vanhemmat poistumme, ja nuoret jäävät omille henkisen yksinäisyyden vyöhykkeilleen oleskelemaan.
Monet tässä keskustelussa ovat puolustaneet tunnetason välinpitämättömyyttä lähisuvun suhteen sekä oman mielihyvän (kiinnostuksen) ensisijaisuutta vuorovaikutustilanteissa. Kun ne jotka lapsia uskaltautuvat tekemään, kasvattavat lapsensa näillä jäätävillä periaatteilla, ne lapset eivät aikuisina halua vanhentuneita vanhempiaan edes tavata. Nykynuoret voivat vanhuudessaan seurustella botin kanssa vanhainkodissa.
Mitä useamman viestisi luen, sitä vakuuttuneempi olen, että et halua kuulla minun, milleniaalin, ajatuksista yhtään mitään. Sen sijaan käsitykseni siitä vahvistuu, että kanssasi pärjää hiljaa kuuntelemalla, myötäilemällä ja nyökyttelemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
Olikos listassasi mitään näkökulmaa, joka huomioi sen vuorovaikutuksen toisen osapuolen osuuden epäonnistuneeseen kommunikaatioon?
Mainitsin siitä, että yritin löytää aiheita, joihin kaikilla olisi jotain sanottavaa. Tilanne ei suinkaan ollut sellainen, että olisin pälpättänyt kaiken aikaa. Oli pitkiä hiljaisuuksia. Omasta mielestäni kyllä tein parhaani keskustelun ylläpitämiseksi liikaa dominoimatta.
Välillä tietysti ihmiset keskustelivat myös vieruskaverin kanssa, minä vieressäni istuvan tyttäreni apen.
Miksi jotkut ihmiset on niin loukkaantuneita tästä kokemukseni kuvailusta?
Ainakin tässä keskustelussa kommunikaatiosi on ikävää ja ylimielistä. Poistun tästä keskustelusta. Enkä ihmettele, että juttukumppanisi live-elämässä ovat kokeneet samoin. Tämä oli vain oma kokemukseni ja tiedän jo, että et ole siitä kiinnostunut. Heippa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nuo nykyajan mykät sitten aikoo pärjätä asiakaspalvelusta kun odotetaan että pystyy heittämään sitten tarinaa tarvittaessa ja ei pelkkää kiitosta ja näkemiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
No sinähän sen sanoit ja oikeassa olet tietysti. Ehkäpä milleniaalit mykistyvät pelkästä suorituspaineesta, kun kohtaavat boomereiden ylivertaiset sosiaaliset taidot. On muuten hieno sana tuo funktio. Kertoo jo pelkästään hienoista kielellisistä kyvyistäsi. Lämpö ja rakkaus varmasti myös huokuu sinusta, en muuta uskalla edes epäillä. Nyt vaan toivotaan, että ikä istuttaa meihin milleniaaleihin nuo hienot piirteet. Harmi, että ette ole enää niitä sitten näkemässä.
Siis jos sanoo "sustainable" suomenkielisen tekstin keskellä, ei hyvä. Jos käyttää sivistyssanaa, ei hyvä sekään. Minusta "funktio" on aika yleisessä käytössä, ja halusin painottaa keskustelun lajityypillistä ominaisuutta ihmisille. Siksi tuo biologiasta tuttu sana. En tajunnut, että se loukkaa jotakuta. Olemme ongelman ytimessä! :)
Mutta totta kai tämä nuorten kylmä maailma tulee voittamaan, älä ole siitä huolissasi. Me vanhemmat poistumme, ja nuoret jäävät omille henkisen yksinäisyyden vyöhykkeilleen oleskelemaan.
Monet tässä keskustelussa ovat puolustaneet tunnetason välinpitämättömyyttä lähisuvun suhteen sekä oman mielihyvän (kiinnostuksen) ensisijaisuutta vuorovaikutustilanteissa. Kun ne jotka lapsia uskaltautuvat tekemään, kasvattavat lapsensa näillä jäätävillä periaatteilla, ne lapset eivät aikuisina halua vanhentuneita vanhempiaan edes tavata. Nykynuoret voivat vanhuudessaan seurustella botin kanssa vanhainkodissa.
Mitä useamman viestisi luen, sitä vakuuttuneempi olen, että et halua kuulla minun, milleniaalin, ajatuksista yhtään mitään. Sen sijaan käsitykseni siitä vahvistuu, että kanssasi pärjää hiljaa kuuntelemalla, myötäilemällä ja nyökyttelemällä.
Tämän keskustelun kuluessa olen älynnyt, että ei ratkaisu ole yrittää keksiä nuoria kiinnostavia aiheita, koska ne eivät heille kelpaa, kuten kommenteista on nähty. He voisivat niitä itse nostaa esiin pöydässä. Niin nuoret aikuiset ennen tekivät, opettelivat tulemaan mukaan muiden keskusteluun.
