Lue keskustelun säännöt.
Mikä on yhteiskuntaluokkasi?
07.05.2026 |
Joku ylintä luokkaa edustavakin kirjoittelee täällä. Itse olen alinta, 40-luvulla maalla syntynyt tehdastyötä tehnyt.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään ole enää luokkajakoa. Itse kasvoin maalla, kouluttamattomassa perheessä. Sisävessaakaan ei lapsena ollut. Melko alkeelliset olot. Nyt olen johdon asiantuntijatehtävissä työskentelevä akateeminen. Luokitelkoot muut minut miten tykkäävät. Itse en sitä suostu tekemään. Tuollainen luokkajako on alentavaa, eikä ota huomioon ihmisen yksilöllisiä kykyjä tai halua menestyä/muuttua/kehittyä.
Olet akateeminen etkä ymmärrä mikä merkitys yhteiskuntaluokilla on esim. tutkimuksessa? Siihenhän ne on tarkoitettu, ei kenenkään luokitteluun.
On vaikea uskoa, että olet akateemisesti koulutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä eikä kiinnosta. Nykyään halutaan lokeroida kaikki johonkin, ei pelkästään yhteiskuntaluokissa. Miksi haluaisimme palata johonkin menneisyyteen jossa yhteiskuntaluokilla oli suuri merkitys ihmisten olemiseen ja kanssakäymiseen. Sosio-ekonominen asema ihmisryhmänä tietty yhteiskunnan tutkijoille mielenkiintoista mutta yksilön elämässä täysin toisarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkamieskodissa syntynyt sosiologi. Ylintä yhteiskuntaluokkaa. Väsyttää kun ihmiset ovat niin yksinkertaisia ja katsovat asioita kuten alin sosiaaliluokka katsoo. Oman kokemuksensa mukaan.
Kuulostaa palstan yhteiskuntaluokkahullulta
Ja keskiluokkaiselta. Ihme sosiologi kun ei edes omaa "asemaansa" hahmota.
Luokkajako hajosi jälkiteollistumisen myötä. Ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Aristokraatti. Varakas pitkäaikaistyötön joka harrastelee taiteita.
Itse olen se hovinarri, joka on kulttuurialalla ja viihdyttää ylimystöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on yhteiskuntaluokka, jos elää minimillä tk-eläkkeellä, mutta on useampien satojen tuhansien omaisuus perintönä?
Silloin olet perijä(tär).
Jos puhutaan rahasta.
Kuulun 8:een tulodesiiliin (siis pienituloinen), mutta sitkeän säästämisen ja sijoittamisen ansiosta 2:een varallisuusdesiiliin (joka ei toki Suomessa ihan hirveitä vaadi).
Terv. Miekkonen 54vee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhästä ylempään keskiluokkaan ihan omin ansioin ponnistanut.
Olen painanut niska limassa kun muut köyhät ruikuttivat ja dokasivat. Nyt olen kuulemma vain onnekas.
En tunne kuin halveksuntaa köyhyyttään ruikuttavia kohtaan. Mikään ei ole omaa syytä.
Keskiluokka. Tulojen perusella ylempi, mutta ei korkeakoulututkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sen tietää? En hahmota tätä luokkajakoasiaa yhtään. Onko se olemassa vain tällä palstalla?
Suurin osa suomalaisista on keskiluokkaa, ylempää tai alempaa. Esim. Laura Kolbe on tutkinut suomalaisia yhteiskuntaluokkia. Mutta eipä tuolla hirveästi ole merkitystä mihin luokkaan kuuluu, koska Suomi ei ole luokkayhteiskunta ollenkaan samaan tapaan kuin vaikkapa Ruotsi tai Britannia. Olemme aika tasa-arvoisia sittenkin, koska kaikki ovat olleet aika köyhiä, yläluokka äärimmäisen pieni ja muualta kotoisin alun perin suurin osa.
Millä tavoin Suomi eroaa luokkayhteiskuntana vaikka Ruotsista? Toki, Ruotsi on monarkia ja aatelisia on ja näkyy yhteiskunnassa, mutta tavallinen Svensson on ihan samalla lailla osa yhteiskuntaluokkaansa kuin meilläkin ollaan. Olen itse luokkaretkeläinen. Synnyin kaupunkilaiseen työväenluokkaan, mutta olen opiskellut ja tehnyt uran ylemmän keskiluokan maailmassa ja tänne myös avioitunut.
