Minusta lukioissa voisi olla kiinteä alin sisäänpääsykeskiarvo, esim 8.0

No mutta pitäähän saada niitä i:n ja a:n kirjoittajia.

Provo. Mulla oli peruskoulun keskiarvo 7,3 ja olin niitä takapenkin häiriköitä. Lukion keskiarvo oli 9,3. 

Vierailija kirjoitti:

Lukio on oppivelvollisuuskoulu eli päivähoitopaikka.

T: ope

Nykyään kyllä joissain lukioissa. Aikuislukion ruotsinopettajani sanoikin opettavansa vain aikuisia enkä ihmettele yhtään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, ei se mitään haittaisi, kyllä jatko-opintoihin voi päästä ilman lukiotakin. Mä en ole käynyt edes lukiota, mutta pääsin yliopistoon ensimmäisellä yrityksellä, olisiko aloituspaikkoja ollut noin 30 ja hakijoita yli 1000. Peruskoulun päättötodistus oli 7,4.

Menit yläasteelta suoraan yliopistoon?

Joillekkin aloille on tärkeintä henkilön soveltuvuus alalle eli tietyt testit tehdään, ja on monia haastattelijoita kuten Psykologi tms. Eli joka paikkaan ei mennä sillä periaatteella että kunhan on korkeita ja hyviä arvosanoja vaan sen perusteella sopiiko ko alalle, niihin voi päästä ilman lukiota pääsykoe/haastattelu hakemuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

En ole ap, mutta opiskeluun täytyy olla motivoitunut ja  kiinnostunut. Oppimishäiriöisten ei ole järkeä lukioon lähteä.

Jos edes yläastetta ei saa läpi yli 8 keskiarvolla niin lukiossa ei pärjää. 

Lapseni on 9,5 peruskoulun päästötodistuksen keskiarvolla mennyt yhteen Suomen parhaista lukioista. Kirjoitti sieltä hyvin ja opiskelee yliopistossa. Hänellä on lukivaikeus. 
Sinun mielestäsikö hänen olisi pitänyt mennä peruskoulun jälkeen amikseen koska hänellä on lukivaikeus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että minulla on vanhentuneet tiedot. Mutta omana kouluaikanani todistuksen arvosanat olivat siinä määrin opettajien mielivallan kohteena, ettei niistä ollut kuin vähän antamaan suuntaa. Samoin arvostelu eri koulujen välillä oli todella eri tasoista. Omassa koulussani fokus oli siinä luokan parhaiten menestyvässä yksilössä. Muut sai haistaa paska, ja niille annettiin jotain vaan, kuutosesta kasiin. Muussa koulussa sillä osaamisella olisi saanut yhdeksikön. Vasta YO- kirjoitukset oli edes jotenkuten samalla viivalla muiden kanssa. En sano tätä katkerana, ei oma elämäni tuosta kärsinyt. Sanon tämän siksi, koska kukaan muu ei tätä sano. Ja kysyttäessä asianomaiset kiistävät, että mitään tällaista olisi koskaan sattunutkaan.

Oppilaiden keskiarvoon vaikuttaa aika paljon opettajat, jotka tuntevat oppilaiden vanhempia, niin nämä saavat paremmat numerot ja keskiarvot ilman että olisivat ne opiskelullaan ansainneet.

Tyypillistä wt-porukan marinaa. Sulla on vaan tyhmä lapsi, siitä se johtuu, ettei sillä koulu suju. Katso peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

Perustelu se että lukiossa on ihan erilaista opiskella kuin yläasteella, tehtävää on paljon enemmän. Mikäli en ole oikein pärjännyt silloin, lukiossa pärjääminen saattaa olla vielä vaikeampaa. Jos saat yo kokeissa huonot paperit joudut silti hakemaan niillä mahd jatkokoulutus paikkaa, et voi enää käyttää peruskoulun todistusta jos se on parempi. Huonosta yo todistuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tässä sepustuksessa on kyllä aivan kaikki yksinkertaisesti väärin.

Vierailija kirjoitti:

Koska koulu velvollisuus kattaa toisen asteen, ei tuollaista voi vaatia. 

oppivelvollisuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä. 

Amiksissa on tilaa vaikka kuinka, tyhjiä paikkoja jää aina

Ei meillä ainakaan jää. Lähihoitajiksi on hakemassa huomattavasti enemmän kuin on aloituspaikkoja. Kyllähän se nykyisin menee niin, että jos opiskelija ei saa paikkaa, hän siirtyy tuvaan. Siellä sitten mietitään jonkin aikaa, mikä se olisi omin ala ja mihin kyvyt (esim. suomen kielen taito) riittää. Mitään hyötyä ei ole ainakaan ammatillisessa koulutuksessa kerään pakottaa sinne, mitä hän ei halua opiskella. Koulutus on kallis. Mieluummin sitten vaikkapa epävarma nuori sinne lukioon miettimään, jos tuntuu, että ei tiedä mitä haluaa. Tuva on myös hyvä vaihtoehto.

Mikä vttu on tuva?

Tuva - tutkintoon valmistava (vrt. entinen kymppiluokka)

Entä jos keskiarvo on 8*, eli mukautettu? 😊

mitä hyötyä siitä tukiosta on? ei mitään. suomessa koulutetut pölöt tuntuu olevan vain entistä tyhmempiä vuosi vuodelta. uliopistot on vasemmistolaisten kansoittamia urpålaitoksia. peruskoulun jälkeen suoraan töihin, verojen maksu aloitetaan vasta sitten kun eläke alkaa kertymään, ja 55 vuotiaana viimeistään eläkkeelle. meän ukko jäi eläkkeelle heti kun täytti 50. nyt meillä on aikaa rajattomasti käytössä. miten teillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on oppivelvollisuuskoulu eli päivähoitopaikka.

