Lue keskustelun säännöt.
Olen alkanut pelkäämään ihmisiä
07.05.2026 |
Kiusaaminen ja epätietoisuudessa eläminen aiheuttaa traumoja
Kommentit (114)
61/114
|
07.05.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä jotka ovat ansainneet tämän hetkisen pahan olonsa ja kärsimyksensä.
Karma!
Käytöksesi on ilkeilyä. Sun kaltaisten kanssa ei haluta olla tekemisissä.
Ei mikään ihme. Nykyään kaikki on niin pelottavaa. Mua pelottaa koko elämä. Pelkään huomista päivää kun ei yhtään tiedä mitä se tuo tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä jotka ovat ansainneet tämän hetkisen pahan olonsa ja kärsimyksensä.
Karma!Käytöksesi on ilkeilyä. Sun kaltaisten kanssa ei haluta olla tekemisissä.
Älä ammu viestintuojaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä jotka ovat ansainneet tämän hetkisen pahan olonsa ja kärsimyksensä.
Karma!Käytöksesi on ilkeilyä. Sun kaltaisten kanssa ei haluta olla tekemisissä.
Älä ammu viestintuojaa!
En voi ampua, koska hyvä, että oma henki pihisee. Raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina niitä pelännyt, siitä asti kun lapsena koulukiusattiin 9 vuotta. Mutta eipä tuo haittaa, minä viihdyn omissa oloissani. Kun välttelen ihmisiä, ei ihmispelosta ole haittaa. Ikää jo 51 ja hyvin näin pärjätty. Työelämässäkin olen, mutta teen työtä 100% etänä.
Elämä on valintoja.
Elämä on myös ei-valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
"Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.". Tarkoitit siis narsisteja? Ymmärrän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
"Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.". Tarkoitit siis narsisteja? Ymmärrän
Eivät suinkaan narsisteja vaan ihan normaalin, terveen itsetunnon omaavia, jotka luottavat omaan osaamiseensa. Kykenevät selviytymään ilman jatkuvaa holhoamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhriutuva herkkänahkainen narsisti on raskasta seuraa missä tahansa.
Kaiken pitää pyöriä hänen alati vaihtuvien tunnetilojensa ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
"Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.". Tarkoitit siis narsisteja? Ymmärrän
Eivät suinkaan narsisteja vaan ihan normaalin, terveen itsetunnon omaavia, jotka luottavat omaan osaamiseensa. Kykenevät selviytymään ilman jatkuvaa holhoamista.
AP:n kokemuksiin kuuluu esimerkiksi kolleegan kommenttia opiskeluaikoina: "Miksi tulet tänne aina töihin?". Onko tuo kiusaamista, syrjimistä vai ei mitään?
Turha kysymys tuntemattomalle, sillä ap on varmasti jo itse päättänyt, mitä se noista on, kenties niitä kaikkia, jotka palaa halusta kaataa jopa syyttömien niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
Mullakin on tapana lähinnä olla hiljaa taukopaikalla. En koskaan tervehdi työkavereita, koska olen ylpeästi ihmispelkoinen.
Taukopaikala kuitenkin tepaastelen rehvakkaasti puvussani, toki takin olen laskenut tuolille ja nostelen koipia ylös. Mallailen korkeita jujutsu-potkuja.
Annan ymmärtää koko toimistolle kuka on alueen ns. action jackson. Hypähtelen vähän ja pyörittelen niskoja. Sitten nostelen niitä jalkoja hallitusti kuin kurki tai muu lintu pitäen käsiä henkseleillä. Pravuurini on kerran tunnissa jalottelu. Moni on kuin ei huomaisikaan, mutta pakko niiden on nähdä. Olen meidän toimiston sigma heittämällä.
Ujona ihmisenä pidän pitkää animetukkaa kasvojeni edessä ja puhun sen takaa jos työnantajan kanssa joudun vaihtamaan ääntä. Käännän myös kasvoja sivulle että saan hiuksista sosiaalisen kilven.