Ero ylemmän keskiluokan ja yläluokan välillä on Ruotsissa iso. Suomessa ei juuri ole yläluokkaa tai se on niin pieni, että käytännön merkitys on olematon. Heillä ei ikään kuin ole varaa olla olematta tekemisissä muiden kanssa.
Itseäni kiinnostaa porvariluokan merkitys ja asema historiassa. En ole tästä tutkimuksia lukenut, mutta historioitsijana tiedän, että esimerkiksi saksalaisessa porvaristossa naisen asema oli hyvin merkittävä, jos hän jäi leskeksi ja ryhtyi hallinnoimaan omaisuutta. Ja äidin merkitys jälkikasvulle on isompi kuin isän. Ei geneettisesti, vaan akateemisen ja taloudellisen menestyksen kautta (nykyaikana, tutkitusti), luonnollisesti, koska äiti kasvattaa lapsiaan yhä nykyäänkin enemmän kuin isä. Oletukseni siis on, että nimenomaan porvaristosta nousi uusi yläluokka renessanssista alkaen, kun aatelisto pikkuhiljaa kadotti asemansa.
Onko sinun suvussasi porvaristoa? Siis kauppiaita, käsityöläisiä, yrittäjiä?
On, varsinkin yhdessä sukuhaarassa. Ja kiinnostavaa kyllä, porvariammateissa on ajan myötä kohottu myös arvoasteikolla ylöspäin, mikä onkin porvarillinen ihanne. Siis ensin ollut vaatturityyppistä yritystä, seuraavassa sukupolvessa sitten jo oltu hammaslääkäriä ja apteekkaria. Yrittäjiä hekin, hammaslääkäri on jopa myös käsityöammatti, mutta paljon korkeammalla koulutuksella kuin ompeleminen. Valtaosa omasta lähisuvustani on kuitenkin ollut erilaisia virkamiehiä, mikä on ollut varmasti vielä 1900-luvulla sekin ikään kuin hieno juttu, mutta ei ehkä ole enää niinkään. Itse olen tehnyt työurani yksityisellä kaupallisella sektorilla ja sitä on vähän jopa paheksuttu. Kun ei saisi olla ihan näin avoimesti rahan kanssa tekemisissä, pitäisi tehdä työkseen jotain ylevämpää. Vanhempani olisivat mieluummin nähneet minut vaikka jossain ministeriössä virkamiehenä.
Kuulostaa hyvin tyypilliseltä ja juuri sellaiselta, mitä omatekoisessa teoriassani olen funtsinutkin. Tai kukapa tietää, ehkä tuollainen tutkimus onkin olemassa, missä todistetaan ajatukseni oikeaksi.
En ehkä nimittäisi taustaasi työväenluokkaiseksi, jos suvussa on enemmänkin porvaristoa ja virkamiehiä. Porvariston ja virkamiesten profiili on hyvin toisentyyppinen kuin työväestön. Porvaristo on mielestäni aivan selvä luokka nykyisinkin, vaikka sitä ei käytetä nimityksenä. Ja porvariston ja virkamiesten avioliitot ovat niitä kaikkein tyypillisimpiä keskiluokan avioliittoja.
Ajatus ylevyydestä kuuluu myös hyvin selkeästi ylemmän keskiluokan ajatusmaailmaan ja se on peräisin porvaristosta ja virkamiehistöstä. Ehkä myös sotilastaustasta. Hehän ovat palvelleet tsaarin armeijassa ja saaneet näin yläluokkaisen leiman ajatteluunsa - sotilaille on tyypillistä myös kansainvälisyys eli heitä useimmiten on koulutettu ulkomailla ja he ovat tekemisissä työssään tiedustelun ja muun kansainvälisen diplomatian ja sotilaskoulutuksen tiimoilta eri kansallisuuksien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan taustalla en ottaisi kantaa mihinkään tärkeämpään asiaan kuin pölyjen pyyhkiminen.
Sinä oletkin Hakaristin ritari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sen tietää? En hahmota tätä luokkajakoasiaa yhtään. Onko se olemassa vain tällä palstalla?
Suurin osa suomalaisista on keskiluokkaa, ylempää tai alempaa. Esim. Laura Kolbe on tutkinut suomalaisia yhteiskuntaluokkia. Mutta eipä tuolla hirveästi ole merkitystä mihin luokkaan kuuluu, koska Suomi ei ole luokkayhteiskunta ollenkaan samaan tapaan kuin vaikkapa Ruotsi tai Britannia. Olemme aika tasa-arvoisia sittenkin, koska kaikki ovat olleet aika köyhiä, yläluokka äärimmäisen pieni ja muualta kotoisin alun perin suurin osa.