T: ope

Nykyään kyllä joissain lukioissa. Aikuislukion ruotsinopettajani sanoikin opettavansa vain aikuisia enkä ihmettele yhtään

Jaa. Ja silti huomattavasti useampi niistä nuorista valmistuu päiväkoulutuksen puolelta kuin aikuisten puolelta, jossa keskeyttäminen suuri ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä. 

Amiksissa on tilaa vaikka kuinka, tyhjiä paikkoja jää aina

Ei meillä ainakaan jää. Lähihoitajiksi on hakemassa huomattavasti enemmän kuin on aloituspaikkoja. Kyllähän se nykyisin menee niin, että jos opiskelija ei saa paikkaa, hän siirtyy tuvaan. Siellä sitten mietitään jonkin aikaa, mikä se olisi omin ala ja mihin kyvyt (esim. suomen kielen taito) riittää. Mitään hyötyä ei ole ainakaan ammatillisessa koulutuksessa kerään pakottaa sinne, mitä hän ei halua opiskella. Koulutus on kallis. Mieluummin sitten vaikkapa epävarma nuori sinne lukioon miettimään, jos tuntuu, että ei tiedä mitä haluaa. Tuva on myös hyvä vaihtoehto.

Mikä vttu on tuva?

Tuva - tutkintoon valmistava (vrt. entinen kymppiluokka)

Ei se ole mikään entinen kymppiluokka. Tuva-koulutus on täysin eri asia kuin peruskoulu.

Vierailija kirjoitti:

Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä. 

Juuri näin. Miten voi olla ihmisiä kuin ap, etteivät tajua tätä?

Vierailija kirjoitti:

mitä hyötyä siitä tukiosta on? ei mitään. suomessa koulutetut pölöt tuntuu olevan vain entistä tyhmempiä vuosi vuodelta. uliopistot on vasemmistolaisten kansoittamia urpålaitoksia. peruskoulun jälkeen suoraan töihin, verojen maksu aloitetaan vasta sitten kun eläke alkaa kertymään, ja 55 vuotiaana viimeistään eläkkeelle. meän ukko jäi eläkkeelle heti kun täytti 50. nyt meillä on aikaa rajattomasti käytössä. miten teillä?

Elämämkoululaisen persun katkeraa tilitystä. Totta kai Nokian keskukset ja vaikka voimalat suunnitellaan paremmin amispohjalta....

Jos opiskeluintoa ei yläastella ole ollut, miksi sitä yht'äkkiä olisi vuotta myöhemmin lukiossa. Ennemmin pari vuotta amiksessa ja iltalukioon sitten kun oikeasti on motivaatio lukemiseen kunnossa

Vierailija kirjoitti:

Entäs sitten kun lukioon, jossa on vaikka 100 aloituspaikkaa, hakeekin 200 joilla on keskiarvo yli 8,0 niin pitäisi sitten pitää ottaa kaikki, mutta kaikille ei sitten löydy vapaita luokkahuoneita, opiskellaanko käytävillä?

Ei tietenkään, vaan kuten nytkin, parhaat ensin. Mutta lukioon ei otettaisi niitä huonompia, vaikka paikkoja jäisi yli.

Raja voi toki olla joku muukin kuin ehdottamani 8.0

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi

En ole ap, mutta opiskeluun täytyy olla motivoitunut ja  kiinnostunut. Oppimishäiriöisten ei ole järkeä lukioon lähteä.

Jos edes yläastetta ei saa läpi yli 8 keskiarvolla niin lukiossa ei pärjää. 

Lapseni on 9,5 peruskoulun päästötodistuksen keskiarvolla mennyt yhteen Suomen parhaista lukioista. Kirjoitti sieltä hyvin ja opiskelee yliopistossa. Hänellä on lukivaikeus. 
Sinun mielestäsikö hänen olisi pitänyt mennä peruskoulun jälkeen amikseen koska hänellä on lukivaikeus?

Oliko hänellä siis myös oppimishäiriö?

8,5 oikeastaan minimi, jolloin kannattaa lukio ja yliopistouralle haaveilla.

Peruskoulun päättävät ovat vielä niin keskenkasvuisia, että tuntuisi aika epäreilulta rajata jyrkästi tulevaisuuden mahdollisuuksia siihen asti tehtyjen "näyttöjen" pohjalta. Jos sen peruskoulun on kuitenkin suorittanut, mikään ei estä suoriutumasta lukiosta huomattavasti paremmin arvosanoin, jos se motivaatio on siinä välissä löytynyt.

Itse suoritin peruskoulun kiitettävin arvosanoin, mutta lukioiässä sitten muut teini-iän murheet söivät motivaation ja räpiköin ylioppilaskirjoitukset nippanappa läpi. Lukion jälkeen pari välivuotta, henkistä kasvua ja motivaation etsintää ja sitten yliopistoon ja sieltä ulos taas erinomaisen arvosanoin. Aika kurjaa olisi, jos se lapsuuden ja teini-iän alisuoriutuminen opinnoissa sulkisi lopullisesti uravaihtoehtoja, vaikka toki niiden eteen pitää tehdä myöhemmin enemmän töitä, jos jossain vaiheessa elämää ei ole kiinnostanut.