Voisiko yksi syy tähän jäykkyyteen olla se, että eri-ikäiset ihmiset ovat vähemmän toistensa kanssa tekemisissä kuin ennen. Nuoret oppivat kommunikoimaan omista kiinnostuksenkohteistaan ikätoveriensa kanssa, keski-ikäiset keskenään ja vanhat toistensa seurassa. Muinaisina aikoina eli vielä 70-luvulla ikäpolvet olivat enemmän keskenään tekemisissä. Jo sukutapahtumissa mutta muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millenniaalit on nelikymppisiä.
Itse -84 syntyneenä en kyllä laske -96 syntyneitä samaan sukupolveen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
Olikos listassasi mitään näkökulmaa, joka huomioi sen vuorovaikutuksen toisen osapuolen osuuden epäonnistuneeseen kommunikaatioon?
Mainitsin siitä, että yritin löytää aiheita, joihin kaikilla olisi jotain sanottavaa. Tilanne ei suinkaan ollut sellainen, että olisin pälpättänyt kaiken aikaa. Oli pitkiä hiljaisuuksia. Omasta mielestäni kyllä tein parhaani keskustelun ylläpitämiseksi liikaa dominoimatta.
Välillä tietysti ihmiset keskustelivat myös vieruskaverin kanssa, minä vieressäni istuvan tyttäreni apen.
Miksi jotkut ihmiset on niin loukkaantuneita tästä kokemukseni kuvailusta?
Ainakin tässä keskustelussa kommunikaatiosi on ikävää ja ylimielistä. Poistun tästä keskustelusta. Enkä ihmettele, että juttukumppanisi live-elämässä ovat kokeneet samoin. Tämä oli vain oma kokemukseni ja tiedän jo, että et ole siitä kiinnostunut. Heippa!
Edelleenkään en ole saanut keneltäkään esimerkkejä siitä, mitkä sanat tai lauseet ovat loukkaavia tai epäkohteliaita. Asia roikkuu ilmassa, pelkän mustatuntuu-fiiliksen varassa.
Sehän on nykyajalle luonteenomaista: tunteellinen pahastuminen jonkun maailmankuvasta tai mielipiteistä. Miksi ihmeessä?? Jokin suodatin puuttuu psyyken rakenteista varmaan, kaikki otetaan niin henkilökohtaisesti. Itse pystyn sujuvasti kommunikoimaan niin fundamentalisti-kristityn kuin kommunisti-ateistin kanssa. Ihmisiä ollaan kaikki.
Jostain syystä maailmankuvien moninaisuus ei olekaan niin hyvä ja kannatettava asia kuin sukupuolten moninaisuus. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on nyt näköjään päättänyt mielensä eikä ota vastaan mitään mikä ei täysin mukaile hänen ajatuksiaan. Ei voi miettiä asiaa toisten kannalta, vaan välittömästi torppaa muiden kokemukset ja näkökulmat. Kumma juttu on että hänen seurassaan ei haluta keskustella...
Olen ollut monta mieltä tässä keskustelussa. Esim. että ilmiössä kyse on 1) teknologian vaikutuksesta, ja sitten että kyse on 2) sosiaalisesta kehitysviivästymästä, nuoret jäävät teineiksi, ja 3) kyse on vanhempien huonosta kasvatuksesta, joka ei osallista lapsia keskusteluihin eivätkä siksi opi keskustelemaan. :) Eli olen yrittänyt ottaa huomioon monia näkökulmia, joista ainakin kaksi on muidenkin esiintuomia.
Vasta-argumentteja on esitetty sellaisia, että ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta olla vanhojen ihmisten seurassa, jotka eivät häntä kiinnosta. Oma kiinnostus keskusteluun on siis nostettu keskeiseksi sosiaalisen kanssakäymisen edellytykseksi.
Itsekin ajattelin niin nuorempana, mutta nyt olen alkanut ajatella, että sosiaalisen kanssakäymisen keskeisin funktio on jakaa lämpöä ja rakkautta.
No sinähän sen sanoit ja oikeassa olet tietysti. Ehkäpä milleniaalit mykistyvät pelkästä suorituspaineesta, kun kohtaavat boomereiden ylivertaiset sosiaaliset taidot. On muuten hieno sana tuo funktio. Kertoo jo pelkästään hienoista kielellisistä kyvyistäsi. Lämpö ja rakkaus varmasti myös huokuu sinusta, en muuta uskalla edes epäillä. Nyt vaan toivotaan, että ikä istuttaa meihin milleniaaleihin nuo hienot piirteet. Harmi, että ette ole enää niitä sitten näkemässä.