Millä tavoin Suomi eroaa luokkayhteiskuntana vaikka Ruotsista? Toki, Ruotsi on monarkia ja aatelisia on ja näkyy yhteiskunnassa, mutta tavallinen Svensson on ihan samalla lailla osa yhteiskuntaluokkaansa kuin meilläkin ollaan. Olen itse luokkaretkeläinen. Synnyin kaupunkilaiseen työväenluokkaan, mutta olen opiskellut ja tehnyt uran ylemmän keskiluokan maailmassa ja tänne myös avioitunut.
Ero ylemmän keskiluokan ja yläluokan välillä on Ruotsissa iso. Suomessa ei juuri ole yläluokkaa tai se on niin pieni, että käytännön merkitys on olematon. Heillä ei ikään kuin ole varaa olla olematta tekemisissä muiden kanssa.
Itseäni kiinnostaa porvariluokan merkitys ja asema historiassa. En ole tästä tutkimuksia lukenut, mutta historioitsijana tiedän, että esimerkiksi saksalaisessa porvaristossa naisen asema oli hyvin merkittävä, jos hän jäi leskeksi ja ryhtyi hallinnoimaan omaisuutta. Ja äidin merkitys jälkikasvulle on isompi kuin isän. Ei geneettisesti, vaan akateemisen ja taloudellisen menestyksen kautta (nykyaikana, tutkitusti), luonnollisesti, koska äiti kasvattaa lapsiaan yhä nykyäänkin enemmän kuin isä. Oletukseni siis on, että nimenomaan porvaristosta nousi uusi yläluokka renessanssista alkaen, kun aatelisto pikkuhiljaa kadotti asemansa.
Onko sinun suvussasi porvaristoa? Siis kauppiaita, käsityöläisiä, yrittäjiä?
Nalle Wahlroos kirjoitti kirjassaan, että suomalainen ja ruotsalainen yhteiskunta eroaa suhteessa eliittiin ja rahaan. Ruotsissa on ok olla näkyvästi eliitin jäsen. Ruotsalaiset rakastavat Wallenbergejään ja kuninkaallisiaan. Aatelissormukset ovat näkyvästi sormissa. Suomi on sosialistinen yhteiskunta, jossa eliitti naamioituu joko kokonaan näkymättömäksi tai tekeytyy yhdeksi meistä muista. Omistajuus pidetään piilossa ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen tehdään kansalta salassa. Tämä kulttuuriero ei poista sitä, etteikö Suomessa yläluokkaa olisi. Nalle itse tykkää näyttää varallisuuttaan ja asemaansa, siksi hän asuu Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ylempää keskiluokkaa kuin ikinä mahdollista. Vieläpä se, että kiinnostaisi sen minua ylempänä olevan luokan määritelmä. Sitähän ei oikein ole tutkittu eikä määritelmää ole oikein missään kerrottu, mutta sellainen minua ylempi luokka on kumminkin olemassa. Heidät tunnistaa varmimmin siitä, että tämä asia ei kiinnosta heitä ollenkaan., vaan he sanovat olevansa ihan vaan taviksia, vaikka kaikille on selvää, ettei se ole totta.
On yläluokkaa tutkittu Suomessakin vaikka kuinka paljon. Suurin osa populaarihistoriaa käsittelevistä tietokirjoista kertoo yläluokan henkilöistä ja historiasta. Se mikä puuttuu on köyhimmän luokan mikrohistoria, koska kirjallisia lähteitä on paljon vähemmän.
Populaarihistorian kirjat eivät ole yläluokan tutkimista. Hyvin vähän on mitään määritelmiä siitä, missä menee suomalaisilla yläluokan ja ylemmän keskiluokan raja. Tämä on eri asia kuin nostaa esille joku historian suurmies X, joka on varmasti ollut oman aikansa yläluokkaa. Se, että joku Mannerheim on ollut yläluokkaa, ei kerro yhtään mitään siitä, kuka on tällä hetkellä yläluokkaa. Tämähän vaihtelee myös maittain. Britanniassa ei taideta nousta yläluokkaan sillä, että hoidetaan pääministerin tehtävää. Suomessa ihan kirkkain silmin voidaan väittää, että niinhän siinä käy, kun pääministerillä onnisot tulot ja paljon vaikutusvaltaa.
