Miten voisi olla olematta kateellinen niille, jotka ovat saaneet paljon enemmän?

Vierailija kirjoitti:

kateellisuus vaatii asennemuutoksen sun omassa päässäsi. Kestity itseesi äläkä toisiin ja lakkaa vertaamasta itseäsi muihin.

Niin simppeliä se on, jos vaan haluat.

Juuri noin. Ja sitten kun tuntee kateuden piston sydämessään, niin yksinkertaisesti hyäksyy sen. "Okei, tunnen kateellisuutta, se on ihan ok, se kertoo siitä, että haluaisin itsekin tuon asian/ominaisuuden". 

Itse tunnen kateelisuutta vähintään kerran viikossa, mutta se ei syö minua sisältä päin. Tunnistan tunteen ja olen iloinen sen ihmisen puolesta, jolla on joku asia peremmin kuin minulla. Sitten mietin haluaisinko omaan elämääni sellaista ja jos koen, että haluan, alan miettiä miten sen saan. 

Esim. tänään tapasin erään tutun, jota näin viimeksi pari kuukautta sitten ja kun juteltiin huomasin ajatteelvani, että olen paljon huonompi keskustelija, voi vitsi. Mutta (olen harjoittanut tätä metodia pitkään, joten minulla tämä prosessi menee oikeasti näin nopeasti nykyisin) sitten käänsin sen niin, että olin aidosti kiitollinen siitä, että elämässäni on tuollainen tuttu, jonka kommunikointia seuraamalla voin parantaa omia haasteistan kommunikoinnissa, olen onnekas, että opettaja on noin lähellä ja kaikenlisäksi nautin hänen seurastaan, voisiko asiat olla paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa heistä ei saanut mitään vaan hankki sen kaiken itse. Syyllinen on peilissä sinun saamattomuuteen.

Miten he hankkivat esimerkiksi hyvän lapsuudenperheen ja turvalliset vanhemmat? Ihan itse?

jos aikuinen ihminen yhä syyttää kaikesta vanhempiaan on jotain todella vialla hänen päässään.

On suhteellisen vaikeaa ottaa vastuu omasta elämästään, koska se merkitsee sitä, että pitää aiuistua ja ymmärtää miten mennyt on mennyttä ja lähteä elämään tässä hetkessä  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa heistä ei saanut mitään vaan hankki sen kaiken itse. Syyllinen on peilissä sinun saamattomuuteen.

Miten he hankkivat esimerkiksi hyvän lapsuudenperheen ja turvalliset vanhemmat? Ihan itse?

jos aikuinen ihminen yhä syyttää kaikesta vanhempiaan on jotain todella vialla hänen päässään.

Miten niin kaikesta? Eihän kukaan edes ole syyttänyt ketään. Mutta olisi aika naiivia kieltää etteikö olisi olemassa erilaisia olosuhteita missä ihmiset viettävät lapsuutensa.

Jos olet aikuinen niin olet jo ehtinyt tehdä lukuisia valintoja ihan itse ja niistä johtuvat seurausket on ihan sinun itsesi syytä. Se että jumitat yhä jossain lapsuudessa on outoa. Ihan kuin eläisit vain muihin vertailemalla ja peruutuspeiliin katsomalla. Ihan kuin saisi itsesäälistä jotain korvaamatonta itsellesi. Mieti kannattaako se  ja onko se edes kannattanut tähän asti. Itsereflektion paikka!!!

Juuri niin. Se on itsesabotaasia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eihän se ole sinulta pois, jos jollain on jotain enemmän. Elämä on epäreilua ja ihmisten lähtökohdat erilaiset. Voit vain yrittää parantaa omaa tilannettasi. Monella on vielä vähemmän kuin sinulla, ja ne, joilla on paljon, voivat hetkessä menettää kaiken.

Höpö höpö. Kun sinut irtisanotaan, jotta osakkeenomistajat saavat enemmän hilloa, se on todellakin sinulta pois.

olisit hankkinut osakkeita