Siis jos sanoo "sustainable" suomenkielisen tekstin keskellä, ei hyvä. Jos käyttää sivistyssanaa, ei hyvä sekään. Minusta "funktio" on aika yleisessä käytössä, ja halusin painottaa keskustelun lajityypillistä ominaisuutta ihmisille. Siksi tuo biologiasta tuttu sana. En tajunnut, että se loukkaa jotakuta. Olemme ongelman ytimessä! :)
Mutta totta kai tämä nuorten kylmä maailma tulee voittamaan, älä ole siitä huolissasi. Me vanhemmat poistumme, ja nuoret jäävät omille henkisen yksinäisyyden vyöhykkeilleen oleskelemaan.
Monet tässä keskustelussa ovat puolustaneet tunnetason välinpitämättömyyttä lähisuvun suhteen sekä oman mielihyvän (kiinnostuksen) ensisijaisuutta vuorovaikutustilanteissa. Kun ne jotka lapsia uskaltautuvat tekemään, kasvattavat lapsensa näillä jäätävillä periaatteilla, ne lapset eivät aikuisina halua vanhentuneita vanhempiaan edes tavata. Nykynuoret voivat vanhuudessaan seurustella botin kanssa vanhainkodissa.
Mitä useamman viestisi luen, sitä vakuuttuneempi olen, että et halua kuulla minun, milleniaalin, ajatuksista yhtään mitään. Sen sijaan käsitykseni siitä vahvistuu, että kanssasi pärjää hiljaa kuuntelemalla, myötäilemällä ja nyökyttelemällä.
Tämän keskustelun kuluessa olen älynnyt, että ei ratkaisu ole yrittää keksiä nuoria kiinnostavia aiheita, koska ne eivät heille kelpaa, kuten kommenteista on nähty. He voisivat niitä itse nostaa esiin pöydässä. Niin nuoret aikuiset ennen tekivät, opettelivat tulemaan mukaan muiden keskusteluun.
Voisiko yksi syy tähän jäykkyyteen olla se, että eri-ikäiset ihmiset ovat vähemmän toistensa kanssa tekemisissä kuin ennen. Nuoret oppivat kommunikoimaan omista kiinnostuksenkohteistaan ikätoveriensa kanssa, keski-ikäiset keskenään ja vanhat toistensa seurassa. Muinaisina aikoina eli vielä 70-luvulla ikäpolvet olivat enemmän keskenään tekemisissä. Jo sukutapahtumissa mutta muutenkin.
Niin, kuinka moni nykyajan nuori nainen on ollut esim. 80-vuotiaan mummonsa kanssa saunassa ja nähnyt, mitä vanhuus tekee naisen keholle? Siinä ei botoxit auta. :) t. nainen 69 v
Tässä ketjussa on koko draamankaari, millaista on mukavasti jutustella boomerin kanssa. Ensin boomeri julistaa mielipiteen. Jankkaa ja jankkaa. Ohittaa vaihtoehtoiset näkökulmat ja jankatessaan loukkaa lisää juttukumppaniaan. Suuttuu vasta-argumenteista. Käyttää "minä en ainakaan"- kortin ja "nykyään ollaan niin herkkähipiäisiä"-kortin ja "kyllä sitten opitte kun tulette vanhoiksi ja viisaiksi"-kortin. Tässä kohtaa juttukumppani on henkisesti (ehkä fyysisestikin) poistunut keskustelusta. Tätä boomeri ei välttämättä edes huomaa tai sitten huomaa ja suuttuu.
en osaa minäkään äiti tuntuu jotenkin pelokkaalta keskusteleen mistään. niinku pelkäis vielä että juoppo isä hakkaa kun on erimieltä mistään. ei mitään uutta sanottavaa tai omia ajatuksia
Ehkä niitä sosiaalisia suhteita kannattaisi harrastaa niiden kanssa, joita aidosti kiinnostaa seurasi. En ymmärrä tätä, että pitäisi väkisin ylläpitää monia ihmissuhteita, vain jotta niitä olisi paljon
Tämän tapaamisen halusi järjestää vävyni 87-vuotias mummo. Hän on pian poissa. Siksi halusin osallistua tälle lounaalle, vaikka olen kasvissyöjä ja ravintoloissa on vaikea saada kunnollista kasvisruokaa. Mielestäni se oli tässä tilanteessa toisarvoista, halusin osoittaa kunnioitusta tätä minua vanhempaa ihmistä kohtaan ja söin, mitä noutopöydästä löysin.
Vanhetessa ihmisen tunne-elämä muuttaa herkemmäksi, kuoleman läheisyys muuttaa ajatus- ja tunnemaailmaa, haluaa nähdä läheisiään. Mutta tätä eivät itseriittoiset keski-ikäiset tai nuoret tajua. Mutta teidän vuoronne tulee kyllä, kaivata inhimillistä lämpöä vanhana ja hauraana.