Silti joku Sanna Marin vaikuttaa enemmän kohujulkkikselta kuin eliitin edustajalta. Käytös, tyyli ja puhetapa ovat jotain muuta kuin mitä eliitiltä odottaisi. Vai olenko väärässä ja koostuvatko Suomen ns seurapiirit oikeasti niistä ihmisistä, joiden bileitä uutisoi seiska-lehti? Ovatko seurapiirit sama asia kuin eliitti ja onko siinä tapauksessa eliitti sama asia kuin yläluokka?
Jos näin on, niin varmin tie yläluokkaan käy sitten kai tosi-tv:n kautta, eikö vaan? Miten mä jotenkin epäilen nyt tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun ylimpään ja varakkaampaan yhteiskuntaluokkaan, kun minulla on pääomatuloja enemmän kuin naapurilla, joka on kauppatieteen maisteri talousjohtajana keskisuuressa yrityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sen tietää? En hahmota tätä luokkajakoasiaa yhtään. Onko se olemassa vain tällä palstalla?
Suurin osa suomalaisista on keskiluokkaa, ylempää tai alempaa. Esim. Laura Kolbe on tutkinut suomalaisia yhteiskuntaluokkia. Mutta eipä tuolla hirveästi ole merkitystä mihin luokkaan kuuluu, koska Suomi ei ole luokkayhteiskunta ollenkaan samaan tapaan kuin vaikkapa Ruotsi tai Britannia. Olemme aika tasa-arvoisia sittenkin, koska kaikki ovat olleet aika köyhiä, yläluokka äärimmäisen pieni ja muualta kotoisin alun perin suurin osa.
Millä tavoin Suomi eroaa luokkayhteiskuntana vaikka Ruotsista? Toki, Ruotsi on monarkia ja aatelisia on ja näkyy yhteiskunnassa, mutta tavallinen Svensson on ihan samalla lailla osa yhteiskuntaluokkaansa kuin meilläkin ollaan. Olen itse luokkaretkeläinen. Synnyin kaupunkilaiseen työväenluokkaan, mutta olen opiskellut ja tehnyt uran ylemmän keskiluokan maailmassa ja tänne myös avioitunut.
Ero ylemmän keskiluokan ja yläluokan välillä on Ruotsissa iso. Suomessa ei juuri ole yläluokkaa tai se on niin pieni, että käytännön merkitys on olematon. Heillä ei ikään kuin ole varaa olla olematta tekemisissä muiden kanssa.
Itseäni kiinnostaa porvariluokan merkitys ja asema historiassa. En ole tästä tutkimuksia lukenut, mutta historioitsijana tiedän, että esimerkiksi saksalaisessa porvaristossa naisen asema oli hyvin merkittävä, jos hän jäi leskeksi ja ryhtyi hallinnoimaan omaisuutta. Ja äidin merkitys jälkikasvulle on isompi kuin isän. Ei geneettisesti, vaan akateemisen ja taloudellisen menestyksen kautta (nykyaikana, tutkitusti), luonnollisesti, koska äiti kasvattaa lapsiaan yhä nykyäänkin enemmän kuin isä. Oletukseni siis on, että nimenomaan porvaristosta nousi uusi yläluokka renessanssista alkaen, kun aatelisto pikkuhiljaa kadotti asemansa.
Onko sinun suvussasi porvaristoa? Siis kauppiaita, käsityöläisiä, yrittäjiä?
On, varsinkin yhdessä sukuhaarassa. Ja kiinnostavaa kyllä, porvariammateissa on ajan myötä kohottu myös arvoasteikolla ylöspäin, mikä onkin porvarillinen ihanne. Siis ensin ollut vaatturityyppistä yritystä, seuraavassa sukupolvessa sitten jo oltu hammaslääkäriä ja apteekkaria. Yrittäjiä hekin, hammaslääkäri on jopa myös käsityöammatti, mutta paljon korkeammalla koulutuksella kuin ompeleminen. Valtaosa omasta lähisuvustani on kuitenkin ollut erilaisia virkamiehiä, mikä on ollut varmasti vielä 1900-luvulla sekin ikään kuin hieno juttu, mutta ei ehkä ole enää niinkään. Itse olen tehnyt työurani yksityisellä kaupallisella sektorilla ja sitä on vähän jopa paheksuttu. Kun ei saisi olla ihan näin avoimesti rahan kanssa tekemisissä, pitäisi tehdä työkseen jotain ylevämpää. Vanhempani olisivat mieluummin nähneet minut vaikka jossain ministeriössä virkamiehenä.