Minä opin pelkäämään ihmisiä jo ennen kuin osasin puhua. Kiitollinen olen pelolle, että varoittaa vaaroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
"Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.". Tarkoitit siis narsisteja? Ymmärrän
Eivät suinkaan narsisteja vaan ihan normaalin, terveen itsetunnon omaavia, jotka luottavat omaan osaamiseensa. Kykenevät selviytymään ilman jatkuvaa holhoamista.
AP:n kokemuksiin kuuluu esimerkiksi kolleegan kommenttia opiskeluaikoina: "Miksi tulet tänne aina töihin?". Onko tuo kiusaamista, syrjimistä vai ei mitään?
Turha kysymys tuntemattomalle, sillä ap on varmasti jo itse päättänyt, mitä se noista on, kenties niitä kaikkia, jotka palaa halusta kaataa jopa syyttömien niskaan.
Ap on päättänyt, että syrjimistä se oli, johon liittyi vielä kiusaamista. Esimiehelle ilmoitus, joka ei nostanut persettä penkistä.
Se on esimiehesi ja sinun välinen asia, kuten myös sen työkaverin, joka moista kommenttia heitti. Itsesäälissä kieriskely ei kuitenkaan auta vaan ihan oikean ammattiavun hakeminen ja niiden traumojen purkaminen käsittelyineen ammattiauttajien kanssa.
Työkaverista kannattaa porukalla tehdä koko ajan valituksia, niin hänet pystytään irtisanomaan!
Vierailija kirjoitti:
Työkaverista kannattaa porukalla tehdä koko ajan valituksia, niin hänet pystytään irtisanomaan!
Jaahas ja ihan ilman syytä. Itsellä taitaa olla solidaarisuutta sen verran, että mielummin työkavereita tuetaan, kun aletaan heti myrkyttämään. Kiitti vinkistä. Näin kotimaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on hylkäämisen pelkoinen ja huomiohakuinen.
Ja jokaisen vähättelevä ja suoranaisesti hyökkäävä tapa ilmaista mielipiteensä vain pahentaa hänen kokemaansa.
Jep. Olisko siitä kyse, että on joutunut kokemaan negatiivisia asioita, eikä niissä tilanteissa apua ole herunnut. Ei työyhteisöstä eikä kaveripiiristä.a
Sitä varten on ne mielenterveyspalvelut, joihin pääsee kyllä, kunhan sitä apua lähtee hakemaan, sen sijaan, että yrittää valjastaa työkaverit ja ystävänsä ilmaiseksi 24/7 -terapeuteiksi sekä oksennusastiaksi, josta sitten uhriutuu, kun ei onnistu.
Totta on. Noheva osaa itse näitä palveluita hakea. Se ei kuitenkaan poista muita ongelmia liittyen työelämään ja ihmissuhteisiin. Ghostaaminen on perseestä. Pilaa helposti elämän, koska ihmissuhteita tarvitaan.
Ne muut ihmissuhteet eivät ole olemassa sitä varten, että yksi saisi piipittää kaikista kokemistaan traumoista koko ajan. Pilaa fiiliksen ja varastaa energiaa ja saa aikaan sen olon, että tuohon tehoaa joko kallomaakari tai tunnin turpaanveto. Sitä varten on ne mt-palvelut. Todennäköisesti paljon parempiakin auttajia ja tehokkaammat keinot.
Tästä juuri huomaa, että suomessa ei ole keskustelukulttuuria. Sieltä ne monet ongelmat ja erimielisyydet juontaa juurensa. Jos sanon, että "hei, mulla on tämmöinen ongelma, että miten tämä hoidetaan tai tarvitsen apua, että voin hoitaa työn paremmin". Tuosta sitten otetaan herne nenään tai työntekijä on paska.