Oma taustani on vastaava. Virkamiehiä, opettajia ja pappeja suku täynnä 1800-luvulta lähtien. Omaisuutta Suomen virkapalkoilla ei sukuun ole päässyt kertymään, ja se vähäkin jäi 1944 Viipuriin.
Eli keskiluokkainen tausta (no, ehkä papit ja virkamiehet olivat 1800-luvulla ainakin sivivistyneistöä), ja itsekin tukevasti keskiluokkainen. Ei toimeentulohuolia, mutta riippuvainen kuukausipalkasta. Akateeminen tutkinto on ollut kyllä suvussamme käytännössä pakollinen.
Yläluokkaan lasken ne, joiden ei enää tarvitse tehdä töitä, tai työnteko on lähinnä omien tai suvun rahojen sijoittelua. No ehkä myös ne kymmenien tai satojen tonnien kuukausipalkkaa nauttivat pörssiyhtiöiden johtajat, jotka elävät ihan omassa kuplassaan. Ei heitäkään Suomessa kovin paljoa olie.
Se yhteiskunta riippuu perheestä, johon satut syntymään. Yläluokkaisen vanhemmat ovat tohtoreiksi väitelleitä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä eikä kiinnosta. Nykyään halutaan lokeroida kaikki johonkin, ei pelkästään yhteiskuntaluokissa. Miksi haluaisimme palata johonkin menneisyyteen jossa yhteiskuntaluokilla oli suuri merkitys ihmisten olemiseen ja kanssakäymiseen. Sosio-ekonominen asema ihmisryhmänä tietty yhteiskunnan tutkijoille mielenkiintoista mutta yksilön elämässä täysin toisarvoista.
Minusta ei ole lainkaan toisarvoinen asia, millaisista oloista on kotoisin ja millaisiin oloihin päätynyt elämässään. Oman lapsuuden taustan tiedostaminen auttaa ymmärtämään omia valintoja ja käyttäytymistä. Esimerkikkinä vaikka monet köyhistä oloista tulevat kantavat mukanaan pelkoa siitä, että voivat menettää sen, mitä ovat elämässään saavuttaneet, ja jotkut jopa kokevat, että ovat ikään kuin huijareita, väärässä paikassa näyttelemässä jotain muuta mitä oikeasti ovat. He yleensä tarkkailevat huolella, miten muut käyttäytyvät, toimivat samoin ja ostavat samanlaisia esineitä ja vaatteita kuin muillakin on, ja tälllä tavalla todistavat että kyllä he kuuluvat tähän kyseiseen ryhmään (yhteiskuntaluokkaan).
Missään nimessä en silti kannata paluuta vanhaan, missä luokkajako oli muuttumattomampi. Minusta on hyvä, että on liikkuvuutta luokkien välillä.
Alin mahdollinen eli kusinen prole !
Omistavaa luokkaa taloudellisesti, kulttuurillisesti varmaankin ylempää keskiluokkaa.
On, varsinkin yhdessä sukuhaarassa. Ja kiinnostavaa kyllä, porvariammateissa on ajan myötä kohottu myös arvoasteikolla ylöspäin, mikä onkin porvarillinen ihanne. Siis ensin ollut vaatturityyppistä yritystä, seuraavassa sukupolvessa sitten jo oltu hammaslääkäriä ja apteekkaria. Yrittäjiä hekin, hammaslääkäri on jopa myös käsityöammatti, mutta paljon korkeammalla koulutuksella kuin ompeleminen. Valtaosa omasta lähisuvustani on kuitenkin ollut erilaisia virkamiehiä, mikä on ollut varmasti vielä 1900-luvulla sekin ikään kuin hieno juttu, mutta ei ehkä ole enää niinkään. Itse olen tehnyt työurani yksityisellä kaupallisella sektorilla ja sitä on vähän jopa paheksuttu. Kun ei saisi olla ihan näin avoimesti rahan kanssa tekemisissä, pitäisi tehdä työkseen jotain ylevämpää. Vanhempani olisivat mieluummin nähneet minut vaikka jossain ministeriössä virkamiehenä.