Olen itse yrittänyt kaltaisellesi ulisijalle olla mahdollisimman hyvä työkaveri ja auttaa, kun apua tarvitsee, ja se meni lopulta siihen, että suorastaan heittäytyi avuttomaksi ja kun siitä sanoi, alkoi vinkuminen omista traumoistaan jne. Käytti niitä varsin lahjakkaasti tekosyynä heittäytyä muiden armoille ja muiden holhottavaksi. Viimeinen niitti tuli, kun olin hautaamassa äitiäni, enkä näin ollen vastannut puhelimeen lainkaan, eihän puhelimeni ollut edes päällä silloin. Se oli vapaapäivä. Molemmille. Oli kyllä tietoinen äitini hautajaisista juuri sinä päivänä. Ei vaan välittänyt. Siitä tuli sitten vatunmoinen ulina ja uhriutuminen työpaikalla, vielä senkin jälkeen, sekä syyttelyt kiusaamisesta, kun olin kertonut olleeni hautaamassa äitiäni. Sen jälkeen haistatimme pskat kyseiselle tyypille kaikki, pomoa myöten. Rajansa kaikella. Hoidata ne päävaurioisi kallomaakarilla tai pyöri siellä paskassasi, mutta kaikessa hiljaisuudessa.
Ap ei ole yhtään tällainen työpaikalla. En työpaikalla nurise mistään tämmöisestä. Kerran asiakkaan esimies otti herneen nenäänsä, kun kysyin kolleegalta, että onko pomo ollut tyytyväinen työskentelyyn.
En ota enää riskiä yhdenkään kaltaisesi traumakasan kanssa. Teen töitä, jotta saan rahaa, jolla kustantaa elämääni. En ole siellä hankkimassa kavereita enkä muitakaan läheisiä ihmissuhteita. Työkaveritkin sen verran hyvän itsetunnon omaavia, etteivät koko ajan tarvitse paimentamista eikä terapointia.
Mullakin on tapana lähinnä olla hiljaa taukopaikalla. En koskaan tervehdi työkavereita, koska olen ylpeästi ihmispelkoinen.
Taukopaikala kuitenkin tepaastelen rehvakkaasti puvussani, toki takin olen laskenut tuolille ja nostelen koipia ylös. Mallailen korkeita jujutsu-potkuja.
Annan ymmärtää koko toimistolle kuka on alueen ns. action jackson. Hypähtelen vähän ja pyörittelen niskoja. Sitten nostelen niitä jalkoja hallitusti kuin kurki tai muu lintu pitäen käsiä henkseleillä. Pravuurini on kerran tunnissa jalottelu. Moni on kuin ei huomaisikaan, mutta pakko niiden on nähdä. Olen meidän toimiston sigma heittämällä.
Ujona ihmisenä pidän pitkää animetukkaa kasvojeni edessä ja puhun sen takaa jos työnantajan kanssa joudun vaihtamaan ääntä. Käännän myös kasvoja sivulle että saan hiuksista sosiaalisen kilven.
Kun olen saanut jujutsu-sarjan päätökseen, en tietenkään istu muiden joukkoon. Menen seisomaan ikkunan eteen selin muihin. Tuijotan kaukaisuuteen ja puristan käsiäni nyrkkiin niin, että rystyset paukkuvat. Se on merkki siitä, että sisäinen petoni on hetkellisesti taltutettu, mutta aina valmiina.
Jos joku rohkea yrittää kysyä jotain säästä tai lounaslistasta, teen seuraavat liikkeet:
En käänny.
Nostan vain oikean käden pystyyn (stop-merkki).
Päästän syvän, kurkusta tulevan murahduksen.
Heitän hiukset takaisin kasvoille ja poistun paikalta takaperin kävellen, jotta kukaan ei pääse yllättämään selästä.
Työpisteelläni en käytä tuolia. Kyykkään pöydän päällä slaavikyykyssä ja koodaan (tai täytän excelit) pelkällä pikkurillillä ja peukalolla, koska loppuja sormia tarvitsen tasapainon ylläpitämiseen. Jos pomo tulee lähelle, vedän hupun päähän ja alan hyräilemään matalalla äänellä jotain animen tunnusmusiikkia. Se luo ympärilleni sellaisen auran, että kukaan ei uskalla tulla valittamaan myöhästyneistä raporteista.
Olen toimiston varjo. Olen se, josta puhutaan kuiskaillen tupakkapaikalla. Olen se, joka potkii ilmaa, kun muut juovat automaattikahvia.
Tässä hyviä konsteja ihmispelkoisille toimistoihin. Toimisto on paikka jossa sinäkin saat työskennellä.
Ennen oli etämahdollisuus, nyt ei ole etämahdollisuutta.